Työllisyyttä lisäävät veroratkaisut, laadukkaat palvelut ja vastuulliset toimijat Kiinteistötyönantajat ry:n hallitusohjelmatavoitteet 2015 2019 Kiinteistötyönantajat ry on kiinteistöalan ainoa työnantajajärjestö ja kiinteistöpalveluja tuottavien yritysten elinkeinopoliittinen edunvalvoja. Kiinteistötyönantajat kuuluu Elinkeinoelämän keskusliittoon.
Kiinteistöpalvelut luovat parempaa arkea Kasvava ja monipuolistuva kiinteistöpalveluala ylläpitää Suomen suurinta varallisuuserää kiinteistöjä ja vastaa sen arvon säilymisestä. Kiinteistöjen ylläpito on ohittanut taloudellisessa merkittävyydessä jopa uudisrakentamisen. Kiinteistöpalvelut mahdollistavat suomalaisille terveellisen, turvallisen ja toimivan ympäristön niin kodeissa kuin työpaikoilla tai julkisissa rakennuksissa. Alan yli 7 000 yrityksestä työnantajaliittoon järjestäytyneitä on noin 400. Henkilöstömäärällä mitattuna Kiinteistötyönantajien jäsenyritykset työllistävät kuitenkin yli 80 % koko alan henkilöstöstä. Ala työllistää yli 100 000 henkilöä. Kiinteistötyönantajat ry:n hallitusohjelmatavoitteet tarjoavat ratkaisuja työllisyyden, yhteiskunnallisen rakennemuutoksen ja kuntatalouden haasteisiin. Kiinteistöpalvelualan toimintaedellytyksiin panostamalla valtio huolehtii työllisyydestä ja verovarojen kertymisestä kotimaahan. Hallitusohjelmatavoitteet 2015 2019 1) Veroratkaisujen tuettava taloudellista toimeliaisuutta ja työntekoa 2) Kuntien tehtäviä karsittava ja palvelut avattava kilpailulle 3) Riittävä ja osaava työvoima turvattava työvoimavaltaisilla aloilla 4) Harmaan talouden torjuntatoimet ulotettava koko kiinteistöpalvelualalle
Veroratkaisujen tuettava taloudellista toimeliaisuutta ja työntekoa Alennettu arvonlisäverokanta tukemaan työllisyyttä kiinteistöpalvelualalla Työvoimavaltaisilla palvelualoilla arvonlisävero kohdistuu työhön. Ravintolapalveluiden ja parturi-kampaamopalveluiden tavoin alennettua arvonlisäverokantaa tulisi soveltaa kiinteistöpalveluihin 1. Arjen pyörittämistä helpottavien kiinteistöpalveluiden ostamisen houkuttelevuus on pitkälti riippuvainen palvelujen markkinahinnoista. Hintoja nostavat palkkaverot, työvoiman sivukustannukset ja arvonlisäverot. 2 Palkkojen nousu luo paineita korottaa palvelujen asiakashintoja alalla, jolla hinta on pääasiallinen kilpailutekijä. Vaarana on palveluiden kysynnän supistuminen, ellei niitä kohdella verotuksessa työllisyyttä tukevalla tavalla. Tämän kaltaisia palveluita kevyemmin verottamalla voidaan lieventää työn verotuksen negatiivisia vaikutuksia työn tarjontaan 3. Arvonlisäverokantojen alentamisen hinta- ja työllisyysvaikutuksia arvioidessa tulee huomioida muut niihin vaikuttavat tekijät, kuten palkkojen korotukset tai epäsuorat työllisyysvaikutukset työn tarjonnan lisääntymisen kautta. Kiinteistöpalvelujen loppukäyttäjän ei ole mahdollista vähentää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän kotisiivous- ja muita kiinteistön hoitopalveluita oman asumisensa tueksi. Arvonlisäverokannan alentaminen yhdessä kotitalousvähennyksen kanssa luovat uusia työpaikkoja ja lisäävät alan työllisten määrää. Myöskään asunto-osakeyhtiöt eivät voi vähentää täysimääräisesti maksamaansa arvonlisäveroa kiinteistöpalveluiden osalta, joten arvonlisäverokannan alentamisella saataisiin kompensoitua palkkojen noususta johtuvaa asiakashintojen nousua. Suomen työllisyyden heikkenevän trendin kääntämiseksi painopiste työmarkkinoilla on vietävä työn kysynnästä työn tarjontaan.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostettava 3 000 euroon - vähennysoikeus nostettava 30 %:iin palkasta ja 60 %:iin työkorvauksesta Vuoden 2012 kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuuksia supistanut lakimuutos on vähentänyt kiinteistöpalvelujen kysyntää ja vaikuttanut negatiivisesti alan työtilanteeseen ja työpaikkojen määrään. Samanaikaisesti kiinteistöpalvelualan palkat ovat nousseet 15 %. Palkkatason nousu yhdessä vähennysoikeuden supistuksen kanssa on kaventanut tavallisten perheiden mahdollisuuksia hyödyntää kiinteistöpalveluita. Ruotsissa kuluttajan kannalta helppokäyttöiseen laskutusmalliin 4 siirtyminen on paitsi kasvattanut kotitalousvähennyksen alaisten palveluiden suosiota, myös parantanut verovalvontaa. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennyskelpoista osuutta korottamalla sekä Ruotsin kaltaiseen laskutusmalliin siirtymällä hallitus tukisi kansalaisia haastavissa elämäntilanteissa. Korkeammalla kotitalousvähennyksellä on työllisyyden ohella yhteiskunnallisesti myönteiset vaikutukset: vanhukset voivat asua kodeissaan pidempään, ja ruuhkavuosia elävät lapsiperheet voivat ennaltaehkäistä vanhempien uupumista. Kuntien tehtäviä karsittava ja palvelut avattava kilpailulle Ydintehtävät kunnan vastuulle, tukipalvelut yksityisen sektorin toimijoille Kuntien talous on ajautunut ahtaalle muun muassa kuntien lakisääteisten tehtävien lisäännyttyä ja valtionosuuksien leikkausten myötä. Kestävyysvaje tarkoittaa, että lähivuosina resurssien riittävyys joutuu entistä kovemmalle koetukselle. Ostovoimaa supistavien veronkorotusten sijaan kuntien on keskityttävä ydintoimintoihinsa ja annettava tukitoiminnot niihin erikoistuneiden yritysten hoidettavaksi. Kuntavaikuttajille tehdyn kyselyn 5 mukaan kolme neljäsosaa kuntapäättäjistä luokittelee kiinteistöpalvelut kunnan tukipalveluiksi. Kiinteistöpalveluyritykset pystyvät tuottamaan palvelut kustannustehokkaammin. Tästä osoituksena on kuntien yhtiöittämien liikelaitosten heikko menestys kilpailutuksissa yksityisiin palveluntarjoajiin verrattuna. On myös huomioitava, että yritykset maksavat veroa tuloksestaan toisin kuin kuntien liikelaitokset. Veronmaksajien rahoja ei tulisi käyttää tappiolliseen liiketoimintaan. Jo 3/4 kuntapäättäjistä luokittelee kiinteistöpalvelut kunnan tukipalveluihin.
Kiinteistöpalveluala haluaa olla mukana talkoissa, joilla mahdollistetaan kuntien keskittyminen laadukkaiden peruspalvelujen tuottamiseen kuntalaisille. Kuntien on vetäydyttävä kiinteistöpalvelumarkkinoilta, jossa yksityistä, vahvaan ammattitaitoon pohjautuvaa palveluntarjontaa on jo riittävästi. Kuntien on seurattava valtion esimerkkiä, sillä valtio on ulkoistanut kiinteistöpalvelut kokonaan yksityisen sektorin hoidettavaksi. Kuntien talous on saatava samalle tehokkuustasolle kuin valtion. Riittävä ja osaava työvoima turvattava työvoimavaltaisilla aloilla Työvoiman saatavuus turvattava Taloudellisesti haastavina aikoina on kannettu huolta erityisesti nuorisotyöttömyydestä ja yli 50-vuotiaiden vaikeuksista työllistyä. Kiinteistöpalveluala soveltuu niin työuraansa aloittaville nuorille kuin rakennemuutoksen myötä alan vaihtoon pakotetuille kokeneillekin työntekijöille. Työvoimapula iskee jo seuraavalla hallituskaudella. Tilannetta hankaloittaa entisestään työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma työvoimareservistä ei löydy tekijää jokaista avoinna olevaa työpaikkaa kohden. Yhtälö on ongelmallinen, sillä suuri osa alan toimijoista ennustaa tarvitsevansa lisää työvoimaa tulevina vuosina. Työvoimapulan odotetaan kasvavan, vaikka talouden kasvuluvut pysyisivät jatkossakin maltillisina. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan yhä enemmän kotimaisen työvoiman rinnalle. Työluvan hakuprosessia on virtaviivaistettava ja saatavuusharkinta poistettava EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevan työvoiman rekrytoinnin helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Valtion on samalla otettava nykyistä enemmän vastuuta työperäisten maahanmuuttajien kielikoulutuksesta ja työelämävalmennuksesta. Vuoteen 2020 mennessä jopa puolet alan työntekijöistä jää eläkkeelle.
Riittävästi aloituspaikkoja kaikille koulutusasteille eri puolille Suomea Hallituksen koulutuslinjausten on vastattava työmarkkinoiden rakennemuutokseen. Edes noususuhdanne ei synnytä korvaavia työpaikkoja aloille, joilta niitä on viime vuosina hävinnyt. Yli satatuhatta henkilöä työllistävällä kiinteistöpalvelualalla tilanne on toinen. Palveluita ei voida tuottaa halvemman kustannustason maissa, joten työvoimatarve on jatkuva ja kasvava. Kiinteistöpalvelualan koulutuksen aloituspaikkoja tarvitaan tulevaisuudessa riittävästi eri koulutusasteille eri puolille Suomea. Työelämälähtöinen koulutusjatkumo ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutasolle takaa palvelujen laadun ja lisää alan houkuttelevuutta nuorten silmissä. Mahdollisuus osaamisen kehittämiseen työuran eri vaiheissa edistää elinikäisen oppimisen tavoitetta. Alan hajanainen ja osittain päällekkäinen ammatillinen koulutus sekä vaatimaton korkeakoulutustarjonta eivät vastaa nykypäivän vaatimuksiin. Laaja-alaiset ja joustavat tutkintorakenteet ja tutkintojen sisällöt kaikille koulutusasteille Työnhakijoiden riittämätön tai vanhentunut osaaminen on keskeinen syy kiinteistöpalvelualan kohtaanto-ongelmaan. Alalle hakeutuvista yli puolella ei ole yleissivistävän koulutuksen jälkeistä tutkintoa. Tilanne on hankala, sillä alan tehtävät ovat monipuolistuneet, ja laadukas työ edellyttää tekijöiltä entistä vahvempaa osaamista. Nykyinen hajanainen ja osittain päällekkäinen ammatillinen koulutus ja varsin vaatimaton korkeakoulutustarjonta eivät vastaa tämän päivän vaatimuksiin. Opetushallinnon toimenpiteitä kiinteistöpalvelualan työelämälähtöisten koulutusrakenteiden ja koulutusten sisältöjen uudistamiseksi on kiirehdittävä.
Harmaan talouden torjuntatoimet ulotettava koko kiinteistöpalvelualalle Veronumeroa koskeva lainsäädäntö ulotettava koko kiinteistöpalvelualalle Kiinteistötyönantajat ry torjuu määrätietoisesti ja omaehtoisesti harmaata taloutta. Liitto on velvoittanut omat jäsenyrityksensä keväästä 2013 lähtien rekisteröitymään Tilaajavastuu.fi -palveluun ja ottamaan työntekijöille käyttöön veronumerolla varustetun henkilökortin, vaikka laki ei näihin toimiin tällä hetkellä velvoita. Tulevalla hallituskaudella alan järjestäytymätön kenttä on saatettava valvonnan piiriin lainsäädännön velvoittamana. Veronumeroa koskeva lainsäädäntö on ulotettava kiinteistöpalvelualalle. Rakennusalan veronumerorekisteri on laajennettava kiinteistöpalvelualalle Tällä hetkellä rakennusalan veronumerorekisteriin merkitään vain yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevät kiinteistöpalvelualan työntekijät. Verohallinnon ylläpitämä rakennusalan veronumerorekisteri on jatkossa laajennettava koskemaan myös kiinteistöpalvelualaa. Lähteet: 1. Esimerkiksi kotitalouspalveluiden työvoimavaltaisuutta ilmaiseva työllisyyden ja bkt-osuuden suhde on lähes kaksinkertainen matkailu- ja ravintola-alaan nähden. Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 2013 2. Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitys 14/2011 3. Valtiovarainministeriön julkaisu 5/2013 Julkisen talouden kestävyys ja rakenneuudistukset 4. Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitys 14/2011 5. Kiinteistöpalvelut kunnissa, Aula Research, 2013
Malminrinne 1 B 00180 Helsinki info@kiinteistotyonantajat.fi www.kiinteistotyonantajat.fi Kuvat: fotolia.eu Ulkoasu: Mainoshuone Force, www.mainosforce.fi