Alajärven kaupunki Kutsu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alajärven kaupunki Kutsu"

Transkriptio

1 Alajärven kaupunki Kutsu Tiedotusvälineille Kaupunginhallituksen tiedotustilaisuus Aika Tiistai klo Paikka Asiat Kaupunginhallituksen kokoushuone Perusturva tiedottaa: - Rasvasairauksien käypä hoito - Hammashoidon kuulumiset - Lakeuden Potku -hanke (Tiedottajina johtava ylilääkäri Hannu-Jaakko Södervik, vastaava hammaslääkäri Matias Leppänen ja hanketyöntekijä Riikka Orava). Tervetuloa! Tero Kankaanpää hallintojohtaja Alajärven kaupunki Alvar Aallon tie Alajärvi tel (06)

2 LEHDISTÖTIEDOTE KL KAUPUNGINTALO ALAJÄRVI / JÄRVI- POHJANMAAN PERUSTURVA RASVASAIRAUKSIEN KÄYPÄHOITOSUOSITUKSESTA Keskeistä rasvataudin hoidossa on valtimotaudin pahenemisen estäminen siihen jo sairastuneilla. Toisaalta jo ateroskleroottisten valtimotautien vaaran pienentäminen siten, että vaaratekijöiden yhteisvaikutus määrää aiheellisuuden. Valtimotaudin riskin arviointia helpottavat erilaiset riskilaskurit (mm. SCORE ja FINRISKI). Tärkeätä on lisäksi elintapojen muuttaminen kaikilla potilailla, joilla on todettu korkea rasvapitoisuus veressä. Toissijaiset rasvataudit on suljettava pois ennen lääkehoitojen aloittamista. Hoidon yleistavoitteena voidaan pitää ns pelisääntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että kokonaiskolesterolin tulee olla alle 5 mmol/l ja jo valtimotautiin sairastuneilla alle 4 mmol/l. Toisaalta ns. LDL-taso eli Low Density Lipoprotein tulee olla alle 3 mmol/l ja suuren vaaran potilailla alle 2 mmol/l. Ns. hyvän kolesterolin määrä tulee olla yli 1 mmol/l ja vapaitten rasvahappojen taso alle 2 mmol/l. Lisäksi yhtenä viitteenä käytetään myöskin kolesterolin ja seerumin hyvän kolesterolin suhdetta, joka tulee olla alle 4. Hyperkolesterolemiaan liittyvän pienen HDL-määrän ja suuren triglyseridi-pitoisuuden hoitaminen on todennäköisesti hyödyllistä ainakin tyyppi 2 -diabeetikoilla. Lisäksi hypertriglyseridemiassa haimatulehdusvaaran pienentäminen edellyttää vähintään alle 10 mmol/l -tasossa olevaa pitoisuutta. Hoito eri potilasryhmissä: Sepelvaltimotautia ja muita ateroskleroottisia valtimotauteja (aivovaltimotauti, perifeerinen valtimotauti) sairastavat sekä diabeetikot ovat erikoisasemassa. Sydäninfarktin tai sydänkuoleman vaara suurenee erittäin voimakkaasti seerumin kolesterolipitoisuuden kasvaessa valtimotautia sairastavilla. Hoidon hyöty on osoitettu selkeästi kontrolloiduissa tutkimuksissa ja tavoitteena onkin kokonaiskolesterolin lasku alle 4 mmol/l ja ns. LDL-kolesterolin lasku alle 2 mmol/l. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sepelvaltimotautia ja diabetesta sairastavat hyötyvät tehokkaasta LDLkolesterolin pienentämisestä. Elintapamuutokset: Tärkeätä on tupakoinnin lopettaminen, tarvittaessa laihduttaminen, fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Tyydyttyneen rasvan (eläinrasvat/maitorasvat) ja transrasvojen (ei yleensä ongelma Suomessa) käyttöä tulee vähentää. Monityydyttämättömien rasvojen ja monoeenien (kasvirasvat) käyttöä lisätään tyydyttyneitten rasvojen sijaista. Ja etenkin rypsi- ja rapsiöljy ovat suositeltavia. Kolesterolin saantia kaikin voimin tulee vähentää. Lisäksi ravintokuidun saantia tulee lisätä. Ylipainoisilla selvästi hyötyä on siirtymisestä kasvisstanoli tai kasvissteroli margariinien käyttöön. Jos ruokavaliohoidolla ei saavuteta lipidien tavoitepitoisuutta, ei kannata kontrolloida lipidiarvoja vaan siirrytään lääkehoitoon. Ruokavaliosuosituksia on valtava määrä, joihin tarvittaessa palataan.

3 Lääkehoidosta: Periaatteena on se, että tehokas ruokavaliohoito on jo toteutettu, mutta ei kannata viivyttää tarpeellisen lääkehoidon aloitusta. Valtimotautia sairastavat ja diabeetikot ovat tärkeä kohderyhmä. Lisäksi on tärkeää lipidien tarkistus verikokeilla. Tärkeätä on tunnistaa myöskin synnynnäinen kolesterolisairaus. Tavallisimmin käytetyistä lääkeaineista statiinit, kolestroamiini, fibraatit sekä Ezetimidi yhdessä simvastatiinin kanssa ovat testattuja pitkäkestoisissa ja merkittävissä kliinisissä tutkimuksissa. Statiinit ovat ensisijaisia lääkkeitä ellei pääasiallinen poikkeavuus ole hypertriglyseridemia tai pieni HDL-kolesterolipitoisuus, joissa voidaan harkita fibraattilääkitystä. Yllämainittuihin lääkkeisiin voidaan yhdistää Ezetimidi, jota voidaan käyttää monoterapianakin. Vanhat nikotiinihappo, resiinit, geurfibrogiili ja guarkumi ovat ainoa hoitovaihtoehto niissä poikkeustapauksissa, joissa ei voida käyttää yllämainittuja lääkityksiä. Alajärvellä Hannu-Jaakko Södervik, ylilääkäri Yhteystiedot: p. (06) hannu-jaakko.sodervik(at)alajarvi.fi

4 JÄRVI-POHJANMAAN SUUN TERVEYDENHUOLTO Ennaltaehkäisevä suun terveyden huolto: Järvi-Pohjanmaan lapsilla ja nuorilla on valtakunnallisesti tarkasteltuna huolestuttava suun terveyden tilanne. Hampaissa on paljon kariesvaurioita (reikiä) ja suuhygieniassa on parantamista. Heikko suun terveyden tilanne on seurausta huonoista ravintotottumuksista ja suuhygienian puutteista. Karkkeja, limsoja ja energiajuomia on aivan liian helposti lastemme saatavilla. Lapsilla ei ole karkkipäiviä, napostellaan karkkeja ja herkkuja, ruokailu on epäsäännöllistä, hampaita ei pestä! Lapsia asiasta ei voi syyllistää. Aikuiset luovat ympäristön ja rajat lapsille. Vetoankin vanhempiin, kouluihin, päiväkoteihin ja muuten lasten kanssa toimiviin huolehtimaan lastemme suun terveydestä. Karkit, energiajuomat ja limsat eivät kuulu kouluihin ja päiväkoteihin. Muutamalla pienellä asialla saadaan niin aikuisten kuin lastenkin hampaat pysymään ehjinä: Harjataan hampaat huolellisesti fluorihammastahnalla aamulla ja illalla. Aina ruokailun jälkeen syödään 2 kpl xylitol-purkkaa tai xylitol-pastillia (myös päiväkodeissa ja kouluissa). Janojuomana juodaan vain vettä (limsat, mehut, energiajuomat todella vahingollisia hampaille, myös lightjuomat). Kerran viikossa pidetään herkkupäivä, johon keskitetään makean, karkkien yms. nauttiminen. Ruokailun pitää olla säännöllistä, napostelu on vahingollista. Pysyvässä hampaistossa langataan hammasvälit päivittäin. Suun terveydellä on suuri merkitys myös yleisterveyteen! Hammashuollossa olemme panostaneet ennaltaehkäisevään toimintaan aiempaa enemmän. Järvi- Pohjanmaan alueella koulut ja päiväkodit kiertääkin nyt tehtävään nimetty valistushammashoitaja antamassa eri ikäryhmille suunnattua valistusta. Pyrkimyksenä on kiertää kaikki koulut ja päiväkodit ainakin kerran vuodessa läpi. Järvi-Pohjanmaan hammashuolto osallistuu myös aluillaan olevaan Etelä-Pohjanmaan alueen terveyskeskusten ja yhteistoiminta-alueiden yhteiseen Lakeuden Suunvuoro -hankkeeseen. Hankkeen pyrkimyksenä on lisätä terveyttä edistäviä ja ylläpitäviä tapoja ja edistää eteläpohjalaisten suun terveyttä. Hankkeesta varmasti kuullaan myöhemmin lisää. Hammashuollon käytäntöjä: Lasten suun terveyden tarkastukset: Alle kouluikäisten tarkastukset ja valistuksen hoitavat hammashoitaja ja suuhygienisti, 1-, 3- ja 5-vuotiaat kutsutaan tarkastuksiin. Hammaslääkäri tarkastaa kouluikäisistä 1.-, 3.-, 5.- ja 8.-luokan oppilaat. Suuhygienisti tarkastaa 2.-, 4.-, 6.-, 7.-, ja 9.- luokan oppilaat. 17-vuotiaille lähetetään passiivikutsu tarkastukseen, johon varattava itse aika. Riskipotilaille määritetään lisäksi yksilöllinen kutsuväli. Aikuisten suun terveyden tarkastukset: Syyskuusta 2011 alkaen aikuisten kiireetön hoito kuten tarkastukset on kerätty jonoon, josta asiakkaat kutsutaan tarkastuksiin. Jonoa aletaan purkamaan kevään 2012 aikana. Jatkossa, kun jono on saatu purettua, aikuisille määritetään aina yksilöllinen

5 tarkastusväli. Seuraavan tarkastuksen ajankohta kerrotaan tarkastuksen yhteydessä. Aikojen varaamisesta tarkastuksiin suunnitellun kutsuvälin mukaisesti on huolehdittava asiakkaan itse (Nyt jonossa olevien ei tarvitse huolehtia, vaan kutsu tulee automaattisesti). Jonojen purkaminen painottunee suurimmaksi osaksi Lehtimäen hammashoitolaan Alajärven hammashoitolassa vallitsevan tilanpuutteen vuoksi. Hampaiden oikomishoito: Toiminnalliset purentavirheet kuuluvat kunnallisen oikomishoidon piiriin, esteettiset eivät. Hoito on vapaaehtoista. Hoitoon valinta tapahtuu valtakunnallisen suosituksen mukaisesti. Oikomishoito ja sitä seuraava ylläpitohoito kestävät useita vuosia, joten pitkäjänteisyys ja sitoutuminen hoitoon on onnistumisen kannalta ehdottoman tärkeää. Oikomishoidon aikana myös hyvän suuhygienian merkitys entisestään kasvaa. Haluamme korostaa vastuullisuutta varatuille hoitoajoille saapumisesta. Nykyisin tulee liian paljon peruuttamattomia poisjääntejä hammashoidosta. Tämä osaltaan heikentää hoitoonpääsyä, koska potilaalle täytyy antaa uusi hoitoaika. Yli 15 vuotta täyttäneille lähetetään sakkomaksu, jos ei ole perunut hoitoaikaansa ja jättää saapumatta hoitoon. Särkypäivystys toteutetaan arkisin eri toimipisteissä Järvi-Pohjanmaalla. Arkisin ajanvaraus klo puh. (06) Arkipyhinä ja viikonloppuisin särkypäivystys keskitetysti Seinäjoella, ajanvaraus klo puh. (06) Lisätietoja: Matias Leppänen vastaava hammaslääkäri Järvi-Pohjanmaan suun terveydenhuolto Gsm:

6 TERVEYSHYÖTYMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO LAKEUDEN POTKU -HANKKEESSA POTKU-hanke kuuluu Kaste-hankkeisiin. POTKU tulee sanoista Potilas kuljettajan paikalle. Sen tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa terveyshyötymallin (Chronic Care Model) mukaisesti. Toimintamallissa kehitetään suunnitelmallisia, tarpeenmukaisia ja terveyshyötyä tuottavia palveluja pitkäaikaissairaille. Keskeisenä tavoitteena on potilaiden mukaan ottaminen oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen kehittämällä omahoitoa tukevia palveluja terveyskeskuksissa. Lakeuden Potku on Väli-Suomen alueella käynnissä olevan POTKUhankkeen osahanke, johon kuuluvat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin seitsemän eri terveyskeskusorganisaatiota. Terveyshyötymalli rakentuu kuudesta eri tavoitteesta. Ne ovat yhteisö, johto, omahoito, palveluvalikoima, päätöksenteon tuki ja kliiniset tietojärjestelmät. Lakeuden Potkussa on keskitytty omahoidon ja palveluvalikoiman kehittämiseen. Omahoidon toteuttamisen tueksi on kehitetty erilaisia työkaluja sekä potilaille että ammattilaisille. Potilaalle kehitettyjä työkaluja ovat ITE-pisteet, erilaiset mittarit ja testit, omahoitokaavake sekä keskeisimpänä potilaan oma terveys- ja hoitosuunnitelma. STM on ohjeistanut terveys- ja hoitosuunnitelman sisällön ja otsikot. Ne ovat tarve, tavoite, keinot, seuranta ja arviointi. Terveysja hoitosuunnitelmassa korostetaan potilaan omaa näkemystä huomioiden hänen elämäntilanteensa. Potilas kantaa vastuun omahoidon toteuttamisesta ja ammattilainen toimii hänen valmentajanaan. Potilas saa terveys- ja hoitosuunnitelman mukaansa vastaanotolta lähtiessään. Ammattilaisia on koulutettu käyttämään vastaanottotilanteissa voimaannuttavaa työotetta ja motivoivaa haastattelua. Terveys- ja hoitosuunnitelmien laatimista on koulutettu pajatyöskentelymallilla. Suunnitelmia on tehty tällä hetkellä Lakeuden Potkussa noin 500. Ammattilaiset hyödyntävät erilaisia sähköisiä tietojärjestelmiä mm. ajanvarausohjelmia sekä kutsujärjestelmiä. Omahoitoa tuetaan erilaisilla ryhmäohjausmuodoilla. Koulutusta Tulpparyhmäohjaukseen on hankittu Suomen Sydänliitto ry:ltä ja Ikihyvä-elintaparyhmäohjaukseen Päijät-Hämeen Hyve-yksiköltä. Organisaatioiden palveluvalikoimaa on laajennettu eri potilasryhmien hoitopolkujen laatimisella sekä em. ryhmäohjauksilla tavoitteena työnjaollisesti selkeä, valmisteltu vastaanotto. Alueen organisaatioissa (6/7) on suoritettu syksyllä 2011 valtimotautien laatumittaus. Tuloksia hyödynnetään laadun kehittämisessä ja uusintamittaus suoritetaan syksyllä Hankkeessa on lisätty yhteistyötä eri hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Eri toimijoiden yhteistyöllä on toteutettu erilaisia teemapäiviä ja -viikkoja. Näiden avulla ovat pitkäaikaissairaat löytäneet uusia mahdollisuuksia omahoidon toteuttamiseen.

7 Lakeuden Potkun organisaatioissa on terveyshyötymallin käyttöönottoon suhtauduttu positiivisesti. Kehittämistä ja jalkauttamista jatketaan aktiivisesti. Tekijät: Lakeuden Potkun projektipäälliköt Carita Liljamo, ja Teija Ollikainen, alueylilääkäri Raimo Rintala, ja kehittäjätyöntekijät: Merja Alanen, Susanna Alhainen, Sanna Granholm, Tuire Hautanen, Kati Karjanlahti, Hanna Katajamäki, Satu Mäkelä, Riikka Orava, Johanna Rajala, Kirsi Rantala ja Raija Virnala. Lisätietoja: Riikka Orava Lakeuden Potku hanketyöntekijä/sairaanhoitaja Gsm:

8 TERVEYSHYÖTYMALLIN käyttöönotto Lakeuden Potku-hankkeessa YHTEISÖ JOHTO PÄÄTÖKSENTEON KLIINISET TIETO - Strategia - Sitoutuminen TUKI JÄRJESTELMÄT - Yhteistyö terveyshyöty- - Käypä hoito -suositukset - Sovitut kirjaamiskäytännöt muiden malliin - Vaikuttavat lähestymistavat - Avainasiakkaan tunnistaminen toimijoiden ja menetelmät kanssa Potilas kuljettajan paikalle OMAHOITO PALVELUVALIKOIMA POTILAAN TYÖKALUT HOITOPOLUT/LAATUVERKOSTO ITE-PISTEET SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAS MITTARIT/TESTIT PÄIVYSTYSPOTILAS OMAHOITOKAAVAKE DEPRESSIOPOTILAS TERVEYS- JA HOITOSUUNNITELMA MONISAIRAS POTILAS AMMATTILAISEN TYÖKALUT PÄIHDEPOTILAS VOIMAANNUTTAVA TYÖOTE SUUNNITELTU VASTAANOTTO TERVEYS- JA HOITOSUUNNITELMA MÄÄRITELTY TYÖNJAKO JA VASTUU SÄHKÖISET TIETOJÄRJESTELMÄT POIKKIHALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ RYHMÄOHJAUS TEEMAPÄIVÄ/TEEMAVIIKKO TULPPA- JA IKIHYVÄRYHMÄT TEKIJÄT: LAKEUDEN POTKUN HANKETYÖNTEKIJÄT: CARITA LILJAMO, MERJA ALANEN, SUSANNA ALHAINEN, SANNA GRANHOLM, TUIRE HAUTANEN, KATI KARJANLAHTI, HANNA KATAJAMÄKI, SATU MÄKELÄ, TEIJA OLLIKAINEN, RIIKKA ORAVA, JOHANNA RAJALA, KIRSI RANTALA, RAIMO RINTALA JA RAIJA VIRNALA

Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa?

Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa? Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Seinäjoki Areena 14.1.2013 Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa? Pohjanmaan Potku -hanke Nykyisiä hyviä käytänteitä Tulppa- ja Ikihyvä-ryhmät

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014 AJALTA.-30.6.04 Päivämäärä Tilaisuuden otsikko tai aihe Tilaisuuden sisällön painopistealue, esim. talon tapojen laatiminen, hoitoketjujuurrutus, kliininen koulutus, työyhteisön, tietojärjestelmäkoulutus

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla Jos luet viestin mieluummin selaimella, klikkaa tästä $timestamp-j.n.y$ Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla Eletäänkö paremmin - seminaari

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Järvenpään suun terveydenhuolto. vs. Johtava hammaslääkäri Joona Iso-Lotila

Järvenpään suun terveydenhuolto. vs. Johtava hammaslääkäri Joona Iso-Lotila Järvenpään suun terveydenhuolto vs. Johtava hammaslääkäri Joona Iso-Lotila 16.4.2014 Järvenpää ja suun terveydenhuolto n. 40000 asukkaan kaupunki Tuusulanjärven rannalla Kaksi hammashoitolaa 14 HTV hammaslääkäriä

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

1(13) OSAHANKE POTKU toiminnan yhteenveto

1(13) OSAHANKE POTKU toiminnan yhteenveto 1(13) OSAHANKE POTKU toiminnan yhteenveto 1.11.2012-31.5.2013 1.6.2013-31.12.2013 1.1.2014-30.6.2014 Raportin laatijan nimi: Kirsi ja Raija Virnala PVM 07.05.2014 2(13) Sisältö Sisältö... 2 Rekrytointi

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN POTKU-HANKE LOPPURAPORTTI

JÄRVI-POHJANMAAN POTKU-HANKE LOPPURAPORTTI JÄRVI-POHJANMAAN POTKU-HANKE LOPPURAPORTTI Lakeuden POTKU-hanke Väli-Suomen POTKU 1.4.2010-31.10.2012 Hanketyöntekijä Riikka Orava Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus 24.09.2012 1(17) Sisältö YLEISTÄ 1. HANKKEEN

Lisätiedot

Dyslipidemioiden hoito

Dyslipidemioiden hoito Timo Strandberg ja Hannu Vanhanen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Dyslipidemioiden hoito Keskeistä Tavoitteena on + valtimotaudin pahenemisen estäminen siihen jo sairastuneilla (tärkein hoidon kohde)

Lisätiedot

FSHKY Häme POTKU toiminnan yhteenveto

FSHKY Häme POTKU toiminnan yhteenveto 1(12) FSHKY Häme POTKU toiminnan yhteenveto 1.11.2012 31.10.2014 Jenni Rouhiainen Aluekoordinaattori FSHKY 2(12) Sisältö Rekrytointi hankehenkilöstö... 3 Kokoukset... 3 Tiedotus ja viestintä... 9 Verkostoituminen

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.

Lisätiedot

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut:

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Hyvä hämeenlinnalainen! 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Terveydenhuoltolaki Luku 6 47 Henkilö voi

Lisätiedot

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Johdatus teemaan Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7-8-2.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste KASTE I 2008-2011 KASTE II 2012-2015

Lisätiedot

Sydänliiton toimivia elintapaohjauksen työvälineitä

Sydänliiton toimivia elintapaohjauksen työvälineitä Sydänliiton toimivia elintapaohjauksen työvälineitä Tuija Pusa Ravitsemusasiantuntija Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM Suomen Sydänliitto ry 2 Suomen Sydänliitto ry Mitä toivon ohjaajalta? että olisi

Lisätiedot

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi

Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi Hammaslääkäri Rosa Korhonen Käsiteltävät teemat esityksessä Omaolo-palvelu Omahoidon vastaanotto Tulevaisuuden visiot

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Questran 4 g/annos jauhe 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Kolestyramiini 4 g. Apuaineet ks. 6.1.

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Questran 4 g/annos jauhe 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Kolestyramiini 4 g. Apuaineet ks. 6.1. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Questran 4 g/annos jauhe 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Kolestyramiini 4 g. Apuaineet ks. 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Jauhe Valmisteen kuvaus: valkoinen jauhe

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2)

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) HYVÄ POTKU 8. KEHITTÄMISTYÖN RAPORTOINTI Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) Hoitolaryhmä 2:een kuuluvat

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

Lohjan suun terveydenhuolto

Lohjan suun terveydenhuolto 1 Lohjan suun terveydenhuolto Katja Blomqvist, hammashoitaja Carina Ekström-Puumalainen, vastuuhammaslääkäri Marika Heinonen, hammashoitaja Tanja Ketola-Kinnula, apulaisylihammaslääkäri Sille Korgesaar,

Lisätiedot

Satakunnan HYTEkärkihankkeet

Satakunnan HYTEkärkihankkeet Satakunnan HYTEkärkihankkeet Susanna Lehtimäki, toiminnanjohtaja, TtM Satakunnan Sydänpiiri ry Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä Neuvokas perhe -hanke Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön: Elintapaohjauksen

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Kotisairaanhoito, hoivapalvelut ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto eivät ole vapaan hakeutumisen piirissä.

Kotisairaanhoito, hoivapalvelut ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto eivät ole vapaan hakeutumisen piirissä. Hyvä ulkopaikkakuntalainen, Tervetuloa Hämeenlinnan Terveyspalvelujen asiakkaaksi! Mikäli asutte tai oleskelette säännönmukaisesti tai pidempiaikaisesti Hämeenlinnassa työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton,

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. Ohjausryhmä 13.2.2012 hankejohtaja Erja Oksman

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. Ohjausryhmä 13.2.2012 hankejohtaja Erja Oksman POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle Ohjausryhmä 13.2.2012 hankejohtaja Erja Oksman Yleistä POTKU II: päätös helmikuun lopussa POTKU arvioitu hyväksi hankkeeksi! Avin valvonnallinen ohjauskäynti huhtikuussa

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

SUHAT 2012 / verkostopäivä Thea Mandelin Shg, Kirkkonummi. Ryhmäneuvolasta yhteisöllisyyttä ja vertaistukea. Ryhmäneuvola -case

SUHAT 2012 / verkostopäivä Thea Mandelin Shg, Kirkkonummi. Ryhmäneuvolasta yhteisöllisyyttä ja vertaistukea. Ryhmäneuvola -case SUHAT 2012 / verkostopäivä 16.2.2012 Thea Mandelin Shg, Kirkkonummi 1 Ryhmäneuvolasta yhteisöllisyyttä ja vertaistukea Ryhmäneuvola -case Toiminnan kehittämishanke SUHAT-INNO:n Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

minunterveyteni.fi-palvelun toimintamalli ja kokemuksia palvelun toimivuudesta

minunterveyteni.fi-palvelun toimintamalli ja kokemuksia palvelun toimivuudesta minunterveyteni.fi-palvelun toimintamalli ja kokemuksia palvelun toimivuudesta Ilona Rönkkö Sairaanhoitaja (ylempi AMK), TtM Hämeenlinnan kaupunki, sähköiset terveyspalvelut Kysymys yleisölle Asiakkailla

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

LAPUA POTKU -hanke LOPPURAPORTTI

LAPUA POTKU -hanke LOPPURAPORTTI LAPUA POTKU -hanke LOPPURAPORTTI LAKEUDEN POTKU osahanke, VÄLI-SUOMEN POTKU Lapua 1.4.2010 31.10.2012 Sisältö 1. OSAHANKKEEN ORGANISOITUMINEN LAPUAN TERVEYSKESKUKSESSA... 3 2. OSAHANKKEIDEN TAVOITTEIDEN

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI LAKEUDEN POTKU

VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI LAKEUDEN POTKU VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI LAKEUDEN POTKU Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä 1.4.2010 31.10.2012 Sisältö 1. OSAHANKKEEN ORGANISOITUMINEN... 3 2. OSAHANKKEIDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN POTKU HANKKEEN

Lisätiedot

POHJANMAAN POTKU toiminnan yhteenveto

POHJANMAAN POTKU toiminnan yhteenveto 1(12) KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN POHJANMAAN POTKU toiminnan yhteenveto Ajalta 1.11.2012 31.10.2014 Salme Annala, hanketyöntekijä 30.06.2014 2(12) Sisältö Rekrytointi - hankehenkilöstö...3 Kokoukset...3

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI Seinäjoen terveyskeskus POTKU- osahanke 1.4.2010-31.10.2012

VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI Seinäjoen terveyskeskus POTKU- osahanke 1.4.2010-31.10.2012 Seinäjoen terveyskeskus VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI Seinäjoen terveyskeskus POTKU- osahanke 1.4.2010-31.10.2012 Hanketyöntekijät: Alanen Merja, Koivukoski Anna-Maija ja Rajala Johanna 1 Lukijalle Seinäjoen

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Dyslipidemioiden hoito

Dyslipidemioiden hoito AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Timo Strandberg ja Hannu Vanhanen Dyslipidemioiden hoito Keskeistä Tavoitteena on Valtimotaudin pahenemisen estäminen siihen jo sairastuneilla (tärkein hoidon kohde)

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

HYVÄ POTKU. HELSINGIN KAUPUNKI SUUN TERVEYDENHUOLTO Hoitolaryhmä1:Kannelmäki, Malminkartano, Pitäjänmäki, LOPPURAPORTTI KIERROS 8, 2015

HYVÄ POTKU. HELSINGIN KAUPUNKI SUUN TERVEYDENHUOLTO Hoitolaryhmä1:Kannelmäki, Malminkartano, Pitäjänmäki, LOPPURAPORTTI KIERROS 8, 2015 HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI KIERROS 8, 2015 HELSINGIN KAUPUNKI SUUN TERVEYDENHUOLTO Hoitolaryhmä1:Kannelmäki, Malminkartano, Pitäjänmäki, Sofianlehto ja Vallila Osallistujat: hml Aini Kalju ja shg Matti Saksa

Lisätiedot

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA SUUN TERVEYDENHUOLTO SATEENVARJO HANKE 2007-2009 Mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistäminen LOPPUSEMINAARI 6.11.2009 KRISTIINA KOSKINEN projektipäällikkö,

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Tuberkuloosin perusterveydenhuollon hoitoketju Etelä-Pohjanmaalla

Tuberkuloosin perusterveydenhuollon hoitoketju Etelä-Pohjanmaalla Epshp tbc-hoidon toimintaohjeet THL:n suositus kontaktiselvityksestä Lainsäädäntö Tuberkuloosin perusterveydenhuollon hoitoketju Etelä-Pohjanmaalla www. linkit Tuberkuloosipotilaan tunnistaminen pth:ssa

Lisätiedot

Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke

Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke ICT-projektipäällikkö 2 11.11.20 Miksi digitaalisesti älykäs sairaala? 3 11.11.20 ESH- sairaansijoja on lähes puolet vähemmän

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Kotisairaanhoito, hoivapalvelut ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto eivät ole vapaan hakeutumisen piirissä.

Kotisairaanhoito, hoivapalvelut ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto eivät ole vapaan hakeutumisen piirissä. Hyvä ulkopaikkakuntalainen, Tervetuloa Hämeenlinnan Terveyspalvelujen asiakkaaksi! Mikäli asutte tai oleskelette säännönmukaisesti tai pidempiaikaisesti Hämeenlinnassa työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton,

Lisätiedot

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle kunnan on lakisääteisesti järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN?

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN? Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN? Kuva:Heidi-Maria Haaranen Imetyksellä on todettu myönteisiä vaikutuksia leukojen ja purennan kehitykseen.

Lisätiedot

Seurantaindikaattorit

Seurantaindikaattorit KANSALLINen lihavuusohjelma 2012 2015 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: AvoHILMO 2.

Lisätiedot

Yhteisön sitouttamisen prosessin konseptointi eli POTKUA KAIKILLE

Yhteisön sitouttamisen prosessin konseptointi eli POTKUA KAIKILLE Yhteisön sitouttamisen prosessin konseptointi eli POTKUA KAIKILLE Care is a journey, not a visit Liisa Länsipuro 21.6.2011 POTKUA kaikille projektin tausta Terveydenhuollossa kymmeniä (satoja) hankkeita,

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Liikunnan aluejärjestö Toimii 16 kunnan alueella Jäseniä ovat seurat, kunnat ja muut yhteisöt Toimisto sijaitsee Lahden Urheilukeskuksessa

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

POTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista

POTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista POTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 24.11.2011 hankejohtaja Erja Oksman POTKU hanke lyhyesti Esityksen sisältö Miten arviointia on

Lisätiedot

Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (CCM) 10.2.2012

Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (CCM) 10.2.2012 Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (CCM) 10.2.2012 1 10.2.2012 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 Omahoidon tuki Potilaan oman osuuden korostaminen Tehokkaiden omahoidon tukistratregioiden käyttö: tilannearvio,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Omakanta ja suun terveydenhuolto

Omakanta ja suun terveydenhuolto Omakanta ja suun terveydenhuolto -tietoa terveydenhuollon henkilöstölle Päivitetty 2018 Potilastiedon arkisto ja Omakannan toimintaperiaatteet Omakannalla ei ole omaa tietovarastoa. Se näyttää Potilastiedon

Lisätiedot