Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus

Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 4 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS 7 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 7 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät 9 2.3 Päivittäistavarakaupan verkko 12 2.4 Kaupan pinta-ala Kymenlaakson kaupan keskuksissa 15 2.5 Kaupan rakenne keskustoissa ja muilla kaupan alueilla 19 2.6 Kymenlaakson kaupallinen palveluverkko 22 2.7 Vähittäiskaupan suuryksiköt maakunnassa 24 2.8 Muutokset palveluverkossa 24 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS 29 3.1 Kaupan yleinen kehitys Suomessa 29 3.2 Kaupan konseptien kehitys 31 3.3 Kaupan liikevaihdon kehitys Suomessa ja Kymenlaaksossa 33 3.4 Väestön kehitys Kymenlaaksossa 38 3.5 Loma-asukkaat ja venäläiset 39 3.6 Kymenlaakson ostovoiman kehitys 41 3.7 Loma-asukkaiden ostovoiman kehitys 43 3.8 Venäläisten rahankäytön kasvu Kaakkois-Suomessa 44 4 LIIKETILAN LASKENNALLINEN LISÄTARVE KYMENLAAKSOSSA 48 4.1 Liiketilan lisätarve vuoteen 2025 50 4.2 Loma-asukkaiden ja venäläisten merkitys liiketilatarpeeseen 51 4.3 Liiketilan lisätarve ja liikerakentaminen Kymenlaaksossa aikaisempina vuosikymmeninä 55 4.4 Liiketilan lisätarpeen suuntaaminen keskustatyyppisille alueille ja muille alueille 56 5 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITYSNÄKYMÄT 59 5.1 Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt 59 5.2 Kaupan hankkeita ja suunnitelmia Kymenlaaksossa 64 5.3 Ohjausryhmän työpajan näkemyksiä palveluverkon kehittämisestä 65 5.4 Vähittäiskaupan sijoittumisen kannalta potentiaaliset alueet 67 5.5 Keskustojen mitoitus Kymenlaaksossa 69 5.6 Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus Kymenlaaksossa 71

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 2 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 74 6.1 Mitoituksen tarkastelua 74 6.2 Kaupan hankkeiden vertailua laskennalliseen mitoitukseen 76 6.3 Vaikutukset keskustoihin 78 6.4 Vaikutukset palveluverkkoon 83 6.5 Liikenteellinen arviointi 87 7 JOHTOPÄÄTÖKSET - KYMENLAAKSON KAUPAN RAKENNE JA MITOITUS 2025 91 7.1 Kaupan rakenne ja mitoitus keskustoissa 91 7.2 Kaupan rakenne ja mitoitus vähittäiskaupan suuryksikköalueilla 92 7.3 Kaupan mitoitus maakuntakaavassa 93 7.4 Maakunnan palveluverkko 96 Liite 1 Maankäyttö ja rakennuslaki 9 a luku (8.4.2011/319) Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset 99 Liite 2 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä 101 Erilliset liitteet Karttaliite 1 Liiketilat keskustoissa ja kaupan alueilla Kymenlaaksossa 2012 Karttaliite 2 Liiketilamuutokset keskustoissa ja kaupan alueille Kymenlaaksossa 2006/2008-2012

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 3 1 JOHDANTO Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset, venäläisten lisääntynyt ostosmatkailu ja paineet kaupan rakenteen muutoksille ovat aiheuttaneet tarpeen tarkastella Kymenlaakson kauppaa maakuntakaavatasolla. Maakuntahallitus päätti 14.5.2012 uuden vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Maakuntakaavassa käsitellään ensisijaisesti Kymenlaakson kauppaan sekä meri- ja rannikkoaluesuunniteluun liittyviä aihealueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa, että vähittäiskaupan mitoitus on määriteltävä maakuntakaavassa. Tätä taustaa vasten on päätetty selvittää Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus. Kaupan rakenne ja mitoitus -selvityksen on Santasalo Ky:ltä tilannut Kymenlaakson liitto. Selvityksen ovat tehneet tutkijat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela sekä tutkimusavustajat Maria Auranen ja Auli Santasalo. Venäläisten matkailijoiden määrää ja rahankäyttöä Kaakkois-Suomessa on tutkinut Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy. Kymenlaakson liiton lisäksi tutkimusta on rahoittanut Etelä-Karjalan liitto. Venäläisten matkailusta tehdään erillinen raportti. Tutkimuksen tuloksia käytetään taustatietoina tässä kaupan mitoitusselvityksessä. Liikenteellisestä tarkastelusta vastaavat Hannu Pesonen, Osmo Salomaa ja Markku Kivari Strafica Oy:stä, joka on tehnyt liitolle Kymenlaaksoon liitolle erillisselvityksen kaupan palveluverkon liikenteellisen arvioinnista. Kaupan selvitykseen on lisätty yhteenveto liikenteellistä arvioinnista. Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus -selvitystä on käsitelty ohjausryhmässä, johon ovat kuuluneet Ari Pietarinen, Lotta Vuorinen ja Riitta Kallström Kymenlaakson liitosta, Markku Hannonen Kotkan kaupungista, Marko Luukkonen ja Hannu Koverola Kouvolan kaupungista, Vesa Pohjola Haminan kaupungista, Osmo Havuaho ja Markku Uski Virolahden kunnasta, Veikko Haimila ja Pentti Toivanen Iitin kunnasta, Pirjo Kopra Pyhtään kunnasta, Reijo Saksa Kotkan Kauppatie ry:stä, Paula Kulla Kinno Oy:stä, Marja-Leena Monni Kouvolan Ydinkeskusta ry:stä., Birthe Suni Cursor Oy:stä, Timo Heikkilä Keskosta, Ari Hyytiä ja Hannu Alastalo Osuuskauppa Ympäristöstä, Pertti Perttola ja Harri Kuivalainen Kaakkois- Suomen ELY-keskuksesta. Lisäksi selvitystyön yhteydessä on järjestetty työpaja laajennetulle ohjausryhmälle. 1.1 Selvityksen tavoite Työn lähtökohtana on nykyinen maakuntakaava, jossa on esitetty keskustat, vähittäiskaupan suuryksiköt sekä muut kaupan alueet. Maakuntakaavan kaupan ratkaisua täydennetään/päivitetään uusien vaihtoehtoisten kaupan ratkaisujen osalta ja vähittäiskauppa mitoitetaan. Toteutusvaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan ja tämän pohjata selvitetään Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 2025. Mitoitus on suuntaa-antava ja perustuu keskimääräisiin arvioihin kaupan kehityksestä. Mitoitusta voidaan käyttää lähtökohtana maakuntakaavan laatimisessa, mutta selvityksessä esitetty mitoitus ei kuitenkaan ole suoraan kaavaratkaisun mitoitus. Kymenlaakson liiton teettämä edellinen Kaupan palveluverkkoselvitys on vuodelta 2008 (Kymenlaakson maakuntakaava, Kaupalliset palvelut; Santasalo Ky). Kaupan nykytilannetta verrataan tämän edellisen selvityksen lähtötietoihin, jotka valtaosin ovat vuodelta 2006-2007. Näiden pohjalta selvitetään, miten kauppa on Kymenlaaksossa kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Lisäksi peilataan Kymenlaaksossa tapahtunutta kehitystä muissa maakunnissa tapahtuneeseen kaupan kehitykseen. 21.1.2013

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 4 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Lakiin on keväällä 2011 tullut voimaan vähittäiskauppaa koskevia erityisiä säännöksiä. Tässä esitellään näitä säännöksiä sekä säännösten siirtymäsäännöksiä. Lähteenä on käytetty maankäyttö- ja rakennuslakia, luonnosta ympäristöministeriössä valmisteilla olevasta kaupan oppaasta sekä ympäristöministeriön kirjettä vähittäiskauppaa koskeviin erityisiin säännöksiin liittyvistä siirtymäsäännöksistä (4.4.2012 YM2/501/2012). Maankäyttö- ja rakennuslain uusien säännösten mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitettaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää (71 a ). Muutos on tuonut paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan suunnitteluvelvoitteen piiriin. Uutena säännöksenä maankäyttö- ja rakennuslakiin on tullut vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset, joita sovelletaan maakunta- ja yleiskaavoihin (71 b ). Vähittäiskauppaa koskevia erityisiä sisältövaatimuksia ovat: Suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Sisältövaatimuksissa yhtenä osana on, että maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja ja että vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Laissa määritellään periaatteet vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisesta (71 c ). Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijaisena sijaintipaikkana on keskusta, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt tulee siis merkitä maakuntakaavaan, mikäli niitä sijoitetaan keskusta-alueiden ulkopuolelle. Tämä koskee siis myös tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa. Maakuntakaavassa voidaan erottaa tilaa vaativan kaupan tai muun erikoiskaupan alueet muista vähittäiskaupan suuryksikköalueista omalla merkinnällään. Näillä alueilla voidaan käyttää esimerkiksi indeksoituja merkintöjä (km-1, km-2). Suunnittelumääräyksillä voidaan lisäksi täsmentää alueen käyttöä. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja ja enimmäismitoituksen määrittely tehdään vaikutusten arvioinnin kautta. Mikäli yksiköllä ei ole vaikutuksia muihin keskuksiin, se on paikallinen. Mikäli yksiköllä on vaikutuksia muihin keskusverkkohierarkialtaan samantasoisiin tai ylemmän tason keskuksiin, se on seudullinen. Mikäli yksiköllä on merkittäviä haitallisia vaikutuksia muihin keskuksiin, sitä ei voi toteuttaa. Suunniteltu maankäyttö ei saa haitata merkittävästi keskustojen palveluita. Näin ollen keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvien vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan tulee selvittää ja alueille voi sijoittaa sellaista kauppaa tai sellaisia määriä kauppaa, ettei se vaikuta merkittävästi keskusta-alueiden kehittämiseen.

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 5 Arvioitaessa vähittäiskaupan suuryksiköiden mahdollisuuksia sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle tulee selvittää erityisesti: kaupan laatu ja toiminnan luonne, toimintaedellytykset keskustassa: mm. suuri tilantarve, vaikutukset keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen, sijainti yhdyskuntarakenteessa, saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä sekä asiointitiheys, liikenteen määrä ja vaikutukset asiointimatkojen pituuteen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksen tavoitteena on ohjata palveluverkon tasapainoista kehittämistä ja turvata keskusta-alueiden elinvoimaisuus ja kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Kaupan sijoittumisen vaikutuksia ei ilman enimmäismitoitusta ole usein mahdollista riittävästi arvioida. Keskustatoimintojen alueen enimmäismitoitus esitetään vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalana, lukumääränä, maksimikokona tai näitä yhdistämällä. Kerrosalana esitettävään enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan olemassa olevat ja uudet yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset vähittäiskaupan suuryksiköt. Enimmäismitoitus voidaan esittää suuruusluokkana, joka täsmentyy kuntakaavoituksessa. Jos vaikutusten arvioinnin perusteella ei ole osoitettavissa haitallisia vaikutuksia, voidaan enimmäismitoitus jättää osoittamatta. Enimmäismitoituksen esittämättä jättämistä voidaan harkita jos keskusta-alueen merkitys on aluerakenteellisesti maakunnallinen tai kun keskusta-alue on toimiva ja elinvoimainen "aito keskusta" tai kun keskushierarkialtaan samantasoisten keskusten välillä ei ole kilpailua. Esittämättä jättäminen on perusteltava vaikutusten arvioinnin avulla. Kaupan alueiden enimmäismitoitus voidaan esittää kerrosalana. Kerrosalana esitettävään enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan alueen kaikki kaupan kerrosala eli vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan lisäksi myös pienemmät kaupan yksiköt. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan sekä olemassa oleva että uusi kerrosala. Enimmäismitoitus voidaan esittää suuruusluokkana, joka täsmentyy kuntakaavoituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaan koskeviin eritysiin säännöksiin liittyy siirtymäsäännöksiä. Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan 71 a :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikkömääritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan kauppaan vasta 16.4.2015 alkaen. Siirtymäkauden aikana kunta voi siten hyväksyä yleis- tai asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä yli 2000 kerrosneliömetrin suuruinen paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälä alueelle, jota ei maakuntakaavassa ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden aikana kunta voi myös myöntää rakennusluvan tällaiselle myymälälle, vaikka aluetta ei ole asemakaavassa erityisesti osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden jälkeen sellaisen yleis- tai asemakaavan hyväksyminen, joka mahdollistaa seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän. Näin ollen maakuntakaavoissa tulee varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla seudulliset paljon tilaa vaativan kaupan suuryksiköt maakuntakaavaan. Rakennuslupaa paljon tilaa vaativan kaupan suuryksikölle ei voida siirtymäkauden jälkeen myöntää maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle, ellei aluetta ole asemakaavassa erityisesti varattu vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Tämä koskee myös merkittävää laajennusta. Merkittävän laajennuksen ohjeellisena rajana pidetään yleensä yli 1500 kerrosneliömetrin tai yli 25 prosentin laajennusta.

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 6 Yhteenvetona voidaan todeta, että maakuntakaavoituksessa uudet säännökset tarkoittavat mm. seuraavaa: Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö voidaan sijoittaa keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, jos se on erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Maakuntakaavaan on merkittävä kaikki keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, myös tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. Sellaista vähittäiskaupan suuryksikköä ei voida sijoittaa keskusta-alueiden ulkopuolelle, jolla on merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustan palveluihin. Maakuntakaavassa tulee määritellä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja. Maakuntakaavassa tulee esittää vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus vähittäiskaupan suuryksikköalueilla sekä tarpeen mukaan myös keskustoissa. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida sisältövaatimukset, jotka koskevat keskustan ensisijaisuutta vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana, palveluiden saavuttamista joukko- ja kevytliikenteellä sekä liikenteen haittavaikutusten minimointia.

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 7 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS Kaupan nykytilaa Kymenlaaksossa kuvataan tässä kaupan tilastojen sekä kartoituksen pohjalta. Tilastosta saadaan vähittäiskaupan myynti. Myynnin ja ostovoiman avulla voidaan laskea ostovoiman siirtymät, eli se miten kauppa Kymenlaaksossa myy suhteessa paikallisten asukkaiden ostovoimaan. Kartoituksen pohjalta analysoidaan kaupan sijoittumista Kymenlaaksossa. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palvelujen pinta-aloista. Päivittäistavarakaupan sijoittumista ja tarjontaa analysoidaan AC Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisterin pohjalta. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta 2010. Tilasto on kuntakohtainen, mikä heikentää kuntien välistä vertailua. Kouvolan seudulla Kouvolan kaupunki kattaa lähes koko markkinat, kun taas Kotkan-Haminan seudulla kuntia on enemmän. Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tavaratalokauppaluokassa ovat hypermarketit, tavaratalot ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät. Tavarataloluokan myymälöissä myydään sekä päivittäistavaraa että käyttötavaraa. Näin ollen tavarataloluokan myynti pitää sisällään sekä päivittäistavarakaupan myyntiä että erikoiskaupan myyntiä. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyy rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Autokauppa ja huoltamot eivät ole mukana. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy pääosin keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Vuonna 2010 Kymenlaaksossa oli yhteensä 862 vähittäiskaupan toimipaikkaa ja näillä myyntiä yli 1,2 miljardia euroa. Myynti ja toimipaikkamäärä jakautuvat kohtalaisen tasan Kotkan-Haminan seudun ja Kouvolan seudun kesken. Kuntavertailussa myyntiä on eniten Kouvolassa ja Kotkassa. Hamina on myynniltään keskisuuri kunta. Miehikkälässä ja Pyhtäällä vähittäiskaupan toiminta on varsin suppeaa ja painottuu volyymiltaan päivittäistavarakauppaan. Vähittäiskaupan toimipaikkamäärää sekä myyntiä Kymenlaakson kunnissa verrattiin asukasmäärään. Kotkassa on kaupan toimintaa suhteessa enemmän kuin asukasosuus näissä kunnissa on. Myös Virolahden myyntiosuus ylittää asukasosuuden. Kouvolan kaupungissa tarjonta on kaupungin asukasmäärän nähden tasapainossa. Muissa kunnissa toiminta jää suppeammaksi kuin, mitä asukasmäärä edellyttäisi, jos kauppa jakautuisi Kymenlaakson alueelle tasaisesti.

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 8 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Kymenlaaksossa vuonna 2010 Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 22 57 64 120 3 3 6 11 Tavaratalokauppa 1 19 9 133 0 0 0 0 Tilaa vaativa kauppa 15 24 51 74 0 0 2 2 Muu erikoiskauppa 51 25 170 95 3 1 7 2 Erikoiskauppa yhteensä 66 49 221 168 3 1 9 5 Vähittäiskauppa yhteensä 89 125 294 421 6 4 15 15 Osuus Kymenlaakson tarjonnasta 10 % 10 % 34 % 34 % 1 % 0 % 2 % 1 % Osuus väestöstä 12 % 30 % 1 % 3 % Virolahti Iitti Kouvola Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 8 14 14 21 103 225 Tavaratalokauppa 2 7 0 0 11 147 Tilaa vaativa kauppa 4 14 4 5 58 88 Muu erikoiskauppa 7 7 18 9 229 142 Erikoiskauppa yhteensä 11 21 22 14 287 230 Vähittäiskauppa yhteensä 21 43 36 35 401 601 Osuus Kymenlaakson tarjonnasta 2 % 3 % 4 % 3 % 47 % 48 % Osuus väestöstä 2 % 4 % 48 % Kotkan- Kouvolan seutu Kymenlaakso Haminan seutu Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 103 205 117 246 220 450 Tavaratalokauppa 12 159 11 147 23 306 Tilaa vaativa kauppa 72 113 62 93 134 206 Muu erikoiskauppa 238 130 247 151 485 281 Erikoiskauppa yhteensä 310 243 309 244 619 487 Vähittäiskauppa yhteensä 425 607 437 636 862 1 244 Osuus Kymenlaakson tarjonnasta 49 % 49 % 51 % 51 % 100 % 100 % Osuus väestöstä 48 % 52 % 100 % Lähde: Tilastokeskus

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 9 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Vuonna 2011 Kymenlaaksossa oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yli 1,3 miljardia euroa. Lisäksi alueella lasketaan olevan autokauppaa sekä ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä lähes 800 miljoonaa euroa. Yhteensä maakunnassa on vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa 2,1 miljardia euroa. Oheisessa taulussa ostovoima esitetään kunnittain. Kuntajaon lisäksi Kouvolan kaupunki esitetään myös vanhan kuntajaon mukaisesti, jotta alueellinen painotus Kouvolan seudulla näkyy paremmin. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Kymenlaaksossa 2011 milj. euroa Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Kotkan- Haminan seutu Päivittäistavarakauppa ja Alko 68 184 6 16 11 285 Tilaa vaativa kauppa 32 87 3 8 5 135 Muu erikoiskauppa 53 145 5 13 8 225 Erikoiskauppa yhteensä 85 233 8 21 14 360 Vähittäiskauppa yhteensä 153 417 14 37 24 646 Autokauppa ja huoltamot 75 201 7 19 12 312 Ravintolat 14 39 1 3 2 60 Kauppa ja palvelut yhteensä 241 657 22 59 38 1 018 Kouvolan Kymenlaakso milj. euroa Iitti Kouvola seutu Päivittäistavarakauppa ja Alko 22 286 308 593 Tilaa vaativa kauppa 11 136 146 281 Muu erikoiskauppa 17 225 243 468 Erikoiskauppa yhteensä 28 361 389 749 Vähittäiskauppa yhteensä 50 647 697 1 342 Autokauppa ja huoltamot 24 314 339 651 Ravintolat 4 60 64 124 Kauppa ja palvelut yhteensä 79 1 021 1 100 2 118 milj. euroa Kouvola Kuusankoski Anjalankoski Valkeala Elimäki Jaala Päivittäistavarakauppa ja Alko 103 63 51 37 26 6 Tilaa vaativa kauppa 49 30 24 18 12 3 Muu erikoiskauppa 82 49 40 30 20 4 Erikoiskauppa yhteensä 131 79 64 47 33 7 Vähittäiskauppa yhteensä 234 142 114 85 58 13 Autokauppa ja huoltamot 114 69 56 41 28 6 Ravintolat 22 13 11 8 5 1 Kauppa ja palvelut yhteensä 370 224 181 134 92 20 Lähde: Santasalo Ky

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 10 Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueen kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kussakin kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Tavaratalokaupan myynti on jaettu arvion mukaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan toimialoille. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa, myös päivittäistavarakaupan osalta, koska Tilastokeskuksen tilasto on julkinen tilasto, kun taas A.C. Nielsenin myyntitietoja ei saa julkaista. Ostovoiman siirtymät on kunnittain laskettu vuodelle 2010, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat tältä vuodelta. Koska vähittäiskaupan yritystilasto on kuntakohtainen ei Kouvolan seudun sisäisiä ostovoimasiirtymiä saada tämän pohjalta esitettyä. Ostovoimasiirtymät ovat nettosiirtymiä, eli siirtymä kertoo vain sen myydäänkö kunnassa enemmän vai vähemmän kuin kuntalaisilla on vähittäiskaupan ostovoimaa. Asiointia tapahtuu myös ristiin kuntien välillä, ja sellaisestakin kunnasta, jossa ostovoiman siirtymä on positiivinen, siirtyy aina jonkin verran ostovoimaa muihin keskuksiin (esim. pääkaupunkiseutu, ulkomaat). Selvityksessä esitetyistä ostovoiman siirtymistä ei siis saada tietoa, missä kuntalaiset asioivat. Tämän selvittäminen vaatisi erillisen asiointitutkimuksen, jota ei tämän selvityksen yhteydessä ole tehty. Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan tätäkin kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää pt-siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa keskittyy myös, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy myös pienistä keskittymistä. Autokauppa keskittyy myös omille alueilleen, ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen. Kuntatarkastelussa ostovoiman siirtymät ovat positiiviset ainoastaan Kotkassa ja Virolahdella. Kotka on Kotkan-Haminan seudun kaupan keskus. Virolahden positiivista siirtymää selittävät venäläiset matkailijat. Kouvolan seudulla Kouvolan kauppa-alueiden siirtymät eivät näy tarkastelussa, koska tarkastelu kattaa koko Kouvolan kaupungin.

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 11 Vähittäiskaupan ostovoimasiirtymät Kymenlaaksossa 2010 OV-siirtymä milj. Hamina Kotka MiehikkäläPyhtää Virolahti Iitti Kouvola Päivittäistavarakauppa ja Alko -2,8 3,8-3,3-4,8 5,0-0,8 0,0 Tilaa vaativa kauppa -3,6 1,9-2,9-5,1 11,6-5,2-15,2 Muu erikoiskauppa -19,2 5,4-4,2-9,9 1,9-8,4-20,0 Erikoiskauppa yhteensä -22,8 7,3-7,1-15,1 13,5-13,6-35,2 Vähittäiskauppa yhteensä -25,7 11,0-10,4-19,9 18,4-14,5-35,2 OV-siirtymä Kotkan- Haminan Kouvolan Kymenmilj. seutu seutu laakso Päivittäistavarakauppa ja Alko -2,1-0,8-2,9 Tilaa vaativa kauppa 1,7-20,5-18,7 Muu erikoiskauppa -26,0-28,4-54,4 Erikoiskauppa yhteensä -24,3-48,9-73,1 Vähittäiskauppa yhteensä -26,4-49,7-76,1 OV-siirtymä % ostovoimasta Hamina Kotka MiehikkäläPyhtää Virolahti Iitti Kouvola Päivittäistavarakauppa ja Alko -4 % 2 % -51 % -31 % 46 % -4 % 0 % Tilaa vaativa kauppa -12 % 2 % -100 % -69 % 232 % -51 % -12 % Muu erikoiskauppa -37 % 4 % -84 % -81 % 23 % -49 % -9 % Erikoiskauppa yhteensä -27 % 3 % -90 % -77 % 101 % -50 % -10 % Vähittäiskauppa yhteensä -17 % 3 % -72 % -56 % 77 % -29 % -6 % OV-siirtymä Kotkan- Haminan Kouvolan Kymen- % ostovoimasta seutu seutu laakso Päivittäistavarakauppa ja Alko -1 % 0 % -1 % Tilaa vaativa kauppa 1 % -14 % -7 % Muu erikoiskauppa -12 % -12 % -12 % Erikoiskauppa yhteensä -7 % -13 % -10 % Vähittäiskauppa yhteensä -4 % -7 % -6 % Lähde: Tilastokeskus ja Santasalo Ky

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 12 2.3 Päivittäistavarakaupan verkko Päivittäistavarakaupan verkon analysointi pohjautuu A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteriin vuodelta 2010. Siten mm. Prisman laajennus Kouvolan kauppakeskusalueella ei näy luvuissa. Kotkan Prisman laajennus näkyy pinta-aloissa, muttei täysin vielä myynnissä, koska laajennettu Prisma oli valmis vasta vuoden 2010 joulumyyntiin. HARTOLA Päivittäistarakaupan myyntiala m2 8 000 HUUTOTÖYRY KIMOLA JAALA VEKARANJÄRVI VUOHIJÄRVI VERLA TUOHIKOTTI SELÄNPÄÄ 4 000 800 KAUSALA RADANSUU VOIKKAA KUUSANKOSKI VALKEALA JOKELA UTTI KAIPIAINEN Päivittäistavaran pinta-ala Erikoistavaran pinta-ala KORIA KOUVOLA ELIMÄKI INKEROINEN MYLLYKOSKI SIPPOLA LIIKKALA PYHÄLTÖ SUUR-MIEHIKKÄLÄ MIEHIKKÄLÄ MUURIKKALA NEUVOTON HUSULA HAMINA VIROLAHTI PYHTÄÄ SILTAKYLÄ KARHULA KLAMILA KOTKA HAAPASAARI Päivittäistavarakaupan verkko Kymenlaaksossa 2010 Lähde: A.C. Nielsen Finland Oy

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 13 A.C. Nielsenin myymälärekisteri kattaa varsinaiset päivittäistavarakaupat, hypermarkettien ja tavaratalojen päivittäistavarakaupan sekä osan päivittäistavaroiden erikoismyymälöistä, lähinnä leipomomyymälät ja luontaistuotekaupat. Lisäksi rekisterissä on liikenneasemien yhteydessä toimivat erilliset päivittäistavarakaupat kuten ABC-marketit sekä Neste-asemien yhteydessä toimivat K-marketit. Myymälärekisteristä puuttuvat perinteisten huoltoasemien, joidenkin laajan tavaravalikoimien kauppojen (esim Rajamarket), erikoismyymälöiden ja kioskien päivittäistavaroiden myynti. Mukana ei myöskään ole Alkoja. Päivittäistavarakaupan myyntitiedot ovat siten jonkin verran pienempiä kuin Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilastosta lasketut päivittäistavarakaupan myyntitiedot. Päivittäistavarakauppa painottuu muun kaupan ja asukasmäärän tavoin Kouvolaan ja Kotkaan. Kolmanneksi eniten tarjontaa on Haminassa. Monipuolisesti kauppaa näyttää olevan myös Myllykoskella ja Inkeroisissa. Myös Kausalasta, Elimäeltä, Valkealasta ja Virolahdelta löytyy kohtalaisen suuri market. Muiden keskusten tarjonta jää lähikauppatasolle. Päivittäistavarakauppaa on kartoitettujen kaupan keskusten lisäksi myös kohtalaisen paljon Kymenlaakson kylissä. Päivittäistavarakaupan myynti myymälätyypeittäin vuonna 2010 Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Iitti Anjalankoski Elimäki Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan kunta Kotkan-Haminan seutu Kouvolan seutu Kymenlaakso Suomi Hypermarket Tavaratalo Iso supermarket Pieni supermarket Valinta- ja pienmyymälät Erikoismyymälät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Päivittäistavarakaupan myynti- ja pinta-alatietoja esitetään tässä kunta- ja seutukohtaisesti. Kouvolan alueelta esitetään tiedot myös vanhan kuntajaon mukaisesti. Koska tilaston myyntija pinta-alatiedot eivät ole julkisia, niitä esitetään tässä vain suhde- ja indeksilukuina. Päivittäistavarakaupan rakenne Kymenlaaksossa on samantyyppinen kuin Suomessa muutoinkin. Kolmannes myynnistä kulkee suurten yksiköiden eli hypermarkettien ja tavaratalojen kautta, kolmannes suurten supermarkettien (yli 1000 m 2 ) ja kolmannes tätä pienempien myymälöiden kautta. Kotkan-Haminan seudulla suurten myymälöiden markkina-osuus on

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 14 keskimääräistä suurempi, toisaalta taas valinta- ja pienmyymälöiden (alle 400 m2) osuus on samaa koko luokkaa kuin Suomessa keskimäärin. Hypermarket-tarjontaa on Kymenlaaksossa vain Kotkassa ja Kouvolassa, joissa niiden markkina-osuus on hallitseva. Keskikokoisissa keskuksissa suurten supermarkettien (yli 1000 m2) markkina-osuus on suurin. Pienissä keskuksissa on vain pieniä supermarketteja (400-1000 m2) tai tätä pienempiä lähikauppoja. Päivittäistavarakauppa Kymenlaaksossa 2010 Indeksi 100 = Kymenlaakso Alue Myyntiala m2 Myynti Teho /m 2 Per asukas Per asukas Myymälä- Ind. 100 = Ind. 100 = Ind. 100 = Väestö määrä Osuus maakunta Osuus maakunta maakunta osuus Hamina 14 10 % 88 11 % 98 111 12 % Kotka 38 30 % 99 32 % 107 107 30 % Miehikkälä 3 0 % 38 1 % 46 122 1 % Pyhtää 3 1 % 44 2 % 56 127 3 % Virolahti 3 2 % 93 2 % 105 113 2 % Kotkan-Haminan seutu 61 44 % 91 48 % 100 109 48 % Iitti 7 3 % 90 3 % 87 97 4 % Anjalankoski 12 9 % 102 8 % 86 84 9 % Elimäki 6 4 % 93 3 % 71 77 4 % Jaala 3 1 % 117 1 % 79 68 1 % Kouvola 24 22 % 129 24 % 143 111 17 % Kuusankoski 12 12 % 111 9 % 80 72 11 % Valkeala 9 5 % 75 5 % 74 98 6 % Kouvolan kunta 66 53 % 109 49 % 101 93 48 % Kouvolan seutu 73 56 % 108 52 % 100 93 52 % Kymenlaakso 134 100 % 100 100 % 100 100 100 % Lähde: AC Nielsen Päivittäistavarakauppoja on Kymenlaaksossa yhteensä 134. Kauppojen lukumäärä samoin kuin pinta-ala painottuvat hieman enemmän Kouvolan seudulle kuin Kotkan-Haminan seudulle. Myös suhteutettuna asukasmäärään on Kouvolan seudulla laajempi tarjonta kuin Kotkan-Haminan seudulla. Myynti seuduilla on asukasmäärän nähden kuitenkin tasainen. Näin ollen myyntiteho (i/m2) on Kotkan-Haminan seudulla korkeampi kuin Kouvolan seudulla. Yleisesti päivittäistavarakaupan ostokset tehdään lähellä. Kymenlaaksossa on kuitenkin keskuksia, joissa pt-tarjonta ei ole riittävä, ja asiointia siirtyy monipuolisempiin keskuksiin. Asukasmäärän nähden myynti on alhaisinta Miehikkälässä ja Pyhtäällä. Kotkassa ja Virolahdella myynti on vastaavasti keskimääräistä korkeampi. Virolahdella myyntiä lisäävät myös venäläiset asiakkaat. Kouvolan seudulla päivittäistavarakaupan myynti painottuu asukasmäärään suhteutettuna selvästi merkittävimmin vanhaan Kouvolaan. Muiden vanhojen kuntien sekä Iitin päivittäistavarakaupan myynti jää vastaavasti keskimääräistä alhaisemmaksi. Tämä kertoo siitä, että Kouvolan suuret päivittäistavarakaupan yksiköt vetävät asiakkaita koko seudulta.

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 15 2.4 Kaupan pinta-ala Kymenlaakson kaupan keskuksissa Kymenlaakson keskusten kaupan pinta-ala on laskettu kenttäkartoituksen pohjalta. Maakunnan alueelta on kartoitettu seutu- ja kuntakeskukset, kuntien alakeskukset ja suurimmat muut kaupan alueet. Kenttäkartoitukset on tehty pääosin keväällä 2012, osin myös syksyllä 2012, jolloin Kauppakeskus Veturi on mukana selvityksessä. Pieniä kyliä tai asuinalueiden palveluita ei ole kattavasti kartoitettu. Tiedot näiden osalta on kerätty lähinnä A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteristä. Kartoituksessa karttaan on merkitty kaupalliset palvelut toimialoittain 14 luokkaan jaettuna. Tarkastelussa ovat mukana vähittäiskaupan lisäksi myös muut kaupalliset palvelut, sillä nämä toimivat samoissa liiketiloissa kuin vähittäiskauppakin. Myös tyhjät tilat ja toimistojen käytössä olevat katutason liiketilat ovat mukana kartoituksessa, sillä myös niihin tiloihin voi sijoittua kauppaa. Tavaratalokaupan (tavaratalot, hypermarketit ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät) pinta-ala on jaettu arvion ja päivittäistavarakaupan myymälärekisterin mukaan pt-kauppaan, erikoiskauppaan ja tilaa vaativaan kauppaan. Kaavioissa tavaratalokauppa on omana toimialaluokkanaan pitäen sisällään koko tavaratalon, myös pt-kaupan. Laskettu pinta-ala pitää siis sisällään toteutuneet liiketilat. Asemakaavojen tarjoamia mahdollisuuksia ei tässä ole tutkittu. Laskelmissa ei myöskään ole mukana rakenteilla olevia tai suunniteltuja hankkeita. Kartoitus kuvaa aina tiettyä ajankohtaa. Yhdyskunnan rakentumisen myötä tilanne muuttuu jatkuvasti, liikkeet lopettavat, tilalle tulee uusia tai liikkeet vaihtavat paikkaa. Uusien liiketilojen rakentaminen on kuitenkin pidempiaikainen prosessi, joten kokonaiskuva alueen liiketilakannasta pysyy kohtalaisen vakaana pidemmän aikaa. Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden pinta-ala. Pinta-ala kuvaa myymälöiden pohjapinta-alaa, joka vastaa lähinnä kerrosalaa. Liikkeiden pinta-alaan sisältyvät myymälän lisäksi takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Kartoitukseen on otettu mukaan myös kerroksissa sijaitsevat kaupan palvelut, vaikka ne eivät näykään liitekartoissa. Hotelleista on laskettu mukaan vain ensimmäinen kerros. Kauppakeskusten käytäviä ei pinta-alassa ole mukana. Tiedot ovat suuntaa-antavia, eivätkä täysin vastaa rakennuslupien pinta-alaa, mutta antavat maakuntakaavatasolla hyvän kokonaiskuvan kaupan eri toimialojen tilankäytöstä alueella. Kaupan alueet on keskustojen osalta rajattu voimassa olevan maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden mukaan. Kohdemerkintöjen osalta on alue tulkittu toiminnallisen kokonaisuuden mukaan, huomioon on otettu rajaavat elementit kuten rautatiet ja maantiet. Muut keskustat ja kaupan alueet on tulkittu niin, että ne muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Esimerkiksi Kouvolan kauppakeskusalueeseen kuuluvat Tervaskangas, Korjala ja Katajaharju. Kokonaisuudessaan Kymenlaaksossa on kaupallisten palveluiden liiketilaa noin 865.000 kerrosneliömetriä, josta vähittäiskauppaa on autokauppa mukaan lukien lähes 590.000 kerrosneliömetriä. Kouvolan seudulla liikepinta-alaa on noin 480.000 ja Kotkan-Haminan seudulla 380.000 kerrosneliömetriä. Pinta-alaltaan suurimmat kaupan keskittymät ovat Kouvolan kauppakeskusalue, Kouvolan keskusta sekä Kotkan keskusta ja Jumalniemi.

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 16 Liiketilat keskustoissa ja muilla kaupan alueilla Kymenlaaksossa 2012 Tilaa vaativa kauppa Autok. ja huoltamot Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Muut liiketilat* K-m 2 Pt-kauppa Palvelut Yhteensä Kouvola keskusta 5 300 2 500 4 400 33 000 45 200 40 400 8 900 94 500 Kouvola taajama-alueet 15 500 2 400 3 100 6 700 27 700 3 600 3 000 34 300 Kauppakeskusalue 10 800 60 200 47 300 49 800 168 100 6 800 25 100 200 000 Koria 2 200 0 200 300 2 700 2 300 1 400 6 400 Koria reuna-alue 600 0 0 100 700 1 700 0 2 400 Kuusankoski c-alue 4 900 600 0 3 800 9 300 9 500 2 400 21 200 Kuusankoski muu keskusta 3 100 600 1 000 1 900 6 600 2 600 200 9 400 Kuusankoski Länsikeskus 4 100 2 200 1 200 3 600 11 100 4 900 600 16 600 Voikkaa 1 800 0 500 100 2 400 1 100 300 3 800 Kuusankosken kylät 300 0 0 0 300 0 0 300 Elimäki 2 200 400 0 1 800 4 400 3 300 500 8 200 Mustilan palvelualue 1 100 500 0 100 1 700 2 000 0 3 700 Jaala 900 1 600 200 200 2 900 600 1 200 4 700 Jaalan kylät 400 0 0 0 400 0 0 400 Inkeroinen keskusta 3 700 2 000 100 2 200 8 000 4 800 3 900 16 700 Inkeroinen taajama 1 700 1 400 100 3 000 6 200 300 0 6 500 Anjala 1 000 0 1 500 0 2 500 1 400 900 4 800 Myllykoski keskusta 4 500 300 800 2 900 8 500 4 000 2 400 14 900 Myllykoski reuna-alueet 500 0 2 700 0 3 200 1 100 0 4 300 Anjalankosken kylät 800 0 0 0 800 0 0 800 Valkeala 1 800 0 0 300 2 100 1 400 1 000 4 500 Valkeala reuna-alueet 1 900 100 200 0 2 200 4 000 0 6 200 Valkealan kylät 400 0 0 0 400 0 0 400 Kouvola 69 500 74 800 63 300 109 800 317 400 95 800 51 800 465 000 Kausala keskusta 3 300 400 300 2 000 6 000 4 300 2 800 13 100 Kausala reuna-alueet 600 1 700 500 0 2 800 1 400 200 4 400 Iitin kylät 200 0 0 0 200 0 0 200 Iitti 4 100 2 100 800 2 000 9 000 5 700 3 000 17 700 Kouvolan seutu 73 600 76 900 64 100 111 800 326 400 101 500 54 800 482 700 Kotka keskusta 8 200 3 600 2 400 23 200 37 400 38 300 14 400 90 100 Muu Kotkansaari 2 700 1 300 0 2 800 6 800 2 800 0 9 600 Karhula c-alue 6 100 800 1 100 3 000 11 000 11 300 4 400 26 700 Karhula muu keskusta 0 0 0 600 600 900 500 2 000 Karhula reuna-alueet 200 8 900 13 300 2 800 25 200 1 200 0 26 400 Jumalniemi 6 600 24 000 3 500 16 000 50 100 2 000 2 800 54 900 Jylppy 0 5 000 22 800 600 28 400 2 400 0 30 800 Sutela 6 500 3 900 600 7 000 18 000 2 100 0 20 100 Keltakallio 600 0 15 600 0 16 200 600 1 700 18 500 Karhuvuori 800 0 0 500 1 300 1 100 0 2 400 Muu taajama-alue 3 200 0 0 0 3 200 700 300 4 200 Kotka 34 900 47 500 59 300 56 500 198 200 63 400 24 100 285 700 Hamina keskusta 7 900 5 700 1 900 9 500 25 000 12 400 4 800 42 200 Hamina reuna-alueet 3 900 5 400 600 3 600 13 500 1 100 500 15 100 Haminan kyät 800 0 0 0 800 0 0 800 Hamina 12 600 11 100 2 500 13 100 39 300 13 500 5 300 58 100 Siltakylä 1 900 0 500 800 3 200 4 600 0 7 800 Pyhtää kk 0 0 0 0 0 700 700 1 400 Pyhtää ABC 900 0 200 0 1 100 1 200 0 2 300 Pyhtää 2 800 0 700 800 4 300 6 500 700 11 500 Miehikkälä keskusta 900 0 0 100 1 000 1 300 1 100 3 400 Suur-Miehikkälä 100 0 0 0 100 0 0 100 Muurikkala 300 500 0 0 800 0 0 800 Miehikkälä 1 300 500 0 100 1 900 1 300 1 100 4 300 Virolahti keskusta 2 600 2 200 800 600 6 200 2 100 1 200 9 500 Vaalimaa 1 600 1 100 1 500 2 300 6 500 800 500 7 800 Pajulahti 0 0 400 0 400 0 0 400 Vaahterikko 500 0 3 100 0 3 600 0 0 3 600 Klamila 500 0 300 0 800 0 0 800 Virolahti 5 200 3 300 6 100 2 900 17 500 2 900 1 700 22 100 Kotkan-Haminan seutu 56 800 62 400 68 600 73 400 261 200 87 600 32 900 381 700 Kymenlaakso 130 400 139 300 132 700 185 200 587 600 189 100 87 700 864 400 Lähde: Kartoitus 2012 * tyhjät ja muussa käytöss

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 17 Liiketilat Kymenlaaksossa 2012 K-m 2 Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Palvelut ja muut liiketilat Yhteensä Pt-kauppa Keskustatoimintojen alueet 43 900 26 900 79 600 150 400 169 000 319 400 Muut keskusta-alueet 52 400 26 500 23 900 102 800 49 900 152 700 KM-alueet 23 900 139 500 72 800 236 200 38 800 275 000 Muut kaupan alueet 11 000 79 100 8 900 99 000 19 100 118 100 KYMENLAAKSO 131 200 272 000 185 200 588 400 276 800 865 200 Keskustatyyppiset alueet 96 300 53 400 103 500 253 200 218 900 472 100 Muut alueet 34 900 218 600 81 700 335 200 57 900 393 100 Kouvolan seutu K-m 2 Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Palvelut ja muut liiketilat Yhteensä Pt-kauppa Keskustatoimintojen alueet 21 700 11 400 43 900 77 000 83 400 160 400 Muut keskusta-alueet 34 700 14 900 14 900 64 500 30 300 94 800 KM-alueet 10 800 107 500 49 800 168 100 31 900 200 000 Muut kaupan alueet 6 400 7 200 3 200 16 800 10 700 27 500 Kouvolan seutu 73 600 141 000 111 800 326 400 156 300 482 700 Keskustatyyppiset alueet 56 400 26 300 58 800 141 500 113 700 255 200 Muut alueet 17 200 114 700 53 000 184 900 42 600 227 500 Kotkan-Haminan seutu K-m 2 Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Palvelut ja muut liiketilat Yhteensä Pt-kauppa Keskustatoimintojen alueet 22 200 15 500 35 700 73 400 85 600 159 000 Muut keskusta-alueet 17 700 11 600 9 000 38 300 19 600 57 900 KM-alueet 13 100 32 000 23 000 68 100 6 900 75 000 Muut kaupan alueet 3 800 71 900 5 700 81 400 8 400 89 800 Kotkan-Haminan seutu 56 800 131 000 73 400 261 200 120 500 381 700 Keskustatyyppiset alueet 39 900 27 100 44 700 111 700 105 200 216 900 Muut alueet 16 900 103 900 28 700 149 500 15 300 164 800 Keskustatoimintojen alueetmaakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ja kohdemerkinnät Muut keskusta-alueet KM-alueet Muut kaupan alueet Muu keskusta-alue, muut kuntakeskustat, kylät Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikköalueet Keskustan reuna-alueet, liikenneasema-alueet, tilaa vaativan kaupan alueet Kymenlaaksossa kaupan pinta-alasta on keskustatoimintojen alueille ja muille keskustaalueille sijoittunut yli puolet (55 %) ja vastaavasti alle puolet (45 %) on sijoittunut vähittäiskaupan suuryksikköalueille ja muille kaupan alueille. Päivittäistavarakaupasta noin 75 % on sijoittunut keskustoihin, erikoiskaupasta lähes 60 % ja palveluista noin 80 %. Tilaa vaativasta kaupasta on keskustoihin sijoittunut 20 %. Kouvolan seudulla ja Kotkan-Haminan seudulla kaupan sijoittuminen keskustoihin ja muille kaupan alueille on saman suuntaista. Kouvolan seudulla keskustatyyppisille alueille on sijoittunut suhteessa hieman enemmän päivittäistavarakauppaa kuin Kotkan-Haminan seudulla, toisaalta taas Kouvolan seudulla keskustojen ulkopuolisille alueille on sijoittunut suhteessa hieman enemmän erikoiskauppaa.

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 18 Kouvolan seudulla keskustojen ulkopuolinen kauppa painottuu suhteessa enemmän vähittäiskaupan suuryksikköalueelle, kun taas Kotkan-Haminan seudulla muilla kaupan alueilla on enemmän pinta-alaa kuin vähittäiskaupan suuryksikköalueilla. Liiketilat Kymenlaaksossa 2012 Kymenlaakso Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Palvelut ja muut liiketilat Yhteensä Pt-kauppa Keskustatoimintojen alueet 33 % 10 % 43 % 26 % 61 % 37 % Muut keskusta-alueet 40 % 10 % 13 % 17 % 18 % 18 % KM-alueet 18 % 51 % 39 % 40 % 14 % 32 % Muut kaupan alueet 8 % 29 % 5 % 17 % 7 % 14 % KYMENLAAKSO 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Keskustatyyppiset alueet 73 % 20 % 56 % 43 % 79 % 55 % Muut alueet 27 % 80 % 44 % 57 % 21 % 45 % Kouvolan seutu Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Palvelut ja muut liiketilat Yhteensä Pt-kauppa Keskustatoimintojen alueet 29 % 8 % 39 % 24 % 53 % 33 % Muut keskusta-alueet 47 % 11 % 13 % 20 % 19 % 20 % KM-alueet 15 % 76 % 45 % 52 % 20 % 41 % Muut kaupan alueet 9 % 5 % 3 % 5 % 7 % 6 % Kouvolan seutu 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Keskustatyyppiset alueet 77 % 19 % 53 % 43 % 73 % 53 % Muut alueet 23 % 81 % 47 % 57 % 27 % 47 % Kotkan-Haminan seutu Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Palvelut ja muut liiketilat Yhteensä Pt-kauppa Keskustatoimintojen alueet 39 % 12 % 49 % 28 % 71 % 42 % Muut keskusta-alueet 31 % 9 % 12 % 15 % 16 % 15 % KM-alueet 23 % 24 % 31 % 26 % 6 % 20 % Muut kaupan alueet 7 % 55 % 8 % 31 % 7 % 24 % Kotkan-Haminan seutu 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Keskustatyyppiset alueet 70 % 21 % 61 % 43 % 87 % 57 % Muut alueet 30 % 79 % 39 % 57 % 13 % 43 % Keskustatoimintojen alueetmaakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ja kohdemerkinnät Muut keskusta-alueet KM-alueet Muut kaupan alueet Muu keskusta-alue, muut kuntakeskustat, kylät Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikköalueet Keskustan reuna-alueet, liikenneasema-alueet, tilaa vaativan kaupan alueet

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 19 2.5 Kaupan rakenne keskustoissa ja muilla kaupan alueilla Kaupan rakenne vaihtelee suuresti keskuksittain sekä myös keskusten ja keskustojen ulkopuolisten kaupan alueiden välillä. Mitä suurempi ja monipuolisempi keskusta, sitä enemmän keskustan liikepinta-alasta on erikoiskauppaa. Suurissa keskuksissa on myös yleensä tavarataloja. Suurissa keskuksissa on myös hyvin paljon palveluita. Merkittäviä erikoiskaupan keskuksia ovat Kymenlaaksossa Kouvolan ja Kotkan keskustat, jotka ovat myös pinta-alaltaan suurimmat keskustat Kymenlaaksossa. Myös Haminassa erikoiskauppaa on varsin paljon. Kuusankoski, Elimäki, Inkeroinen, Myllykoski, Kausala ja Karhula ovat erikoiskaupan tarjonnaltaan samaa kokoluokkaa. Muissa keskuksissa erikoiskaupan tarjonta jää vähäiseksi. Pienten keskusten kaupallinen tarjonta painottuu päivittäistavarakauppaan ja palveluihin. Liikepinta-ala (k-m 2 ) keskustoissa Kymenlaaksossa 2012 Kouvola Koria Kuusankoski Voikkaa Elimäki Jaala Inkeroinen Pt-kauppa Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa ja huoltamot Muu erikoiskauppa Palvelut Muut liiketilat Myllykoski Valkeala Kausala Kotka Karhula Hamina Siltakylä Miehikkälä Virolahti 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 Keskustoissa on myös jonkin verran tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa sekä huoltamoita. Tilaa vaativan kaupan myymälät ovat keskustoissa yleensä pienempiä kuin muilla kaupan alueilla. Tilaa vaativan kaupan osuus nousee suurimmaksi Haminassa ja Virolahdella. Keskustojen ulkopuoliset kaupan alueet vaihtelevat pinta-alaltaan suuresti. Kouvolan seudulla on vain yksi merkittävä kaupan alue keskustan ulkopuolella: Kauppakeskusalue, joka on kooltaan suurin kaupan keskittymä Kymenlaaksossa. Tämän ohella Kouvolan taajama-alueelle on sijoittunut hajanaisesti kauppaa. Länsikeskus on vastaavasti tiiviimpi

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 20 kaupan alue Kuusankosken taajamarakenteen sisällä. Muut keskustojen ulkopuoliset kaupan alueet Kouvolan seudulla ovat hyvin pieniä. Liikepinta-ala (k-m 2 ) kaupan alueilla Kymenlaaksossa 2012 Kouvolan taajama Kauppakeskusalue Länsikeskus Korian reuna-alueet Mustilan palvelualue Inkeroisen reuna-alueet Valkealan reuna-alueet Kausalan reuna-alueet Jumalniemi Sutela Jylppy Keltakallio Kotkansaaren reuna-alueet Karhulan reuna-alueet Haminan reuna-alueet Pyhtää (ABC) Vaalimaa Vaahterikko Pt-kauppa Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa ja huoltamot Muu erikoiskauppa Palvelut Muut liiketilat 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 180 000 200 000 Kotkan-Haminan seudulla merkittävin kauppapaikka keskustojen ulkopuolella on Jumalniemi. Seudulla on kuitenkin myös muita merkittäviä kaupan alueita, näitä ovat mm. Sutela, Jylppy ja Keltakallio. Lisäksi Karhulan tuntumaan on molemmin puolin keskustaa sijoittunut hajanaisesti kauppaa. Haminan keskustan tuntumassa on myös kaupan keskittymiä sekä keskustan pohjoispuolella että länsipuolella (Itäväylän liikekeskus). Muut keskittymät ovat kaupan pintaalaltaan varsin pieniä. Keskustojen ulkopuolisilla kaupan alueilla liikepinta-ala painottuu tilaa vaativaan kauppaan ja hypermarket- ja muuhun laajan tavaravalikoiman kauppaan. Erikoiskaupan tarjontaa on keskustojen ulkopuolisilla alueilla yleensä varsin vähän, poikkeuksena Kouvolan kauppakeskusalue, jossa on erikoiskauppaa paljon. Myös Jumalniemessä on erikoiskauppaa jonkin verran. Palveluita on keskustojen ulkopuolisilla kaupan alueilla vähemmän kuin keskustoissa. Tyhjiä liiketiloja tai liiketiloja muussa käytössä on myös varsin vähän, lukuun ottamatta Kauppakeskusaluetta, jossa Veturiin siirtyneet myymälät ovat tyhjillään.

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 21 Keskustatoimintojen alueilla liiketilan painopiste on palveluissa sekä erikoiskaupassa. Muilla keskusta-alueilla (pienemmät keskustat, asuinalueiden keskustat, kylät) liiketilan painopiste on päivittäistavarakaupassa ja palveluissa. Seudut eivät tältä osin eroa toisistaan. Liiketilat Kymenlaaksossa 2012 Kymenlaakso Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Palvelut ja muut liiketilat Yhteensä Pt-kauppa Keskustatoimintojen alueet 14 % 8 % 25 % 47 % 53 % 100 % Muut keskusta-alueet 34 % 17 % 16 % 67 % 33 % 100 % KM-alueet 9 % 51 % 26 % 86 % 14 % 100 % Muut kaupan alueet 9 % 67 % 8 % 84 % 16 % 100 % KYMENLAAKSO 15 % 31 % 21 % 68 % 32 % 100 % Keskustatyyppiset alueet 20 % 11 % 22 % 54 % 46 % 100 % Muut alueet 9 % 56 % 21 % 85 % 15 % 100 % Kouvolan seutu Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Palvelut ja muut liiketilat Yhteensä Pt-kauppa Keskustatoimintojen alueet 14 % 7 % 27 % 48 % 52 % 100 % Muut keskusta-alueet 37 % 16 % 16 % 68 % 32 % 100 % KM-alueet 5 % 54 % 25 % 84 % 16 % 100 % Muut kaupan alueet 23 % 26 % 12 % 61 % 39 % 100 % Kouvolan seutu 15 % 29 % 23 % 68 % 32 % 100 % Keskustatyyppiset alueet 22 % 10 % 23 % 55 % 45 % 100 % Muut alueet 8 % 50 % 23 % 81 % 19 % 100 % Kotkan-Haminan seutu Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Palvelut ja muut liiketilat Yhteensä Pt-kauppa Keskustatoimintojen alueet 14 % 10 % 22 % 46 % 54 % 100 % Muut keskusta-alueet 31 % 20 % 16 % 66 % 34 % 100 % KM-alueet 17 % 43 % 31 % 91 % 9 % 100 % Muut kaupan alueet 4 % 80 % 6 % 91 % 9 % 100 % Kotkan-Haminan seutu 15 % 34 % 19 % 68 % 32 % 100 % Keskustatyyppiset alueet 18 % 12 % 21 % 51 % 49 % 100 % Muut alueet 10 % 63 % 17 % 91 % 9 % 100 % Keskustatoimintojen alueetmaakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ja kohdemerkinnät Muut keskusta-alueet KM-alueet Muut kaupan alueet Muu keskusta-alue, muut kuntakeskustat, kylät Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikköalueet Keskustan reuna-alueet, liikenneasema-alueet, tilaa vaativan kaupan alueet Vähittäiskaupan suuryksikköalueilla painopiste on tilaa vaativassa kaupassa, päivittäistavarakauppaa ja palveluita on alueilla vähän. Vähittäiskaupan suuryksikköalueilla on Kotkan- Haminan seudulla päivittäistavarakaupan osuus suurempi kuin Kouvolan seudulla ja vastaavasti Kouvolan seudulla erikoiskaupan osuus alueiden kaupan rakenteessa on suurempi. Muut kaupan alueet ovat rakenteeltaan seuduilla erilaisia. Muut kaupan alueet ovat Kotkan- Haminan seudulla pääosin tilaa vaativan kaupan alueita, kun taas Kouvolan seudulla muilla

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 22 kaupan alueille ei ole merkittävää määrää tilaa vaativaa kauppaa. Muut kaupan alueet Kouvolan seudulla ovat lähinnä liikennepalveluasema-alueita tai alueita, joilla on laajan tavaravalikoiman kauppaa. 2.6 Kymenlaakson kaupallinen palveluverkko Kymenlaakson kaupan palveluverkko muodostuu monentasoisista keskuksista. Kaupallisia pääkeskuksia on kaksi Kotka ja Kouvola. Pääkeskusten ohella Kymenlaaksossa on lukuisia muita keskuksia, joista osa on nykyisiä tai entisiä kuntakeskuksia ja osa kuntien alakeskuksia. Pääkeskusten läheisyyteen sijoittuvat nykyiset maakuntakaavaan merkityt vähittäiskaupan suuryksikköalueet eli Sutela, Jumalniemi sekä Kouvolan kauppakeskusalue. Niiden lisäksi maakunnassa on muitakin keskustojen tuntumaan sijoittuneita market- ja tilaa vaativan kaupan alueita. Tällaisia on mm. Kuusankoskella, Karhulassa, Inkeroisissa ja Haminassa. Osin ne ovat kytkeytyneitä keskustaan, mutta eivät sijoitu varsinaiselle keskustatoimintojen alueelle. Alueilla on nimensä mukaisesti yleensä päivittäistavarakaupan marketteja tai laajan tavaravalikoiman myymälöitä suurissa yksiköissä sekä tilaa vaativaa kauppaa. Osa kaupan alueista painottuu tilaa vaativaan kauppaan tai autokauppaan, kuten Keltakallio ja Jylppy. Palveluverkkokarttaan on myös merkitty liikenneasema- ja matkailupalvelualueet. Nämä ovat usein seudullisesti merkittäviä, vaikkei niissä vähittäiskaupan myymäläkoko yleensä ylitä vähittäiskaupan suuryksikön rajaa. Merkittävin näistä on Vaalimaa, mutta usean pienen keskustan tuntumassa on tällaisia alueita. Karttaan merkittyjen kaupan keskusten lisäksi maakunnassa on lähipalvelukeskuksia ja kyliä, joiden merkitys on puhtaasti paikallinen.