KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Planeko Oy Loimaan kaupunki KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Aleksis Kivenkadun alue Keskusta Loimaanportti Loimaan kaupunki Loppuraportti 27.8.2008

Loimaan kaupunki 1 ALKUSANAT Loimaan keskustan osayleiskaavan tarkistus on meneillään. Kaavaprosessin aikana on syntynyt tarve selvittää kaupan toimintojen sijoittamista Loimaalla. Tehtävänä on laatia osayleiskaavan tarkistuksen pohjaksi Loimaan kaupallinen selvitys. Kaupallista selvitystä ja vaikutusten arviointia voidaan käyttää ja hyödyntää osayleiskaavan lisäksi myös tulevien asemakaavojen ja asemakaavamuutosten laadinnassa sekä kaupan alueiden markkinoinnissa ja suunnittelussa. Työ sisältää kaupan nykytilanteen ja kehitysnäkymien analyysin, kaupallisten ratkaisujen vaikutusten arvioinnin sekä johtopäätökset ja suositukset. Selvitys tehtiin FCG Planeko Oy:ssä Loimaan kaupungin toimeksiannosta. Työn ohjausryhmään kuuluivat suunnittelupäällikkö Rauno Ahtinen, ympäristöpalvelukeskuksen johtaja Tapio Mikkola, kaavasuunnittelija Hannu Salminiitty ja kehittämisjohtaja Sami Suikkanen. FCG Planeko Oy:ssä työstä vastasivat FM Taina Ollikainen (projektipäällikkö), FM Mari Moilanen, rak.arkkitehti Eeva-Kaarina Wahteristo, DI Matti Kiljunen ja ins. Pekka Tukiainen.

Loimaan kaupunki 3 LOIMAAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLTÖ ALKUSANAT...1 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS...5 2 HANKKEET JA TARKASTELUALUE...6 3 KAAVOITUSTILANNE JA YHDYSKUNTARAKENNE...8 3.1 Kaavoitus- ja suunnittelutilanne...8 3.1.1 Maakuntakaava...8 3.1.2 Yleis- ja asemakaavoitus...9 3.1.3 Valtatie 9 kehityskäytävä...12 3.2 Alue- ja yhdyskuntarakenne...13 4 KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT...21 4.1 Väestö- ja ostovoimatiedot...21 4.1.1 Väestömäärä ja väestöennuste...21 4.1.2 Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio...22 4.2 Vähittäiskaupan nykytilanne...24 4.2.1 Myymäläverkko...24 4.2.2 Vähittäiskaupan myynti...27 4.2.3 Ostovoiman siirtymät...29 4.3 Kaupan kehitysnäkymät...31 4.3.1 Kaupan yleiset kehitystrendit...31 4.3.2 Kaupan kehitysnäkymät Loimaalla...32 4.3.3 Liiketilan laskennallinen lisätarve...33 4.3.4 Tiedossa olevat kaupan hankkeet...34 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...36 5.1 Hankkeiden mitoitus ja sisältö...36 5.2 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen...37 5.3 Yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset...42 5.4 Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset...44 5.4.1 Loimaanportin kaupalliset alueet...44 5.4.2 Aleksis Kivenkadun kaupalliset alueet...50 5.5 Elinympäristön laatuun kohdistuvat vaikutukset...53 5.6 Kaupan palvelujen saavutettavuus...53 5.7 Yhdyskuntatalouteen kohdistuvat vaikutukset...55 6 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET...56 7 LÄHDELUETTELO...61 LIITE 1. VÄHITTÄISKAUPAN TOIMIALAT...63 LIITE 2: KAUPAN KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ...65

Loimaan kaupunki 5 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Loimaan keskustan sisääntuloristeyksen välittömässä läheisyydessä toimii tällä hetkellä kaupan yksiköitä ja valtatien 9 varrelle Turun suuntaan on sijoittunut tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Osalla nykyisistä kaupan toimijoista on laajennussuunnitelmia ja alueelle on sijoittumassa myös uusia kaupan yksiköitä. Lisäksi rakenteilla olevan Niittukulman eritasoliittymän lähiympäristöön on suunnitteilla Loimaanportin alue, jonne on tarkoitus mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön ja tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittuminen. Työn tarkoituksena on selvittää seudulliset ja maakunnalliset lähtökohdat vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseksi Loimaalle. Työssä selvitetään Loimaan kaupan nykytilanne ja kehitysnäkymät, arvioidaan kaupallisten ratkaisujen vaikutukset ja esitetään johtopäätökset ja suositukset. on tehty asiantuntija-arviona olemassa olevien selvitysten ja suunnitelmien sekä uusimpien tilasto- ja rekisteritietojen pohjalta. Keskeisiä lähtöaineistoja ovat olleet Selvitys Loimaan kaupallisesta palveluverkosta (Loimaan kaupunki 2006a) sekä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa varten laaditut kaupan palveluverkkoselvitykset (mm. Varsinais-Suomen liitto 2006b). Olemassa olevia lähtötietoja on täydennetty kaupan ja muiden keskeisten tahojen haastatteluilla. Luettelo haastatelluista henkilöistä on lähdeluettelossa. Vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu kaupallisten ratkaisujen vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutusten arvioinnissa on keskitytty Loimaan kaupungin alueelle kohdistuviin vaikutuksiin. Tarkastelualue on kuitenkin laajempi, koska myös keskeiset seudulliset ja maakunnalliset vaikutukset on tunnistettu. Vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty ympäristöministeriön Kauppa kaavoituksessa ja Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi -oppaita ja niissä esitettyjä tarkastelukokonaisuuksia. Arvioitavia vaikutuksia ovat: - kauppaan ja palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset, - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset, - elinympäristön laatuun kohdistuvat vaikutukset, - kuluttajiin kohdistuvat vaikutukset, - yhdyskuntatalouteen kohdistuvat vaikutukset, - liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset eritasoliittymien läheisyydessä.

6 Loimaan kaupunki 2 HANKKEET JA TARKASTELUALUE Vireillä olevat kaupan hankkeet Loimaalla Loimaan keskustan sisääntuloristeyksen välittömässä läheisyydessä toimivilla supermarketeilla on tavoitteena laajentaa nykyisiä liiketilojaan niin, että niiden kerrosala laajennusten jälkeen on yhteensä noin 13 330 k-m 2. Lisäksi Aleksis Kivenkadun toisella puolella on vireillä Saikun alueen asemakaavan muutos, jonka tarkoituksena on mahdollistaa noin 6 000 k-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen alueelle. Rakenteilla olevan Niittukulman eritasoliittymän lähiympäristöön on suunnitteilla Loimaanportin alue, jonne on tarkoitus mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön ja tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittuminen. Loimaanporttiin on suunnitteilla ensimmäisessä vaiheessa noin 15 000-20 000 k-m 2 liikerakentamista ja myöhemmin 20 000 25 000 k-m 2 eli yhteensä noin 40 000 k-m 2. Voimassa olevassa Niittukulman asemakaavassa K-korttelialueiden rakennusoikeus on noin 19 150 k-m 2, KTY-korttelialueiden noin 39 950 k-m 2 ja LHK-korttelialueen noin 11 650 k-m 2. Kuvassa 1 on esitetty vireillä olevien kaupan hankkeiden sijainti Loimaalla. Aleksis Kivenkadun alue Saikun alue Loimaanportti Loimaan kaupunki Kuva 1. Vireillä olevat kaupan hankkeet Loimaalla.

Loimaan kaupunki 7 Tarkastelualue Kaupallisen selvityksen ja vaikutusten arvioinnin tarkastelualueena on Loimaan seutu (Alastaro, Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Yläne) sekä Humppilan, Punkalaitumen, Vampulan ja Ypäjän kunnat (yhteensä 14 kuntaa - kuvassa 2 vihreä alue). Kuva 2. Loimaa, ensisijainen vaikutusalue ja tarkastelualue. Vaikutusten laajuuden ja kohdentumisen mukaan tarkastelua laajennetaan tarpeen mukaan koko maakuntaan ja tarkennetaan ensisijaiselle vaikutusalueelle ja Loimaalle. Ensisijaisena vaikutusalueena voidaan tehtyjen selvitysten (mm. Varsinais-Suomen liitto 2007) ja kaupan edustajien haastattelujen mukaan pitää aluetta, johon kuuluvat Loimaa, Alastaro, Mellilä, Oripää, Vampula ja Ypäjä (kuvassa 2 tummemmalla vihreällä merkitty alue). Ensisijainen vaikutusalue on alue, jolta asiointi suuntautuu pääosin Loimaalle. Asiointia Loimaalle tapahtuu myös koko tarkastelualueelta, mutta vähäisemmässä määrin kuin ensisijaiselta vaikutusalueelta. Erityisesti tarkastelualueen läntisimmiltä alueilta asiointia suuntautuu paljon Turkuun ja Raisioon ja eteläisimmiltä alueilta myös Saloon.

8 Loimaan kaupunki 3 KAAVOITUSTILANNE JA YHDYSKUNTARAKENNE 3.1 Kaavoitus- ja suunnittelutilanne 3.1.1 Maakuntakaava Tarkastelualue ulottuu yhteensä neljän maakuntakaavan ja/tai seutukaavan alueelle. Loimaan seudulle on valmistunut maakuntakaavaluonnos, joka oli nähtävillä tammikuussa 2008. Tavoitteena on, että maakuntakaavaehdotus on yleisesti nähtävillä talvella 2009 (Varsinais-Suomen liitto 2008b). Punkalaidun kuuluu Pirkanmaan maakuntakaavan alueelle. Pirkanmaan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi tehdyt valitukset 20.3.2008 (Pirkanmaan liitto 2008). Vampula kuuluu Satakunnan alueelle. Suunnittelualueella on voimassa Satakunnan seutukaava 5. Seutukaavan tulee korvaamaan Satakunnan maakuntakaava, joka oli luonnoksena nähtävillä 12.5. - 18.6.2008 (Satakuntaliitto 2008). Ypäjä ja Humppila kuuluvat Kanta-Hämeen alueelle. Kanta-Hämeeseen on valmistunut maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 29.11.2004. Valtioneuvosto on vahvistanut maakuntakaavan 28.9.2006. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi tehdyt valitukset 28.12.2007 (Hämeen liitto). Vähittäiskaupan suuryksikkömerkintään (km) liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle saa sijoittaa maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Tarkastelualueelle eli Loimaan seudulle, Humppilaan, Ypäjälle, Vampulaan ja Punkalaitumelle ei ole edellä esitetyissä maakuntakaavoissa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkömerkintää. Valtatien 9 varrella on vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä vain Tampereen suunnalla Kylmäkoskella, Lempäälässä ja Tampereen uuden kehätien varrella (Pirkanmaan liitto 2008). Turun seudulla ei ole tällä hetkellä toiminnassa eikä maakuntakaavassakaan osoitettuna valtatien 9 läheisyyteen vähittäiskaupan suuryksiköitä (Varsinais- Suomen liitto 2008b). Turun seudulla valtatietä 9 lähimmät vähittäiskaupan suuryksiköt sijaitsevat Raisiossa ja Kaarinassa. Varsinais-Suomen maakuntakaavan tavoitteena on ohjata seudullisten päivittäistavaran suuryksiköiden sijoittumista keskustatoimintojen alueille. Erikoiskauppa sijoittuu kuntakeskusten lisäksi hypermarkettien yhteyteen ja tilaa vaativa erikoiskauppa keskustojen ulkopuolelle. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu erikseen aluevarauksia tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöille, vaan ne voivat sijoittua kaavan yleispiirteisen luonteen pohjalta hyvien liikenneyhteyksien ja pysäköintitilojen viereen joko työpaikka-, teollisuustai keskusta-alueille. (Varsinais-Suomen liitto 2008a). Varsinais-Suomen maakuntakaavaluonnoksessa (Varsinais-Suomen liitto 2008a) Niittukulman eritasoliittymän lähiympäristö on osoitettu työpaikkaalueeksi (TP) ja Pikatien ja Aleksis Kivenkadun alue keskustatoimintojen alueeksi (C). Kuva 3.

Loimaan kaupunki 9 Ei mittakaavaa Kuva 3. Ote maakuntakaavaluonnoksesta Loimaan keskustan kohdalta (Varsinais-Suomen liitto 2008a). 3.1.2 Yleis- ja asemakaavoitus Loimaalle on laadittu kuntayhteistyönä oikeusvaikutukseton Loimaan kaupungin yleiskaava ja Loimaan kunnan osayleiskaava (hyväksytty 29.6.1995 Loimaan kaupunginvaltuustossa ja 28.8.1995 Loimaan kunnanvaltuustossa). Koko kaupungin käsittävää yleiskaavaa ei ole laadittu. (Loimaan kaupunki 2007) Loimaan keskustan osayleiskaavan tarkistus on tällä hetkellä meneillään. Osayleiskaavan tarkistuksen yhtenä tavoitteena on hyödyntää valtatie 9 ja sen liikennevirrat osoittamalla tien varrelle uusia työpaikka-alueita. (Loimaan kaupunki 2007). Osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu uudet tieliikenteen yhteystarpeet kaupunkitaajaman etelä- ja pohjoispuolitse sekä uudet eritasoliittymät näiden yhteystarpeiden ja valtatien 9 liittymien kohdilla. Osayleiskaavaluonnoksessa asumisen laajentumisalueet sijaitsevat pääosin Hirvikosken, Suopellon, Mäenpään, Myllykylän sekä Juvan alueilla ja elinkeinoelämän laajenemisalueet pääosin Niittukulman eritasoliittymän ympäristössä sekä Juvan alueella uuden kokoojayhteystarpeen varrella. (Loimaan kaupunki 2007). Alustavassa osayleiskaavaehdotuksessa Niittukulman eritasoliittymän lähiympäristöön on osoitettu työpaikka-alueita (TP) valtatien molemmin puolin, palvelujen alue (P) valtatien pohjoispuolelle ja kaupallisten palvelujen alue, jolle voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM) valtatien eteläpuolelle. Pikatien ja Aleksis Kivenkadun alue on osoitettu kaupallisten palvelujen alueeksi, jolle voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Kuva 4.

10 Loimaan kaupunki Ei mittakaavaa Kuva 4. Ote Loimaan keskustan osayleiskaavasta, alustava ehdotus 16.1.2008. Loimaan taajama-alueelle on laadittu ja vireillä useita asemakaavoja ja asemakaavamuutoksia. Seuraavassa on esitetty merkittävimmät asumiseen sekä keskustan ja yritysalueiden kehittämiseen liittyvät asemakaavahankkeet. Asuinalueiden kaavoitushankkeet Kaupunki on laatinut viime vuosina pientalojen uudisrakentamiseen useita asemakaavoja. Valmiita pientalokaavoja on mm. Tiiran ja Moisionpellon alueilla. Käynnissä olevia asuinalueiden kaavoja on Pinomäen, Ihantolanrannan ja Pappilanrannan alueilla. (Loimaan kaupunki 2008). Loimaan keskustan kaavoitushankkeet Pientaloasutukseen painottuvien kaavojen lisäksi Loimaan nykyisillä taajama-alueilla on useita kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen tähtääviä kaavoja. Myös keskustan toimivuutta ja viihtyisyyttä pyritään parantamaan kaavoituksen keinoin. Kaavoitusohjelmassa on keskustan lähellä sijaitsevan Satakunnantien asemakaavan muutos ja Rautatieasema-alueen asemakaavan muutos. Molemmat alueet on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi suojelukohteiksi. (Loimaan kaupunki 2008)

Loimaan kaupunki 11 Kaupan alueiden kaavoitushankkeet Kaupan alueiden osalta Aleksis Kivenkadun varrella market-alueen kupeessa on käynnissä Saikun alueen asemakaavan muutos, jonka tarkoituksena on muuttaa yleisten rakennusten korttelialuetta ja virkistysaluetta liikerakennusten korttelialueeksi. Toisella puolen Aleksis Kivenkatua on käynnissä asemakaavan muutos, jolla mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen alueelle, jolla jo tälläkin hetkellä toimii vähittäiskaupan suuryksiköitä. (Loimaan kaupunki 2008). Valtatielle 9 Niittukulman kohdalle on rakenteilla eritasoliittymä, joka luo uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämän ja kaupan kehittämiseksi alueella. Niittukulman alueelle (nykyisin Loimaanportti) laadittiin vuonna 2006 asemakaava ja asemakaavan muutos (kuva 4), joka mahdollistaa eritasoliittymän rakentamisen Tiehallinnon edellyttämällä tavalla. Asemakaavassa alueelle on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (K), toimitilarakennusten korttelialueita (KTY), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (TY) sekä huoltoasema- ja liikerakennusten korttelialue (LHK). Asemakaavassa on mahdollistettu eteläisen kokoojakadun rakentaminen Loimaan kaupunkitaajaman eteläpuolitse. (Loimaan kaupunki 2006b). Ei mittakaavaa Kuva 5. Niittukulman asemakaava ja asemakaavan muutos. (Loimaan kaupunki 2006b)

12 Loimaan kaupunki 3.1.3 Valtatie 9 kehityskäytävä Valtatielle 9 laadittiin kehityskäytävätyö vuonna 2007 (Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus 2007). Hankkeessa selvitettiin Turku-Loimaa-Tampere kehityskäytävän ja siinä erityisesti 9-tien vaikutukset, mahdollisuudet, haasteet ja kehitystrendit maankäytön, elinkeinotoiminnan ja asumisen näkökulmista välillä Turku - Loimaa. Kehityskäytävätyössä nostettiin esille viisi kohdealuetta, joissa nähtiin olevan mahdollisuuksia elinkeinoelämän kehittämiseksi: Liedon Asemanseudun ja Rauhankylän eritasoliittymän alue; tutkimus ja kehitys sekä laadukas yritysrakentaminen Auraan suunnitteilla olevan valtatien 9 eritasoliittymän alue; tilaa vaativa erikoiskauppa valtatien varressa Kyrön taajaman sahateollisuuden keskittymä; nykyisen yritystoiminnan tukeminen ja ympäristökuvaan panostaminen Mellilä-järven virkistysalue; matkailu Loimaan Niittukulman eritasoliittymän alue Loimaan Niittukulman eritasoliittymän ympäristö nähtiin hyvänä sijaintipaikkana tilaa vaativalle erikoiskaupalle sekä liikennemyymälälle. Kohdesuunnitelmassa alueelle sijoitettiin tilaa vaativaa erikoiskauppaa, kuten auto- ja huonekalukauppaa, näkyville paikoille, lähelle valtatietä ja uutta eteläistä ohitustietä. Kokonaisuudessaan kohdealue oli laaja ja mahdollisti myös muunlaisen yritystoiminnan sijoittumisen alueelle. Kaupungin intresseissä oli myös vähittäiskaupan keskittymän kehittäminen alueelle, mitä ei kuitenkaan tutkittu työn aikana tarkemmin. Kohdesuunnitelma poikkeaa osittain voimassa olevasta asemakaavasta, koska alueelle toivottiin tilaa vaativaa erikoiskauppa ja siten suurempaa tonttikokoa. Ei mittakaavaa Kuva 6. Valtatie 9 -kehityskäytävätyön kohdesuunnitelma Loimaanportin alueelle (Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus 2007).

Loimaan kaupunki 13 3.2 Alue- ja yhdyskuntarakenne Tarkastelualueen yhdyskuntarakenne Tarkastelualueen rakenne muodostuu Loimaan kaupungin keskustaajamasta ja siihen läheisesti liittyvästä Hirvikosken taajamasta sekä ympäröivien kuntien kunta- ja kyläkeskuksista. Loimaan kaupungin keskustaajama sijaitsee valtatien 9 molemmin puolin. Myös Auran sekä Kyrön taajamat sijaitsevat valtatien 9 varrella. Humppilan sekä Mellilän taajamat sijaitsevat puolestaan noin kahden kilometrin etäisyydellä valtatiestä. Muut tarkastelualueella olevat taajamat sijaitsevat syrjempänä valtatien 9 vaikutusalueelta. Alastaro ja Ypäjä sijaitsevat kuitenkin maantien 213 (Ypäjä-Säkylä) varrella, joka kulkee Loimaan keskustaajaman läpi. Kuva 7. Loimaan seudun väestön sijoittuminen ja keskusverkko (Varsinais- Suomen liitto 2008a). Loimaan kaupungin sekä Auran ja Pöytyän taajamarakenteet erottuvat seudun muusta rakenteesta selvästi tiiviimmin rakennettuina. Myös väestön, työpaikkojen ja rakennuskannan suhteellinen osuus on kyseisillä taajamaalueilla tiheämpi kuin muualla tarkastelualueella. Kuvassa 8 on esitetty Varsinais-Suomen väestön, työpaikkojen ja rakennuskannan keskittyneisyys. Tarkastelun mukaan Turun kaupunkiseutu dominoi maakunnan keskusverkkoa, mutta pienempien keskusten verkosto on suomalaisittain hyvin tiheä. Loimaan keskittymisvyöhyke levittäytyy Alastaron ja heikkona myös Mellilän suuntaan.

14 Loimaan kaupunki Kuva 8. Varsinais-Suomen väestön, työpaikkojen ja rakennuskannan keskittyneisyyden keskiarvo 2005 sekä yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäisiksi tulkitut vyöhykkeet. Kartalla ensimmäinen desiili kuvaa heikoimmin keskittyneitä ja kymmenes desiili voimakkaimmin keskittyneitä alueita. (Varsinais- Suomen liitto 2007). Valtakunnan aluerakenteessa tarkastelualue sijaitsee Turku-Tampere kehityskäytävällä valtatien 9 vaikutusalueella. Loimaan kaupungin muodostama työpaikka- ja väestökeskittymä korostuu aluerakenteessa kahden suuren kaupunkiseudun, Turun ja Tampereen välillä. Varsinais-Suomen maakuntakaavatyössä on korostunut Loimaan kaupungin asema seutukeskuksena, kun muut Loimaan seutukunnan keskukset on nähty joko kunta- tai kyläkeskuksina (Varsinais-Suomen liitto 2008a). Loimaan yhdyskuntarakenne Loimaan kaupungin yhdyskuntarakenne jakaantuu valtatien molemmin puolin Loimijoen varrelle. Valtatien 9 itäpuolella sijaitsee Loimaan kaupungin keskusta, suurin osa sekä julkisista että yksityisistä palveluista sekä rautatieasema. Valtatien 9 länsipuolella sijaitsee puolestaan Hirvikosken taajama. Hirvikoskella on muutamia lähipalveluja sekä runsaasti pientaloasutusta.

Loimaan kaupunki 15 Loimaan väestö on sijoittunut tiiviisti keskustaajaman ympäristöön. Taajama on muodoltaan kompakti, eikä se ulotu kovinkaan kauas taajaman keskustaalueilta. Loimaalla on kuitenkin tapahtunut viime vuosikymmeninä (1980-2000) yhdyskuntarakenteen hajautumista niin, että väestömäärä on laskenut varsinaisilla taajama-alueilla ja kasvanut puolestaan taajaman reunaalueilla. Kaupungin taajama-alue ei kuitenkaan ole kasvanut juurikaan 1980-luvun alusta. (Varsinais-Suomen liitto 2006a) Loimaan työpaikka-alueissa erottuvat Loimaan sekä Hirvikosken palveluvaltaiset työpaikka-alueet. Lisäksi erottuvat muutamat hajanaiset, lähinnä yksittäisten teollisuuslaitosten muodostamat työpaikkakeskittymät. Myös logistisesti hyvällä paikalla, valtatien 9 varressa sijaitsee omaksi kokonaisuudekseen erottuva työpaikka-alue. Työpaikat rajautuvat melko selvästi taajamaalueelle. (Varsinais-Suomen liitto 2006a) Liikenneverkko Tarkastelualueen tärkein liikenneväylä on valtatie 9, joka kulkee Auran, Pöytyän, Mellilän, Loimaan ja Humppilan kuntien läpi, lähellä kyseisten kuntien keskustaajamia. Toinen tärkeä tie tarkastelualueella on kantatie 41, joka kulkee Vampulan, Alastaron, Oripään sekä Pöytyän kuntien läpi ja yhdistää kunnat valtatielle 9 Auran kohdalla. Kolmas tärkeä yhteys alueella on valtatie 10, joka yhdistää Ypäjän, Koski Tl:n, Marttilan ja Tarvasjoen Turun kaupunkiseudun kehätielle, kantatielle 40. Kaikki edellä esitetyt tiet ovat tärkeitä etenkin pitkittäisyhteyksinä Turun kaupunkiseudun suuntaan. Tarkastelualueen poikittaisyhteydet ovat tärkeitä kuntien välisten yhteyksien kannalta. Maantie 213 yhdistää Ypäjän, Loimaan ja Alastaron kuntataajamat ja maantie 210 Yläneen, Oripään ja Loimaan kuntataajamat. Tarkastelualueen pohjoisosassa kulkee myös valtatie 2, joka on etenkin Humppilan kannalta merkittävä yhteys Helsingin suuntaan. Loimaan kaupungin keskustaajamaa yhdistää maantie 213, joka ylittää valtatien 9 eritasossa. Lisäksi taajaman eteläpuolelle ollaan rakentamassa uutta eritasoliittymää Niittukulman alueelle. Eritasoliittymän yhteyteen on suunniteltu uutta kokoojayhteyttä, joka toimisi samalla myös kaupungin ohikulkutienä ja ohjaisi maantien 213 ja maantien 210 seudullista liikennettä pois Loimaan keskustasta. Tarkastelualueelle on suunnitteilla myös muutama suurempi tiehanke, jotka on esitetty maakuntakaavaluonnoksessa. Tämän työn kannalta merkittävimpiä ovat uudet eritasoliittymät valtatielle 9 Loimaan, Mellilän, Kyrön sekä Auran taajamien kohdalla. Pöytyään osoitettu uusi tieliikenteen yhteystarve puolestaan parantaa valtatien 9 saavutettavuutta Pöytyän keskustasta käsin. (Loimaan kaupunki 2007 ja Varsinais- Suomen liitto 2008a). Tiehallinnon suunnitelmissa on valtatien 9 parantaminen valillä Turku Lieto parantamalla nykyistä moottoritietä niin, että nopeusrajoitus alueella tulee olemaan 120 km/h. Välillä Lieto Aura tietä kehitetään eritasoliittymin varustetuksi keskikaiteelliseksi kapeaksi nelikaistatieksi. Nopeustavoitteena on kyseisellä välillä 100 km/h. Välillä Aura Akaa tietä kehitetään kaksikaistaisena päätienä yksittäisin keskikaiteellisin ohituskaistoin ja kuntakeskusten kohtien eritasoliittymin varustettuna. Nopeustavoitteena kyseisellä välillä on 100 km/h. (Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus 2007)

16 Loimaan kaupunki Kuva 9. Maakuntakaavaluonnoksessa esitetyt uudet liikennehankkeet Loimaan seudulla.(varsinais-suomen liitto 2008a). Loimaan seutu on selvästi keskimääräistä autoistuneempaa. Loimaan seudulla oli 505 henkilöautoa 1000 asukasta kohti vuonna 2003, kun koko maassa vastaava luku oli 435. Valtatien 9 liikennemäärät ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Liikennemäärien on ennustettu kasvavan tulevina vuosina maankäytön kehityksen sekä yleisen liikenteen kasvun perusteella kuvan 10 mukaisesti (Loimaan seudun kehittämiskeskus 2007). Loimaan seudun suurimmat liikennemäärät sijoittuvat Loimaan kaupungin keskustaan Pikatielle (mt 213) välille valtatie 9 rautatie (Varsinais-Suomen liitto 2005).

Loimaan kaupunki 17 Kuva 10. Valtatien 9 liikennemäärien kehitys vuoteen 2030 (Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus 2007). Loimaalla suurin liikenteellinen ongelma on Pikatien liittymien toimivuus ruuhka-aikoina (Varsinais-Suomen liitto 2005). Aleksis Kivenkadun ja Pikatien liittymään on laadittu vuonna 2007 toimenpidesuunnitelma, jonka mukaan liittymän toimivuutta tulisi parantaa uusilla kaistajärjestelyillä ja rakentamalla alikulku Aleksis Kiven kadun liittymähaaran ali. (Tiehallinto 2007). Loimaan seudun joukkoliikenteen rungon muodostaa linja-autoliikenne. Tärkein linja-autolinja kulkee Loimaan keskustan, Hirvikosken ja Ypäjän välillä. Linjan palvelutaso on hyvä. Lisäksi Aurasta kulkee Riihikosken ja valtatien 9 kautta Loimaalle vuoro, jonka palvelutaso on kohtuullinen. Seudun ulkopuolelle suuntautuvassa liikenteessä myös junayhteydet tarjoavat kulkumahdollisuuden Turun ja Tampereen suuntiin. (Varsinais-Suomen liitto 2005). Varsinais-Suomen liiton tavoitteena on lähiraideliikenteen käynnistäminen välillä Loimaa Turku, mikä näkyy myös maakuntakaavaluonnoksessa. Rautatieasemien ympäristöt on esitetty raideliikenteeseen tukeutuvina potentiaalisina taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueina, joissa maankäyttö mitoitetaan raideliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi. (Varsinais-Suomen liitto 2008a)

18 Loimaan kaupunki Kuva 11. Loimaan seudun joukkoliikennetarjonta seudun sisällä sekä Salon, Turun, Tampereen ja Porin suuntiin. Työpaikat ja työssäkäynti Loimaan seudulla oli 13 719 työpaikkaa ja Loimaalla 5 917 työpaikkaa vuonna 2005. Työpaikkaomavaraisuus oli Loimaan seudulla 87 % ja Loimaalla 107 %. Loimaan seudun työpaikkamäärä laski selvästi välillä 1980-1995, mutta tämän jälkeen työpaikkakehitys on ollut positiivisempaa. (Tilastokeskus ja Varsinais-Suomen liitto 2006). Tarkastelualueella Loimaan kaupunki muodostaa selkeän työssäkäyntikeskittymän, mutta verrattuna muihin Varsinais-Suomen työssäkäyntikeskittymiin Loimaan alueellinen vetovoima jää pienemmäksi. Loimaalla käydään kaupungin ulkopuolelta töissä etenkin Ypäjältä, Alastarolta, Oripäästä, Yläneeltä ja Mellilästä (kuva 12). (Varsinais-Suomen liitto 2007)

Loimaan kaupunki 19 Kuva 12. Suhteellinen työssäkäyntiliikenne Varsinais-Suomessa vuonna 2003. Kartalla nuolet ilmaisevat, kuinka suuri osa työvoimasta työskentelee nuolen osoittamassa kunnassa. (Varsinais-Suomen liitto 2007) Asiointiliikenne Varsinais-Suomen kuntarakenneselvityksen yhteydessä (Varsinais-Suomen liitto 2007) tutkittiin Varsinais-Suomen asiointimatkojen suuntautumista TNS Gallup Oy:n vuonna 2006 tekemän suuren vaikutusaluetutkimuksen tulosten perusteella. Tarkasteltaessa Varsinais-Suomen kuntien vetovoimaindeksejä kaikkien tuoteryhmien keskiarvoina nousivat maakunnan vetovoimaisimmiksi asiointikeskuksiksi Turku, Raisio, Salo ja Loimaa. Selvityksen mukaan arkipäivän elintarvikehankinnat tehdään usein joko työpaikkakunnalla tai työmatkan varrella sijaitsevassa kunnassa. Loimaan asiointivyöhyke oli tästä hyvä esimerkki, sillä kaupungissa käytiin asiointimatkoilla juuri niistä kunnista, joista kaupungissa käydään töissäkin (Mellilä, Oripää, Alastaro, Ypäjä ja Yläne). Yläneeltä ja Mellilästä suuntautuu paljon asiointimatkoja myös Turun seudulle, kuten myös Pöytyältä, Aurasta ja Tarvasjoelta. Koski Tl:n asiointiliikenteestä suuntautui suuri osa Salon seudulle. (Varsinais-Suomen liitto 2007)

20 Loimaan kaupunki Kuva 13. Asioinnin suuntautuminen elintarvikkeiden hankinnassa arkipäivinä Varsinais-Suomessa vuonna 2006. Nuolet ilmaisevat sen, kuinka suuri osa kyseisen tuotteen tai palvelun hankkineista talouksista on hankkinut sen nuolen osoittamasta kunnasta. Kartalle on piirretty vain vähintään 5 %:n asiointivirrat. (Varsinais-Suomen liitto 2007)

Loimaan kaupunki 21 4 KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 4.1 Väestö- ja ostovoimatiedot 4.1.1 Väestömäärä ja väestöennuste Vuoden 2007 lopussa Loimaalla asui noin 13 100 asukasta, ensisijaisella vaikutusalueella noin 22 900 asukasta ja koko tarkastelualueella noin 47 500 asukasta. Loimaan, ensisijaisen vaikutusalueen ja koko tarkastelualueen väestömäärä on viime vuosikymmeninä vähentynyt. Kunnittain tarkasteltuna väestömäärä on lisääntynyt Oripään, Auran, Pöytyän ja Tarvasjoen kunnissa, eniten Aurassa. Muissa kunnissa väestömäärä on vähentynyt. Taulukko 1. Väestökehitys Loimaalla, ensisijaisella vaikutusalueella ja tarkastelualueella vuosina 1990-2007 (Tilastokeskus). Väestömäärä 31.12. Muutos 2000-2007 1990 1995 2000 2005 2006 2007 lkm % Loimaa 13 738 13 439 13 230 13 098 13 071 13 058-172 -1,3 % Ensisijainen vaikutusalue 24 594 24 060 23 438 23 017 22 933 22 855-583 -2,5 % Koko tarkastelualue 49 788 49 217 48 043 47 689 47 575 47 516-527 -1,1 % Ensisijainen vaikutusalue: Loimaa, Alastaro, Mellilä, Oripää, Vampula ja Ypäjä Tarkastelualue: ensisijainen vaikutusalue, Aura, Humppila, Koski Tl, Marttila, Punkalaidun, Pöytyä, Tarvasjoki ja Yläne Alle 15-vuotiaiden osuus on Loimaalla ja ensisijaisella vaikutusalueella pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti 15-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden osuudet ovat Loimaalla ja ensisijaisella vaikutusalueella suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Koko tarkastelualueella alle 15- vuotiaiden osuus vastaa koko maan tasoa, mutta 15-64-vuotiaiden osuus on pienempi ja yli 65-vuotiaiden osuus suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 2. Väestön ikärakenne 2007 (Tilastokeskus). Väestön ikärakenne 31.12.2007 Väestö 0-6 v 7-14 v 15-64 v 65-74 v 75- v yhteensä Loimaa 6,9 % 8,8 % 62,3 % 10,3 % 11,7 % 13 058 Ensisijainen vaikutusalue 6,9 % 9,0 % 62,1 % 10,4 % 11,6 % 22 855 Koko tarkastelualue 7,2 % 9,6 % 62,0 % 10,1 % 11,1 % 47 516 Koko maa 7,6 % 9,2 % 66,6 % 8,7 % 7,8 % Ensisijainen vaikutusalue: Loimaa, Alastaro, Mellilä, Oripää, Vampula ja Ypäjä Tarkastelualue: ensisijainen vaikutusalue, Aura, Humppila, Koski Tl, Marttila, Punkalaidun, Pöytyä, Tarvasjoki ja Yläne Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan tarkastelualueen väestömäärä lisääntyy jonkin verran tulevina vuosikymmeninä. Loimaan ensisijaisella vaikutusalueella asuu ennusteen mukaan vuonna 2040 noin 23 400 asukasta ja koko tarkastelualueella noin 50 200 asukasta. Kunnittain tarkasteltuna suhteellisesti eniten väestömäärä lisääntyy Aurassa.

22 Loimaan kaupunki Taulukko 3. Tarkastelualueen väestöennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus). Väestöennuste (Tilastokeskus) Muutos 2007-2040 2007 2010 2015 2020 2030 2040 lkm % Loimaa 13 058 13 027 13 038 13 075 13 197 13 157 99 0,8 % Ensisijainen vaikutusalue 22 855 22 912 22 955 23 055 23 362 23 411 556 2,4 % Koko tarkastelualue 47 516 47 769 48 169 48 705 49 819 50 201 2 685 5,7 % Ensisijainen vaikutusalue: Loimaa, Alastaro, Mellilä, Oripää, Vampula ja Ypäjä Tarkastelualue: ensisijainen vaikutusalue, Aura, Humppila, Koski Tl, Marttila, Punkalaidun, Pöytyä, Tarvasjoki ja Yläne Loimaan kaupunki tavoittelee 0,15 %:n vuosittaista väestönkasvua. Mikäli väestön kasvu toteutuu tavoitteen mukaisena, Loimaan väestömäärä on noin 13 300 asukasta vuonna 2020 ja 13 500 asukasta vuonna 2030. 4.1.2 Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio Ostovoima on arvioitu väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina on käytetty Vähittäiskauppa Suomessa 2003 tutkimuksessa (Santasalo 2003) esitettyjä Varsinais-Suomen keskimääräisiä lukuja, jotka on päivitetty vuoden 2006 tasoon. Ostovoiman kehitys on arvioitu väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden mukaan. Väestöennusteena on käytetty Tilastokeskuksen uusinta trendiennustetta vuodelta 2007. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona on käytetty vuosina 2006-2015 päivittäistavarakaupassa 0,8 % ja erikoiskaupassa 2,5 % / vuosi ja vuosina 2015-2030 päivittäistavarakaupassa 0,6 % / vuosi ja erikoiskaupassa 1,5 % / vuosi. Vastaavia kasvuprosentteja on käytetty Varsinais-Suomen liiton maakuntakaavaa varten laatimassa Turun seudun kaupan palveluverkkoselvityksessä (Varsinais-Suomen liitto 2006b). Eri tahojen tekemät arviot yksityisen kulutuksen kasvusta voivat poiketa huomattavastikin toisistaan. Kasvuarviot vaihtelevat myös toimialoittain. Tässä selvityksessä käytettyjä kasvuarvioita voidaan pitää varsin realistisina pitkän aikavälin arvioina. Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että ostovoima kuvaa kuluttajien ostovoimapotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä potentiaali toteutuu. On myös syytä pitää mielessä se, että ostovoimalaskelmat kuvaavat ainoastaan suuruusluokkaa. Tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut ja kasvuarviot on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4. Vähittäiskaupan kulutusluvut ja arvio kehityksestä /asukas. Kulutusluvut euroa/asukas Kasvuarvio, %/vuosi 2006 2007 2010 2015 2020 2030 2006-15 2015-30 Päivittäistavarakauppa 2 720 2 742 2 808 2 922 3 011 3 196 0,8 % 0,6 % Erikoiskauppa yhteensä 3 116 3 194 3 440 3 892 4 193 4 866 2,5 % 1,5 % Alko ja apteekit 611 626 674 763 822 954 2,5 % 1,5 % Muotikauppa 599 614 661 748 806 935 2,5 % 1,5 % Huonekalu- ja sisustuskauppa 313 320 345 390 420 488 2,5 % 1,5 % Kodintekniikkakauppa 479 491 528 598 644 747 2,5 % 1,5 % Rautakauppa 408 418 450 509 548 636 2,5 % 1,5 % Muu erikoiskauppa 708 726 782 884 953 1106 2,5 % 1,5 % Autokauppa ja huoltamot 2 349 2 408 2 593 2 934 3 160 3 668 2,5 % 1,5 %

Loimaan kaupunki 23 Loimaan ostovoima Edellä esitettyjen laskentaperusteiden mukaan arvioituna päivittäistavarakauppaan kohdistuva ostovoima oli Loimaalla noin 35,8 milj., erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima noin 41,7 milj. ja autokauppaan ja huoltamoihin kohdistuva ostovoima noin 31,4 milj. vuonna 2007. Ostovoiman kasvu on arvion mukaan noin 47,8 milj. vuosina 2006-2030. Taulukko 5. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Loimaalla 2006-2030 (vuoden 2006 rahassa). Ostovoima, milj. (vuoden 2006 rahassa) Muutos 2006 2007 2010 2015 2020 2030 2006-30 Päivittäistavarakauppa 35,6 35,8 36,6 38,1 39,4 42,2 6,6 Tilaa vaativa erikoiskauppa 15,7 16,0 17,2 19,5 21,1 24,7 9,0 Muu erikoiskauppa 25,1 25,7 27,6 31,2 33,7 39,5 14,4 Erikoiskauppa yhteensä 40,7 41,7 44,8 50,7 54,8 64,2 23,5 Autokauppa ja huoltamot 30,7 31,4 33,8 38,2 41,3 48,4 17,7 Loimaan ensisijaisen vaikutusalueen ostovoima Loimaan ensisijaisella vaikutusalueella päivittäistavarakauppaan kohdistuva ostovoima oli noin 62,7 milj., erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima noin 73 milj. ja autokauppaan ja huoltamoihin kohdistuva ostovoima noin 55 milj. vuonna 2007. Ostovoiman kasvuksi vuosina 2006-2030 on arvioitu 86,3 milj.. Taulukko 6. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Loimaan ensisijaisella vaikutusalueella 2006-2030 (vuoden 2006 rahassa). Ostovoima, milj. (vuoden 2006 rahassa) Muutos 2006 2007 2010 2015 2020 2030 2006-30 Päivittäistavarakauppa 62,4 62,7 64,3 67,1 69,4 74,7 12,3 Tilaa vaativa erikoiskauppa 27,5 28,1 30,3 34,4 37,2 43,7 16,2 Muu erikoiskauppa 44,0 44,9 48,5 55,0 59,5 70,0 26,0 Erikoiskauppa 71,5 73,0 78,8 89,3 96,7 113,7 42,2 Autokauppa ja huoltamot 53,9 55,0 59,4 67,3 72,9 85,7 31,8 Ensisijainen vaikutusalue: Loimaa, Alastaro, Mellilä, Oripää, Vampula ja Ypäjä Tarkastelualueen ostovoima Tarkastelualueella päivittäistavarakauppaan kohdistuva ostovoima oli noin 130,3 milj., erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima noin 151,8 milj. ja autokauppaan ja huoltamoihin kohdistuva ostovoima noin 114,4 milj.. Ostovoiman kasvuksi vuosina 2006-2030 on arvioitu 195 milj.. Taulukko 7. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima tarkastelualueella 2006-2030 (vuoden 2006 rahassa). Ostovoima, milj. (vuoden 2006 rahassa) Muutos 2006 2007 2010 2015 2020 2030 2006-30 Päivittäistavarakauppa 129,4 130,3 134,1 140,8 146,6 159,2 29,8 Tilaa vaativa erikoiskauppa 57,0 58,4 63,2 72,1 78,5 93,2 36,2 Muu erikoiskauppa 91,2 93,4 101,1 115,4 125,7 149,2 57,9 Erikoiskauppa 148,3 151,8 164,3 187,5 204,2 242,4 94,2 Autokauppa ja huoltamot 111,8 114,4 123,9 141,3 153,9 182,7 71,0 Tarkastelualue: ensisijainen vaikutusalue, Aura, Humppila, Koski Tl, Marttila, Punkalaidun, Pöytyä, Tarvasjoki ja Yläne

24 Loimaan kaupunki 4.2 Vähittäiskaupan nykytilanne 4.2.1 Myymäläverkko Päivittäistavarakauppa Vuoden 2007 lopussa tarkastelualueella toimi yhteensä 52 päivittäistavaramyymälää, joista viisi oli päivittäistavaran erikoismyymälöitä (makeis-, luontaistuote- kala- ja lihakauppoja). Tarkastelualueen päivittäistavaramyymälöistä 22 toimi Loimaan ensisijaisella vaikutusalueella ja 12 Loimaalla. Asukaslukuun suhteutettuna Loimaan ensisijaisella vaikutusalueella oli keskimäärin 1 039 asukasta ja koko tarkastelualueella keskimäärin 914 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, mikä on selvästi vähemmän kuin koko maan keskiarvo (1 339 asukasta/myymälä). Kunnittain tarkasteltuna vähiten asukkaita yhtä myymälää kohti oli Yläneellä (423) ja eniten Vampulassa (1 675). Loimaalla oli keskimäärin 1 088 asukasta/myymälä. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna päivittäistavarakaupan myymälärakenne oli koko tarkastelualueella pienmyymäläpainotteinen. Alueella toimi lukumääräisesti eniten kooltaan alle 400 neliömetrin myymälöitä (isot ja pienet valintamyymälät sekä pienmyymälät). Alueen suurimmat myymälät toimivat Loimaalla, jossa A.C.Nielsenin luokituksen mukaan toimi myös yksi hypermarket (Euromarket). Käytännössä Loimaan Euromarket vastaa kooltaan, toiminnoiltaan ja tuotevalikoimaltaan isoa supermarkettia. Taulukko 8. Tarkastelualueen päivittäistavaramyymälät 2007 (A.C.Nielsen Finland Oy). Hypermarket Supermarket Valintamyymälä Pien- Erikois- Suora- Iso Pieni Iso Pieni myymälä myymälä myynti- Yhteensä (>1000 m 2 ) (400-999 m 2 ) (200-399 m 2 ) (100-199 m 2 ) halli Loimaa 1 2 4 2 1 2 12 Alastaro 2 1 3 Mellilä 1 1 Oripää 2 2 Vampula 1 1 Ypäjä 2 1 3 Ensisijainen vaikutusalue 1 2 1 10 3 3 2 0 22 Aura 2 2 4 Humppila 2 1 1 4 Koski Tl 3 3 Marttila 1 1 2 Punkalaidun 2 1 1 4 Pöytyä 5 1 6 Tarvasjoki 1 1 2 Yläne 3 2 5 Koko tarkastelualue 1 2 3 26 9 5 5 1 52 Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään kioskeissa, huoltoasemilla ja ns. laajan tavaravalikoiman myymälöissä (halpahintamyymälöissä). Vuoden 2007 lopussa tarkastelualueella toimi yhteensä 13 kioskia, 18 huoltoasemaa ja 4 laajan tavaravalikoiman myymälää, joissa myytiin päivittäistavaroita. (A.C.Nielsen Finland Oy).

Loimaan kaupunki 25 Tarkastelualueen päivittäistavaramyymälöiden, kioskien, huoltoasemien ja laajantavaravalikoiman myymälöiden sijainti on esitetty kuvassa 13. Kuva 14. Tarkastelualueen päivittäistavaramyymälät, kioskit, huoltoasemat ja laajan tavaravalikoiman myymälät 2007 (A.C.Nielsen Finland Oy). Loimaan kaupungin päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2007 lopussa 12 myymälästä, joista kaksi oli päivittäistavarakaupan erikoismyymälöitä. Lisäksi Loimaalla oli päivittäistavaroita myyviä kioskeja 7, huoltoasemia 4 ja laajan tavaravalikoiman myymälöitä 2. Loimaan päivittäistavaramyymälät, kioskit, huoltoasemat ja laajan tavaravalikoiman myymälät ovat keskittyneet keskusta-alueelle. Hirvikoskella toimi kaksi päivittäistavaramyymälää ja yksi kioski. Lisäksi Loimaalla toimi kaksi kyläkauppaa, Metsämaalla ja Köyliönkylässä. Pinta-alaltaan ja myynniltään suurimmat päivittäistavaramyymälät sijaitsevat Loimaan keskustan sisääntuloristeyksen välittömässä läheisyydessä. Loimaan keskusta-alueen päivittäistavaramyymälöiden, kioskien, huoltoasemien ja laajan tavaravalikoiman myymälöiden sijainti on esitetty kuvassa 15.

26 Loimaan kaupunki Kuva 15. Loimaan keskusta-alueen päivittäistavaramyymälät, kioskit, huoltoasemat ja laajan tavaravalikoiman myymälät 2007 (A.C.Nielsen Finland Oy). Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan tarkastelualueella toimi yhteensä 179 erikoiskaupan myymälää vuonna 2006. Toimialoilla, jotka sisältävät pääosin tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöitä (huonekalu-, kodintekniikka- ja rautakauppa) toimi 49 myymälää. Muita erikoiskaupan myymälöitä oli 130. Muuhun erikoiskauppaan kuuluvat Alkot, apteekit, kosmetiikkamyymälät ym., muotikaupat sekä ns. pienet erikoiskaupat kuten optikot, kelloliikkeet ja kukkakaupat. Autokauppoja, varaosaliikkeitä ja huoltamoita toimi tarkastelualueella yhteensä 54 myymälää vuonna 2006. Taulukko 9. Tarkastelualueen erikoiskaupan myymälät 2006 (Tilastokeskus). Alkot, Muoti- Huonekalu- Kodin- Rauta- Muu Erikois- Autoapteekit kauppa ja sisustus- tekniikka- kauppa erikois- kauppa kauppa ja ym. kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Loimaa 5 15 6 6 8 22 62 20 Alastaro 2 0 0 1 1 5 9 3 Mellilä 1 0 1 0 1 0 3 0 Oripää 1 1 0 0 0 1 3 1 Vampula 1 0 0 1 0 2 4 1 Ypäjä 1 0 0 0 0 2 3 2 Ensisijainen vaikutusalue 11 16 7 8 10 32 84 27 Aura 2 4 1 2 2 7 18 4 Humppila 1 8 2 0 1 7 19 4 Koski Tl 1 2 0 1 3 2 9 5 Marttila 1 1 0 0 1 2 5 4 Punkalaidun 1 3 0 2 2 6 14 3 Pöytyä 4 3 2 0 3 5 17 5 Tarvasjoki 3 1 0 0 0 1 5 2 Yläne 2 3 0 0 2 1 8 0 Koko tarkastelualue 26 41 12 13 24 63 179 54

Loimaan kaupunki 27 Suhteessa väestömäärään eniten erikoiskauppoja oli Humppilassa (135 asukasta/erikoiskaupan myymälä) ja vähiten Ypäjällä (880 asukasta/erikoiskaupan myymälä). Koko tarkastelualueella oli 265 asukasta yhtä erikoismyymälää kohti, mikä on jonkin verran vähemmän kuin koko maan keskiarvo. Loimaalla oli 211 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti. Erikoiskauppa keskittyy selkeästi Loimaalle. Vuonna 2006 koko tarkastelualueen erikoiskaupan myymälöistä 62 myymälää (35 %) toimi Loimaalla. Loimaalla erikoiskauppa sijoittuu pääosin keskusta-alueelle. Tilaa vaativaa erikoiskauppaa on sijoittunut valtatien 9 varteen keskustasta Turun suuntaan. 4.2.2 Vähittäiskaupan myynti Päivittäistavarakaupan myynti ja myyntitehokkuus Lähes puolet tarkastelualueen päivittäistavarakaupan myynnistä toteutuu Loimaalla. Loimaan osuus koko tarkastelualueen päivittäistavaramyynnistä oli 43 % vuonna 2007. Muiden kuntien osuus myynnistä oli selvästi pienempi. Päivittäistavarakaupan myynnissä on mukana päivittäistavaramyymälöiden, kioskien, huoltoasemien ja laajan tavaravalikoiman myymälöiden päivittäistavaramyynti. PT-m yynti kunnittain 2007 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Loimaa 43,1 % Alastaro Mellilä Oripää Vampula Ypäjä Aura Humppila Koski Tl Marttila Punkalaidun Pöytyä Tarvasjoki Yläne 3,9 % 0,8 % 3,0 % 0,9 % 3,0 % 10,4 % 12,2 % 3,7 % 1,7 % 4,8 % 8,1 % 2,1 % 2,4 % Kuva 16. Päivittäistavarakaupan myynnin osuudet kunnittain vuonna 2007 (A.C.Nielsen Finland Oy).

28 Loimaan kaupunki Myymälätyypeittäin tarkasteltuna suurin osuus päivittäistavarakaupan myynnistä oli koko tarkastelualueella valinta- ja pienmyymälöillä (32 %), ensisijaisella vaikutusalueella supermarketeilla (29 %) ja Loimaalla supermarketeilla (36 %). Laajan tavaravalikoiman myymälöiden osuus päivittäistavaramyynnistä oli kaikilla aluetasoilla merkittävä. PT-myynti myymälätyypeittäin 2007 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Supermarketit 19,0 % 35,5 % 28,7 % Valinta- ja pienmyymälät 9,9 % 20,0 % 31,8 % Muut pt-myymälät 0,6 % 0,5 % 0,8 % Kioskit Huoltamot Laajan tavaravalikoiman myymälät 9,0 % 10,1 % 9,3 % 12,7 % 15,4 % 17,5 % 32,1 % 25,3 % 21,7 % Loimaa Ensisijainen vaikutusalue Tarkastelualue Kuva 17. Päivittäistavarakaupan myynnin osuudet myymälätyypeittäin vuonna 2007 (A.C.Nielsen Finland Oy). Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m 2 /vuosi) on Loimaalla ja koko tarkastelualueella alhaisempi kuin koko maan keskiarvo. Alhainen myyntitehokkuus on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja kireästä kilpailutilanteesta. Korkea myyntitehokkuus puolestaan kertoo yleensä siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailu on vähäistä. Loimaan myyntitehokkuus indekseillä esitettynä on seuraava: - Loimaa 92 - Ensisijainen vaikutusalue 93 - Tarkastelualue 95 - Koko maa 100 Erikoiskaupan myynti Tarkastelualueen erikoiskaupan myynnistä noin 54 % toteutui Loimaalla vuonna 2006. Koski Tl:ssä toteutui noin 12 % ja Humppilassa noin 10 % tarkastelualueen erikoiskaupan myynnistä. Koski Tl:n varsin suuri osuus selittyy rautakaupan suurella myyntiosuudella. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan noin 56 % koko tarkastelualueen rautakaupan myynnistä toteutui Koski Tl:ssä vuonna 2006.

Loimaan kaupunki 29 Erikoiskaupan m yynti kunnittain 2006 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Loimaa 54,0 % Alastaro Mellilä Oripää Vampula Ypäjä Aura Humppila Koski Tl Marttila Punkalaidun Pöytyä Tarvasjoki Yläne 2,2 % 1,4 % 1,9 % 0,5 % 1,2 % 5,3 % 9,6 % 12,4 % 1,0 % 4,1 % 3,9 % 0,5 % 2,0 % Kuva 18. Erikoiskaupan myynnin osuudet kunnittain 2006 (Tilastokeskus). 4.2.3 Ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy muualle. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä Vuonna 2007 päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Loimaalla, Oripäässä, Aurassa ja Humppilassa positiivinen, Koski Tl:ssä 0 % ja muissa tarkastelualeen kunnissa negatiivinen. Ensisijaisella vaikutusalueella päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli positiivinen kuten myös koko tarkastelualueen tasolla. Päivittäistavarakaupan myynnissä on mukana päivittäistavaramyymälöiden, kioskien ja huoltoasemien päivittäistavaramyynti.

30 Loimaan kaupunki PT-ostovoiman siirtymä 2007-100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Loimaa Alastaro Mellilä Oripää Vampula Ypäjä -65 % -57 % -25 % -12 % 49 % 47 % Ensisijainen vaikutusalue Aura Humppila Koski Tl Marttila Punkalaidun Pöytyä Tarvasjoki Yläne Koko tarkastelualue -44 % -7 % -14 % -27 % -26 % 0 % 19 % 15 % 10 % 79 % Kuva 19. Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä 2007 (A.C.Nielsen Finland Oy, Tilastokeskus). Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä Vuonna 2006 erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen Loimaalla, Humppilassa ja Koski Tl:ssä. Muissa tarkastelualueen kunnissa erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli negatiivinen. Ensisijaisella vaikutusalueella erikoiskaupan ostovoiman kysyntä-tarjontatilanne oli tasapainossa, mutta koko tarkastelualueella negatiivinen. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä 2006-100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Loimaa 57 % Alastaro -72 % Mellilä -57 % Oripää -47 % Vampula -88 % Ypäjä Ensisijainen vaikutusalue Aura Humppila -82 % -47 % 1 % 42 % Koski Tl Marttila Punkalaidun Pöytyä -81 % -76 % -55 % 88 % Tarvasjoki -90 % Yläne Koko tarkastelualue -64 % -20 % Kuva 20. Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä 2006 (Tilastokeskus).

Loimaan kaupunki 31 4.3 Kaupan kehitysnäkymät 4.3.1 Kaupan yleiset kehitystrendit Ympäristöministeriön Kauppa kaavoituksessa -oppaan (2004) mukaan kaupan toimintaympäristön merkittävimpiä muutoksia tulevat edelleen olemaan väestön muuttoliike, ikääntyminen ja liikkuvuuden lisääntyminen sekä päivittäistavarakaupan osalta lisäksi ruokakuntakoon pieneneminen ja muutokset ruokailutottumuksissa ja ostokäyttäytymisessä. Kuluttajien tarpeet eriytyvät ja he vaativat ostopaikaltaan entistä enemmän. Myymälöiden läheisyys on tärkeä päivittäistavarakaupan kilpailukeino, mutta lähivuosina sen merkityksen arvioidaan vähenevän hintatasoon ja valikoimiin verrattuna. Kuluttajien ostokäyttäytyminen vaihtelee alueellisesti, kuluttajaryhmittäin ja tilanteen mukaan. Erikoiskaupassa kuluttajat pitävät tärkeänä valikoimia, vertailumahdollisuuksia ja asiantuntevaa palvelua. Erikoiskaupassa ostamiseen liittyy käyntejä useassa liikkeessä. Nämä piirteet ovat vahvistumassa ja niitä löytyy lähinnä kaupunkien keskustoista, monipuolisista kauppakeskuksista ja tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymistä. Kauppakeskusten suosio ostopaikkoina jatkuu edelleen. Kaupunkien ydinkeskustat ja kuntakeskukset säilyttävät kuitenkin asemansa toimivina ja houkuttelevina kauppapaikkoina. Päivittäistavarakaupan osalta niitä täydentävät riittävään ostovoimaan toimintansa perustavat supermarketit sekä toisaalta lähelle kuluttajia sijoittuvat lähikaupat ja nykyajan lähimyymälät/ laatikkomyymälät. Tällainen myymälätyyppien kahtiajako vahvistuu tulevaisuudessa. Sähköinen kauppa ei lähitulevaisuudessa tule korvaamaan päivittäistavara- ja erikoiskaupan myymäläkauppaa, vaikka sähköinen kauppa saavuttaneekin eräillä kaupan toimialoilla suhteellisen merkittävän osuuden. Tällä hetkellä päivittäistavarakaupan merkittävimmät myymälätyypit markkina-osuudella mitattuna ovat hypermarketit ja supermarketit. Myös tulevaisuudessa näiden myymälätyyppien merkityksen ennustetaan kasvavan (taulukko 10). Päivittäistavarakaupassa viime vuosien kehityspiirteisiin on kuulunut kuitenkin myös se, että on alettu perustaa uusia ja kehittää vanhoja lähimyymälöitä. Lähimyymälöiden merkityksen kasvua tulevat lisäämään omalta osaltaan polttoaineen hinnannousu ja ilmastonmuutos. Taulukko 10. Toteutuneeseen kehitykseen pohjautuva arvio päivittäistavarakaupan myymälätyyppien merkityksestä tulevaisuudessa (Ympäristöministeriö 2004). Kaupankäynnin muoto ja myymälätyyppi Hypermarket Supermarket Halpahintamyymälät Nykyajan lähimyymälä/laatikkomyymälä Liikennemyymälä Sähköinen kauppa Kioski Torikauppa Korttelikauppa Elintarvikkeiden erikoisliike Kyläkauppa Myymäläauto Kauppahalli Merkitys tulevaisuudessa (lukumäärä ja myyntiosuus) Kasvaa Kasvaa Kasvaa Kasvaa Kasvaa Kasvaa Ennallaan Ennallaan Vähenee Vähenee Vähenee Vähenee Vähenee

32 Loimaan kaupunki Alle 400 m 2 :n myymälöiden toimintaedellytyksiä parantaa osaltaan mm. vapaa sunnuntaiaukiolo. Tämä etu saattaa kuitenkin tulevaisuudessa tasoittua, mikäli aukiololaki muuttuu kaikkien päivittäistavarakauppojen sunnuntaiaukiolon sallivaan suuntaan. Myymäläverkon kehittymiseen tulevat vaikuttamaan myös pinta-alaltaan alle sadan neliön pienmyymälät, joiden suosio on ollut kasvussa viime aikoina. Näiden myymälöiden etuna ovat vapaat aukioloajat, jotka sallivat myymälän toiminnan kellon ympäri. Erikoiskaupassa ketjuuntuminen, nopeasti uudistuvat toimintatavat ja konseptit ovat kehityksen avainsanoja. Yli kaksi kolmasosaa erikoistavaroista (pl. autot) hankitaan nykyisin keskustasta, ja tulevaisuudessakin liikekeskustat säilyttävät pääosin asemansa erikoiskaupan tyyssijoina. Tilaa vaativassa erikoiskaupassa saavutettavuuden merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään ja tilaa vaativan erikoiskaupan ketjut pyrkivät keskittämään myymälöitä samoihin nippuihin (esimerkiksi autokaupat, huonekalumyymälät, rautakaupat ja puutarhamyymälät). Mikäli kaavat ja tonttitarjonta antavat mahdollisuuden, tilaa vaativan kaupan hankkeet tulevat keskittymään jo syntyneille/uusille vetovoimaisille palvelualueille - kaupunkien reuna-alueille hyvien liikenneyhteyksien varteen. Avainasioita ovat alueellinen ryhmittyminen, saavutettavuus ja näkyvyys. 4.3.2 Kaupan kehitysnäkymät Loimaalla Loimaan kaupan kehitysnäkymien arviointi perustuu työn yhteydessä tehtyihin kaupan edustajien haastatteluihin. Päivittäistavarakaupan tarjonta on Loimaalla kysyntään nähden varsin kattava ja monipuolinen. Loimaan päivittäistavarakauppa ei kuitenkaan vedä ostovoimaa kovin laajalta alueelta, mihin vaikuttaa mm. hypermarketin/ tavaratalon puuttuminen. Ostovoimaa suuntautuu erityisesti Turun kaupunkiseudulle, jossa kyseiset palvelut ovat tarjolla. Aleksis Kivenkadun alueen merkitys päivittäistavarakaupan alueena vahvistuu tulevaisuudessa nykyisten myymälöiden laajentuessa. Alueen vetovoimaan vaikuttaa oleellisesti se, miten liikennejärjestelyt saadaan toimimaan. Erikoiskaupan myymäläverkko ja tarjonta on Loimaalla puutteellinen. Viime vuosien kehitys on merkittävästi huonontanut tilannetta. Turun kaupunkiseudun (mm. Raision Mylly) ja Tampereen seudun (mm. Lempäälän Ideapark) vetovoimaan pitäisi vastata tarjontaa lisäämällä. Suurimmat puutteet ovat miesten vaatteiden, kenkien, lelujen, urheilutarvikkeiden, kodin tekstiilien ja huonekalujen tarjonnassa. Erikoiskaupassa Loimaan voimakkaimmin kasvava kauppapaikka tulee olemaan Loimaanportin alue. Loimaanportti tarjoaa vetovoimaisen sijaintipaikan erityisesti tilaa vaativalle erikoiskaupalle ja laajan tavaravalikoiman myymälöille. Ns. keskustahakuisen erikoiskaupan tarjonta tulee kehittymään Loimaan keskustassa ja Aleksis Kivenkadun alueella nykyisten myymälöiden laajentuessa. Loimaa on perinteisesti ollut alueensa kaupallinen keskus. Vaikutusalueen pienuus on kuitenkin haaste kaupan tulevalle kehittämiselle. Forssa ja erityisesti Turku ovat vahvoja kaupan keskuksia, joten käytännössä ainoa vaikutusalueen laajenemissuunta on pohjoinen (Porin suunta). Keskustan ja Aleksis Kivenkadun alueen varassa tapahtuva kehitys ei välttämättä riitä säilyttämään Loimaan kaupallista asemaa, vaan tarvitaan Loimaanportin toteutus riittävän suurena ja vetovoimaisena kokonaisuutena.