Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa
|
|
- Marjatta Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa Lasse Uotila Meilahden sairaalan laboratorio, HUSLAB Helsingin yliopisto, Kliininen kemia 1
2 Ateroskleroosi Verisuonen seinämän n tulehdus, joka johtaa ateroomaplakkien muodostumiseen makrofageihin kertyy kolesterolia, solut aktivoituvat, seurauksena myös sidekudosreaktio endoteeli vaurioituu, plakki repeää Riskitekijöit itä: : Korkea kolesteroli ja LDL-Kol Kol, tupakointi, insuliiniresistenssi jne Kohonnut LDL-lipoproteiini vie kolesterolia periferisiin kudoksiin. HDL-lipoproteiini tuo periferisistä kudoksista maksaan 2
3 3
4 4
5 5
6 6
7 Riskitekijät riskitekijää ään n vaikuttaminen estää taudin puhkeamista tai etenemistä sukupuoli, ikä,, tupakointi, verenpaine, LDL- ja kokonaiskolesteroli, matala HDL-kolesteroli kolesteroli, triglyseridit, mahdolli- nen diabetes (kohonnut paasto- glukoosi), sukurasitus valtimotautien suhteen, ylipaino Sydän- ja verisuonitautien kokonaisriski SCORE-tutkimusten seuranta-aineistot aineistot (Eurooppa, Suomessa FINRISKI, USA:ssa Framingham Risk Score) SCORE: suuren riskin alaraja = 5%:n kuolemanvaara 10 v. seuranta-aikana aikana hoidon perustana kokonaisriskin arviointi hoito aloitettava varhain suuren riskin potilailla 7
8 Kolesterolipitoisuudet 1970-luvulta pitoisuudet pienentyneet % pitoisuudet hieman kohonneet kun Kol nousee 5.0 6,5 niin riski 2 x ja Kol 8.0-arvolla riski 4 x LDL-kolesteroli lipideistä voimakkain valtimo- ahtaumataudin riskitekijä seuraavaksi merkittävin riskitekijä on matala HDL-Kol (< 1.0 mmol/l) TRIGLY: tavoitealue < 2.0 mmol/l 8
9 Tavoitearvot- ei viitearvot! Luonnonkansoilla kolesteroli mmol/l = tavoite? Suomessa 80 %:lla väestv estöstä Kol yli 5.0 mmol/l ja 30 %:lla yli 6.4 mmol/l M 85 %:lla ja N 81 %:lla LDL-Kol yli 3.0 mmol/l HDL-Kol < 1.0 mmol/l M 29 %:lla, N 11%:lla TRIGLY > 2.0 mmol/l M 31%:lla, N 14%:lla alle 65 v. Plasman kolesteroli Aterogeeniset lipoproteiinit (ei-hdl- kolesteroli, non-hdl cholesterol) Kylomikronit (CM), CM-tähteet << 1 % VLDL, VLDL-tähteet 5-15 % IDL n. 1 % LDL % Lipoproteiini (a) n. 1,5 % Anti-aterogeeniset HDL % 9
10 LDL-kolesterolin määritys Ultrasentrifugointi Lipidielektroforeesi Saostusmenetelmät: t: LDL-lipoproteiinit saostetaan spesifisesti (esim. dekstraani- tai polyvinyyli- sulfaatilla). Menetelmät t vaikea automatisoida. CDC:n referenssimenetelmä -kvantifikaatio (ultrasentrifugointi + saostus) Laskenta Friedewaldin kaavalla: Kol-LDL = Kol - Kol-HDL - Trigly/2.2 yleisin menetelmä,, suuri kliininen kokemus. Kaava toimii, jos VLDL:n Kol = Trigly/2.2. Jos Trigly yli 4 mmol/l, ei toimi. Suorat määm ääritykset (3. sukupolvi) ritys (Sugiuchi ym, kaupallinen sovellus Kyowa Medex, Roche) Suora automatisoitu Kol-LDL LDLmääritys Kolesteroli solubilisoidaan lipoproteiineista ionisoitumattoman detergentin läsnäollessa Kolesterolin reagoivuus lipoproteiini-frak frak- tioissa: : HDL< Kylomikronit < VLDL < LDL Kylomikronien ja VLDL:n Kol:n reaktio estyy täysin Mg-ionin ja negatiivisesti varautuneen sokeriyhdisteen ( -cyclodextrin( sulfate) ) avulla LDL-Kol määritetään detergentin (POE-POP) POP) läsnäollessa (etenkin HDL:n Kol-reaktio estyy) spesifisesti entsymaattisesti (kolesteroli- oksidaasi, kolesteroliesteraasi, peroksidaasi) 10
11 Suoran LDL-Kol Kol-määrityksen etuja laskentaan verrattuna Friedewaldin kaavalla virhe liian suuri, jos Trigly yli 4 mmol/l. Suora menetelmä toimiva Trigly-arvoon 14 mmol/l asti, laimennetusta näytteestn ytteestä korkeammissakin pitoisuuksissa Matala Kol (alle 2 mmol/l) johtaa epäluotettaviin, jopa negatiivisiin Friedewald-laskentatuloksiin laskentatuloksiin.. Suoralla menetelmäll llä oikea tulos. Laskenta vaatii kolme määm ääritystä,, joita ei muuten aina tarvittaisi. Kolmen määm äärityksen virheet helposti summautuvat, suurentavat LDL-Kol:n virhettä. Laskenta vaatii ehdotonta 12 h paastoa Trigly-tuloksen vuoksi. Suora määm ääritys voidaan tehdä ilman paastoa. Kolesteroli Kokonais-Kol Kol: : Tavoitearvo < 5,0 mmol/l (suuren riskin potilaalla < 4,5 tai < 4,0 mmol/l) LDL-kolesteroli < 3,0 mmol/l (suuri riski < 2,5 tai < 2,0 mmol/l). Suurimman riskin potilailla < 1,8 mmol/l (Käypä hoito, dyslipidemiat 2009) USA 2004 LDL-Kol < 1,8 (suuri riski) Valtimotautia sairastavat diabeetikot < 1,8 mmol/l (Käyp ypä hoito, diabetes 2007) Kol:n ja LDL-Kol:n väestölle määritetyt viite- alueet ovat tavoitearvoja selvästi sti korkeampia 11
12 Lipidimää ääritysten muistisää ääntö Perustaso 2 eri määm ääritystä,, väli v ainakin viikko (Trigly( Trigly, LDL-Kol Kol, HDL-Kol miel. 3 määritystä) Kol < 5.0 mmol/l (< 4.5, < 4.0) Kol/HDL HDL-Kol -suhde < 4 LDL-Kol < 3.0 mmol/l (< 2.5, < 2.0, < 1.8) Trigly < 2.0 mmol/l HDL-Kol > 1.0 mmol/l Poikkeama yhdessä tai useammassa = dyslipidemia Tilapäiset iset syyt Paastoaminen, vakavat sairaudet (infektiot, sydäninfarkti, stroke) LDL- Kol ja HDL-Kol Raskaudessa nousee Kol, LDL-Kol ja TRIGLY. HDL-Kol nousee lievemmin Alkoholi TRIGLY 12
13 Sairaalassa Rasvat otettava heti sairaalaan tullessa (< 24 tuntia) (iskeeminen( aivohalvaus, sepelvaltimotautikohtaus) pitoisuudet alentuneet näissn issä sairauksissa 2 vk - 3 kk Primaarisia hyperlipidemioita, joihin liittyy korkea LDL-Kol Familiaalinen kombinoitu hyperlipidemia (FCHL) Familiaalinen hyperlipidemia (FH-tauti) Polygeeninen hyperkolesterolemia (yleisin) Familiaalinen apo B:n poikkeavuus Tyypin III hyperlipidemia (dys-beta- hyperlipoproteinemia) 13
14 Matala HDL Tavoitearvo > 1.0 mmol/l (Ruotsin Läke- medelsverket M > 1.0, N > 1.3 mmol/l) Itsenäinen riskitekijä Liikunta ja painonpudotus kohottavat Pieni alkoholin käyttk yttö, niasiini (20-30 %), fibraatit ( %), statiinit (5-10 %) nostavat Apolipoproteiini A1 tärkein t proteiiniosa (> 1.2 g/l tavoitearvo) Matala metabolisessa syndroomassa, diabetek- sessa,, ylipainon johdosta, sappistaasissa HDL usein kääk ääntäen verrannollinen Trigly-arvoon 14
15 Hypertriglyseridemia Kylomikronit ja VLDL paastonäyte 12 t, ei alkoholia Yli 2.0 mmol/l tasoon liittyy lisää ääntynyt riski (Ruotsissa tavoitearvo alle 1.7 mmol/l /l) Liikunta, painonlasku, oikea dieetti alentavat Yli 5-10 mmol/l arvoilla akuutin pankreatiitin riski Useissa perinnöllisiss llisissä hyperlipidemioissa (I, V, IV, III, FCHL) Trigly 5-10 mmol/l, jopa mmol/l Trigly 2-5 mmol/l: metabolinen syndrooma (HDL( HDL- Kol,, TRIGLY, insuliiniresistenssi, kohonnut verenpaine, vyötärölihavuus), diabetes, alkoholismi, hypotyreoosi,, lihavuus, sappistaasi,, munuaisten vajaatoiminta, pankreatiitti 15
16 Geenit Familiaalinen hyperkolesterolemia (Kol LDL-partikkelien oksidaatio Kol > 8.0 mmol/l, mahdollinen > 6.5 mmol/l) 1:500 autosomaalinen kodominantti 2-33 x LDL tasot LDL-reseptorin mutaation osoitus (geenitesti löytl ytää suomalaisilta 93 %) tai lymfosyyttien toimintakoe Suomessa founder-mutaatioita (valtamutaatiot FH- Helsinki, FH-Pohjois Pohjois-Karjala, FH-Turku Turku, FH-Pori Pori, FH- Pogosta,, FH-Fin11, Fin11, FH-Fin12 Fin12). Geenitesti löytl ytää nämä,, toimintakokeella löytyvl ytyvät t muutkin FH-muodot Radikaalit hapettavat ensisijaisesti LDL-partikkelien monityydyttämätt ttömiä rasvahappoja (PUFA). Lipidiperoksidaatio.. Vapautuu mm. aldehydejä (malondialdehydi,, 4-hydroksinonenaali), 4 jotka sitoutuvat apo B:n -aminoryhmiin (lysiini) Oksidoitunut LDL verisuonen seinämäss ssä on riskitekijä,, edistää ateroskleroosia, immunogeeninen OxLDL oleellinen LDL:n kolesterolin pääp ääsemiselle makrofagien sisää ään n scavenger-reseptorien reseptorien kautta, maksan LDL-reseptori ei juuri sido OxLDL:ää OxLDL toksinen suonten endoteelille, kemo- attraktantti monosyyteille, edistää niiden muutosta makrofageiksi,, estää solujen poistumista valtimon seinäst stä,, johtaa makrofagien muuttumiseen kolesteroli-täyteisiksi vaahtosoluiksi (foam cells) Tutkimuskäyt ytössä menetelmiä OxLDL:n määritykseen 16
17 Liikunta HDL-Kol 5 % LDL-Kol 5 % ja TRIGLY 4 % laihduttaminen tai ruokavaliomuutokset voivat tehostaa edullisia muutoksia Ateroskleroottisen verisuoni- taudin riski ja apolipoproteiinimääritykset 1. LDL-kolesterolin pitoisuus on lipidimää äärityk- sistä paras valtimotautien riskimittari Oikeasti tärkein t riskiparametri on veressä kiertävien, valtimoseinämiin miin pääp ääsevien aterogeenisten partikkelien lukumää äärä Jokainen aterogeeninen lipoproteiinipartikkeli (LDL, VLDL, IDL, Lp(a), CM) sisält ltää yhden apo B-molekyylin, joten tämän t n pitoisuus on suora riskimittari 17
18 Ateroskleroottisen verisuoni- taudin riski ja apolipoproteiinimääritykset 2. Apo B lipoproteiinipartikkeleissa Apo B-määrityksen tulisi täydentt ydentää tai osin korvatakin LDL-kolesteroli kolesteroli-määrityksiä sekä riskimittarina että mm. statiini- ja muiden hoitojen seurannassa Apo B:llä ei KäypK ypä hoito-suosituksen tavoite-arvoja. arvoja. HUSLABin tavoitearvo < 1100 mg/l. Kanadassa riskipotilaiden tavoitearvo < 900 mg/l tai < 800 mg/l ADA:n ja ACC:n yhteinen suositus: apo B- ja non- HDL-Kol Kol-määrityksiä tulee käyttk yttää LDL-Kol:n ohella statiinihoidon seurantaan. Apo B usein vaikein saada hoitotavoitteeseen (Diabetes Care 2008;31: ) 822) VLDL, IDL, LDL ja Lp(a) ) sisält ltävät t kukin yhden apo B-100-molekyylin partikkelia kohti; kylomik- ronit yhden apo B-48-molekyylin partikkelia kohti apo B-100:n molekyylipaino , apo B-48:n JälkimmJ lkimmäinen inen muodostaa 2152 amino- terminaalisinta aminohappoa edellisen 4500:sta Immunokemiallinen määritys mittaa sekä apo B- 100:n että apo B-48:n Useimmilla potilailla apo B määm äärittää pääosin (> 90 %:sti) LDL:n apo B:tä. Hyperlipidemioissa tavallista suurempi osa apo B:stä voi olla VLDL:ss :ssä (IDL:ssä, lipo(a):ssa), ), mutta apo B silloinkin aterogeenisten partikkelien mittari 18
19 Miksi LDL-Kolesteroli Kolesteroli-määritys ei yhtä hyvä riskimittari kuin apo B? LDL-partikkeleissa on aina yksi apo B-molekyyli, mutta niiden Kol-pitoisuudet vaihtelevat terveellä yksilöll llä 25 %, hyperlipidemioissa suurempikin ero Kol-pitoisuuksissa mahdollinen; LDL-Kol ei kuvaa partikkelien määrää hyvin LDL-Kol Kol-määrityksen informaatio olisi parempi, jos erottelisi partikkelikoon mukaan kahteen (LB- ja SD-LDL) tai kolmeen kokoryhmää ään (pienet partikkelit aterogeenisimmat) USA:ssa käytettyk non-hdl HDL-Kol (Kol - HDL-Kol Kol) on aterogeenisen Kol:n mittarina informatiivi- sempi kuin LDL-Kol Kol,, mutta ei apo B:n veroinen Apo B, apo A1 Jos LDL-Kol normaali tai lievästi koholla ja apo B korkea,, LDL todennäköisesti sisält ltää paljon pieniä tiheitä (SD)-partikkeleita partikkeleita.. NämäN sisält ltävät vähemmän Kol,, mutta ovat aterogeenisimmat. (Helppo tunkeutuminen valtimoseinämää ään, LDL:n hapettumistaipumus lisää ääntynyt). DM tyyppi 2! 2 Apo A1 HDL:n tärkein apolipoproteiini,, voi korvata HDL-Kol Kol-määrityksiä Apo B/Apo A1-suhde kuvaa aterogeenisten ja anti-aterogeenisten aterogeenisten partikkelien suhdetta plasmassa. TämäT tärkeämpi riskimittari kuin suhteet Kol/HDL HDL-Kol tai LDL-Kol Kol/HDL-Kol, jotka myös s tulisi laskea Kol-mää ääritysten yhteydessä 19
20 ApoE-genotyypit Geneettinen polymorfia. Alleelit E2, E3 ja E4. Genotyypit E 2-2, 2 2, E 2-3, 2 E 2-4, 2 E 3-3, 3 3, E 3-4, 3 E 4-44 E3 yleisin, yli 70 %:lla (3-3, 3, 2-3, 2 3-4). 3 Suomessa E4 tavallista yleisempi (yli 20 %) ja E2 harvinainen. apo E liittyy dyslipoproteinemiaan (tyyppi III), Kol ja TRIGLY mmol/l Kolesterolin absorptio on runsainta apo E4:ll :llä (4-3, 4-4 4). TällT llöin ruokavaliomuutokset voivat merkittävästi alentaa Kol-arvoa arvoa. Apo E2: : vähäisinv absorptio Apo E4:ssä maksan LDL-reseptorin downregulaatiota (Kol nousee), E2:ssa upregulaatiota (Kol laskee) Apo E 4-alleeli: riskisuhde 3-5 x Alzheimerin tautiin fenotyyppi elfor+immunofiksaatio 20
21 Lipoproteiini (a), Lp(a) Muistuttaa LDL-partikkelia partikkelia. Apo B-100:aan liittyy spesifinen apo(a)-proteiini proteiini disulfidisidoksella Apo(a):lla sekvenssihomologia plasminogeenin kanssa.. Lisäksi kringle-domeeni, jonka polymeri- saatioaste ja apo (a):n molekyylikoko vaihtelee Itsenäinen riskitekijä vaskulaaritauteihin! (Pitoisuudella > 250 mg/l, mutta riskitekijätulokset tulokset ristiriitaisia) Hyytymisen esto? LDL-reseptori reseptori-interaktio? LDL-Kol:n alentaminen ei vaikuta Lp(a)-tasoihin Muita riskitekijöit itä Homokysteiini Tulehdus- herkkä CRP Koholla oleva HbA1c 21
22 Homokysteiini 22
23 Homokysteiini Hoitotavoite < 10 µmol/l, viitealue 5-15 µmol/l pitoisuutta voidaan alentaa antamalla vitamiineja: foolihappo + B 12 -vitamiini + B 6 -vitamiini kohonneella pitoisuudella yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin ja trombooseihin interventiokokeiden vaikutus kuolleisuuden laskuun näyttäisi olevan olematon? Indikaatiot: B 12 -vitamiinin puute (esim. maharesektion jälkeen), B 6 -vitamiinin puute, foolihapon puute, valtimotautien riski, laskimotromboositaipumus, rikkipitoisten aminohappojen aineenvaihdunnan geneettinen häiriö Määritys: HPLC, immunomääritykset, entsymaattinen Valtimotaudin kulku Infektio/inflammaatio verisuonen seinäss ssä. Endoteelivaurio LDL-Kol Kol-uptake; kolesterolikertymä makrofageihin (vaahtosolut), johtaa plakkiin plakki rupturoituu = tukos solukuolema = elimen, esim. sydämen toiminnan vajaus 23
24 Tulehdus herkkä-crp CRP, hs-crp CRP klassinen (bakteeri)tulehduksen( merkkiaine, jonka synteesiä sytokiinit indusoivat maksassa hs-crp:n kohonnut arvo viittaa piilevää ään tulehdukseen, mahdolliseen aterogeneesiin CRP:n aterogeneesiin liittävi viä havaintoja: - liittyy endoteelisolun dysfunktioon - lisää endoteelisolujen adheesiomolekyylejä - lisää monosyyttien kemoattraktiota - lisää makrofagien LDL-ottoa ottoa; Circul. 2001; 103: lisää oxldl:n ottoa makrofageihin ja apoptoosia; PNAS 2002; 99: ; 103:
25 hs-crp:n nousu osoitettu riskitekijä: koronaaritauti, sydäninfarkti aivovaltimotauti (stroke( stroke) perifeerinen valtimotauti diabetes mellitus (tyyppi 2) ja metabolinen oireyhtymä hypertensio kokonaiskuolleisuus,, sydäntautikuolleisuus Statiinit alentavat CRP:tä ja riskiä Viitealue alle 3 mg/l (n), alle 2,5 mg/l (m) Meier-Ewert et al Clin Chem 2001;47:
26 Ridker et al 2002 COMPARISON OF C-REACTIVE C PROTEIN AND LOW-DENSITY LIPOPROTEIN CHOLESTEROL LEVELS IN THE PREDICTION OF FIRST CARDIOVASCULAR EVENTS PAUL M.RIDKER,M.D., NADER RIFAI,PH.D., LYNDA ROSE,M.S., JULIE E.BURING N Engl J Med,Vol.347,N.20 November 14,2002 C-reactive protein and LDL cholesterol were measured at baseline in 27,939 apparently healthy American women 26
27 Ridker et al Circ 2003 (N=14719F, 8 yrs) Yeh and Willerson
28 Herkkä CRP riskitekijänä 2 määm ääritystä,, vähintv hintään n 2 viikon välein; v keskiarvoa käytetk ytetään n riskin arviointiin (AHA/CDC:n suositus) seurantatutkimukset pelkän n CRP:n osoittaman riskin alentamisesta puuttuvat 28
29 Yhteenveto Apo B merkittävä riskitekijä,, määm äärityksiä tulisi lisätä.. Saatavuus aikaisemmin huono, tulos hitaasti. HUSLAB tekee nyt nopeasti.. Kliininen kokemus vähäinen v verrattuna LDL-Kol:iin Perinteisistä lipideistä LDL-Kol tärkein riskitekijä, seuraavina kokonais-kol Kol,, matala HDL-Kol ja koholla oleva Trigly. Ei-HDL HDL-Kol:ia tulisi seurata! Kol/HDL HDL-Kol- (< 4) tai LDL-Kol Kol/HDL-Kol (< 3) suhteita tulisi seurata LDL-Kol:n ohella, mutta apo B/apo A1 -suhde (tavoitealue < 0.8 N/ < 0.9 M) vielä tärkeämpi Herkkä CRP merkittävä itsenäinen inen riskitekijä Homokysteiinin alentaminen ei vähentv hentänytnyt kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 29
5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1
Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus
LisätiedotVerisuonitaudin riskitekijät
Verisuonitaudin riskitekijät Timo Kouri, LKT, dosentti, oyl, vastuuyksikön päällikkö HUSLAB, Kl.kemia ja hematologia, Meilahden sairaalan laboratorio 30.11.2012 T.Kouri, HUSLAB 1 Laskimotukoksen patofysiologia
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotVERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA
VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2013 Sisältö Yleistä valtimosairauksien
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotRiskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)
EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla
LisätiedotKuinka ateroskleroosi kehittyy
Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Per 100 000 Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotSydänsairauksien laboratoriotutkimukset
Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset Päivi Lakkisto, LT, EL Vs. kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 Sisältö Sydäninfarkti ja ACS Sydämen vajaatoiminta
LisätiedotKansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotMatti Uusitupa 18.5.2011. Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?
Matti Uusitupa 18.5.2011 Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään? Luennon pääasiallinen sisältö Ateroskleroosin patogeneesi ja LDL-kolesteroli Mistä rasvakeskustelu sai taas
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
Lisätiedot(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.
TUTKIMUSPAKETIT Tutkimuspaketti aktiiviliikkujalle 80,00 Aktiivisesti treenaavan on hyvä tietää, mitä elimistölle kuuluu. Aktiiviliikkujan tutkimuspaketissa on yhteensä 16 laboratoriotutkimusta. Tutkimukset
LisätiedotSTATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa
STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Kenelle määrätään statiineja?...4 Mitä kolesteroli tekee verisuonille?...6 Miten statiinit vaikuttavat?...8
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotOmahoito ja valtimotaudin riskitekijät
Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Ezetimib Stada 10 mg tabletit 13.7.2016, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotSYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen
SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotSYDÄNSAIRAUKSIEN LABORATORIOTUTKIMUKSET. Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Kevät 2014
SYDÄNSAIRAUKSIEN LABORATORIOTUTKIMUKSET Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Kevät 2014 Sisältö Sydäninfarkti ja ACS Sydämen vajaatoiminta Sydän-
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan
LisätiedotSydäntä keventävää asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotLuennon sisältö. Mitä liporoteiinit tekevät? Mitä liporoteiinit ovat? METABONOMIIKKA, LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT JA NIIDEN MERKITYS ATEROSKLEROOSISSA
Luennon sisältö METABONOMIIKKA, LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT JA NIIDEN MERKITYS ATEROSKLEROOSISSA SKKY:n ja sairaalakemistit ry:n koulutuspäivä Helsingin Messukeskus 24.3.2011 Taustaa Liporoteiinit, lipidit
LisätiedotThe evolution of mankind... 80
L1: RESISTENSSI JA INTEGROIVA AINEENVAIHDUNTA PAINOINDEKSI = paino / pituus 2 112.213 Biomedicum Helsinki Anna Kotronen, dosentti Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Normaali painoindeksi
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotDYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA. Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala
DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala 15.1.2010 Sidonnaisuudet: Olen tehnyt koulutus-, tutkimus- ja konsultaatioyhteistyötä
LisätiedotKahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus
CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotLihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010
Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotBIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT
BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy
LisätiedotApolipoproteiinit A-I ja B
Jaana Leiviskä, Jouko Sundvall, Matti Jauhiainen ja Tiina Laatikainen KATSAUS Onko määrityksestä enemmän hyötyä dyslipidemioiden diagnostiikassa kuin kolesterolimäärityksistä? Apolipoproteiinit A-I ja
LisätiedotKOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT
KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT Mari Kuusinen Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikan koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan
LisätiedotOnnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä 11.2.2015
Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä 11.2.2015 Mitä HIV-potilaiden kardiovaskulaaritautien riskit ovat? Mitä pitäisi tehdä ja kenelle? Olemmeko onnistuneet? Mitä voisimme
LisätiedotDiabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät
DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotRASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN
1 RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN Interventiotutkimus terveellisestä pohjoismaisesta ruokavaliosta Alisa Alanne Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Lipistad 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 20 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 40 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 80 mg kalvopäällysteiset tabletit 27.11.2015, versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN
LisätiedotMatti Tolonen ja Pentti Raaste SYDÄN- TAUTIEN EHKÄISY JA ITSEHOITO
Matti Tolonen ja Pentti Raaste SYDÄN- TAUTIEN EHKÄISY JA ITSEHOITO 1 "KEISARIN UUDET VAATTEET" RAVINTORASVAT, KOLESTEROLI, SYDÄNTAUDIT LÄÄKETIETEELLISTEN JA BIOLOGISTEN TERMIEN SELITYKSIÄ - "Mutta eihän
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.
LisätiedotTrusker'S Precious And Grace
Trusker'S Precious And Grace KAARINA.KIRJONEN@HOTMAIL.FI Näyte: 870100003060 Näytetyyppi: seerumi Päiväys: 31-05-2018 TUTKIMUS TULOS VIITEVÄLI MATALA NORMAALI KORKEA. Kreatiniini ja Albumiini MATALA NORMAALI
LisätiedotALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa
ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotVaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa
Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,
LisätiedotSuurentunut triglyseridipitoisuus
Niina Matikainen NÄIN HOIDAN Suurentunut triglyseridipitoisuus Statiinit ovat mullistaneet hyperkolesterolemian hoidon ja vähentäneet radikaalisti valtimotautikuolleisuutta. Kliinikon on usein vaikea päättää,
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotEeva-Leena Pouttu OPASLEHTINEN KORKEASTA KOLESTEROLISTA TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAILLE
Eeva-Leena Pouttu OPASLEHTINEN KORKEASTA KOLESTEROLISTA TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAILLE Sosiaali- ja terveysala 2017 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Terveydenhoitotyö TIIVISTELMÄ Tekijä Eeva-Leena Pouttu Opinnäytetyön
LisätiedotMitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta
Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet
LisätiedotMatti Tolonen ja Pentti Raaste SYDÄN- TAUTIEN EHKÄISY JA ITSEHOITO
Matti Tolonen ja Pentti Raaste SYDÄN- TAUTIEN EHKÄISY JA ITSEHOITO 1 "KEISARIN UUDET VAATTEET" RAVINTORASVAT, KOLESTEROLI, SYDÄNTAUDIT LÄÄKETIETEELLISTEN JA BIOLOGISTEN TERMIEN SELITYKSIÄ - "Mutta eihän
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Dyslipidemiat
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 8.4.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotLataa Liikuntalääketiede. Lataa
Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen
LisätiedotVoimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki
Voimaa arkeen Sepelvaltimotauti Sydänhoitaja Aino Rantamäki Sydän Sydämen rakenne Sydämen rytminen toiminta perustuu sähköilmiöön. Jokainen sydänlihassolu sisältää sähkövarauksen, jonka muutos saa sydänlihaksen
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Eläinperäiset elintarvikkeet Maksa Elimistön oma kolesterolin tuotanto Kolesteroli D-vitamiinin tuotantoon
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat. Päivitetty
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 18.12.2017 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus
LisätiedotDiabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala
Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000
LisätiedotSuomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotSTATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA
STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA Jenni Koskela Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Kansanterveystieteen laitos Marraskuu 2014 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,
LisätiedotStatiinien eli 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi
Lääkevaaka Statiinien oheisvaikutukset Ari Palomäki Suurten etenevien ennustetutkimusten mukaan statiinit vähentävät merkitsevästi sydänja verisuonitauteihin liittyvää kuolleisuutta ja sairastavuutta.
LisätiedotSYDÄNPOTILAAN ITSEHOIDON OPAS. Laatineet Matti Tolonen ja Pentti Raaste
SYDÄNPOTILAAN ITSEHOIDON OPAS Laatineet Matti Tolonen ja Pentti Raaste 1 SEPELVALTIMOTAUTIKUOLLEISUUS EU:N ERI MAISSA SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT TAPAUKSIA 100 000 ASUKASTA KOHTI 0-140 140-180 180-288 288-387
LisätiedotKuolleisuus ja sairastuvuus sepelvaltimotautiin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Marja-Riitta Taskinen Suuret triglyseridi- ja pienet HDL-kolesterolipitoisuudet ovat tyypillisiä lipidimuutoksia aikuisiän diabetespotilailla. Kyseiseen häiriöön liittyy
LisätiedotKahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan
CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotHYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014
HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset
Lisätiedot