Erkki Oksanen/LUKE Erkki Oksanen/LUKE Erkki Oksanen/LUKE Heli Peltola/UEF Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa Professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto
Suomen metsävarojen kehitys ja niihin vaikuttaneet tekijät 2 3 4 5 6 Metsien käsittelyn painotukset eri aikoina: 1. Luonnonmetsät (-1850); 2. Määrämittaharsinta (1850-1950); 3. Luonnonmukainen metsien käsittely (1950-1960); 4. Tehostettu puuntuotanto (1960-1980); 5. Metsien monikäyttö ja monimuotoisuus (1980-2000); 6. Puun raaka-aineen ominaisuudet (2000-2010) 7. Metsien hoidon ja käytön monipuolistaminen (2010-). Metsien käsittelyn painotuksiin vaikuttaneet: - ekologiset, puuntuotannolliset, liiketaloudelliset tekijät ja yhteiskunnan kehitys sekä vallitsevat arvostukset.
Voidaanko Suomessa lisätä metsien kasvua ja metsäbiomassan käyttöä muuttuvassa ilmastossa metsien hoitoa tehostamalla?? - Runkopuun kokonaiskasvu ja hakkuukertymä, tavoite v. 2025 (v. 2050): 100-110 (120-130) & 80 milj. m3/v. - Suomen metsät ovat merkittäviä hiilennieluja ja varastoja (hakkuut olleet selvästi pienempiä kuin puuston nettokasvu). (Kansallinen metsästrategia 2025)
Globaali ilmastonmuutos ja sen vaikutukset Suomen ilmastoon (CMIP5, IPCC 2013)? RCP2.6 lievä, RCP4.5 (& RCP6.0) keskivoimakas ja RCP8.5 voimakas ilmastonmuutos (vrt. nykyilmasto 1981-2010) (Ilmatieteen laitos)
Suomen vuotuinen keskilämpötila muuttuvassa ilmastossa 2010-39 ja 2040-69 RCP2.6: lievä ilmastonmuutos RCP4.5: keskivoimakas RCP8.5: voimakas Aineisto: Ilmatieteen laitos
Additional timber production, FORBIO hankkeen hakkuuskenaarioanalyysit (MONSU-ohjelmisto) - Koko Suomi, laskennat erikseen Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomeen. - VMI11 data, yksi koeala klusterista (4685 koealaa), puuntuotannon maa (19.4 milj. ha). - Simulointi 90 vuotta, jaettuna 10-vuostisjaksoihin. - Tasaiset ainespuun hakkuumäärät rajoitteena (erikseen tukki- ja kuitupuu, perustana toteutuneet hakkuut eri alueilla 2004-2013 (Ref. taso). Nykyarvo (NPV 3 %); hakkuutasot vaihtelevat riippuen laskelmista. - Perus- ja tehostettu metsien hoito (metsän lannoitus, jalostetun materiaalin käyttö metsän uudistamisessa ja kunnostusojitus ojitetuilla turvemailla). Perusmetsänhoitoskenaariossa Tapion (2014) metsänhoitosuositukset taustalla. - Nykyilmasto (1981-2010) ja vähittäin muuttuva ilmasto (RCP2.6, RCP4.5 ja RCP8.5, 2010-2099). Additional volume increment, mill. m 3 yr -1 5 4.5 4 3.5 3 2.5 2 1.5 1 0.5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10-year period Ditching Fertilization Breeding mill. m 3 yr -1 5 4 3 2 1 0 Breeding Fertil Ditching All South Finland Central Finland North Finland - Tässä metsänhoidon tehostamisen vaikutukset - esimerkkilaskelmassa ainespuun hakkuutavoite on 70 milj. m 3 a -1 nykyilmastossa (90 v. simulointijakso) (Heinonen ym. 2017)
Ilmastonmuutos ja intensiivinen metsänhoito: vaikutukset puuntuotannon kestävyyteen - MONSU skenaariolaskelmissa ainespuun hakkuutavoite 80 milj. m 3 a -1 (90 v. simulointijakso) Intensiivinen metsänhoito: - VT männiköt ja MT kuusikot lannoitettiin - 40% kriteerit täyttävistä ojitetuista turvemaista kunnostusojitettiin - VT männiköt kylvettiin ja MT tai rehevämmät kuusikot ja OMat koivikot istutettiin (oletettu jalostushyöty 10%) SUS = suurin tasainen hakkuutaso, jolla ainespuuston kokonaistilavuus ei laske lähtötasosta (n. 80 milj. m 3 a -1 ); Ref. 2004-2013 toteutuneet hakkuut. (Heinonen ym. 2017)
Lisätilavuuskasvu, Mm 3 yr -1 12.0 10.0 8.0 6.0 4.0 2.0 0.0-2.0 Hakkuut 60 Mm 3 SF CF NF Finland Int0 Int2.6 Int4.5 Int8.5 Lisätilavuuskasvu, Mm 3 yr -1 12.0 10.0 8.0 6.0 4.0 2.0 0.0-2.0 Hakkuut 80 Mm 3 SF CF NF Finland Int0 Int2.6 Int4.5 Int8.5 Suomen metsien kasvua, kokonaispuuntuotantoa (= lopputil.-alkutil. + hakkuut) ja hakkuita on mahdollista lisätä metsänhoitoa tehostamalla muuttuvassa ilmastossa. Metsien hoidon tehostamisen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten alueelliset erot tulisi ottaa huomioon hakkuita lisättäessä. Puuntuotanto, Mm 3 yr -1-4.0 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Hakkuut 60 Mm 3 Cu0 Int0 Int2.6 Int4.5 Int8.5 NF CF SF Puuntuotanto, Mm 3 yr -1-4.0 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Hakkuut 80 Mm 3 Cu0 Int0 Int2.6 Int4.5 Int8.5 NF CF SF Myös muut ekosysteemipalvelut ja lisääntyvät tuhoriskit on huomioitava metsien hoidossa ja käytössä (niitä ei huomioitu näissä skenaariotarkasteluissa). Cu0 = nykyilmasto, perusmh. Int0 = nykyilmasto, intens. mh Int2.6 = RCP2.6, intens. mh Int4.5 = RCP4.5, intens. mh Int8.5 = RCP8.5, intens. mh
Koko Suomi, hakkuut 60 Mm3 Koko Suomi, hakkuut 80 Mm3 Puuston tilavuus, Mm 3 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 2016 2026 2036 2046 2056 2066 2076 2086 2096 2106 Puuston tilavuus, Mm 3 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2016 2026 2036 2046 2056 2066 2076 2086 2096 2106 Cu0 Int0 Int2.6 Int4.5 Int8.5 Cu0 Int0 Int2.6 Int4.5 Int8.5 Tilavuuskasvu, Mm 3 yr -1 100 90 80 70 60 50 40 Koko Suomi, hakkuut 60 Mm3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10-year period Tilavuuskasvu, Mm 3 yr -1 100 90 80 70 60 50 40 Koko Suomi, hakkuut 80 Mm3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10-year period Cu0 = nykyilmasto, perusmh. Int0 = nykyilmasto, intens. mh Int2.6 = RCP2.6, intens. mh Int4.5 = RCP4.5, intens. mh Int8.5 = RCP8.5, intens. mh Cu0 Int0 Int2.6 Int4.5 Int8.5 Cu0 Int0 Int2.6 Int4.5 Int8.5
Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät monet abioottiset ja bioottiset tuhoriskit Heli Peltola/UEF - metsien tuulituhoriskit - lumituhoriskit - kuivuus - metsäpalot - maannousema - kirjanpainajatuhot - ym. - Maan routa-ajan lyheneminen lisää tuuli- ja lumituhoriskien lisäksi maan kantavuusongelmia puunkorjuussa. Heli Viiri/LUKE
Metsänuudistamisen puulajivalinnan mahdolliset vaikutukset tuulituhoriskeihin? Metsän- Perusmh Perusmh Pref. mänty Pref. kuusi Pref. koivu uudistam. 2010-2039 2070-2099 2070-2099 2070-2099 2070-2099 Nyky-ilmasto Tuulituhoa aiheuttava tuulennopeus, ms -1 RCP8.5 (Ikonen ym. 2017)
Yhteenveto - Ilmastonmuutos, metsät ja metsäbiotalous odotettavissa olevat vaikutukset ja tarvittavat sopeutumistoimet Suomessa (myös ilmastonmuutoksen hillintä) Edut, haitat ja ennakoitu sopeutumistarve eri aikajänteillä Edut: Puuston kasvu paranee Metsien hiilensidonta lisääntyy Hakkuupotentiaali kasvaa Haitat: Kuusen kasvu kärsii (eritoten Etelä-Suomi ja heikosti vettä pidättävät maat) Maan routajakso lyhenee Metsien abioottiset ja biologiset tuhoriskit lisääntyvät Puunkorjuun olosuhteet huononevat Sopeutumistoimien tarpeellisuus: Huolellinen puulaji- ja alkuperävalinta (kasvupaikkatyyppi, maalaji) Metsien hiilensidonnan lisääminen Tuhoriskien huomioiminen metsänhoidossa Metsähygieniasta huolehtiminen Metsien monimuotoisuuden turvaaminen Metsäbiomassan käytön lisääminen energiatuotannossa ja puutuotteissa Puunkorjuun kehittäminen
FORBIO: Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous (2015-2020) (konsortion johtaja ja varajohtaja: prof. Heli Peltola ja prof. Jyrki Kangas, UEF) www.uef.fi/forbio @FORBIOproject UEF // University of Eastern Finland