Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Transkriptio

1 Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen Kuntien verorahoituksen rakenne Kuntien verotulojen rakenne 3 3 Yrityssektorin suorat vaikutukset kuntien talouteen Yrityssektorin tuottamat yhteisöverotuotot kunnalle Yrityssektorin tuottamat kunnallisverotuotot Yrityssektorin tuottamat kiinteistöverot Yrityssektorin tuottamat kunnalliset verotulot yhteensä Yhteenveto yrityssektorin suorista vaikutuksista 1 4 Yrityssektorin epäsuorat vaikutukset kuntien talouteen Yritysten maksamien yhteisöverojen valtiolle jäävä osuus Yritysten maksamat sosiaalivakuutusmaksut valtiolle Yksityisen sektorin tuottama käytettävissä oleva tulo Yhteenveto yrityssektorin epäsuorista vaikutuksista 15 5 Yrityssektorin välilliset vaikutukset kuntien talouteen 16 6 Yrityssektorin vaikutus kunnan työllisyyteen Yhteenveto yrityssektorin vaikutuksesta kunnan työllisyyteen 19 7 Lähteet 2 Liitekaaviot 21

3 1 Johdanto Yrityssektorilla on merkittävä rooli kunnissa ja kuntien taloudessa. Perinteisen tehtäväjaon mukaan kuntien tehtävänä on ollut tuottaa kunnan asukkaille näiden tarvitsemat välttämättömät peruspalvelut, yrityssektorin vastatessa muista asukkaiden kaipaamista tuotteista ja palveluista. Yrityssektorilla tullee jatkossa olemaan kuitenkin myös yhä tärkeämpi rooli kunnan peruspalveluiden tuottamisessa, sillä 6 % kansalaisista näkee yrityksillä ja järjestöillä tulevaisuudessa tärkeän roolin kunnallisten palveluiden tuottamisessa, yhteistyössä kuntien kanssa. 46 % kansalaisista on sitä mieltä, että kunnan tulisi tuottaa merkittävä osa palveluista itse ja ostaa loput yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. 16 % kansalaisista on sitä mieltä, että kuntien, yritysten ja järjestöjen tulisi tuottaa tulevaisuudessa suurin piirtein yhtä suuri osa näistä palveluista. Ainoastaan 14 % kannattaa ajatusta, jonka mukaan kunta tuottaisi itse kaikki palvelut ja vastaavasti % on sitä mieltä, että yritysten ja järjestöjen tulisi vastata palveluiden tuottamisesta kokonaisuudessaan. (Kunnallisalan kehittämissäätiö 212, 5-6.) Yritysten rooli peruspalveluiden tuottamisessa nähdään tärkeäksi myös yrityssektorilla. Yritysten päättäjien mukaan julkisen palvelutuotannon siirtäminen enemmän yritysten hoidettavaksi on kolmanneksi tärkein keino aluekehityksen tukemisessa, heti liikenneyhteyksien kehittämisen ja työnantajamaksujen alentamisen jälkeen (Keskuskauppakamari 211, 51-52). Sen lisäksi, että yrityssektorilla on yhä merkittävämpi rooli peruspalveluiden saatavuuden, laadun ja hinnan varmistamisessa, on sen tehtävän tuottaa kunnan asukkaille muita välttämättöminä pidettäviä tuotteita ja palveluita, vaikka niitä ei peruspalveluiksi kutsutakaan. Välttämättöminä tuotteina ja palveluina voidaan nykyisin pitää esimerkiksi apteekkeja, elintarvikkeita, vaatetusta, kiinteistöhuoltoa, ajoneuvojen huoltoa tai vaikkapa katsastuspalveluita. Peruspalveluiden ja välttämättömien tuotteiden ja palveluiden lisäksi, yrityssektori vastaa luonnollisesti monista muista kunnan asukkaiden tarvitsemista ja kaipaamista tuotteista ja palveluista. Sen lisäksi, että yrityssektorilla on tärkeä asema kunnan, asukkaiden ja kunnan muiden yritysten tarvitsemien tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa, yrityssektorilla on merkittävä rooli ja vaikutus kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Tämän selvityksen tarkoitus on kuvata ja arvioida yrityssektorin taloudellisia vaikutuksia kuntataloudessa Lapin yrittäjien toimialueella. Selvitys koostuu seuraavasti. Luvussa 2 luodaan ensin yleiskatsaus alueen kuntien taloudelliseen tilanteeseen, tarkastelemalla kuntien verorahoituksen ja verotulojen jakaumaa vuosina Tämän jälkeen luvussa 3 pyritään arvioimaan yrityssektorin osuutta kuntien verotuloista (yhteisöverot, kiinteistöverot, kunnallisverot), jotka muodostavat valtaosan kuntien taloudesta. Yrityssektorilla on myös epäsuora vaikutus kuntien talouteen, esimerkiksi valtionosuusjärjestelmän kautta. Luvussa 4 pyritään arvioimaan yrityssektorin tuottamia maksuja valtiolle sekä yrityssektorin tuottamaa käytettävissä olevaa tuloa kunnan asukkaille. Yrityssektorilla on verotulojen ja maksujen lisäksi myös muita positiivisia seurauksia, jotka edelleen johtavat välillisestä suoriin ja epäsuoriin taloudellisiin vaikutuksiin kunnan talouteen. Näitä seurauksia on arvioitu luvussa 5. Luvussa 6 on arvioitu vielä yrityssektorin osuutta ja vaikutuksia kunnan työllisyyteen ja työpaikkoihin. 1

4 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen Kuntien tulot muodostuvat verotuloista (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot) ja valtionosuuksista. Kunnallisverot ovat asukkaiden maksamia suhteellisia veroja, jonka suuruuden kunta voi itse päättää. Tämän lisäksi kunnan yritykset maksavat valtiolle yhteisöveroa, josta kunta saa oman osuutensa kulloinkin voimassa olevan jako-osuuden mukaisesti. Tämän lisäksi sekä yritykset että kunnan asukkaat maksavat kunnalle kiinteistöveroja, jotka määräytyvät kiinteistön verotusarvon ja kunnan päättämän veroprosentin mukaan. Valtionosuudet puolestaan ovat valtion suorittamia harkinnanvaraisia maksuja, joiden suuruuteen vaikuttaa esimerkiksi kunnan asukasluku, ikärakenne sekä kustannustason muutokset. (Valtiovarainministeriö 1 ja 2.) Yrityssektori vaikuttaa siten kunnan talouteen suoraan verotulojen kautta (yhteisöverot; yksityisen sektorin yrittäjien ja työvoiman maksamat kunnallisverot; yritysten, yrittäjien ja yksityisen sektorin työvoiman maksamat kiinteistöverot) ja epäsuoraan esimerkiksi valtionosuusjärjestelmän kautta (yritysten maksamat arvonlisäverot, työnantajamaksut ja muut maksut). Seuraavaksi luodaan lyhyt yleiskatsaus Lapin Yrittäjien toimialueen kuntien talouteen, tarkastelemalla kuntien verorahoituksen (verotulot + valtionosuudet) ja verotulojen (ilman valtionosuuksia) rakennetta ja jakaumaa vuosina Kuntien verorahoituksen rakenne Kaaviossa 1 on esitetty kuntien tilinpäätöksiin (valtiovarainministeriö 3) perustuva kuntakohtainen verorahoituksen jakauma vuonna 211 (tarkat euromäärä vuosilta liitetaulukossa 1). Alueellisesti kunnallisverot muodostavat 48 % kuntien verorahoituksesta, valtionosuudet 41 %, kiinteistöverot 7 % ja yhteisöverot 4 %. Kuntien verorahoituksessa yhteisöverojen merkitys on noussut selvästi vuosien aikana, sillä yhteisöverojen osuus verorahoituksesta on noussut koko alueen osalta 2,5 %:sta 3,8 %:iin ja osuus on noussut jokaisessa alueen kunnassa. Suurinta yhteisöverojen merkityksen nousu on ollut Savukoskella, jossa yhteisöverotulojen osuus koko verorahoituksesta on noussut 4,1 % -yksikköä vuosien aikana (9,3 %:sta 13,4 %:iin). Kunnallisverojen osuus verorahoituksesta on puolestaan pudonnut 3 vuoden aikana 51,1 %:sta 48 %:iin ja osuus on pudonnut jokaisessa alueen kunnassa.. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet Inarissa, Savukoskella ja Utsjoella, joissa kunnallisveron osuus verorahoituksesta on pudonnut yli 5 % -yksikköä. Valtionosuuksien ja kiinteistöverojen suhteellinen osuus verorahoituksesta on puolestaan pysynyt kutakuinkin ennallaan (valtionosuudet nousseet 39,7 %:sta 41, %:iin ja kiinteistöverot 6,7 %:sta 7,1 %:iin). 2

5 Kaavio 1. Kuntien verorahoituksen suhteellinen jakauma vuonna % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 6% 3% 5% 5% 3% 2% 3% 4% 26% 4% 33% 34% 3% 39% 4% 2% 6% 2% 3% 6% 8% 18% 11% 7% 8% 6% 63% 47% 52% 44% 44% 29% 13% 33% 3% 5% 4% 1% 4% 34% 42% 48% 4% 9% 7% 45% 6% 41% Yhteisövero Kunnallisvero Kiinteistövero Valtionosuudet Lähde: Valtiovarainministeriö, kuntien tilinpäätökset Tarkat määrät vuosilta liitetaulukossa Kuntien verotulojen rakenne Valtionosuuksien merkitys kuntien verorahoituksessa on tärkeä (41 %) ja yrityksillä on merkittävä rooli niiden tuottamisessa erilaisten maksujen muodossa. Valtionosuudet ovat kuitenkin myös kunnan kannalta epäsuoria ja harkinnanvaraisia rahoituseriä, joten on syytä tarkastella kuntien tuloja myös pelkästään verotulojen muodossa (verotulot ilman valtionosuuksia). Kuten kaavio 1 osoitti, verotulot (yhteisövero, kunnallisvero, kiinteistöverot) ovat kunnan tärkein rahoituksen lähde, sillä ne muodostavat 59 % kunnan koko verorahoituksesta. Kaaviossa 2 on esitetty kuntakohtainen verotulojakauma vuonna 211. (tarkat euromäärät vuosilta liitetaulukossa 1). Kuntien verotuloista 82 % muodostuu kunnallisveroista, 12 % kiinteistöveroista ja 6 % yhteisöveroista. Muutokset verotulojen jakaumassa noudattavat samaa kaavaa, kuin edellä verorahoituksen kohdassa; Vuodesta 29 vuoteen 211 yhteisöverojen osuus kuntien verotuloista on noussut alueellisesti 4,1 %:sta 6,4 %:iin ja osuus on noussut alueen jokaisessa kunnassa. Suurinta yhteisöverojen osuuden nousu on ollut Savukoskella 8,5 % -yksikköä sekä Inarissa, Kittilässä ja Sallassa, joissa nousu on ollut yli 3 % -yksikköä. Kunnallisverojen osuus kuntien verotuloista on vuosien aikana pudonnut alueellisesti 84,8:sta 81,6 %:iin ja osuus on pudonnut alueen jokaisessa kunnassa. Suurinta pudotus on ollut Inarissa ja Savukoskella, joissa pudotukset ovat olleet 8, ja 9,2 % -yksikköä. Kiinteistöverojen osuus on noussut alueellisesti (11,1 %:sta 12, %:iin) ja osuus on noussut jokaisessa kunnassa Kittilää lukuun ottamatta. 3

6 Kaavio 2. Kuntien verotulojen suhteellinen jakauma vuonna % 5% 11% 9% 9% 9% 8% 5% 11% 9 % 27% 8 % 7 % 6 % 59% 74% 82% 72% 85% 5 % 83% 87% 82% 4 % 67% 3 % 2 % 32% 1 % 15% 19% 12% 8% 11% 6% 7% 6% % 8% 3% 6% 76% 86% 82% 16% 11% 12% Yhteisövero Kunnallisvero Kiinteistövero Lähde: Valtiovarainministeriö, kuntien tilinpäätökset Tarkat määrät vuosilta liitetaulukossa 1 4

7 3 Yrityssektorin suorat vaikutukset kuntien talouteen Edellisessä luvussa tarkasteltiin kuntien tulojen jakaumaa yleisellä tasolla. Seuraavaksi tarkastellaan ja arvioidaan yrityssektorin suoraa vaikutusta kuntien verotuloihin (yhteisöverot, kunnallisverot ja kiinteistöverot). 3.1 Yrityssektorin tuottamat yhteisöverotuotot kunnalle Yhteisöverot ovat pääasiassa yritysten maksamia yhteisöveroja, joten tässä kuntien yhteisöverotuloja pidetään kokonaisuudessaan yksityisen sektorin tuottamina tuloina. Yritykset maksavat toimintansa veronalaisesta tulosta valtiolle yhteisöveroa yhteisöveroprosentin mukaan, jonka suuruus vuonna 211 oli 26 % (vuonna 212 yhteisöveron määrä on 24,5 % veronalaisesta tulosta). Valtiolle maksetun yhteisöveron jakajia puolestaan ovat valtio, kunnat ja seurakunnat, jotka kukin saavat oman jako-osuuden kulloinkin voimassa olevien asetusten mukaan. Vuosina kuntien osuus yhteisöverotuotoista oli n. 32 % (Finlex 212). Verovuonna 212 kunnan jako-osuus on puolestaan 28,34 % ja verovuonna 213 kunnan osuus on 29,49 % (Valtiovarainministeriö 4). Kaaviossa 3 on esitetty Valtiovarainministeriön julkaisemiin kuntien tilinpäätöksiin perustuvat yhteisöverot kunnittain vuonna 211 (tarkat yhteisöverojen määrät vuosilta liitetaulukossa 1). Yksityinen sektori tuotti kunnille vuonna 211 alueellisesti yhteensä noin 22 miljoonaa euroa yhteisöveroina, mikä on noin 3,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 21 (18,2 miljoonaa euroa) ja noin 8,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 29 (13,2 miljoonaa euroa). Kuntien yhteisöverotuottojen kokonaismäärä on siten noussut 66 % vuodesta 29 vuoteen 211. Kaavio 3. Kuntien yhteisöverotulot (x 1 ) vuonna Lähde: Valtiovarainministeriö, kuntien tilinpäätökset Tarkat määrät vuosilta liitetaulukossa 1 5

8 Kaaviossa 4 on lisäksi esitetty kunnittain yhteisöverojen määrä asukasta kohti vuonna 211 (tarkat euromäärät asukasta kohti vuosilta liitetaulukossa 2). Kuntien yhteisöverotulot vuosittain on jaettu Tilastokeskuksen ilmoittamalla kunnan asukasmäärällä samana vuonna. Alueellisesti yritysten tuottama yhteisövero oli vuonna 211 keskimäärin 27 per asukas. Suurin asukaskohtainen yhteisöverotulo oli Savukoskella (96 ) ja pienin Utsjoella (86 ). Yhteisöverojen asukaskohtainen määrä on noussut vuosien aikana alueellisesti 124 eurosta 27 euroon ja määrä on noussut alueen jokaisessa kunnassa. Kaavio 4. Yhteisöverot, euroa per asukas vuonna Lähde: Valtiovarainministeriö, kuntien tilinpäätökset Huomattavaa kuitenkin on, että yhteisöveroprosentti ja kunnan jako-osuus pienenee vuonna 212. Muiden asioiden pysyessä ennallaan tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuoden 211 yhteisöverotuottojen kokonaismäärän ennallaan pysyminen edellyttää yhteisöverotuksen perusteena olevien yritysverotulojen määrän nousua. Esimerkiksi vuonna 211 yritykset maksoivat 1 euron verotettavasta yritystulosta 26 % yhteisöveroa, josta kunnan osuus oli 32,3 %, eli 8,33 (1 x,26 x,323 =8,33). Vuonna 212 kunnan osuus 1 euron yritystulosta olisi puolestaan 6,94 (1 x,245 x,2834 = 6,94). Yhteisöverotuottojen ennallaan pysyminen edellyttäisi siten yritysten verotettavien tulojen nousua noin 2 %:lla (12 x,245 x,2834 = 8,33). 6

9 3.2 Yrityssektorin tuottamat kunnallisverot Yrityssektorin osuus kunnan kunnallisverotuloista on arvioitu siten, että kunnan saamat kunnallisverotuotot kerrotaan yksityisen sektorin suhteellisella osuudella kunnan työpaikoista (työpaikkajakaumat liitetaulukossa 3). Kaaviossa 5 on esitetty näin saatu arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisveron määrästä vuonna 211 (euromääräiset arviot vuosilta liitetaulukossa 3). Yksityisen sektorin tuottama kunnallisveron määrä vuonna 211 oli arviolta 159 miljoonaa euroa. Kaaviossa 6 on esitetty puolestaan vastaava arvio kunnan asukasta kohti vuonna 211 (euromääräiset arviot per asukas liitetaulukossa 4). Yksityisen sektorin tuottama kunnallisvero on siten arviolta asukasta kohti vuonna 211. Liitekaavioissa 1 ja 2 on esitetty kunnallisverotuottojen kokonaismäärät vuosina Kaavio 5. Arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisverosta vuonna 211 ( x 1 ) Lähde: Työpaikkojen jakauman osalta Tilastokeskus. Kunnallisveron määrän osalta Valtiovarainministeriö; kuntien tilinpäätökset * Määrän laskentakaava: (yrittäjät + yksityisen sektorin työpaikat) / kaikki työpaikat x kunnallisveron kokonaismäärä * Koska Tilastokeskus ei ole julkaissut vuoden 211 työpaikkajakaumaa sektoreittain ja kunnittain, vuoden 211 kohdalla työpaikkajakaumana on käytetty vuoden 21 työpaikkajakaumaa, sillä työpaikkojen sektorijakauman vuotuinen muutos on ollut vain vähäistä viimeisten 3 vuoden aikana (Liitetaulukko 3). 7

10 Kaavio 6. Arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisverosta, euroa per asukas vuonna Lähde: Työpaikkojen määrän ja väkiluvun osalta Tilastokeskus. Kunnallisveron määrän osalta Valtiovarainministeriö, kuntien tilinpäätökset Laskentatapa: Arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisverosta / asukasmäärä 3.3 Yrityssektorin tuottamat kiinteistöverot Yhteisöverojen ja kunnallisverojen lisäksi yksityisen sektorin yritykset, yrittäjät ja työvoima maksavat kunnalle myös kiinteistöveroja. Yksityisen sektorin osuutta kiinteistöveroista ei tässä selvityksessä ole kuitenkaan arvioitu. 3.4 Yrityssektorin tuottamat kunnalliset verotulot yhteensä (ilman kiinteistöveroja) Kaaviossa 7 on esitetty arvio yksityisen sektorin tuottamista verotuloista (yhteisövero + arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisverosta) ilman kiinteistöveroa vuonna 211 (arviot vuosilta liitetaulukossa 5). Kaaviossa 8 on esitetty vastaava arviot per asukas vuonna 211 (arviot vuosilta liitetaulukossa 5). Yksityisen sektorin tuottamat verotulot ilman kiinteistöveroja olivat arviolta 181 miljoonaa euroa vuonna 211, mikä on keskimäärin 1 75 asukasta kohti. 8

11 Kaavio 7. Arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisverosta ja yhteisöverosta yhteensä vuonna 211. ( x 1 ) Laskentatapa: Yhteisövero + arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisverosta Kaavio 8. Arvio yksityisen sektorin tuottamista kunnallisveroista ja yhteisöveroista per asukas vuonna Laskentatapa: (Yhteisövero + arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisverosta) / asukasmäärä 9

12 3.5 Yhteenveto yrityssektorin suorista vaikutuksista kuntien talouteen Yrityssektorin suorat taloudelliset vaikutukset kuntien talouteen voidaan tiivistää seuraavasti. Yhteisöverotuotot Yrityssektori tuottaa kunnille yhteisöverotuloina alueellisesti yhteensä 22 miljoonaa euroa vuonna 211, mikä on 3,8 % verorahoituksesta, 6,4 % verotuloista ja 27 asukasta kohti Yhteisöveron osuus kuntien verorahoituksesta ja verotuloista on noussut vuodesta 29 vuoteen 211 alueellisesti sekä jokaisessa alueen kunnassa (osuus verorahoituksesta 2,5 %:sta 3,8 %:iin ja osuus verotuloista 4,1 %:sta 6,4 %:iin) Yhteisöverojen kokonaismäärä alueella on noussut 66 % vuodesta 29 vuoteen 211 (29: 13,2 miljoonaa ja 21: 18,2 miljoonaa ). Yhteisöveroprosentin ja kunnan jako-osuuden pienentyminen tulevaisuudessa edellyttää verotuksen pohjana olevien yritysten verotettavien tulojen kokonaismäärien nousua, muiden asioiden pysyessä ennallaan Kunnallisverotuotot Yrityssektori tuottaa kunnille kunnallisveroina alueellisesti arviolta 159 miljoonaa euroa, mikä on keskimäärin asukasta kohti. Kiinteistöverotuotot Yrityssektori tuottaa myös osan kuntien kiinteistöverotuotoista (osuutta ei ole arvioitu) Verotuotot yhteensä Yrityssektori tuottaa verotuloja yhteensä (ilman kiinteistöverotuloja) alueellisesti arviolta noin 181 miljoonaa euroa, mikä on keskimäärin 1 75 euroa asukasta kohti. 1

13 4 Yrityssektorin epäsuorat vaikutukset kuntatalouteen Suorien taloudellisten vaikutusten (yhteisövero, kiinteistövero, kunnallisverot) lisäksi yrityssektori vaikuttaa kuntien talouteen myös epäsuorasti, maksamalla esimerkiksi valtiolle, valtionlaitoksille ja vakuutusyhtiöille arvonlisäveroja sekä muita maksuja. Näistä yritysten maksuista osa palautuu kuntiin takaisin, esimerkiksi valtionosuusjärjestelmän kautta. Tämän lisäksi yrityssektori tuottaa kunnan asukkaille käytettävissä olevaa tuloa (käytettävissä olevat tulo = bruttopalkat verot ja veroluonteiset maksut), joka johtaa edelleen suoriin ja epäsuoriin tuloihin kunnalle. Seuraavassa on esitetty arviot yrityssektorin maksamien yhteisöverojen valtiolle jäävästä osuudesta, yritysten maksamista sosiaalivakuutusmaksuista (työnantajan osuudet) sekä yrityssektorin tuottamasta käytettävissä olevasta tulosta. Yrityssektorin työvoiman palkastaan maksamat sosiaalivakuutusmaksut jäävät tarkastelun ulkopuolelle. 4.1 Yritysten maksamien yhteisöverojen valtiolle jäävä osuus Yritykset maksavat toimintansa veronalaisesta tulosta valtiolle yhteisöveroa, jonka suuruus vuonna 211 oli 26 % veronalaisesta tulosta (vuonna 212 veron määrä on 24,5 %). Vuonna 211 jako-osuudet olivat seuraavat: kunnat 32,3 %, valtio 65,42 % ja seurakunnat 2,55 %. (Valtiovarainministeriö.) Seuraavassa on laskettu yrityssektorin valtiolle jäävä osuus käyttäen vuoden 211 yhteisöveron jako-osuuksia sekä vuosien kuntien yhteisöverotuloja (kuntien tilinpäätökset). Valtiolle jäävä osuus kuntien yritysten maksamasta yhteisöveroista on arvioitu seuraavasti. Ensinnäkin, kunnan yritysten maksama kokonaisyhteisövero saadaan jakamalla kunnan yhteisöverotuotot kunnan jako-osuudella. Kunnan jako-osuus yhteisöverotuotoista = Yritysten maksama yhteisövero x,323 Yritysten maksama yhteisövero = Kunnan jako-osuus /,323 Näin saatu yritysten maksama kokonaisyhteisövero voidaan sitten kertoa valtion jako-osuudella, jolloin saadaan kunnan yritysten maksamien yhteisöverojen valtiolle jäävä osuus. Valtion jako-osuus yhteisöveroista = Yritysten maksama yhteisövero x,6542 Kaaviossa 9 on näin saatu arvio yksityisen sektorin tuottaman yhteisöveron valtiolle jäävästä osuudesta kunnittain vuonna 211 (arviot vuosilta liitetaulukossa 6). Yksityisen sektorin maksamasta yhteisöveroista valtiolle jäävä osuus oli siten arviolta 45 miljoonaa euroa vuonna

14 Kaavio 9. Arvio yksityisen sektorin maksaman yhteisöveron valtion osuudesta vuonna 211. ( x 1 ) Lähde: Yhteisöverojen kunnan osuuden osalta Valtiovarainministeriö, kuntien tilinpäätökset. Tästä valtion osuus on määritelty laskennallisesti. Määrän laskenta: Kunnan yhteisöverotuotto /,323 x, Yritysten maksamat sosiaalivakuutusmaksut valtiolle Yhteisöveron lisäksi yritykset suorittavat palkkojen suuruuden mukaan sairausvakuutusmaksuja, jonka suuruus vuonna 21 oli 2,23 % palkoista. Työnantajan palkkasummasta riippuen yritykset suorittavat myös työnantajan työttömyysvakuutusmaksua, jonka suuruus vuonna 21 oli,75 % alle palkkasummasta ja 2,95 % ylimenevältä osalta. Tämän lisäksi yritykset suorittavat työnantajan työeläkevakuutusmaksua, jonka suuruus vuonna 21 oli keskimäärin 16,9 %. (Sosiaali- ja terveysministeriö.) Yritysten maksamat sosiaalivakuutusmaksut vuonna 21 on arvioitu siten, että ensin on laskettu yksityisen sektorin työntekijöiden kokonaispalkkasumma vuodessa, joka on kerrottu 19,88 % keskimääräisellä sosiaalivakuutusmaksuprosentilla (sairausvakuutusmaksut 2,23 % + työttömyysvakuutusmaksut,75 % + työeläkevakuutusmaksut 16,9 % = 19,88 %). Kaaviossa 1 on kuvattu arvioidut yksityisen sektorin valtiolle maksamat sosiaalivakuutusmaksut vuonna 21. Yksityisen sektorin työnantajien maksamat sosiaalivakuutusmaksut olivat alueellisesti siten yhteensä arviolta 158 miljoonaa euroa vuonna

15 Kaavio 1. Arvio yksityisen sektorin valtiolle maksamista sosiaalivakuutusmaksuista vuonna 21. (x 1 ) Lähde: Työpaikkajakauman ja mediaanipalkkojen osalta tilastokeskus. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksumäärien osalta valtiovarainministeriö. Laskenta: Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kunnassa vuonna 21 x yksityisen sektorin mediaanikuukausipalkka vuonna 21 x 12 kuukautta = Yksityisen sektorin palkat yhteensä 21. Ja edelleen: Yksityisen sektorin palkat yhteensä x,1988 (työantajan sosiaalivakuutusmaksut yhteensä vuonna 21). 4.3 Yksityisen sektorin tuottama käytettävissä oleva tulo Yksityisen sektorin työntekijät maksavat palkastaan valtionveroa, kunnallisveroa sekä työntekijän osuuden sosiaalivakuutusmaksuista. Jäljelle jäävää tuloa voidaan kutsua käytettävissä olevaksi tuloksi, jonka kunnan asukkaat voivat käyttää haluamallaan tavalla (tässä ei kuitenkaan puhuta käytettävissä olevasta tulosta termin virallisessa merkityksessä). Kuntakohtainen yksityisen sektorin tuottama käytettävissä oleva tulo voidaan arvioida laskemalla yksityisen sektorin työntekijöiden bruttovuosipalkat yhteen ja vähentämällä siitä maksetut valtionverot, kunnallisverot sekä sosiaalivakuutusmaksut. Kaaviossa 11 on arvioitu yksityisen sektorin tuottama käytettävissä oleva tulo vuonna 21. Yksityinen sektori tuotti siten alueellisesti yhteensä arviolta 52 miljoonaa käytettävissä olevaa tuloa vuonna

16 Kavvio 11. Arvio yksityisen sektorin tuottamasta käytettävissä olevasta tulosta vuonna 21. ( x 1 ) Kaavion 11 laskentatapa: Yksityisen sektorin (yrittäjä tai yksityisen sektorin työvoima) mediaanikuukausipalkka vuonna 21 x 12 kuukautta = Yksityisen sektorin mediaanivuosipalkka vuonna 21. Mediaanivuosipalkka 21 valtionvero (valtionverotaulukon 21 mukaan) Kuntakohtainen kunnallisvero (kunnallisveroprosentin 21 mukaan) sosiaalivakuutusmaksut (keskimäärin 7,96 % bruttopalkasta vuonna 21) = Yksityisen sektorin tuottama keskimääräinen käytettävissä oleva tulo per henkilö vuonna 21. Yksityisen sektorin käytettävissä oleva tulo per henkilö vuonna 21 x yksityisen sektorin työpaikat vuonna 21 (yrittäjät + yksityisen sektorin työvoima)= Yksityisen sektorin tuottama käytettävissä oleva tulo yhteensä vuonna

17 4.4 Yhteenveto yrityssektorin epäsuorista vaikutuksista Yrityssektorin epäsuorat vaikutukset kuntien talouteen voidaan tiivistää seuraavasti Yrityssektori tuotti yhteisöveroina valtiolle alueellisesti 45 miljoonaa euroa vuonna 211 (arvio) Yrityssektori tuotti sosiaalivakuutusmaksuina valtiolle alueellisesti 158 miljoonaa euroa vuonna 211 (arvio) Yrityssektori tuotti käytettävissä olevaa tuloa alueellisesti 52 miljoonaa euroa vuonna 211 (arvio) Kaaviossa 12 on esitetty vielä arviot yrityssektorin suorista ja epäsuorista vaikutuksista kuntien talouteen Lapin Yrittäjien toimialueella. Kaavio 12. Arvio yrityssektorin suorista ja epäsuorista vaikutuksista kuntien talouteen. 15

18 5 Yrityssektorin välilliset vaikutukset kuntien talouteen Erilaisten verojen ja maksujen lisäksi yritystoiminnalla on positiivisia seurauksia, jotka välillisesti johtavat sekä suoriin että epäsuoriin taloudellisiin hyötyihin kunnalle. Yritystoiminta lisää työllisyyttä kunnassa, joka puolestaan johtaa asukkaiden maksamien kunnallisverojen ja kiinteistöverojen nousuun (suorat vaikutukset) sekä yritysten maksamien sosiaalivakuutusmaksujen ja muiden maksujen kasvuun (epäsuorat vaikutukset). Työllisyyden lisääntyminen lisää edelleen kunnan asukkaiden käytettävissä olevia tuloja, mikä kasvattaa edelleen alueen yritysten toimintaa (ja johtaa edelleen uusiin suoriin ja epäsuoriin taloudellisiin hyötyihin kunnalle). Kasvanut työllisyys vähentää myös kunnan sosiaalimenoja. Aktiivinen yritystoiminta kasvattaa myös kunnan vetovoimaisuutta monella tapaa, mikä edelleen johtaa uusiin suoriin, epäsuoriin ja välillisiin taloudellisiin hyötyihin. Yrityssektorin tarjoamat työllistymismahdollisuudet sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyömahdollisuudet lisäävät esimerkiksi oppilaitosten houkuttelevuutta. Yrityssektorin tarjoamat työpaikat, tuote- ja palvelutarjonta sekä kunnallisten palveluiden saatavuus (yksityisen sektorin ja kunnan yhteistyö) lisäävät kunnan vetovoimaisuutta myös uusien asukkaiden silmissä. Lisäksi yrityssektori houkuttelee alueelle uusia yrityksiä, sillä se tarjoaa uusille yrityksille toimivia hankintaketjuja, yhteistyömahdollisuuksia, asukkaiden ostovoimaa sekä osaavaa työvoimaa. Yrityssektori houkuttelee alueelle myös sekä kotimaisia että ulkomaisia matkailijoita. Yritystoiminta lisää myös kunnan rakennustoimintaa, mikä lisää ensinnäkin kuntien kiinteistöverojen määrää (suorat). Lisäksi rakennustoiminnan lisääntyminen lisää rakennustoimialan työllisyyttä kunnassa, joka johtaa edelleen suoriin ja epäsuoriin taloudellisiin vaikutuksiin (kunnallisverot, kiinteistöverot, ostovoima). 16

19 6 Yrityssektorin vaikutus kunnan työllisyyteen Yrittäjät muodostivat alueellisesti 4 97 työpaikkaa vuonna 21 (kaavio 13). Vuoden 211 tilastoja ei ole tämän selvityksen valmistumishetkellä saatavilla. Huomattavaa kuitenkin on, että yrittäjien määrä on kuitenkin Kittilää, Rovaniemeä ja Utsjokea lukuun ottamatta laskenut jokaisessa kunnassa vuoteen 28 verrattuna (Liitetaulukko 3). Alueellisesti yrittäjien määrä on laskenut 4 942:sta 4 97 työpaikkaan. Kaavio 13. Yrittäjien määrä kunnittain Lähde: Tilastokeskus, työpaikat työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan alueittain Yrittäjien lisäksi yksityisen sektorin työvoima muodosti vuonna 21 alueellisesti yhteensä työpaikkaa (kaavio 14). Huomattavaa on, että Kittilää, Ranuaa, Sallaa ja Sodankylää lukuun ottamatta yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on laskenut vuodesta 28 jokaisessa kunnassa (Liitetaulukko 3). Alueellisesti työpaikkojen määrä on laskenut :sta työpaikkaan. Siten yrittäjät ja yksityisen sektorin työvoima muodostavat kokonaisuutena 57 % alueellisista työpaikoista (kaavio 15). Yrittäjien osuus kaikista työpaikoista on 12 % ja yksityisen sektorin työvoiman osuus puolestaan 45 %. Yrittäjät muodostavat merkittävän osan kaikista alueellista työpaikoista (12 %) ja erityisesti Posiolla, Ranualla, Savukoskella ja Utsjoella yrittäjien merkitys on merkittävä (noin neljännes kaikista työpaikoista). Yksityisen sektorin muu työvoima puolestaan muodostaa suurimman työpaikkasektorin kaikissa kunnissa, Ranuaa, Sallaa ja Utsjokea lukuun ottamatta. 17

20 Kaavio 14. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kunnittain Lähde: Tilastokeskus, työpaikat työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan alueittain Kaavio 15. Työpaikkojen jakauma työnantajasektoreittain 21 1 % 4% 2% 3% 2% 1% 2% 1% 2% 1% 4% 1% 1% 2% 3% 8% 4% 11% 9% 9 % 13% 17% 17% 1% 12% 7% 8 % 26% 34% 33% 36% 29% 7 % 36% 23% 27% 28% 41% 26% 34% 6 % 5 % 37% 36% 35% 4 % 53% 49% 4% 39% 27% 42% 48% 45% 3 % 3% 2 % 27% 25% 26% 1 % 23% 16% 12% 14% 15% 17% 16% 8% 12% % Tuntematon Valtioenemmistöinen Oy Valtio Kunta Yksityinen sektori Yrittäjät Lähde: Tilastokeskus, työpaikat työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan alueittain

21 6.1 Yhteenveto yrityssektorin vaikutuksesta kunnan työllisyyteen Yrittäjät muodostava alueellisesti 4 97 työpaikkaa. Määrä on kuitenkin laskenut vuodesta 28 vuoteen 21. Yrittäjät muodostavat alueellisesti 12 % kaikista työpaikoista. Yksityisen sektorin työpaikat muodostavat alueellisesti suurimman työpaikkasektorin, työpaikallaan. Määrä on kuitenkin laskenut vuodesta 28 vuoteen 21. Yksityisen sektorin työpaikat muodostavat alueellisesti 45 % kaikista työpaikoista. Yksityinen sektori muodostaa siten yhteensä työpaikkaa alueellisesti vuonna 21, mikä on 57 % kaikista alueellisista työpaikoista. 19

22 7 Lähteet Finlex 212: Yhteisöveron jako-osuudet Keskuskauppakamari, alueiden kilpailukyky Kunnallisalan kehittämissäätiö 212. Kansalaisten kuntakannat. Valtiovarainministeriö 1: Verotulot 13&lang=fi&maindoc=/213/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=:1:3:81:87: Valtiovarainministeriö 2: Valtionosuudet 13&lang=fi&maindoc=/213/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=:1:3:81:89: Valtiovarainministeriö 3: Kuntien tilinpäätökset Valtiovarainministeriö 4: Yhteisöveron jako-osuudet

23 8 Liitekaaviot Liitekaavio 1. Kunnallisverotuotot yhteensä (x 1 ) Lähde: Valtiovarainministeriö, kuntien tilinpäätökset Tarkat määrät vuosilta liitetaulukossa 8. Liitekaavio 2. Kunnallisverotulot yhteensä per asukas Lähde: Valtiovarainministeriö, kuntien tilinpäätökset Tarkat määrät vuosilta liitetaulukossa 8. 21