Sähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona.
|
|
|
- Eeva Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sähköoppi Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona.
2 Sähkövaraus Pienintä sähkövarausta kutsutaan alkeisvaraukseksi. Elektronin varaus negatiivinen ja yhden alkeisvarauksen suuruinen. Protonin varaus positiivinen ja samansuuruinen Elektronit eivät ole niin sidottuja kappaleeseen kuin protonit, joten ne voivat siirtyä kappaleesta toiseen ja saada aikaan kappaleiden varautumisen. Sähköoppia HO
3 Hankaussähkö Kappale varautuu hankauksessa. Elektroneja saanut kappale saa negatiivisen varauksen ja luovuttanut kappale positiivisen varauksen. Kahden kappaleen sähköisten tilojen ero pyrkii tasoittumaan, jolloin niiden välille saattaa syntyä kipinäpurkaus. Tällöin elektronit siirtyvät kappaleesta toiseen ja sähköisten tilojen ero häviää. Sähköoppia HO
4 Sähköinen vuorovaikutus Sähköinen vuorovaikutus voi gravitaatiovuorovaikutuksesta poiketen ilmetä sekä veto- että poistovoimana. Samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan ja erimerkkiset vetävät toisia puoleensa. Varattu kappale voi olla vuorovaikutuksessa myös alun perin neutraalin kappaleen kanssa polarisaation vuoksi. Sähköoppia HO
5 Polarisaatio Negatiivisesti varautunut kalvo hylkii paperinpalassa olevia elektroneja, jolloin kalvonpuoleinen pää paperista jää positiivisesti varatuksi vetovoima. Sähköoppia HO
6 Jännite ja sähkövirta Sähköisen tilan eroa kutsutaan jännitteeksi. esim. hangatun ja neutraalin kalvon välillä Jännitteen yksikkö on voltti (1V) Sähköisten tilojen ero tasoittuu elektronien siirtyessä. Tästä virtauksesta käytetään nimitystä sähkövirta. Sähkövirran yksikkö on ampeeri (1A) Sähköoppia HO
7 Virtalähde Virtalähde on laite, joka ylläpitää sähkövirtaa virtapiirissä synnyttämällä virtalähteen napojen välille jännitteen. esim. paristo + - Sähköoppia HO
8 Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran kulkureitti, jonka muodostavat johtimet, paristot ja lamput tai muut sähkölaitteet. Pariston napojen välinen jännite pyrkii tasaantumaan sähkövirran avulla. Tällöin sähkövirta saa napojen väliin kytketyn lampun hehkumaan. Sähköoppia HO
9 Johteet ja eristeet Johde on aine, jossa sähkövirta pääsee liikkumaan vapaasti. metallit Eristeissä sähkövirta ei kulje. muovi, kumi, posliini,... Sähköä johtavia nesteitä sanotaan elektrolyyteiksi Sähköoppia HO
10 Piirrosmerkeistä Piirrosmerkit helpottavat virtapiirien piirtämistä ja tulkitsemista. Piirrosmerkkien avulla esitetystä kytkennästä eli virtapiiristä käytetään nimitystä kytkentäkaavio. Sähköoppia HO
11 Yleismittarin käyttö Mitattaessa käytetään ensin suurinta mittausaluetta. Tarvittaessa voidaan valita herkempi mittausalue. Sähkövirtaa ei saa koskaan mitata suoraan virtalähteen navoista. Sähköoppia HO
12 Jännitteen mittaaminen Jännitemittarilla voidaan mitata virtalähteen napojen välinen jännite tai virtapiirissä olevan komponentin aiheuttama jännitehäviö. Mitattaessa jännitemittari kytketään pariston tai sähkölaitteen rinnalle. V Sähköoppia HO
13 Virran mittaaminen Mitattaessa virtapiirissä kulkevan virran suuruutta virtamittari kytketään osaksi virtapiiriä siten, että mitattava virta kulkee mittarin läpi. A Sähköoppia HO
14 Paristojen rinnan kytkentä Rinnan kytkennässä paristojen samanmerkkiset navat on yhdistetty. Toiset paristot on siis kytketty alkuperäisen pariston rinnalle. Kokonaisjännite rinnan kytkennässä on sama kuin yksittäisen pariston jännite. Sähköoppia HO
15 Paristojen sarjaan kytkentä Sarjaan kytkennässä paristojen erimerkkiset navat on yhdistetty kytkemällä paristot peräkkäin Sarjaan kytkettyjen paristojen muodostama kokonaisjännite on yksittäisten paristojen jännitteiden summa. Sähköoppia HO
16 Lamppujen kytkennät Lamppu vastustaa virran kulkua. Sarjaan kytketyt lamput aiheuttavat sitä suuremman vastuksen mitä useampi lamppu kytkennässä on. Piirissä kulkee pienempi virta. Rinnan kytkennässä jokaisen lampun läpi pääsee sama virta. Kokonaisvirta piirissä kasvaa. Sähköoppia HO
17 Resistanssi Resistanssi kuvaa komponentin (esim. lampun, johtimen tai vastuksen) sähkövirran kulkua vastustavaa ominaisuutta. Jos komponentti vastustaa paljon sähkövirran kulkua, sillä on suuri resistanssi. Jos komponentti päästää sähkövirran kulkemaan helposti lävitseen, sillä on pieni resistanssi. Resistanssin tunnuksena käytetään R-kirjainta ja yksikkönä on Ω. (ohmi) Sähköoppia HO
18 Resistanssin suuruus Komponentin resistanssin (R) suuruus voidaan määrittää mittaamalla komponentin läpi kulkeva sähkövirta (I) sekä komponentissa tapahtuva jännitehäviö (U). R = U / I Jännitehäviö siis jaetaan sähkövirran suuruudella. Esim. R = 12V / 0,4A = 30Ω Sähköoppia HO
19 Vastus Komponentti, jota käytetään sähkövirran pienentämiseen virtapiirissä. Vastuksen resistanssi ei muutu sähkövirran suuruuden mukaan, vaan on aina sama. Sähköoppia HO
20 Vastusten sarjaan kytkentä Kytkettäessä useampia vastuksia sarjaan (peräkkäin), ne vastustavat sähkövirran kulkua enemmän ja sähkövirta piirissä pienenee. (kuten lampuilla) Kokonaisresistanssi saadaan selville, kun lasketaan resistanssit yhteen. (alla 550Ω) Sähköoppia HO
21 Vastusten rinnan kytkentä Kytkettäessä vastukset rinnakkain, saadaan sähkövirralle kaksi reittiä, joita molempia pitkin se voi kulkea. Kahta reittiä käytettäessä virtapiirissä voi kulkea suurempi virta, joten rinnan kytkennässä kokonaisvirta kasvaa. Kokonaisresistanssin käänteisluku saadaan laskemalla resistanssien käänteislukujen summa. Sähköoppia HO
22 Sähköoppia HO Vastusten rinnan kytkentä Kokonaisresistanssin käänteisluku saadaan resistanssien käänteislukujen summana Eli kokonaisresistanssi saadaan siis R R R R + + = + + = R R R R Ω Ω = Ω + Ω + Ω = 58 0, R
23 Sähkövirta energian siirrossa Energiaa voidaan tuottaa kaukana sen kulutuspaikasta, koska energian siirto on mahdollista johtimia pitkin sähkövirran avulla. Pitkillä siirtomatkoilla pitää käyttää suuria jännitteitä, jotta energiahäviö (lämpö) saadaan mahdollisimman pieneksi. Sähköoppia HO
24 Sähkölaitteen käyttämä energia Sähkölaitteen energiankulutus (tunnus E) riippuu sekä sähkövirran suuruudesta että laitteen käyttöjännitteestä. Sähkölaitteen energiankulutukseen vaikuttaa myös laitteen käyttöaika. E=UIt Energiankulutusta laskettaessa aika sekunteina! => Energian yksikkö J (joule) Sähköoppia HO
25 Sähkölaitteen teho Teho (tunnus P) lasketaan kuten mekaniikan yhteydessä siirtyneen energian määränä tietyssä ajassa. P = E t Sijoittamalla tehon yhtälöön E=UIt, saadaan E UIt P = = = t t UI Sähköoppia HO
26 Sähkölaitteen teho Yhtälöstä P=UI voidaan muistikolmion avulla helposti ratkaista mikä tahansa kolmesta suureesta, jos kaksi tunnetaan. P U I U = P I I = P U Sähköoppia HO
27 Kulutettu energia sähkölaskussa Sähkölaskussa kulutetun energian määrä on ilmoitettu kilowattitunteina (kwh). Kulutetun energian määrä kilowattitunteina lasketaan myös kaavalla E=UIt=Pt, mutta teho merkitään kilowatteina (tuhansina watteina) ja aika tunteina. Laskun suuruus määräytyy kulutetun energian ja energian yksikköhinnan avulla. Sähköoppia HO
28 Kestomagneetti Kiinalaisten tiedetään käyttäneen magneettisesta rautamalmista valmistettua alkeellista kompassia jo 1000-luvulla. Magneettisten kappaleiden välillä on magneettinen etävuorovaikutus, jonka ansiosta kompassin neulakin kääntyy aina pohjoista kohti. Sähköoppia HO
29 Kompassi Kompassin neula, joka on kestomagneetti, pyrkii aina asettumaan pohjois-eteläsuuntaan. Kompassin, kuten muidenkin kestomagneettien pohjoiseen kääntyvää päätä sanotaan pohjois- eli N-kohtioksi Etelään kääntyvää päätä sanotaan etelä- eli S-kohtioksi (tai navaksi). Sähköoppia HO
30 Magneettiset vuorovaikutukset Kestomagneetin samannimiset kohtiot hylkivät toisiaan. Kestomagneetin erinimiset kohtiot vetävät toisiaan puoleensa. Kestomagneetit ovat vuorovaikutuksessa myös magneettisten aineiden, kuten raudan, nikkelin ja koboltin kanssa. Niiden välillä on vetovoima. Sähköoppia HO
31 Magneettikenttä Magneetit ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa magneettikentän välityksellä. Magneettikenttää kuvataan kenttäviivoilla, jotka alkavat eteläkohtiosta ja päättyvät pohjoiskohtioon. Maan magneettikentän arvellaan aiheutuvan sulan raudan liikkeestä maan sisällä. Sähköoppia HO
32 Rautakappaleen magnetoiminen Rautakappale voidaan magnetoida sivelemällä sitä kestomagneetilla yhdensuuntaisin vedoin. Jos magnetoitu rautakappale katkaistaan, saadaan kaksi magneettia, joissa molemmissa on sekä pohjois- että etelänavat Rautakappaleen magneettisuuden voi poistaa takomalla tai kuumentamalla. Sähköoppia HO
33 Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän Kun virtajohtimessa laitetaan kulkemaan sähkövirta, johtimen ympärille syntyy magneettikenttä. Johtimen ympärillä magneettikentän kenttäviivat ovat ympyröitä. Jos oikealla kädellä tarttuu johtimesta kiinni siten, että peukalo osoittaa sähkövirran kulkusuuntaan, niin magneettikentän suunta on muiden sormien osoittamaan suuntaan. Sähköoppia HO
34 Käämi Kun johdin pyöräytetään ympyrän muotoiseksi, saadaan silmukan sisälle magneettikenttä, jonka suunta on kohtisuoraan silmukan läpi Kun johdin kierretään useammalle silmukalle, saadaan voimakkaampi magneettikenttä. Tällaisesta rullatusta johtimesta käytetään nimeä käämi. Sähköoppia HO
35 Sähkömagneetin voimakkuus Käämin kierrosten lukumäärää lisäämällä saadaan sähkömagneettia voimistettua. Mitä suurempi sähkövirta johtimessa kulkee, sitä voimakkaamman magneettikentän se aiheuttaa. Sähkömagneetin voimakkuutta voidaan kasvattaa myös lisäämällä käämin sisään rautasydän. Sähköoppia HO
36 Sähkömagneetin sovelluksia Sähkömoottori Kaiutin, mikrofoni Soittokellot, releet Kuvaputket, (tv, tietokone) Video- ja kasettinauhojen tallennus Muuntajat (ks. kappale 8) Magneettijarrut, nosturit, Sähköoppia HO
37 Liike sähkövirraksi Muuttuva magneettikenttä aiheuttaa eli indusoi käämiin jännitteen. Käämiin indusoituvan jännitteen suuruuteen vaikuttavat käämin kierrosten lukumäärä, magneetin voimakkuus ja liikuttelunopeus sekä rautasydän. Indusoitunut jännite synnyttää sähkövirran, kun käämi laitetaan osaksi suljettua virtapiiriä Mekaanisesta energiasta voidaan tuottaa sähkövirtaa generaattorilla. Sähköoppia HO
38 Generaattori Generaattorissa käämi eli ankkuri pyörii kahden tai useamman kestomagneetin välissä, jolloin niiden aiheuttama magneettikenttä muuttuu koko ajan käämin suhteen. Ankkurin päiden välille syntyy vaihtojännite, joka aiheuttaa vaihtovirran, kun käämin päät kytketään virtapiiriin. Polkupyörän dynamokin on generaattori. Suuria generaattoreita käytetään voimalaitoksissa. Sähköoppia HO
39 Generaattorin tuottama jännite Generaattorin tuottama jännite on vaihtojännitettä, eli sen suuruus ja napaisuus muuttuu jaksollisesti. Aika Sähköoppia HO
40 Vaihtojännite ja vaihtovirta Vaihtojännitteen taajuus kertoo sekunnissa olevien jaksojen määrän. Yhdessä jaksossa napaisuus vaihtuu kahdesti, joten vaihtojännitteen aiheuttaman vaihtovirran suunta muuttuu myös kahdesti jakson aikana. Pistorasiassa vaihtojännitteen taajuus on 50Hz, joten sen aiheuttama vaihtovirta muuttaa suuntaansa 100 kertaa sekunnissa. Sähköoppia HO
41 Vaihtojännitteen muuntaminen Muuntaja koostuu kahdesta eri kokoisesta käämistä ja niitä yhdistävästä rautasydämestä. Suojajännitteelliset sähkölaitteet toimivat pienellä jännitteellä, joten niille tarvitaan muuntaja. Muuntaja muuttaa 230V verkkojännitteen pienemmäksi. Sähköoppia HO
42 Muuntajan toiminta 1. Ensiökäämissä kulkeva vaihtovirta synnyttää rautasydämeen muuttuvan magneettikentän. 2. Rautasydämen muuttuva magneettikenttä indusoi toisiokäämiin vaihtojännitteen, joka saa aikaan toisiopuolen vaihtovirran. Sähköoppia HO
43 Muuntajan toiminta Ideaalisen muuntajan vaihtojännitteen muuntosuhde on suoraan verrannollinen käämien kierrosten lukumäärään. Käytännössä aivan yhtä hyviin muuntosuhteisiin ei päästä, sillä osa energiasta muuttuu lämmöksi. U 1 = U 2 N N 1 2 Sähköoppia HO
kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä
SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
Fysiikka 7. Sähkömagnetismi
Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla
1.1 Magneettinen vuorovaikutus
1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä
NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.
NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi 1 ja sieltä Aine ja energia ja Sähkön käyttö ja etsi vastaukset.
Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu
TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista
Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)
Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-
1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö?
6 Resistanssi ja Ohmin laki 1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö? Se kuvaa sähkövirtaa vastustavaa ominaisuutta. R = U / I, yksikkö ohmi, 1 Ω 2. Mitkä asiat
Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen
MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen
TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO
TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.
RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
Fysiikka 9. luokan kurssi
Nimi: Fysiikka 9. luokan kurssi Kurssilla käytettävät suureet ja kaavat Täydennä taulukkoa kurssin edetessä: Suure Kirjaintunnus Yksikkö Yksikön lyhenne Jännite Sähkövirta Resistanssi Aika Sähköteho Sähköenergia
Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään
SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
RATKAISUT: 19. Magneettikenttä
Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee
SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
Sähkö ja magnetismi 2
Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen
Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan
2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?
SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän
3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina
Sähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd
Sähkön perusteet Elektroniikka ja sähköoppi Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd Sisältö Sähkön perusteet Termit ja suureet Käytännön ilmiöt Laskelmat Äänilaitteiston sähköistys Sähköverkkojen
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
Jännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan
Nimi: Fysiikka. 9. luokan kurssi
Nimi: Fysiikka 9. luokan kurssi Työselostusohjeet Työsuunnitelma Kerro, miten tutkimus tehdään. o Joskus ohje on annettu, toisinaan sinun täytyy kehitellä tutkimusjärjestely itse. Tee ennakkooletus eli
Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014
Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014 Kappaleet voivat varautua sähköisesti Kun kappaletta hangataan sopivasti, se varautuu eli
Sähkövirran määrittelylausekkeesta
VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien
Elektroniikka ja sähkötekniikka
Elektroniikka ja sähkötekniikka Sähköisiltä ilmiöiltä ei voi välttyä, vaikka ei käsittelisikään sähkölaitteita. Esimerkiksi kokolattiamatto, muovinen penkki, piirtoheitinkalvo tai porraskaide tulevat sähköisiksi,
Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite
TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan
Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
Sähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/
4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos
Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä
Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto.5.13 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä
Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto
ysiikka 1 Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto 7.1.1 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä voi syntyä
Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio
Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIIANALYYSI I Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Kirja: luku 3 Luentomoniste: luvut 4.2, 4.3 ja 4.4
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
8a. Kestomagneetti, magneettikenttä
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi
Sähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd
Sähkön perusteet Elektroniikka ja sähköoppi Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd Sisältö Sähkön perusteet Termit ja suureet Käytännön ilmiöt Laskelmat Äänilaitteiston sähköistys Sähköverkkojen
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan
Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää
Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)
Magneettinen energia
Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee
Sähkö ja magnetismi 1
Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 1 Kestomagneetit Magneetit ovat tuttuja ainakin kaapinovien ja kynäpenaalien salvoista. Jääkaapin oveen kiinnitetään
Muuntajat ja sähköturvallisuus
OAMK Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖ 1 Muuntajat ja sähköturvallisuus 1.1 Teoriaa Muuntaja on vaihtosähkömuunnin, jossa energia siirtyy ensiokaamista toisiokäämiin magneettikentän välityksellä. Tavanomaisen
FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN
FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen
Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen
Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Oppilaiden ennakkokäsityksiä virtapiireihin liittyen a) Yksinapamalli, jonka mukaan paristosta
TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA
TÄSSÄ ON ESMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETSMOPN KEVÄÄN 2017 MATERAALSTA a) Määritetään magneettikentän voimakkuus ja suunta q P = +e = 1,6022 10 19 C, v P = (1500 m s ) i, F P = (2,25 10 16 N)j q E = e = 1,6022
Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus. kun asetetaan V( ) = 0
Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus kun asetetaan V( ) = 0 Potentiaali ja sähkökenttä: tasaisesti varautut levyt Tiedämme edeltä: sähkökenttä E on vakio A B Huomaa yksiköt: Potentiaalin muutos pituusyksikköä
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
5. Sähkövirta, jännite
Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran
Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/
8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian
Luku Ohmin laki
Luku 9 Sähkövirrat Sähkövirta määriteltiin kappaleessa 7.2 ja huomattiin, että magneettikenttä syntyy sähkövirtojen vaikutuksesta. Tässä kappaleessa tarkastellaan muita sähkövirtaan liittyviä seikkoja
VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö ja magnetismiopin laboratoriotyöt VASTUSMTTAUKSA Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut Ohmin lakiin ja joihinkin menetelmiin, joiden avulla vastusten resistansseja
Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
Magneettikenttä ja sähkökenttä
Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon
7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä
Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,
Muuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].
![Muuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].](/thumbs/93/113048507.jpg "Muuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].")
FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
&()'#*#+)##'% +'##$,),#%'
"$ %"&'$ &()'*+)'% +'$,),%' )-.*0&1.& " $$ % &$' ((" ")"$ (( "$" *(+)) &$'$ & -.010212 +""$" 3 $,$ +"4$ + +( ")"" (( ()""$05"$$"" ")"" ) 0 5$ ( ($ ")" $67($"""*67+$++67""* ") """ 0 5"$ + $* ($0 + " " +""
Jakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen
Jakso 8. Ampèren laki Esimerkki 8.: Johda pitkän suoran virtajohtimen (virta ) aiheuttaman magneettikentän lauseke johtimen ulkopuolella etäisyydellä r johtimesta. Ratkaisu: Käytetään Ampèren lakia C 0
Sähkötekiikka muistiinpanot
Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri
Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin
Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin
14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.
Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,
Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Sähkötekniikka NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella vaihtovirtaa!
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Luento 2 1 Luento 1 - Recap Opintojakson rakenne ja tavoitteet Sähkötekniikan historiaa Sähköiset perussuureet Passiiviset piirikomponentit 2 Luento 2 - sisältö Passiiviset piirikomponentit
4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO
4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ
Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi
31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde
RESISTANSSIMITTAUKSIA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 ESSTNSSMTTUKS 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut sähköisiin perusmittauksiin. Harjoittelet digitaalisen yleismittarin käyttöä
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kirchhoffin lait, rinnan- ja sarjakytkentä, lähdemuunnokset Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kirchhoffin virtalaki rinnankytkentä sarjakytkentä
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,
Sähkömagnetismi II: sähkövirta, jännite, varaus, magneettimomentti. Sähkövirran kvantifiointi
Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan kandiohjelma Didaktisen fysiikan kokeellisuus II Sähkömagnetismi II: sähkövirta, jännite, varaus, magneettimomentti Sähkövirran kvantifiointi Sähkövirtaa ei voi
Sähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches
2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.
TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla
RATKAISUT: 18. Sähkökenttä
Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että
Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite
TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.
Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1
FY7 Sivu 1 Sähkömagnetismi 24. syyskuuta 2013 22:01 s. 24. t. 1-11. FY7 Sivu 2 FY7-muistiinpanot 9. lokakuuta 2013 14:18 FY7 Sivu 3 Magneettivuo (32) 9. lokakuuta 2013 14:18 Pinta-alan Webber FY7 Sivu
KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA
KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA varausjakauman sähköken/ä, Coulombin laki virtajakauman ken/ä, Biot n ja Savar8n laki erilaisten (piste ja jatkuvien) varaus ja virtajakautumien poten8aalienergia, poten8aali,