Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Transkriptio

1 Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari Jyväskylä

2 Alustuksen sisältö: 1. Suomen metsävarojen kehitys VMI1 VMI 11 ( ) 1. Hakkuumahdollisuudet ja niitä noudattava metsien kehitys

3 Metsäpinta-ala Metsämaa: puuston kasvu 1,0 m³/ha/v Kitumaa: puuston kasvu 0,1 < 1,0 m³/ha/v Joutomaa: puuston kasvu < 0,1 m³/ha/v Kitumaata siirtynyt metsämaaksi ojituksen seurauksena Vuonna 1944 alueluovutuksia Neuvostoliitolle: erot VMI 2. ja VMI 3. välillä. Vuosien metsä- ja kitumaan luokitukset eivät täysin vastaa nykyisin käytettyä luokitusta.

4 Metsien puulajivaltaisuus Vuonna 1944 alueluovutuksia Neuvostoliitolle: erot VMI 2. ja VMI 3. välillä

5 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla Vuonna 1944 alueluovutuksia Neuvostoliitolle: erot VMI 2. ja VMI 3. välillä

6 Puuston kasvu ja poistuma luvulla huoli puu riittävyydestä: - metsäteollisuuden investointiaikeet - poistuma kasvu Panostus metsänhoitoon (puuntuotanto-ohjelmat mm. MERA): - metsänviljely - vajaatuottoisten metsien uudistaminen (viljellen) - soiden ojitus - lannoitus - taimikonhoito 1950 luvulta metsiemme kasvu kaksinkertaistunut (50 -> 100)

7 Keskeisimmät metsänhoitotyöt Nykyinen metsävaranto ei ole syntynyt tyhjästä: Uudistaminen: ha/v - nykyisin ha/v Taimikonhoito: 1975 yli ha/v - nykyisin ha/v Nykytarve ha/v (lisäksi 1. harvennukset tarve ha/v - tehdään ha/v Lannoitus max ha/v - nykyisin terveyslannoitusta < ha/v 1970-luvun alussa uudisojitusta n ha/v - nykyisin kunnostusojitusta ha/v

8 Ikäluokkarakenteen muutos VMI 1 - VMI 5 VMI 11 % % 45 % 35,0 30,0 25,0 20,0 35,0 30,0 25,0 20, ,0 15,0 10,0 10,0 5,0 5,0 0,0 0,0 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Metla 2014

9 Puuston tilavuuden ja kumulatiivisen kokonaispoistuman kehitys VMI3-VMI10 ( ) milj. m³ Runkopuun kokonaistilavuus Kumulatiivinen poistuma VMI 3 VMI 5 VMI 6 VMI 7 VMI 8 VMI 9 VMI 10 VMI 11 Metla 2014 Samanaikaisesti kun tilavuus on kasvanut lähes 1 mrd. m³, puustoa poistunut 3,5 mrd. m³ (pääosin hakkuissa)

10 Hakkuukertymä ja puunkäyttö Metla 2014 Metla 2014 Muiden käyttömuotojen vaikutukset/vaatimukset? Perinteisen metsäteollisuuden puunkäyttö? Metsähakkeen käytön kehitys?

11 Metsähakkeen ja polttopuun käyttö Metla 2014 Lähde: Metla Metinfo 2013/ Metsätilastotiedote 15/2013 Puun energiakäyttö 2012

12 Puunkäytön tulevaisuus? Erityisesti paperin käyttö vähenemässä - esim. Hetemäki & Hänninen (2009) ainespuun kotimainen tarve ,7 milj. m³/v, TEM (Kärhä ym. 2010) 59,3 milj. m³/v Vain puun energiakäyttö käytännössä kasvoi 2000-luvulla Maaseudun tulevaisuus Metsälehti makasiini 3/2014

13 Metsäteollisuuden investointiuutiset v 2014: Teollisuuspuun hakkuut kasvussa: v milj. m 3 (ennakkotieto) + energiarunkopuu 9 milj. m 3 = 65 milj. m 3 Kaavailtujen investointien mukainen teollisuuden puunkäytön lisäys n. 6 milj. m 3 : Stora Enso Varkaus 1,1 milj. m 3 /v (havukuitu ja 0,8 milj. m 3 lehtikuidun vähennys) UPM Pietarsaari & Kymi 1,3 milj. m 3 (havuja lehtikuitu) Metsä Group Äänekoski 4 milj. m 3 (havukuitu) Kauppalehti

14 Puuperäisen energiakäytön perusteet puuhun perustuva energia uusiutuvaa Suomi on ilmastopolitiikassaan sitoutunut YK:n ilmastosopimukseen, Kioton pöytäkirjaan sekä EU:n lainsäädäntöön => EU 2020 tavoite COM(2014) 15 tavoitetila 2030 (tavoitteet 2020 jälkeen): kasvihuonekaasujen vähentäminen 40 %, uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta 27 % (ei maakohtaisia tavoitteita) EU:n vähätiehiilikartta % 1990 tasosta puu runsas luonnonvara kehittynyt metsäteollisuus korjuukaluston R&D ja sen soveltaminen käytännössä bioenergian korkea R&D

15 Uusiutuvan energian velvoite Suomelle 38 % 2020 Suomen uusiutuvan energian tuotannosta 80 % metsäbioenergiasta Suurin osa uusiutuvasta energiasta metsäteollisuudessa mustalipeä (38 TWh) sivutuotepuu: kuori, sahanpuru, teollinen hake (17,5 TWh) Metsähake nykykäyttö yht. n 14 TWh - käytetään eniten yhteispolttolaitoksissa Suurin lisäystavoite metsähakkeella (käyttö TWh n. 13,5 milj. m³/v) Biopolttoaineiden kulutustavoite on 7 TWh Pellettitavoite 2 TWh

16 MELA VMI perustaiset hakkuumahdollisuusarviot Valtakunnalliset ja alueelliset hakkuumahdollisuusarviot ja niiden mukaiset metsien kehitysennusteet VMI8-VMI11 Laskelmat metsäkeskuksittain, Suomi = metsäkeskusten summa TK = vuosien aikana keskimäärin toteutunutta kertymätasoa noudattava hakkuumahdollisuusarvio SK = taloudellisesti ja puuntuotannollisesti suurin kestävä hakkuumahdollisuusarvio SK (+CO 2 ) = SK lisättynä Durbanin hiilinieluvelvoite (laskettu koko Suomelle) Vaihtoehtojen simulointi: 50 vuoden simulointijakso (viisi 10 vuoden jaksoa) Laskelmaoletukset luonnonprosessi- ja tuottavuusmallit hinnat ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän viim. 30 vuoden keskimääräisellä tasolla Ilmastonmuutoksesta johtuvan lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden nousun on arvioitu lisäävän puuston kasvua %; tuhoja ei kuitenkaan ole mallinnettu vastaavasti: myrskyt, hyönteistuhot, taudit, maan kantavuusongelmat metsät oletetaan hoidetuksi ajallaan v metsänhoitosuositusten mukaisesti

17 Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot Suomi yhteensä: Metsänhoito-ohjeiden mahdollistama kertymä = hakkuumahto 128,0 milj. m³/v 1. Suurin nettotulo: 99,5 + 6,1 = 105,6 milj. m³/v = hakkuureservi 22,4 milj. m³/v 2. Suurin kestävä: 72,7 + 5,8 = 78,5 milj. m³/v = hakkuureservi 49,5 milj. m³/v taso: 50,1 + 6,1* = 56,2 milj. m³/v = hakkuureservi 71,8 milj. m³/v *) ainespuukokoinen energiapuu MELA tulos Alueittainen lisäinformaatio: Metla 2014

18 Suurin kestävä kertymä hakkuutavoittain Suurin kestävä arvio Tilasto Hakkuukertymä, milj. m³/v Kasvatushakkuu 18,8 28,9 27,8 Uudistushakkuu 53,7 48,7 50,3 Yhteensä 72,5 77,6 78,1 Hakkuupinta-ala, 1000 ha/v Kasvatushakkuu 311, ,3 Uudistushakkuu ,2 230,4 Yhteensä 561,7 666,2 605,7 - SK ratkaisussa kasvatushakkuut voimakkaampia ja hakkuukierto harvempi

19 Ainespuun käyttöaste Metla 2014 Vuosien toteutuneen hakkuukertymän osuus suurimmasta kestävästä kertymäarviosta

20 Toteutunut puunkäyttö ja suurin kestävä kertymäarvio puutavaralajeittain Metla 2014

21 Energiapuukertymä jakeittain

22 Metsähakkeen ja polttopuun käyttö vs. SK-ratkaisun mukaiset alueittaiset hakkuumahdollisuudet Metla 2014

23 Energiapuun hintaherkkyys 1 1,00 1,00 0,95 0,87 0,89 0,78 0,80 0,75 0,66 0,68 0,71 0,5 Ranka 0,39 Hakkuutähteet 0,25 0,25 Kantopuu 0 SK TH SK TH Hinnan alennus -15% Ei energiapuun korjuutukia Metla Hinnan lasku vähentää kaikkia energiajakeita (korjuun kannattavuus laskee) - Hinnan tai tukien poisto alentaa erityisesti runkopuun energiapuukertymää etenkin SK ratkaisussa, jossa se kilpailee kuitupuun kanssa - Korjuutuet eivät kohdistu hakkuutähteeseen tai kantoihin, joten vaikutus niihin pieni

24 Puuston tilavuuden kehitys puuntuotannon maalla perusratkaisuissa milj. m³

25 Ikäluokkarakenteen kehitys vuoteen 2050 a) Suurin kestävä hakkuuketymä b) Toteutunut kertymä

26 Varauksia: vain metsävaroihin perustuva tarjontatarkastelu: käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat puumarkkinoilla, miten metsiä hakataan ja hoidetaan * metsänomistajarakenteen ja metsänomistajien tarpeiden muutos * metsäteollisuuden puustamaksukyky * muuttuva metsänhoito mille hakkuumahdollisuuksien tasolla on ( metsien käyttöasteelle ) mahdollista nousta: SK arvio on tehokas (laskennallinen) optimiratkaisu lisääntyvät ilmastovelvoitteet, puuenergian hiilineutraliteetti, puuenergian cascade -käyttö Tuloksia ei siis saa tulkita: todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteina tai toteutettavaksi tarkoitettuina suunnitteina

27 Lähteet: Metla

28 Metla: Metinfo MELA Tulospalvelu:

29 Kiitos