Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen



Samankaltaiset tiedostot
Kaupunkivihreän suunnittelun hyviä esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta

Kaavojen, strategioiden ja ohjelmien valossa

GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka

Green Fact Viherkerroin kortteleiden vihertehokkuuden mittarina. Ympäristö & Omavaraisuus, Vaasa, , Mari Ariluoma

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin

Jyväskylän kaupungin kaavoitus ja viherpalvelut hyvinvoinnin näkökulmasta

Ajankohtaista Jyväskylän suunnittelussa. Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti

Laadukas kaupunki- ja viherympäristö houkuttelee liikkumaan. Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari 2012

Kokonaisvaltaista asuinalueen kehittämistä infrastruktuurista palveluihin Kaukovainio

Esite avuksi viherrakennetta ja maisemaa koskevaan päätöksentekoon ja suunnitteluun kaupunkiseuduilla

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja luontopohjaiset ratkaisut. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Vaihtoehtoisia linjauksia Kevät 2011

Luonto kaupunkisuunnittelussa

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa

Viherkerroin alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa - kokemuksia Helsingistä

KANKAAN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ. Kankaan osayleiskaava Yleisötilaisuus Mervi Vallinkoski

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

Digikaavoitus Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TIKKUTEHTAANTIE JYVÄSKYLÄ

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Ympäristöministeriö täydennysrakentamisen edistäjänä. Ylijohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

JÄRVENPÄÄN YLEISKAAVA 2040

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta


Kallahti Kallvik ry Palaute Uusimaakaava luonnokseen

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Tourujoen kärkihanke. Kiertotalouden kärkihankkeen tuloskiertueseminaari , Lahti. Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupunki / Kaupunkirakenne

Asemakaava nro , Kiila

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

VIHERKERROINMENETELMÄN AVULLA KOHTI ILMASTONKESTÄVÄMPÄÄ HELSINKIÄ

Yht. 876:2:0 11:52 6:71 13:32 11:56 6:15 13:7 11:62 13:8 6:53 9:28 6:70 11:57 9:88 11:56 13:33 11:61 13:4 11:45 11:58. Yht. 43:0 9:54 9:54 11:14. Yht.

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

KYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS

VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

LIITE 1a. Suunnittelu

Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

Viherrakenteen yleissuunnitelma, työsuunnitelma. Tampere Kangasala Orivesi Ylöjärvi Nokia Pirkkala Lempäälä Vesilahti

Green Factor työkalun kehittäminen täydennysrakennettaville asuinalueille Case Kaukovainio

Kehittyvä yhdyskuntarakenne. kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

SAMPO-ALAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Metsäohjelman luonnos

Alue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1)

KIVISTÖN KIRKON KORTTELIT VIITESUUNNITELMA VIHERTEHOKKUUS

Lohiniemenranta sijaitsee Meri-Rastilan eteläisella rannalla Vuosaaressa. Lohiniemenranta Asemakaavan muutos Valmisteluaineisto

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön

HAUKILUOMA II 8360 KESKUSTAKORTTELEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VIITESUUNNITELMALUONNOS

Yleisötilaisuus

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Liite 1 b. Oripään (14.) tarjousalueet kartalla

HELSINGIN YLEISKAAVA

Viherkerroinmallin soveltaminen piha-alueiden suunnittelukäytäntöihin Helsingissä Sirkku Juhola ja Simo Haanpää, Maankäyttötieteiden laitos

GREEN FACTOR -TYÖKALUN KEHITTÄMINEN VANHOILLE, TÄYDENNYSRAKENNETTAVILLE ASUINALUEILLE

Osallistavan suunnittelun haasteet kaupunkimetsissä

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kymenlaakson maakuntakaava Maakuntakaavan sisältö ja tavoitteet

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lähtökohdat ja tavoitteet Keran suunnittelulle

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Ekologisen näkökulman vahvistaminen suunnittelussa uusi työkalu käyttöön

SOUKKA-VISIO TÄYDENNYSRAKENTAMINEN SOUKASSA

Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma

VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun

TÖLBY, NORRSKOGEN KORTTELEIDEN 1 20 ASEMAKAAVA

Kaupunkisuunnittelu ja viherympäristöt täydennysrakentamisen alueilla Case Tampereen Tesoma

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

Oulun kaupungin tekninen keskus

Kaavoituskatsaus

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

Asemakaavaluonnos nro , Koivurinne 3

Arvio maakunnallisen ekologisen verkoston rakenteesta, toimivuudesta ja merkityksestä ekosysteemipalveluille - esimerkkinä Uudenmaan maakuntakaavoitus

9: :13 11:0 9:1 2: m

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?

Transkriptio:

TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Työpaja-alustus / IV Viherympäristön merkitys täydennysrakentamisessa Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti Jyväskylän kaupunki / Strateginen suunnittelu

Esityksen sisältö Yleiskaavan viherverkko Pehmo-GIS täydennysrakentamisen ja viherrakenteen suunnittelussa Vihertehokkuus-työkalu tonteille

Termeistä Lähde: Kaupunkiseurujen vihreän infrastruktuurin käsitteitä. ViherKARA-verkosto. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 39 / 2013.

Jyväskylän kaupungin uusi yleiskaava Strateginen yleiskaava Mittakaava 1:100 000 / 1: 50 000 Yksi yleiskaavan kolmesta keskeisimmästä linjauksesta: Täydennysrakentaminen jatkuu, mutta se suuntautuu tulevaisuudessa vähemmän virkistysalueille ja enemmän maankäytön muutosalueille ja muille jo kertaalleen rakennetuille alueille Parhaillaan nähtävillä http://www.jkl.fi/kaavoitus/yleiskaava/ehdotus2

Jyväskylän kaupungin yleiskaava 6 + 1 karttaa 14.5.2014

Jyväskylän yleiskaava / Kartta 6 Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen

Jyväskylän yleiskaava / Viherrakenne Viherrakenne yleiskaavassa koostuu Kartan 1/7 (yhdyskuntarakenteen ohjaus) virkistys- ja viheraluemerkinnöistä Kartan 2/7 (luontoarvojen verkottuminen) merkinnöistä Kartan 3/7 (maisema ja virkistys) merkinnöistä

Jyväskylän yleiskaava / Viherrakenne Kartassa 1/7 (yhdyskuntarakenteen ohjaus): Päävirkistysalueet Viheralueet Virkistys-, matkailu- ja vapaaajankeskus (Laajavuori) Kehä Vihreä Kehä Siniset NÄMÄ MUODOSTAVAT JYVÄSKYLÄN VIHERRAKENTEEN PERUSRUNGON Lisäksi esim. taajamarakenteen merkinnässä määräys lähivirkistyksen tarpeiden sekä paikallisten viheryhteyksien jatkumisen huomioon ottamisesta suunnittelussa.

Jyväskylän yleiskaava / Viherrakenne Kartassa 2/7 (luontoarvojen verkottuminen) Natura 2000 alue Luonnonsuojelualueet Luo-net Viheryhteystarve

Jyväskylän yleiskaava / Viherrakenne Kartassa 3/7 (maisema ja virkistys) Ulkoilupuisto Toiminnallisesti merkittävä virkistyspalvelukohde Ohjeellinen päävirkistysreitti Arvokas maisema-alue Arvokas perinnemaisema Maisemallisesti merkittävä selännealue

Pehmo-GIS täydennysrakentamisen suunnittelussa Tikkakosken kehittämissuunnitelman pohjaksi toteutettiin pehmo-gis kysely eharava-sovelluksella Kysymysaiheina Liikkuminen ja liikenne Palvelut Viihtyvyys ja elinympäristön laatu Tikkakosken kehittäminen Kyselyssä sovellettu Tukholman sosiotooppi-menetelmää viheralueiden arvojen kartoituksen osalta Asukkailta kyseltiin myös sopivia paikkoja täydennysrakentamiseen

Asukaskyselyn tuloksia suunniteltu täydennysrakentaminen ehdotettu täydennysrakentamisen paikka mielipaikka hieno luontokohde rauha ja hiljaisuus kaunis maisema

Asukaskyselyn tuloksia Tikkakosken viherrakenneluonnos ehdotettu täydennysrakentamisen paikka mielipaikka hieno luontokohde rauha ja hiljaisuus kaunis maisema

Vihertehokkuus työkalu (viherkerroin) Green factor, grönytefaktor, biotopflächenfaktor Mittari, jolla tarkastellaan tontin vihreiden elementtien määrää

Vihertehokkuus ja täydennysrakentaminen Pisteytysjärjestelmä, jossa pihan vihreille elementeille annetaan kerroinarvo väliltä 0,1 1,0 Helsingissä ja Tukholmassa käytetty toisenlaista kerroinarvoväliä

Vihertehokkuus keskustan täydennysrakentamiskohteessa

Vihertehokkuus ja täydennysrakentaminen Nykyinen vihertehokkuus 0,08 Tavoite-vihertehokkuudeksi asetettiin 0,5 Rakennusoikeus lisääntyy n. 1500 k-m² Parannustoimenpiteet: Pysäköintiä nykyistä enemmän kannen alle Hulevesien viivyttämis- ja imeyttämisratkaisut Pihakasvillisuuden monipuolistaminen Viherkatot Läpäisevät pinnoitteet Vihertehokkuudeksi saatiin 0,55