SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Samankaltaiset tiedostot
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

DEE Sähkötekniikan perusteet

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

DEE Sähkötekniikan perusteet

Harjoitus 5 / viikko 7

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho (versio 1.0) R 1 + R 2

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Jännitteenjaolla, sekä sarjaan- ja rinnankytkennällä saadaan laskettua:

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

DEE Sähkötekniikan perusteet Tasasähköpiirien lisätehtäviä

DEE Sähkötekniikan perusteet

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

5. Sähkövirta, jännite

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SATE.1040 Piirianalyysi IB syksy /8 Laskuharjoitus 1: Ohjatut lähteet

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.

Kirchhoffin jännitelain perusteella. U ac = U ab +U bc U ac = U ad +U dc. U ac = R 1 I 12 +R 2 I 12 U ac = R 3 I 34 +R 4 I 34, ja I 34 = U ac

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala

ELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

7. Resistanssi ja Ohmin laki

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

Luku Ohmin laki

Sähkötekiikka muistiinpanot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

521302A PIIRITEORIA 1. Laskuharjoitukset - syksy 2014

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Taitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

Sähkötekniikka ja elektroniikka

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

Oikeasta vastauksesta (1p): Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Sähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona.

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET

C493 Liitin lisätoimintoja varten. Johdanto liittimeen C493

RESISTANSSIMITTAUKSIA

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

2 Jannitelähde 24 V 28 V 7,5 A

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

Sähkömagnetismia. Coulombin laki väliaineessa Eristeessä vuorovaikutus on heikompi kuin tyhjiössä. Varaus on kvantittunut suure eli, missä n = 1,2,3

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p.

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

FysE301/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN ALA MATEMATIIKAN PREPPAUSTEHTÄVIÄ Kesä 2015

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet.

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen.

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

Sähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Transkriptio:

SMG-1100: PIIIANALYYSI I Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Kirja: luku 3 Luentomoniste: luvut 4.2, 4.3 ja 4.4 1

VASTSTEN KYTKENNÄT Sähköpiireissä voi esiintyä kolmella tavalla toisiinsa kytkettyjä vastuksia: sarjaankytkentä (vasen kuva). rinnankytkentä (keskimmäinen kuva). kolmiokytkentä (oikea kuva). 2

SAJAANKYTKENTÄ Sarjaankytkettyjen vastusten läpi kulkee sama virta. Johdetaan seuraavassa sarjaankytkennän kokonaisresistanssin lauseke. Kun alemmalle kuvalle kirjoitetaan Kirchhoffin jännitelaki, saadaan: I = 0. Täten kokonaisresistanssin tot tot lauseke on: =. (lauseke 1) tot I Miten tilanne muuttuu, jos alemman kuvan yksittäinen tot korvataan ylemmän kuvan mukaisesti usean vastuksen sarjaankytkennällä? Ylemmälle kuvalle voidaan Kirchhoffin jännitelain ja Ohmin lain perusteella kirjoittaa: + + = 0 I + I + I = ( + + ) I = + + = I Kun ylläolevaa lauseketta verrataan lausekkeeseen (1), huomataan, että = + +. tot Sarjaankytkettyjen vastusten kokonaisresistanssi on yksittäisten vastusten resistanssien summa. 3

JÄNNITTEENJAKO Käytännön sovelluksissa on usein tarpeellista muodostaa useita jännitetasoja yhdestä lähdejännitteestä. Tähän voidaan käyttää sarjaankytkettyjä vastuksia. Oheiselle kytkennälle voidaan kirjoittaa: = + + = + + = ( + + ) I I I I I =. + + Vastusten yli olevat jännitteet voidaan nyt kirjoittaa ilman virtatermiä: 1 2 3 = I =, =, =. 1 1 2 3 + + + + + + Kun n kpl vastuksia on kytketty sarjaan, ja on sarjaankytkennän yli oleva kokonaisjännite, yksittäisen vastuksen i jännite i saadaan lausekkeesta: i = i + +... + 1 2 n. 4

Esimerkki: jännitteenjako Keimo tarvitsee eräälle elektroniikkalaitteelleen 2 V:n jännitteen. Auta Keimoa ja mitoita oheisen kytkennän 3 siten, että 3 :n arvoksi tulee Keimon kaipaama 2 V. Esimerkki: virranjako Mitoita oheisen kytkennän 1 siten, että saat kyseisen vastuksen läpi kulkevaksi virraksi 200 ma. 5

INNANKYTKENTÄ innankytkettyjen vastusten yli on sama jännite. Alemmassa kuvassa I =, (1) jossa tot on kytkennän kokonaisresistanssi. tot Miten tilanne muuttuu, jos alemman kuvan yksittäinen tot korvataan ylemmän kuvan mukaisesti usean vastuksen rinnankytkennällä? Kirchhoffin virtalain ja Ohmin lain perusteella voidaan kirjoittaa: 1 1 1 I = I + I + I = + + = + + =. 1 1 1 1 + + Kun ylläolevaa lauseketta verrataan lausekkeeseen (1), huomataan, että 1 1 1 1 1 = = + +. tot 1 1 1 + + tot innankytkettyjen vastusten kokonaisresistanssin käänteisluku on on yksittäisten vastusten resistanssien käänteislukujen summa. 6

VIANJAKO Virta voidaan jakaa halutun suuruisiin osiin rinnankytkettyjen vastusten avulla. Oheiselle kytkennälle voidaan kirjoittaa: 1 1 1 I = I + I + I = + + = + + = = 1 1 1 1 + + tot = I, jossa tot on rinnankytkennän kokonaisresistanssi, ja I on rinnankytkennälle tuleva kokonaisvirta. Yksittäisten vastusten virrat voidaan nyt kirjoittaa ilman jännitetermiä: I = = tot I, I tot 1 2 1 1 = I =, I = tot I 3 =. 2 2 3 3 Kun n kpl vastuksia on kytketty rinnan, ja I on rinnankytkennälle tuleva kokonaisvirta, yksittäisen vastuksen i virta I i saadaan lausekkeesta: tot I = I. i i tot 7

KOLMIO-TÄHTI-MNNOS - ja -muunnos liittyvät kolmen solmun väliseen verkkoon. Muunnos on tarpeen esimerkiksi kytkennän kokonaisresistanssin laskemisessa. Kolmio voidaan muuntaa tähdeksi ja tähti kolmioksi, kunhan huolehditaan siitä, että kahden solmun välinen resistanssi pysyy muuttumattomana. ab ca ab bc bc ca =, =, = a b c + + + + + + ab bc ca ab bc ca ab bc ca a b b c = + +, ab a b bc b c c A a c = + +, = + + ca a c a b A ab ca a B C b c bc B C 8

Kolmio-tähti-muunnosesimerkki Laske oheisen kytkennän virta I. Tähden haaran resistanssi on kolmion samasta solmusta lähtevien resistanssien tulo jaettuna kolmion kaikkien resistanssien summalla. Kolmion kahden solmun välinen resistanssi on näitä yhdistävien tähden haarojen resistanssien summa ynnä näiden tulo jaettuna kolmannen haaran resistanssilla. 9

ENEGIALÄHTEIDEN MNNOKSET (1/2) Jännitelähde voidaan muuntaa virtalähteeksi ja virtalähde jännitelähteeksi, kunhan huolehditaan siitä, että lähteet ovat oheisen kuvan napoihin a ja b kytkettävän kuorman kannalta ekvivalenttiset. Jännitelähde virtalähteeksi: Jännitelähteen E kanssa sarjassa oleva vastus tulee sellaisenaan virtalähteen J rinnalle. Lähdevirta J saadaan lausekkeesta J = E/. Virtalähde jännitelähteeksi: Virtalähteen J rinnalla oleva vastus tulee sellaisenaan jännitelähteen E kanssa sarjaan. Lähdejännite E saadaan lausekkeesta E = J. a a E J b b 10

ENEGIALÄHTEIDEN MNNOKSET (2/2) Huom! Lähdemuunnoksia tehtäessä jännitelähteen rinnalla oleva vastus voidaan poistaa korvaamalla se avoimella haaralla, ja vastaavasti virtalähteen kanssa sarjassa oleva vastus voidaan poistaa korvaamalla se oikosululla (kirjan esimerkki 4.9). Nämä vastukset voidaan poistaa, koska ne eivät vaikuta lähteen napoihin (oheisen kuvan navat a ja b) kytkettävän kuorman jännitteeseen ja virtaan. 11