Verisuonitaudin riskitekijät



Samankaltaiset tiedostot
Labquality Days Jaana Leiviskä

Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Tyypin 2 diabetes sairautena

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Sydäntä keventävää asiaa

Käypä hoito -suositus. Dyslipidemiat

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Onko testosteronihoito turvallista?

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat. Päivitetty

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Julkisen yhteenvedon osiot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Seerumin suurentunut kolesterolipitoisuus on

STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa

Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el

DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA. Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

SYDÄNSAIRAUKSIEN LABORATORIOTUTKIMUKSET. Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Kevät 2014

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Mikä on valtimotauti?

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Diabetes (sokeritauti)

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN

Valtimotaudin ABC 2016

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä

Lipidien aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkeaineet

POTILASLAIN JA DYSLIPIDEMIOIDEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN DYSLIPIDEMIOIDEN STATIINIHOIDOSSA

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Kuolleisuus ja sairastuvuus sepelvaltimotautiin

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

Terve, sairas, riskiyksilö? Epidemiologinen riskitekijämalli ja lääketiede. Mikko Jauho, VTT erikoistutkija, Kuluttajatutkimuskeskus

RAVINTOAINEIDEN SAANNIN YHTEYS PLASMAN LIPIDIPROFIILIIN

Apolipoproteiinit A-I ja B

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Matti Uusitupa Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Dyslipidemioiden uusi eurooppalainen hoitosuositus

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Maija Meikäläinen OSOITE POSTITOIMIPAIKKA Terveysprofiili

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

METELI-projekti lopetuskokous

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

Suurentunut triglyseridipitoisuus

Alajärven kaupunki Kutsu

Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja

KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT

Diabeteksen vaikutus kokonaisterveyteen

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

Laboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet. Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013

The evolution of mankind... 80

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Praluent , Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Transkriptio:

Verisuonitaudin riskitekijät Timo Kouri, LKT, dosentti, oyl, vastuuyksikön päällikkö HUSLAB, Kl.kemia ja hematologia, Meilahden sairaalan laboratorio 30.11.2012 T.Kouri, HUSLAB 1

Laskimotukoksen patofysiologia (HUS ja HUSLAB, potilasinformaatio) 30.11.2012 2

Valtimotauti = ateroskleroosi tavallisesti L.A. Carlson (ed): Clinical Lectures in Atherosclerosis and Dyslipidaemia. 2002 http://www.cmglinks.com/asa/lect ures/part_1/lecture/index.htm Figure 3. Fatty streaks initially consist of lipid-laden monocytes and macrophages (foam cells) together with T lymphocytes. Later they are joined by various numbers of smooth muscle cells. The steps involved in this process include smooth muscle migration, T cell activation, foam cell formation and platelet adherence and aggregation. Adapted with permission from Ross R. Atherosclerosis - an inflammatory disease. N Engl J Med 1999; 340:115-126. 1999 Massachusetts Medical Society. All rights reserved. 30.11.2012 3

Lipoproteiinipartikkelien rakenne Rasvat ovat plasmassa polaarisen vaipan ympäröimänä Kylomikroni, jossa yksi pää-apoproteiini apob48 Rasvan määrä vaihtelee 30.11.2012 4

Plasman lipoproteiinit (V)LDL = (very) low density lipoprotein, HDL = high density lipoprotein L.A. Carlson (ed): Clinical Lectures in Atherosclerosis and Dyslipidemia. 2002 http://www.cmglinks.com/asa/lectures/part_1/lecture/index.htm 30.11.2012 5

Lipoproteiinien aineenvaihdunta 30.11.2012 6

Apoproteiinit lipoproteiineissa Aterogeeniset lipoproteiinit Kylomikronit, kylomikronitähteet: apob48, apoc, apoe VLDL, VLDL-tähteet, IDL: apob100, apoe LDL: apob100 Anti-aterogeeniset ( hyvä lipoproteiini ) HDL: apoa1 30.11.2012 7

Apoproteiini B, LDL-kolesteroli ja ateroskleroosi Suorin valtimotaudin riskiparametri on veressä kiertävien, valtimoseinämiin pääsevien aterogeenisten partikkelien lukumäärä Jokainen aterogeeninen lipoproteiinipartikkeli (LDL, VLDL, IDL, kylomikroni) sisältää yhden apob-molekyylin, joten tämän pitoisuus on tarkempi riskimittari kuin LDL-kolesterolin pitoisuus, jossa kolesterolin pitoisuus vaihtelee noin 25% LDL-kolesterolin pitoisuus on tavallisista lipidimäärityksistä paras valtimotautien riskimittari 30.11.2012 8

KH: Dyslipidemioiden yleisyys Seerumin kokonaiskolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet suurentuvat miehillä noin 50:een ja naisilla 60 70 ikävuoteen asti FINRISKI 2007 tutkimuksessa (25-74 v) Kokonaiskolesterolipitoisuus oli yli 5,0 mmol/l 60 %:lla tutkituista, yli 6,0 mmol/l 22%:lla ja yli 7,0 mmol/l 5%:lla tutkituista HDL-pitoisuus oli pieni 17 %:lla miehistä ja 26 %:lla naisista (miehillä alle 1,0 ja naisilla alle 1,3 mmol/l) Seerumin triglyseridipitoisuus oli suurentunut 33 %:lla miehistä ja 19 %:lla naisista (yli 1,7 mmol/l) 30.11.2012 9

30.11.2012 10

Plasman lipidipitoisuuksien tavoitearvot eivät ole terveen väestön viitearvoja Luonnonkansoilla kolesteroli on noin 3 mmol/l = tavoite? Suomessa kokonaiskolesterolipitoisuus oli yli 5,0 mmol/l 60 %:lla tutkituista, yli 6,0 mmol/l 22%:lla ja yli 7,0 mmol/l 5%:lla tutkituista Terveiden viiteväli = 95% keskipersentiiliväli (2,5% 97,5% ) oireettomista henkilöistä 30.11.2012 11

Dyslipidemioiden Käypä hoito suositus 2009: Dyslipidemian määritelmä Dyslipidemialla tarkoitetaan tilannetta, jossa plasman (seerumin) LDL-kolesterolipitoisuus on yli 3,0 mmol/l tai triglyseridipitoisuus yli 2,0 mmol/l tai HDL-kolesterolipitoisuus alle 1,0 mmol/l tai edellä mainittujen yhdistelmä 30.11.2012 12

Dyslipidemioiden luokittelu 1 Tavallinen hyperkolesterolemia Syntyy ruokavalion, kulutukseen nähden liiallisen energiansaannin (lihavuus) ja perinnöllisen alttiuden (usein apoproteiini E4 -fenotyyppi) yhdistelmänä Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) Periytyy autosomaalisesti vallitsevasti Prevalenssi heterotsygootteja 1:500, homotsygootteja 1:1 000 000 Tyypillisiä kliinisiä ilmenemismuotoja ovat jänneksantoomat, joita on akillesjänteissä, polvissa ja sormien ojentajajänteissä. Arcus lipoides ja ksantelasmat Tärkein lipidipoikkeavuus on huomattavasti suurentunut seerumin kolesterolipitoisuus (yleensä > 8 mmol/l) Osalla potilaista on jonkin verran pienentynyt HDL-pitoisuus Suvussa on miltei aina varhain alkanutta sepelvaltimotautia 30.11.2012 13

Dyslipidemioiden luokittelu 2 Familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia Ilmenee useimmiten aikuisiällä Poikkeavuus on kolesterolin ja triglyseridien pääasiallisen kantajavalkuaisen, apoproteiini B:n, liikatuotanto Ainoa kliininen piirre voi olla valtimotaudin kehittyminen varhemmin kuin muulla väestöllä. Suvussa ilmenee ennenaikaista sepelvaltimotautia. Lipidipoikkeavuudet ovat moninaisia ja saattavat vaihdella samankin suvun jäsenillä. Joskus todetaan arcus lipoides ja ksantelasmoja Suvuittainen esiintyminen Tyypin III hyperlipoproteinemia (dysbeetalipoproteinemia) Harvinainen häiriö Seerumin kolesteroli ja -triglyseridit ovat kohtalaisesti huomattavasti suurentuneet (ad 7 10 mmol/l molemmat). VLDL:n kataboliatuotteet kumuloituvat 30.11.2012 14

Dyslipidemioiden luokittelu 3 Hypertriglyseridemia Lievänä pelkästään elintapoihin (liikapaino, alkoholi) liittyvä usean geenin ja ympäristötekijän yhteisvaikutuksen tulos. Noin 1% väestöstä on autosomaalisesti vallitsevasti periytyvä primaarinen hypertriglyseridemia. Lievissä hypertriglyseridemioissa potilas on oireeton. Vahvasti suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen (> 5 10 mmol/l) liittyy haimatulehduksen vaara sekä eruptiivinen ksantomatoosi. Metabolinen oireyhtymä (MBO) Metaboliseen oireyhtymään liittyy usein, mutta ei aina, suurentunut triglyseridipitoisuus Erityinen huomio tulisi kohdistaa tähän riskitekijöiden kasaumaan, joka on ilmeisesti periytyvä häiriö 30.11.2012 15

Dyslipidemioiden tilapäiset ja sekundaariset syyt Tilapäiset syyt Tuore sydäninfarkti (potilasnäytteet otettava < 24 h sairaalaan tulosta) Akuutit infektiot Raskausaika Sekundaariset syyt Hypotyreoosi (myös subkliininen) Maksa- ja munuaissairaudet Anorexia nervosa Anaboliset steroidit pienentävät HDL-kolesterolipitoisuutta. Toisen sukupolven psykoosilääkkeet (klotsapiini, olantsapiini ym) Alkoholismi 30.11.2012 16

KH: Dyslipidemian diagnoosi Diagnoosi perustuu vähintään 2 lipidimäärityskertaan (ravitsemus, yksilönsisäinen variaatio) LDL-kolesteroliarvo lasketaan paastoarvoista Friedewaldin kaavalla: LDL-kolesteroli = kokonaiskolesteroli HDL-kolesteroli triglyseridit / 2,2 Laskentakaava on luotettava, jos seerumin triglyseridipitoisuus on alle 4,0 mmol/l. Suoraa seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta mittaavaa menetelmää käytetään Suomessa useimmissa sairaalalaboratorioissa 30.11.2012 17

Suora automatisoitu LDL-kolesterolin määritys (Roche-esimerkki) Kolesteroli irrotetaan lipoproteiineista ionisoitumattoman detergentin läsnäollessa Kylomikronien ja VLDL:n sisältämä kolesteroli ei reagoi Mg-ionin ja negatiivisesti varautuneen sokeriyhdisteen (alfa-syklodekstriinisulfaatti) avulla LDL-kolesteroli määritetään detergentin (POE-POP) läsnäollessa (etenkin HDL:n kolesteroli ei reagoi) spesifisesti entsymaatttisesti (kolesterolioksidaasi, kolesteroliesteraasi, peroksidaasi) 30.11.2012 18

Valtimoiden ateroskleroosin ilmaantumiseen vaikuttavat useat tekijät Sukupuoli Ikä Tupakointi Verenpaine (hoitoraja 140/90 mmhg) Dyslipidemia plasmassa (seerumissa) Diabetes Sukurasitus valtimotautien suhteen Ylipaino (BMI, vyötärönympärys) 30.11.2012 19

Verisuonitaudin riskilaskurit FINRISKI suomalaisaineisto http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terv eyden_riskitestit/finriski-laskuri Reynolds risk score http://www.reynoldsriskscore.org/ sisältää hs-crp:n EuroSCORE http://www.euroscore.org/calcf.html Framingham heart study (USA): kokoelma riskilaskureita http://www.framinghamheartstudy.org/risk/index.html 30.11.2012 20

Tupakka SCORE-laskuri (European Society of Cardiology 2003) Sukupuoli Syst RR Kolesterolipitoisuus SCORE: suuren riskin alaraja = 5%:n kuolemanvaara 10 v. seuranta-aikana aikana 30.11.2012 21

KH 2009: Suuren riskin henkilöt ovat hoidon tärkein kohderyhmä 30.11.2012 22

Kliiniset laboratoriotutkimukset Lipiditutkimukset Kolesteroli (fp- tai fs-kol) LDL-kolesteroli (fp-kol-ldl tai fs-kol-ldl) HDL-kolesteroli (fp-kol-hdl tai fs-kol-hdl) Triglyseridit eli triasyyliglyserolit (fp-trigly) Apolipoproteiinit (fs-apob/a1) ApoB ApoA1 Herkkä C-reaktiivinen proteiini (S -hs-crp) 30.11.2012 T.Kouri, HUSLAB 23

HUSLAB tutkimustilasto 2011 Järjestys Tutkimuslyhenne Muutos % Kpl 2011 2012 (elokuuhun) 1 P -Krea (4600) -14,3 1386252 2 B -PVKT (2474) 1,0 1235334 3 P -CRP (4594) 0,9 1072220 11 fp-gluk (1468) -0,3 280761 12 S -TSH (2832) 7,4 278682 13 fp-kol-ldl (4599) 2,8 278610 14 B -PVK+TKD (2475) 2,7 265199 15 fp-kol (4515) 1,3 256530 16 fp-trigly (4568) 1,2 252731 18 P -Gluk (1471) -4,8 249881 19 fp-kol-hdl (4516) 1,5 248777 22 digiekgmak (20678) -19,4 179151 26 S -T4-V (2836) 12,3 164345 34 P -TnT (4532) -1,5 93526 351 S -hs-crp (8022) 82,7 1814 1869 fs-apob/a1 (20706) 400 7 KAIKKI TUTK YHT 16862436 30.11.2012 24

Kokonaiskolesterolimääritysten luotettavuus = mittausepävarmuus Suureen arvo = mittausarvo +/- hajonta (tavallisesti 1 tai 2 SD) CV = variaatiokerroin = 100% x SD/keskiarvo Analyyttinen ja alueellinen laboratorioiden välinen variaatio CV anal = 3 % Biologinen ja näytteenoton tekninen variaatio CV i = 6 % (5 10%), CV preanal = 1% Kokonaismittausepävarmuus CV tot lasketaan neliösummina (CV tot ) 2 = (CV anal ) 2 + (CV preanal ) 2 + (CV i ) 2 Tulos on noin 7% 30.11.2012 25

Kriittinen muutos (viitemuutosraja) Pienin sellainen kahden perättäisen mittaustuloksen erotus, joka on tilastollisesti merkitsevä (ei johdu satunnaisesta hajonnasta) Kriittinen ero kahden perättäisen mittauksen välillä (p < 0.05) D= 1,96 x 1,41 x CV tot = 2,8 x CV tot Plasman kokonaiskolesterolimäärityksissä (P-Kol) se on noin 20% Esim. potilaan P-Kol pienenee 6,5 5,5 mmol/l eli 1,0 mmol/l Koska 1,0/ 6,5 = 15%, joten kahden perättäisen mittauksen tulos ei vielä riitä osoittamaan ruokavalion tai lääkkeen vaikutusta 30.11.2012 26

Ravinnon vaikutus rasvamäärityksiin Plasman triglyseridit (triasyyliglyserolit) (P-Trigly) reagoivat voimakkaimmin (ovat suoraan syötyä rasvaa Terve paastopitoisuus < 2 mmol/l 8-12 tunnin paaston jälkeen Ravinnon jälkeen voi suureta ad 10 mmol/l Tehohoidossa rasvainfuusiolla saadaan P-Trigly suurenemaan ad 100 mmol/l Plasman kolesterolipitoisuudet reagoivat vähemmän ateriointiin P-Kol nousee esim. kananmunia syömällä vähitellen 90% plasman kolesterolista on maksan omaa synteesiä 30.11.2012 27

Lipiditutkimusten tavoitearvot 5-4-3-2-1 Lähtöarvio: 2 eri määritystä, väli ainakin viikko (P-Trigly, P-Kol-LDL, P-Kol-HDL ja P-Kol) P-Kol < 5.0 mmol/l (< 4.5, < 4.0) Kol/HDL-Kol -suhde < 4 P-Kol-LDL < 3.0 mmol/l (< 2.5, < 2.0, < 1.8) P-Trigly < 2.0 mmol/l P-Kol-HDL > 1.0 mmol/l 30.11.2012 28

Sairaalapotilaan rasvatutkimukset Rasvapitoisuuksien määritykset tilattava heti sairaalaan tullessa (< 24 tuntia sisäänotosta), koska vuodeosastohoito pienentää pitoisuuksia Pitoisuudet alentuneet iskeemisissä sydän- ja aivovaltimosairauksissa 2 vk - 3 kk taudin alusta 30.11.2012 29

Plasman apolipoproteiinimääritykset 20705 fs-apob/a1 Sisältää kummatkin lipoproteiinitutkimukset, apo A1 ja apo B sekä niiden suhteen fs-apob/a1 Dyslipidemioiden selvittely Kolesterolia alentavan lääkehoidon seuranta 30.11.2012 30

Apoproteiini B:n merkitys Plasman apob-määrityksen tulisii korvatakin plasman LDL-kolesteroli-määrityksiä sekä riskimittarina että mm. statiini- ja muiden hoitojen seurannassa Potilaan apo B-pitoisuuden ollessa korkea suhteessa LDLkolesterolipitoisuuteen on pienikokoisten, tiheiden (small dense) LDL-partikkelien osuus on tavallista korkeampi. Tähän tilaan liittyy suurentunut valtimotautien riski HUSLABin tavoitearvo < 1100 mg/l. Kanadassa riskipotilaiden tavoitearvo < 900 mg/l tai < 800 mg/l 30.11.2012 31

fs-apo B/A1 -suhde Tavoitearvot Miehet < 0.91 Naiset < 0.81 Apoproteiini A1 -pitoisuus korreloi HDL-kolesterolin pitoisuuteen Useiden viimeaikaisten suuriin potilasaineistoihin perustuvien tutkimusten mukaan muita lipiditutkimuksia parempi sydän- ja verisuonitautien (akuutti sydäninfarkti, aivovaltimotaudit) riskimittari ApoB/ApoA1-suhde kuvaa aterogeenisten ja anti-aterogeenisten partikkelien suhdetta plasmassa. 30.11.2012 32

Riskisuhteiden erot 30.11.2012 33

Apoproteiini E Geneettinen polymorfia, alleelit E2, E3 ja E4 Genotyypit E 2-2, E 2-3, E 2-4, E 3-3, E 3-4, E 4-4 E3 yleisin, yli 70 %:lla (3-3, 2-3, 3-4). Suomessa E4 tavallista yleisempi (yli 20 %) ja E2 harvinainen. Apo E 2-2 liittyy dyslipoproteinemiaan (tyyppi III), P-Kol ja P-Trigly 5-10 mmol/l Kolesterolin absorptio on runsainta apo E4:llä (4-3, 4-4). Tällöin ruokavaliomuutokset voivat merkittävästi pienentää P-Kol-pitoisuutta. Apo E2: vähäisin absorptio 30.11.2012 34

Valtimotauti ja inflammaatio L.A. Carlson (ed): Clinical Lectures in Atherosclerosis and Dyslipidaemia. 2002 http://www.cmglinks.com/asa/lect ures/part_1/lecture/index.htm Figure 3. Fatty streaks initially consist of lipid-laden monocytes and macrophages (foam cells) together with T lymphocytes. Later they are joined by various numbers of smooth muscle cells. The steps involved in this process include smooth muscle migration, T cell activation, foam cell formation and platelet adherence and aggregation. Adapted with permission from Ross R. Atherosclerosis - an inflammatory disease. N Engl J Med 1999; 340:115-126. 1999 Massachusetts Medical Society. All rights reserved. 30.11.2012 35

CRP ja verisuonivaurio CRP klassinen (bakteeri)tulehduksen merkkiaine, jonka synteesiä sytokiinit indusoivat maksassa hs-crp:n kohonnut pitoisuus viittaa piilevään tulehdukseen, jonka yksi mahdollisuus on aterogeneesi (sensitiivinen, eispesifinen merkkiaine) CRP:n aterogeneesiin liittäviä havaintoja: - liittyy endoteelisolun dysfunktioon - lisää endoteelisolujen adheesiomolekyylejä - lisää monosyyttien kemoattraktiota - lisää makrofagien LDL-ottoa 30.11.2012 36

HUSLAB tutkimustilasto 2011 Järjestys Tutkimuslyhenne Muutos % Kpl 2011 2012 (elokuuhun) 1 P -Krea (4600) -14,3 1386252 2 B -PVKT (2474) 1,0 1235334 3 P -CRP (4594) 0,9 1072220 11 fp-gluk (1468) -0,3 280761 12 S -TSH (2832) 7,4 278682 13 fp-kol-ldl (4599) 2,8 278610 14 B -PVK+TKD (2475) 2,7 265199 15 fp-kol (4515) 1,3 256530 16 fp-trigly (4568) 1,2 252731 18 P -Gluk (1471) -4,8 249881 19 fp-kol-hdl (4516) 1,5 248777 22 digiekgmak (20678) -19,4 179151 26 S -T4-V (2836) 12,3 164345 34 P -TnT (4532) -1,5 93526 351 S -hs-crp (8022) 82,7 1814 1869 fs-apob/a1 (20706) 400 7 KAIKKI TUTK YHT 16862436 30.11.2012 37

Herkkä C-reaktiivinen proteiini (S hs-crp) Piilevän tulehduksen diagnosointi ja seuranta, aterotromboosin ja koronaari-taudin riskin arviointi Jo lievästi koholla oleva pitoisuus liittyy koronaaritaudin riskiin Riski Kol-, HDL- ja LDL-pitoisuuksista riippumaton hs-crp mediaani terveillä naisilla 0,6 mg/l ja miehillä 0,45 mg/l Sydäninfarktin, aivoinfarktin tai periferisen ateroskleroosin riski: Pieni riski hs-crp < 1 mg/l Keskisuuri riski 1 3 mg/l Suuri riski > 3 mg/l Aspiriini- ja statiini-hoidoista selvin hyöty kun CRP yli 3 mg/l Voi olla koholla myös diabeetikoilla ja metabolista oireyhtymää sairastavilla 30.11.2012 38

LDL-Kolesteroli ja hs-crp ovat riippumattomia riskitekijöitä Ridker et al 2002 30.11.2012 39

Ridker et al, Circ 2003 30.11.2012 40

Eri riskitekijöiden suhteellinen merkitys 30.11.2012 41