Hankintalaista vammaisten ihmisten palvelujen näkökulmasta 3.6.2015 Aarne Rajalahti Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Taustaa Uudistuksen taustalla ovat huhtikuussa 2014 annetut EU:n julkisia hankintoja koskevat direktiivit Kataisen hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa 2013 linjattiin, että Suomen kokonaisuudistus valmistellaan direktiivien pohjalta, kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen kuromiseksi Tavoitteena yksinkertaistaa hankintamenettelyjä, huomioida erilaisia laatutekijöitä, pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi, kynnysarvojen nostamiseksi ja valitusmenettelyn tiukentamiseksi Hallituksen esitys uudesta hankintalaista on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2015. Voimaan viimeistään 18.4.2016.
Taustaa Ehdotettua hankintalakia sovellettaisiin, kuten nykyistä hankintalakia, valtioon, kuntiin, kuntayhtymiin, julkisoikeudellisiin laitoksiin, jotka ovat saaneet hankintaan julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta Hankintamenettelyjä kevennetään, omat menettelysäännöt sote-palveluihin Hankintalain uusiksi kansallisiksi kynnysarvoiksi ehdotetaan lain 25 :ssä 60 000 euroa tavara- ja palveluhankinnoissa 100 000 koulutuspalveluhankinnoissa (pysyy ennallaan) 150 000 euroa rakennusurakoissa (pysyy ennallaan) Sosiaali- ja terveyspalveluja sekä eräitä muita palveluja koskevaksi kynnysarvoksi ehdotetaan 300 000 euroa (ent. 100 000), direktiivissä 750 000.
Hankintamenettelyt Avoin menettely. Kaikki kiinnostuneet toimittajat voivat tehdä tarjouksen hankinnassa. Rajoitettu menettely. Hankintayksikkö voisi vertailla ehdokkaita esimerkiksi ehdokkaiden referenssien, taloudellisen tilanteen taikka henkilöstön pätevyyden perusteella ennen kilpailua. Neuvottelumenettely. Toisin kuin avoimessa ja rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö voi neuvotella tarjoajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista. Hankintayksikön olisi pyydettävä neuvotteluihin otetuilta tarjoajilta alustavat tarjoukset, joiden pohjalta neuvottelut käytäisiin. Kilpailullinen neuvottelumenettely. Tarkoituksena kartoittaa ja määritellä ylipäänsä ne keinot, joilla hankintayksikön tarpeet voidaan parhaiten täyttää
Hankintamenettelyt Innovaatiokumppanuus. hankintayksiköillä olisi mahdollisuus luoda pitkäaikaisia kumppanuuksia uusien, innovatiivisten tuotteiden, palvelujen tai rakennusurakoiden kehittämistä ja myöhempää hankkimista varten. Suorahankinta. Suorahankinta olisi mahdollinen, jos edeltävässä avoimessa tai rajoitetussa hankintamenettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia. Puitejärjestely. Puitejärjestelyyn olisi otettava ennalta ilmoitettu määrä toimittajia, jos hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä esitetyt soveltuvuusvaatimukset täyttäviä tarjoajia, jotka ovat tehneet hyväksyttävän tarjouksen, on riittävästi. Asiakasvalintajärjestelmät, ml. palveluseteli ja henkilökohtainen budjetointi menettelyn ulkopuolella.
Sote-palveluja koskevat hankinnat Palveluhankinnoissa hankintayksikön on otettava huomioon kyseistä palvelua koskeva lainsäädäntö. Palvelun käyttäjien yksilöllisten ja pitkäaikaisten sekä toistuvien hoitotai sosiaalipalvelujen turvaamiseksi hankintayksikön on otettava huomioon käyttäjien erityistarpeet ja kuuleminen siten kuin asiasta muualla lainsäädännössä säädetään. Hankintayksikön on pyrittävä ottamaan huomioon palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin liittyvät, käyttäjien osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä innovointiin liittyvät tekijät. Pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa hankintayksikön on pyrittävä määrittämään sopimusten kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksista ei muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia asiakkaille. Suorahankinta erityistilanteissa mahdollinen.
Nykytilanne Suomi päätti ottaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut 1.1.2007 voimaan tulleen julkisia hankintoja koskevan lain piiriin. Tämän lain mukaan kunnan on kilpailutettava myös vammaisia henkilöitä koskevat palvelut, mikäli se ei itse järjestä kyseistä toimintaa Sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen on lain voimassaoloaikana lisääntynyt huomattavasti. Vuosittainen muutosprosentti on ollut keskimäärin + 11,6%. Vrt. vuosi 2012, terveyspalveluiden hankintojen arvo 1,2 Mrd, sosiaalipalvelujen 1,5 Mrd. (Lähde: https://www.tem.fi/files/42893/temjul_37_2015_web_13052015.pdf) Vuodesta 2007 ainakin 200 palvelukilpailutusta vammaisten henkilöiden palveluihin liittyen. Lisäksi Kansaneläkelaitos kilpailutti vammaisten henkilöiden kuntoutus- ja tulkkipalvelut. Näiden kilpailutusten piirissä on ollut useita kymmeniä tuhansia vammaista henkilöä. Kelan kilpailutus on koskenut kaikkia vammaisia henkilöitä.
Kokemuksia Vammaiset henkilöt ja heidän läheisensä ovat kokeneet kilpailuttamismenettelyn soveltamisen sosiaali- ja terveyspalveluissa monilla elämän alueilla (asuminen, kuljetuspalvelut, apuvälineet, kuntoutus sekä puhe- ja viittomakielen tulkkaus) erittäin ongelmalliseksi. Menettelyt johtaneet alihintaisiin tarjouksiin, (lupaviranomaisen edellyttämää henkilökuntaa ei pysty palkkaamaan), laatuvaatimukset rasti ruutun- menetelmällä, ei käytännön merkitystä, asukkaiden maksut ja vuokrat 150 korkeammat kuin potentiaaliset tulot. Vammaisen ihmisen palveluiden järjestäminen edellyttää huolellista yksilöllisen elämänsuunnittelun tekemistä, jossa kartoitetaan henkilön avun ja tuen tarpeet ja jonka perusteella julkisen vallan tulee päättää palveluiden järjestämisestä.
Kokemuksia Asiakaslähtöisyys ja osallisuus sekä palvelujen kokonaisvaltaisuus ovat avainasioita sosiaalihuoltolain uudistamisessa ja vammaislakien yhdistämisessä. Vammaisen ihmisen omaehtoinen elämä ja monialaiset palvelutarpeet muodostavat ihmisen elämän kokonaisuuden. Avoimessa kilpailutusmenettelyssä vammaisen ihmisen osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet itseä koskeviin asioihin eivät toteudu Toteutetuissa kilpailutuksissa alhaisin hinta on ollut keskeisin hankinnan peruste, ja se on usein annettu täysin tietämättä tai välittämättä avun ja tuen tarpeista Ihmisen elämään liittyviä säännöllisiä sosiaalisia suhteita ei voi mielivaltaisesti ja sattumanvaraisesti vaihtaa. Hankintalaki ei ole myöskään mahdollistanut innovatiivista kehitystyötä vaan on johtanut standardi- ja pakettiratkaisuihin
Yritysesimerkkejä Sosiaali- ja terveysalan yksityissektorin keskittyminen jatkuu Vuonna 2014 tehtiin 59 kauppaa sosiaali- ja terveysalan yrityksistä, joiden liikevaihto oli yli miljoona euroa 13 vammaispalveluyritystä 3 kehitysvammaisten palveluyritystä - monitoimialaisuus vaikeuttaa asiakkaiden mukaista ryhmittelyä - Attendo 12, Esperi 8, Pihlajalinna 5, Mikeva 4, Mehiläinen 3 kauppaa Kuluvan tammikuun aikana kauppoja on tehty jo viisi, joista kaksi Attendon ja yksi Esperin tekemää. (Lähde: Talouselämä lehti) Dia: Jukka Ohtonen
Dia: Jukka Ohtonen Sosiaali- ja terveysalan ulkomaisten yritysten tytäryhtiöt Suomessa liikevaihto ja lukumäärä vuosina 2007-2012
Suurimpien ketjujen tietoja ja tunnuslukuja Yritys Omistaja (%) Lv (M ) Henkilöstö Mehiläinen Attendo Esperi Mikeva Triton (50%) KKR (50%) (Cayman saaret) (USA) IK Investment Partners (Industri Kapital Investment, Ruotsi) CapMan, Etera ja yrityksen johto (Suomi) G Square ja toimiva johto (Ranska) 366 (Mehiläinen) 386 (www.attendo.fi) 135 (Esperi) 51 (Vuosikertomus) 9 000 (Mehiläinen) 6 000 (www.attendo.fi) 3 800 (Kauppalehti 25.6.2014) 1 100 (http://www.mikeva.fi/yritys/) Toimipisteet n. 100 n. 180 n. 70 n. 93 Dia: Jukka Ohtonen
Dia: Jukka Ohtonen
Käyttöön yksilöllisiä hankinnan tapoja Sosiaalipalvelujen massakilpailutusten sijaan peräänkuulutamme katseen kääntämistä palveluita tarvitseviin ihmisiin. Palvelusetelijärjestelmän rinnalle ehdotamme henkilökohtaisen budjetoinnin mallia, jossa asiakkaat voisivat itse valita vapaasti palveluntuottajansa kunnan heille määrittämän henkilökohtaisen palvelubudjetin raameissa. Henkilökohtainen budjetti muodostetaan vammaisen henkilön avun ja tuen tarpeiden sekä yksilöllisen palvelusuunnitelman pohjalta. Henkilökohtaisen budjetoinnin soveltaminen lisäisi ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta omaan elämäänsä liittyvien palveluiden suhteen. Näin toimien myös pienillä, paikallisilla toimijoilla ja innovaatioilla olisi mahdollisuus selviytyä sekä tarjota ja kehittää palveluita ihmisten todellisiin tarpeisiin.
Kiitos! Aarne Rajalahti ts. kehittämistoiminnan johtaja ts. kiinteistötoimen johtaja aarne.rajalahti@kvps.fi 0207 713 516 Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö löytyy täältä: https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/hankintalain_kokonaisuudistuksen _valmisteluryhman_mietinto.98033.xhtml