Alajärven kaupunki Kutsu
|
|
- Asta Korhonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alajärven kaupunki Kutsu Tiedotusvälineille Kaupunginhallituksen tiedotustilaisuus Aika Tiistai klo Paikka Asiat Kaupunginhallituksen kokoushuone Perusturva tiedottaa: - Rasvasairauksien käypä hoito - Hammashoidon kuulumiset - Lakeuden Potku -hanke (Tiedottajina johtava ylilääkäri Hannu-Jaakko Södervik, vastaava hammaslääkäri Matias Leppänen ja hanketyöntekijä Riikka Orava). Tervetuloa! Tero Kankaanpää hallintojohtaja Alajärven kaupunki Alvar Aallon tie Alajärvi tel (06)
2 LEHDISTÖTIEDOTE KL KAUPUNGINTALO ALAJÄRVI / JÄRVI- POHJANMAAN PERUSTURVA RASVASAIRAUKSIEN KÄYPÄHOITOSUOSITUKSESTA Keskeistä rasvataudin hoidossa on valtimotaudin pahenemisen estäminen siihen jo sairastuneilla. Toisaalta jo ateroskleroottisten valtimotautien vaaran pienentäminen siten, että vaaratekijöiden yhteisvaikutus määrää aiheellisuuden. Valtimotaudin riskin arviointia helpottavat erilaiset riskilaskurit (mm. SCORE ja FINRISKI). Tärkeätä on lisäksi elintapojen muuttaminen kaikilla potilailla, joilla on todettu korkea rasvapitoisuus veressä. Toissijaiset rasvataudit on suljettava pois ennen lääkehoitojen aloittamista. Hoidon yleistavoitteena voidaan pitää ns pelisääntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että kokonaiskolesterolin tulee olla alle 5 mmol/l ja jo valtimotautiin sairastuneilla alle 4 mmol/l. Toisaalta ns. LDL-taso eli Low Density Lipoprotein tulee olla alle 3 mmol/l ja suuren vaaran potilailla alle 2 mmol/l. Ns. hyvän kolesterolin määrä tulee olla yli 1 mmol/l ja vapaitten rasvahappojen taso alle 2 mmol/l. Lisäksi yhtenä viitteenä käytetään myöskin kolesterolin ja seerumin hyvän kolesterolin suhdetta, joka tulee olla alle 4. Hyperkolesterolemiaan liittyvän pienen HDL-määrän ja suuren triglyseridi-pitoisuuden hoitaminen on todennäköisesti hyödyllistä ainakin tyyppi 2 -diabeetikoilla. Lisäksi hypertriglyseridemiassa haimatulehdusvaaran pienentäminen edellyttää vähintään alle 10 mmol/l -tasossa olevaa pitoisuutta. Hoito eri potilasryhmissä: Sepelvaltimotautia ja muita ateroskleroottisia valtimotauteja (aivovaltimotauti, perifeerinen valtimotauti) sairastavat sekä diabeetikot ovat erikoisasemassa. Sydäninfarktin tai sydänkuoleman vaara suurenee erittäin voimakkaasti seerumin kolesterolipitoisuuden kasvaessa valtimotautia sairastavilla. Hoidon hyöty on osoitettu selkeästi kontrolloiduissa tutkimuksissa ja tavoitteena onkin kokonaiskolesterolin lasku alle 4 mmol/l ja ns. LDL-kolesterolin lasku alle 2 mmol/l. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sepelvaltimotautia ja diabetesta sairastavat hyötyvät tehokkaasta LDLkolesterolin pienentämisestä. Elintapamuutokset: Tärkeätä on tupakoinnin lopettaminen, tarvittaessa laihduttaminen, fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Tyydyttyneen rasvan (eläinrasvat/maitorasvat) ja transrasvojen (ei yleensä ongelma Suomessa) käyttöä tulee vähentää. Monityydyttämättömien rasvojen ja monoeenien (kasvirasvat) käyttöä lisätään tyydyttyneitten rasvojen sijaista. Ja etenkin rypsi- ja rapsiöljy ovat suositeltavia. Kolesterolin saantia kaikin voimin tulee vähentää. Lisäksi ravintokuidun saantia tulee lisätä. Ylipainoisilla selvästi hyötyä on siirtymisestä kasvisstanoli tai kasvissteroli margariinien käyttöön. Jos ruokavaliohoidolla ei saavuteta lipidien tavoitepitoisuutta, ei kannata kontrolloida lipidiarvoja vaan siirrytään lääkehoitoon. Ruokavaliosuosituksia on valtava määrä, joihin tarvittaessa palataan.
3 Lääkehoidosta: Periaatteena on se, että tehokas ruokavaliohoito on jo toteutettu, mutta ei kannata viivyttää tarpeellisen lääkehoidon aloitusta. Valtimotautia sairastavat ja diabeetikot ovat tärkeä kohderyhmä. Lisäksi on tärkeää lipidien tarkistus verikokeilla. Tärkeätä on tunnistaa myöskin synnynnäinen kolesterolisairaus. Tavallisimmin käytetyistä lääkeaineista statiinit, kolestroamiini, fibraatit sekä Ezetimidi yhdessä simvastatiinin kanssa ovat testattuja pitkäkestoisissa ja merkittävissä kliinisissä tutkimuksissa. Statiinit ovat ensisijaisia lääkkeitä ellei pääasiallinen poikkeavuus ole hypertriglyseridemia tai pieni HDL-kolesterolipitoisuus, joissa voidaan harkita fibraattilääkitystä. Yllämainittuihin lääkkeisiin voidaan yhdistää Ezetimidi, jota voidaan käyttää monoterapianakin. Vanhat nikotiinihappo, resiinit, geurfibrogiili ja guarkumi ovat ainoa hoitovaihtoehto niissä poikkeustapauksissa, joissa ei voida käyttää yllämainittuja lääkityksiä. Alajärvellä Hannu-Jaakko Södervik, ylilääkäri Yhteystiedot: p. (06) hannu-jaakko.sodervik(at)alajarvi.fi
4 JÄRVI-POHJANMAAN SUUN TERVEYDENHUOLTO Ennaltaehkäisevä suun terveyden huolto: Järvi-Pohjanmaan lapsilla ja nuorilla on valtakunnallisesti tarkasteltuna huolestuttava suun terveyden tilanne. Hampaissa on paljon kariesvaurioita (reikiä) ja suuhygieniassa on parantamista. Heikko suun terveyden tilanne on seurausta huonoista ravintotottumuksista ja suuhygienian puutteista. Karkkeja, limsoja ja energiajuomia on aivan liian helposti lastemme saatavilla. Lapsilla ei ole karkkipäiviä, napostellaan karkkeja ja herkkuja, ruokailu on epäsäännöllistä, hampaita ei pestä! Lapsia asiasta ei voi syyllistää. Aikuiset luovat ympäristön ja rajat lapsille. Vetoankin vanhempiin, kouluihin, päiväkoteihin ja muuten lasten kanssa toimiviin huolehtimaan lastemme suun terveydestä. Karkit, energiajuomat ja limsat eivät kuulu kouluihin ja päiväkoteihin. Muutamalla pienellä asialla saadaan niin aikuisten kuin lastenkin hampaat pysymään ehjinä: Harjataan hampaat huolellisesti fluorihammastahnalla aamulla ja illalla. Aina ruokailun jälkeen syödään 2 kpl xylitol-purkkaa tai xylitol-pastillia (myös päiväkodeissa ja kouluissa). Janojuomana juodaan vain vettä (limsat, mehut, energiajuomat todella vahingollisia hampaille, myös lightjuomat). Kerran viikossa pidetään herkkupäivä, johon keskitetään makean, karkkien yms. nauttiminen. Ruokailun pitää olla säännöllistä, napostelu on vahingollista. Pysyvässä hampaistossa langataan hammasvälit päivittäin. Suun terveydellä on suuri merkitys myös yleisterveyteen! Hammashuollossa olemme panostaneet ennaltaehkäisevään toimintaan aiempaa enemmän. Järvi- Pohjanmaan alueella koulut ja päiväkodit kiertääkin nyt tehtävään nimetty valistushammashoitaja antamassa eri ikäryhmille suunnattua valistusta. Pyrkimyksenä on kiertää kaikki koulut ja päiväkodit ainakin kerran vuodessa läpi. Järvi-Pohjanmaan hammashuolto osallistuu myös aluillaan olevaan Etelä-Pohjanmaan alueen terveyskeskusten ja yhteistoiminta-alueiden yhteiseen Lakeuden Suunvuoro -hankkeeseen. Hankkeen pyrkimyksenä on lisätä terveyttä edistäviä ja ylläpitäviä tapoja ja edistää eteläpohjalaisten suun terveyttä. Hankkeesta varmasti kuullaan myöhemmin lisää. Hammashuollon käytäntöjä: Lasten suun terveyden tarkastukset: Alle kouluikäisten tarkastukset ja valistuksen hoitavat hammashoitaja ja suuhygienisti, 1-, 3- ja 5-vuotiaat kutsutaan tarkastuksiin. Hammaslääkäri tarkastaa kouluikäisistä 1.-, 3.-, 5.- ja 8.-luokan oppilaat. Suuhygienisti tarkastaa 2.-, 4.-, 6.-, 7.-, ja 9.- luokan oppilaat. 17-vuotiaille lähetetään passiivikutsu tarkastukseen, johon varattava itse aika. Riskipotilaille määritetään lisäksi yksilöllinen kutsuväli. Aikuisten suun terveyden tarkastukset: Syyskuusta 2011 alkaen aikuisten kiireetön hoito kuten tarkastukset on kerätty jonoon, josta asiakkaat kutsutaan tarkastuksiin. Jonoa aletaan purkamaan kevään 2012 aikana. Jatkossa, kun jono on saatu purettua, aikuisille määritetään aina yksilöllinen
5 tarkastusväli. Seuraavan tarkastuksen ajankohta kerrotaan tarkastuksen yhteydessä. Aikojen varaamisesta tarkastuksiin suunnitellun kutsuvälin mukaisesti on huolehdittava asiakkaan itse (Nyt jonossa olevien ei tarvitse huolehtia, vaan kutsu tulee automaattisesti). Jonojen purkaminen painottunee suurimmaksi osaksi Lehtimäen hammashoitolaan Alajärven hammashoitolassa vallitsevan tilanpuutteen vuoksi. Hampaiden oikomishoito: Toiminnalliset purentavirheet kuuluvat kunnallisen oikomishoidon piiriin, esteettiset eivät. Hoito on vapaaehtoista. Hoitoon valinta tapahtuu valtakunnallisen suosituksen mukaisesti. Oikomishoito ja sitä seuraava ylläpitohoito kestävät useita vuosia, joten pitkäjänteisyys ja sitoutuminen hoitoon on onnistumisen kannalta ehdottoman tärkeää. Oikomishoidon aikana myös hyvän suuhygienian merkitys entisestään kasvaa. Haluamme korostaa vastuullisuutta varatuille hoitoajoille saapumisesta. Nykyisin tulee liian paljon peruuttamattomia poisjääntejä hammashoidosta. Tämä osaltaan heikentää hoitoonpääsyä, koska potilaalle täytyy antaa uusi hoitoaika. Yli 15 vuotta täyttäneille lähetetään sakkomaksu, jos ei ole perunut hoitoaikaansa ja jättää saapumatta hoitoon. Särkypäivystys toteutetaan arkisin eri toimipisteissä Järvi-Pohjanmaalla. Arkisin ajanvaraus klo puh. (06) Arkipyhinä ja viikonloppuisin särkypäivystys keskitetysti Seinäjoella, ajanvaraus klo puh. (06) Lisätietoja: Matias Leppänen vastaava hammaslääkäri Järvi-Pohjanmaan suun terveydenhuolto Gsm:
6 TERVEYSHYÖTYMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO LAKEUDEN POTKU -HANKKEESSA POTKU-hanke kuuluu Kaste-hankkeisiin. POTKU tulee sanoista Potilas kuljettajan paikalle. Sen tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa terveyshyötymallin (Chronic Care Model) mukaisesti. Toimintamallissa kehitetään suunnitelmallisia, tarpeenmukaisia ja terveyshyötyä tuottavia palveluja pitkäaikaissairaille. Keskeisenä tavoitteena on potilaiden mukaan ottaminen oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen kehittämällä omahoitoa tukevia palveluja terveyskeskuksissa. Lakeuden Potku on Väli-Suomen alueella käynnissä olevan POTKUhankkeen osahanke, johon kuuluvat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin seitsemän eri terveyskeskusorganisaatiota. Terveyshyötymalli rakentuu kuudesta eri tavoitteesta. Ne ovat yhteisö, johto, omahoito, palveluvalikoima, päätöksenteon tuki ja kliiniset tietojärjestelmät. Lakeuden Potkussa on keskitytty omahoidon ja palveluvalikoiman kehittämiseen. Omahoidon toteuttamisen tueksi on kehitetty erilaisia työkaluja sekä potilaille että ammattilaisille. Potilaalle kehitettyjä työkaluja ovat ITE-pisteet, erilaiset mittarit ja testit, omahoitokaavake sekä keskeisimpänä potilaan oma terveys- ja hoitosuunnitelma. STM on ohjeistanut terveys- ja hoitosuunnitelman sisällön ja otsikot. Ne ovat tarve, tavoite, keinot, seuranta ja arviointi. Terveysja hoitosuunnitelmassa korostetaan potilaan omaa näkemystä huomioiden hänen elämäntilanteensa. Potilas kantaa vastuun omahoidon toteuttamisesta ja ammattilainen toimii hänen valmentajanaan. Potilas saa terveys- ja hoitosuunnitelman mukaansa vastaanotolta lähtiessään. Ammattilaisia on koulutettu käyttämään vastaanottotilanteissa voimaannuttavaa työotetta ja motivoivaa haastattelua. Terveys- ja hoitosuunnitelmien laatimista on koulutettu pajatyöskentelymallilla. Suunnitelmia on tehty tällä hetkellä Lakeuden Potkussa noin 500. Ammattilaiset hyödyntävät erilaisia sähköisiä tietojärjestelmiä mm. ajanvarausohjelmia sekä kutsujärjestelmiä. Omahoitoa tuetaan erilaisilla ryhmäohjausmuodoilla. Koulutusta Tulpparyhmäohjaukseen on hankittu Suomen Sydänliitto ry:ltä ja Ikihyvä-elintaparyhmäohjaukseen Päijät-Hämeen Hyve-yksiköltä. Organisaatioiden palveluvalikoimaa on laajennettu eri potilasryhmien hoitopolkujen laatimisella sekä em. ryhmäohjauksilla tavoitteena työnjaollisesti selkeä, valmisteltu vastaanotto. Alueen organisaatioissa (6/7) on suoritettu syksyllä 2011 valtimotautien laatumittaus. Tuloksia hyödynnetään laadun kehittämisessä ja uusintamittaus suoritetaan syksyllä Hankkeessa on lisätty yhteistyötä eri hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Eri toimijoiden yhteistyöllä on toteutettu erilaisia teemapäiviä ja -viikkoja. Näiden avulla ovat pitkäaikaissairaat löytäneet uusia mahdollisuuksia omahoidon toteuttamiseen.
7 Lakeuden Potkun organisaatioissa on terveyshyötymallin käyttöönottoon suhtauduttu positiivisesti. Kehittämistä ja jalkauttamista jatketaan aktiivisesti. Tekijät: Lakeuden Potkun projektipäälliköt Carita Liljamo, ja Teija Ollikainen, alueylilääkäri Raimo Rintala, ja kehittäjätyöntekijät: Merja Alanen, Susanna Alhainen, Sanna Granholm, Tuire Hautanen, Kati Karjanlahti, Hanna Katajamäki, Satu Mäkelä, Riikka Orava, Johanna Rajala, Kirsi Rantala ja Raija Virnala. Lisätietoja: Riikka Orava Lakeuden Potku hanketyöntekijä/sairaanhoitaja Gsm:
8 TERVEYSHYÖTYMALLIN käyttöönotto Lakeuden Potku-hankkeessa YHTEISÖ JOHTO PÄÄTÖKSENTEON KLIINISET TIETO - Strategia - Sitoutuminen TUKI JÄRJESTELMÄT - Yhteistyö terveyshyöty- - Käypä hoito -suositukset - Sovitut kirjaamiskäytännöt muiden malliin - Vaikuttavat lähestymistavat - Avainasiakkaan tunnistaminen toimijoiden ja menetelmät kanssa Potilas kuljettajan paikalle OMAHOITO PALVELUVALIKOIMA POTILAAN TYÖKALUT HOITOPOLUT/LAATUVERKOSTO ITE-PISTEET SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAS MITTARIT/TESTIT PÄIVYSTYSPOTILAS OMAHOITOKAAVAKE DEPRESSIOPOTILAS TERVEYS- JA HOITOSUUNNITELMA MONISAIRAS POTILAS AMMATTILAISEN TYÖKALUT PÄIHDEPOTILAS VOIMAANNUTTAVA TYÖOTE SUUNNITELTU VASTAANOTTO TERVEYS- JA HOITOSUUNNITELMA MÄÄRITELTY TYÖNJAKO JA VASTUU SÄHKÖISET TIETOJÄRJESTELMÄT POIKKIHALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ RYHMÄOHJAUS TEEMAPÄIVÄ/TEEMAVIIKKO TULPPA- JA IKIHYVÄRYHMÄT TEKIJÄT: LAKEUDEN POTKUN HANKETYÖNTEKIJÄT: CARITA LILJAMO, MERJA ALANEN, SUSANNA ALHAINEN, SANNA GRANHOLM, TUIRE HAUTANEN, KATI KARJANLAHTI, HANNA KATAJAMÄKI, SATU MÄKELÄ, TEIJA OLLIKAINEN, RIIKKA ORAVA, JOHANNA RAJALA, KIRSI RANTALA, RAIMO RINTALA JA RAIJA VIRNALA
Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa?
Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Seinäjoki Areena 14.1.2013 Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa? Pohjanmaan Potku -hanke Nykyisiä hyviä käytänteitä Tulppa- ja Ikihyvä-ryhmät
OMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014
AJALTA.-30.6.04 Päivämäärä Tilaisuuden otsikko tai aihe Tilaisuuden sisällön painopistealue, esim. talon tapojen laatiminen, hoitoketjujuurrutus, kliininen koulutus, työyhteisön, tietojärjestelmäkoulutus
Sydäntä keventävää asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa
Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia
Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke
Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto
Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla
Jos luet viestin mieluummin selaimella, klikkaa tästä $timestamp-j.n.y$ Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla Eletäänkö paremmin - seminaari
OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015
OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke
Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala
Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen
Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6
Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki
Järvenpään suun terveydenhuolto. vs. Johtava hammaslääkäri Joona Iso-Lotila
Järvenpään suun terveydenhuolto vs. Johtava hammaslääkäri Joona Iso-Lotila 16.4.2014 Järvenpää ja suun terveydenhuolto n. 40000 asukkaan kaupunki Tuusulanjärven rannalla Kaksi hammashoitolaa 14 HTV hammaslääkäriä
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
1(13) OSAHANKE POTKU toiminnan yhteenveto
1(13) OSAHANKE POTKU toiminnan yhteenveto 1.11.2012-31.5.2013 1.6.2013-31.12.2013 1.1.2014-30.6.2014 Raportin laatijan nimi: Kirsi ja Raija Virnala PVM 07.05.2014 2(13) Sisältö Sisältö... 2 Rekrytointi
Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.
Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene
ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA
ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä
JÄRVI-POHJANMAAN POTKU-HANKE LOPPURAPORTTI
JÄRVI-POHJANMAAN POTKU-HANKE LOPPURAPORTTI Lakeuden POTKU-hanke Väli-Suomen POTKU 1.4.2010-31.10.2012 Hanketyöntekijä Riikka Orava Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus 24.09.2012 1(17) Sisältö YLEISTÄ 1. HANKKEEN
Dyslipidemioiden hoito
Timo Strandberg ja Hannu Vanhanen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Dyslipidemioiden hoito Keskeistä Tavoitteena on + valtimotaudin pahenemisen estäminen siihen jo sairastuneilla (tärkein hoidon kohde)
FSHKY Häme POTKU toiminnan yhteenveto
1(12) FSHKY Häme POTKU toiminnan yhteenveto 1.11.2012 31.10.2014 Jenni Rouhiainen Aluekoordinaattori FSHKY 2(12) Sisältö Rekrytointi hankehenkilöstö... 3 Kokoukset... 3 Tiedotus ja viestintä... 9 Verkostoituminen
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut:
Hyvä hämeenlinnalainen! 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Terveydenhuoltolaki Luku 6 47 Henkilö voi
Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät
Johdatus teemaan Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7-8-2.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste KASTE I 2008-2011 KASTE II 2012-2015
Sydänliiton toimivia elintapaohjauksen työvälineitä
Sydänliiton toimivia elintapaohjauksen työvälineitä Tuija Pusa Ravitsemusasiantuntija Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM Suomen Sydänliitto ry 2 Suomen Sydänliitto ry Mitä toivon ohjaajalta? että olisi
Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?
Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016
Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana
Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi
Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi Hammaslääkäri Rosa Korhonen Käsiteltävät teemat esityksessä Omaolo-palvelu Omahoidon vastaanotto Tulevaisuuden visiot
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Questran 4 g/annos jauhe 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Kolestyramiini 4 g. Apuaineet ks. 6.1.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Questran 4 g/annos jauhe 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Kolestyramiini 4 g. Apuaineet ks. 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Jauhe Valmisteen kuvaus: valkoinen jauhe
Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely
Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia
SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen
SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus
Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2)
HYVÄ POTKU 8. KEHITTÄMISTYÖN RAPORTOINTI Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) Hoitolaryhmä 2:een kuuluvat
Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014
Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:
Lohjan suun terveydenhuolto
1 Lohjan suun terveydenhuolto Katja Blomqvist, hammashoitaja Carina Ekström-Puumalainen, vastuuhammaslääkäri Marika Heinonen, hammashoitaja Tanja Ketola-Kinnula, apulaisylihammaslääkäri Sille Korgesaar,
Satakunnan HYTEkärkihankkeet
Satakunnan HYTEkärkihankkeet Susanna Lehtimäki, toiminnanjohtaja, TtM Satakunnan Sydänpiiri ry Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä Neuvokas perhe -hanke Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön: Elintapaohjauksen
SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN
Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011
Kotisairaanhoito, hoivapalvelut ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto eivät ole vapaan hakeutumisen piirissä.
Hyvä ulkopaikkakuntalainen, Tervetuloa Hämeenlinnan Terveyspalvelujen asiakkaaksi! Mikäli asutte tai oleskelette säännönmukaisesti tai pidempiaikaisesti Hämeenlinnassa työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton,
Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö
Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. Ohjausryhmä 13.2.2012 hankejohtaja Erja Oksman
POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle Ohjausryhmä 13.2.2012 hankejohtaja Erja Oksman Yleistä POTKU II: päätös helmikuun lopussa POTKU arvioitu hyväksi hankkeeksi! Avin valvonnallinen ohjauskäynti huhtikuussa
OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu
OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä
Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri
Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014
Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus
Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa
Sairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen
RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien
SUHAT 2012 / verkostopäivä Thea Mandelin Shg, Kirkkonummi. Ryhmäneuvolasta yhteisöllisyyttä ja vertaistukea. Ryhmäneuvola -case
SUHAT 2012 / verkostopäivä 16.2.2012 Thea Mandelin Shg, Kirkkonummi 1 Ryhmäneuvolasta yhteisöllisyyttä ja vertaistukea Ryhmäneuvola -case Toiminnan kehittämishanke SUHAT-INNO:n Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö
Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,
minunterveyteni.fi-palvelun toimintamalli ja kokemuksia palvelun toimivuudesta
minunterveyteni.fi-palvelun toimintamalli ja kokemuksia palvelun toimivuudesta Ilona Rönkkö Sairaanhoitaja (ylempi AMK), TtM Hämeenlinnan kaupunki, sähköiset terveyspalvelut Kysymys yleisölle Asiakkailla
Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka
Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto
LAPUA POTKU -hanke LOPPURAPORTTI
LAPUA POTKU -hanke LOPPURAPORTTI LAKEUDEN POTKU osahanke, VÄLI-SUOMEN POTKU Lapua 1.4.2010 31.10.2012 Sisältö 1. OSAHANKKEEN ORGANISOITUMINEN LAPUAN TERVEYSKESKUKSESSA... 3 2. OSAHANKKEIDEN TAVOITTEIDEN
Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi
Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy
SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila
SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe
Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite
HYVINVOINTILOMAKE. pvm
HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI LAKEUDEN POTKU
VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI LAKEUDEN POTKU Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä 1.4.2010 31.10.2012 Sisältö 1. OSAHANKKEEN ORGANISOITUMINEN... 3 2. OSAHANKKEIDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN POTKU HANKKEEN
POHJANMAAN POTKU toiminnan yhteenveto
1(12) KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN POHJANMAAN POTKU toiminnan yhteenveto Ajalta 1.11.2012 31.10.2014 Salme Annala, hanketyöntekijä 30.06.2014 2(12) Sisältö Rekrytointi - hankehenkilöstö...3 Kokoukset...3
VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI Seinäjoen terveyskeskus POTKU- osahanke 1.4.2010-31.10.2012
Seinäjoen terveyskeskus VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI Seinäjoen terveyskeskus POTKU- osahanke 1.4.2010-31.10.2012 Hanketyöntekijät: Alanen Merja, Koivukoski Anna-Maija ja Rajala Johanna 1 Lukijalle Seinäjoen
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2
Dyslipidemioiden hoito
AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Timo Strandberg ja Hannu Vanhanen Dyslipidemioiden hoito Keskeistä Tavoitteena on Valtimotaudin pahenemisen estäminen siihen jo sairastuneilla (tärkein hoidon kohde)
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma
SUUN JA HAMPAIDEN HOITO
Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen
Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää
Käypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
HYVÄ POTKU. HELSINGIN KAUPUNKI SUUN TERVEYDENHUOLTO Hoitolaryhmä1:Kannelmäki, Malminkartano, Pitäjänmäki, LOPPURAPORTTI KIERROS 8, 2015
HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI KIERROS 8, 2015 HELSINGIN KAUPUNKI SUUN TERVEYDENHUOLTO Hoitolaryhmä1:Kannelmäki, Malminkartano, Pitäjänmäki, Sofianlehto ja Vallila Osallistujat: hml Aini Kalju ja shg Matti Saksa
SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA
SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA SUUN TERVEYDENHUOLTO SATEENVARJO HANKE 2007-2009 Mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistäminen LOPPUSEMINAARI 6.11.2009 KRISTIINA KOSKINEN projektipäällikkö,
Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat
2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa
Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki
Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti
Tuberkuloosin perusterveydenhuollon hoitoketju Etelä-Pohjanmaalla
Epshp tbc-hoidon toimintaohjeet THL:n suositus kontaktiselvityksestä Lainsäädäntö Tuberkuloosin perusterveydenhuollon hoitoketju Etelä-Pohjanmaalla www. linkit Tuberkuloosipotilaan tunnistaminen pth:ssa
Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke
Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke ICT-projektipäällikkö 2 11.11.20 Miksi digitaalisesti älykäs sairaala? 3 11.11.20 ESH- sairaansijoja on lähes puolet vähemmän
Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus
Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa
KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE
Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa
Kotisairaanhoito, hoivapalvelut ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto eivät ole vapaan hakeutumisen piirissä.
Hyvä ulkopaikkakuntalainen, Tervetuloa Hämeenlinnan Terveyspalvelujen asiakkaaksi! Mikäli asutte tai oleskelette säännönmukaisesti tai pidempiaikaisesti Hämeenlinnassa työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton,
Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa
Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle kunnan on lakisääteisesti järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee
Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus
Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen
KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN?
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN? Kuva:Heidi-Maria Haaranen Imetyksellä on todettu myönteisiä vaikutuksia leukojen ja purennan kehitykseen.
Seurantaindikaattorit
KANSALLINen lihavuusohjelma 2012 2015 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: AvoHILMO 2.
Yhteisön sitouttamisen prosessin konseptointi eli POTKUA KAIKILLE
Yhteisön sitouttamisen prosessin konseptointi eli POTKUA KAIKILLE Care is a journey, not a visit Liisa Länsipuro 21.6.2011 POTKUA kaikille projektin tausta Terveydenhuollossa kymmeniä (satoja) hankkeita,
LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ
LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Liikunnan aluejärjestö Toimii 16 kunnan alueella Jäseniä ovat seurat, kunnat ja muut yhteisöt Toimisto sijaitsee Lahden Urheilukeskuksessa
D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet
D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?
POTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista
POTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 24.11.2011 hankejohtaja Erja Oksman POTKU hanke lyhyesti Esityksen sisältö Miten arviointia on
Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (CCM) 10.2.2012
Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (CCM) 10.2.2012 1 10.2.2012 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 Omahoidon tuki Potilaan oman osuuden korostaminen Tehokkaiden omahoidon tukistratregioiden käyttö: tilannearvio,
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
Omakanta ja suun terveydenhuolto
Omakanta ja suun terveydenhuolto -tietoa terveydenhuollon henkilöstölle Päivitetty 2018 Potilastiedon arkisto ja Omakannan toimintaperiaatteet Omakannalla ei ole omaa tietovarastoa. Se näyttää Potilastiedon