TASEKIRJA 2013 hall. 4.3.2014 18 valt. 29.4.2014 8 1
TOIMINTAKERTOMUS 2013 56. TOIMINTAVUOSI hall 4.3.2014 18 valt 29.4.2014 8 1
Sisällysluettelo 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 3 1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus... 3 1.2. Kuntayhtymän hallinto... 4 1.2.1. Valtuusto... 4 1.2.2. Hallitus... 5 1.3. Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa... 7 1.4. Henkilöstö... 8 1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 10 2. SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 10 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN... 13 RAHOITUS... 13 3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen... 13 3.2. Toiminnan rahoitus... 17 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 19 5. KOKONAISTULOT JA MENOT... 20 6. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 22 7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 23 7.1 Strategia... 23 7.2. Käyttötalouden toteutuminen... 25 7.2.2. SSKKY... 30 7.2.3. Koulutuksen järjestämispalvelut... 31 7.2.4. Salon seudun ammattiopisto... 34 7.2.5. Salon seudun aikuisopisto... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 7.2.6. Salon seudun oppisopimuskeskus... 41 7.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 43 7.4. Investointiosan toteutuminen... 44 7.5. Rahoitusosan toteutuminen... 46 7.6. Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 47 2
1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Salon seudun koulutuskuntayhtymän toiminta on edelleen jatkanut kasvuaan vuoden 2013 aikana. Erityisesti aikuiskoulutuksen kysyntä ja tarjonta ovat olleet nousussa. Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus ja oppisopimuskoulutus ovat pysyneet suunnilleen vuoden 2012 tasolla. Myös kuntayhtymän toimintatuotot ovat kasvaneet. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntämän koulutuksen järjestämisluvan mukaisten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkojen määrä on nostettu 1810 opiskelijaan. Paikoista 1610 on kuntayhtymän sisäisellä päätöksellä osoitettu ensisijaisesti peruskoulun päättäneille nuorille tarjottavaan opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen Ammattiopiston tulosalueelle ja loput näyttöperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen Aikuisopiston tulosalueelle. Toimenpiteitä Salonseutua ja Kemiönsaarta kohdanneen elinkeinoelämän rakennemuutoksen hoitamiseen on jatkettu. Muun muassa työvoimakoulutusten määrä on säilynyt normaalia korkeammalla tasolla. Huolimatta merkittävistä panostuksista koulutukseen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia ei ole kyetty vielä ratkaisemaan. Kuntayhtymän uusi hallitus aloitti toimikautensa kesäkuussa. Puheenjohtajan tehtävä siirtyi kuntayhtymän pitkäaikaisimmalta hallituksen puheenjohtajalta, Jorma Elovaaralta, Siv Ilolalle. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään valtionosuusrahoitukseen ei ole tehty indeksikorotuksia vuosina 2013 ja 2014. Lisäksi on päätetty leikata ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta sekä vuonna 2014 että 2015. Samoin ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta on pienennetty. Myöskään tuleville vuosille ei ole tulossa inflaation ja palkkaratkaisujen vaikutuksia kompensoivaa indeksitarkastusta yksikköhintoihin. Tämän seurauksena kuntayhtymässä toteutettiin vuoden 2013 ja 2014 vaihteessa koulutuksen järjestämispalveluita koskeva organisaatiouudistus, suunniteltiin vuonna 2014 toteutettava ammattiopiston organisaatiomuutos, ja tehtiin leikkauksia ammattiopiston opetustuntien määristä. Toteutetuilla muutoksilla pystytään varmistamaan kuntayhtymän taloudellinen asema myös tulevina vuosina. Merkittävin muutos strategiassa on ollut painopisteen siirtyminen rakenteellisista järjestelyistä opetuksen ja opiskelun sekä niitä tukevien toimintojen kehittämiseen. Erityisesti on panostettu työssaoppimispedagogiikan kehittämiseen; opiskelijoiden neuvonta ja ohjauspalveluihin; opetuksen laatuun; laadulliseen ennakointiin; sekä aikuis- ja ammattiopiston yhteistyön lisäämiseen. Opetusta ja opiskelua tukevista muutoksista näkyvimpiä tulee olemaan kuntayhtymän toimintojen keskittäminen Salorankadun ja Hyvoninkadun väliselle alueelle. Kesällä 2013 valmistuivat niin Venemestarinkatu 39:n saneeraus kuin Hyvoninkatu 1:n perusparannus ja laajennus. Venemestarinkatu 35:een ja 37:ään tulevien uudisrakennusten suunnittelutyö saatettiin vuoden 2013 kuluessa loppusuoralle. Nämä rakennushankkeet sekä vanhan Laurin koulun ja E-rakennuksen purkaminen toteutetaan vuosina 2014-2015. Kiinteistöissä tapahtuvat muutokset edesauttavat oppimisympäristöjen kehittämistä vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeita. 3
1.2. Kuntayhtymän hallinto 1.2.1. Valtuusto Salon seudun koulutuskuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää 20-jäseninen valtuusto, joka koostuu jäsenkuntien valtuustojen valitsemista edustajista. Vuonna 2013 valtuusto kokoontui kaksi kertaa ja päätti yhteensä 27 asiasta. VALTUUSTON JÄSENET TOIMIKAUDELLA 2013-2016 Puheenjohtaja Antti Ruska, Salo 1. varapuheenjohtaja Ralf Hellsberg, Salo 2. varapuheenjohtaja Saku Nikkanen, Salo Kemiö Mikael Hellbom, varajäsen Tom Nylund Merja Lammervo, varajäsen Jouko Willberg Koski Tl Jyrki Anttila, varajäsen Lassi Almgren Anne Niemelä-Laaksonen, varajäsen Elina Kivikallio Paimio Hannu Riipinen, varajäsen Päivi Kylen Marja Turpeinen, varajäsen Marita Jätinvuori Hilkka Uuttu, varajäsen Tanja Lujala Salo Ralf Hellsberg, varajäsen Jarmo Viander Juha Mielikäinen, varajäsen Ville Saari Elina Suonio-Peltosalo, varajäsen Anne Sarlin-Rauhala Saku Nikkanen, varajäsen Jari T. Virtanen Maj-Reeta Virtanen, varajäsen Heini Siikanen Toni Etelä, varajäsen Altti Järvenpää Agnes Schadewitz, varajäsen Jani Salomaa Antti Ruska, varajäsen Jani Mussaari Hanna Yli-Liipola, varajäsen Minna Valjanen Sauvo Teijä Itälä, varajäsen Päivi Manninen Mika Rauhala, varajäsen Markku Kanervo Somero Timo Alanen, varajäsen Eero Manni Jaana Kyyrä, varajäsen Irina Ojala-Sirro 4
1.2.2. Hallitus Hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Vuonna 2013 hallitus kokoontui 14 kertaa ja päätettävänä oli yhteensä 167 asiaa. HALLITUKSEN JÄSENET TOIMIKAUDELLA 2013 2016 Valtuustokauden 2009-2012 hallituksen jäsenet kokoontuivat viimeisen kerran 21.5.2013. Valtuustossa 11.6.2013 valittiin uusi hallitus, joka kokoontui ensimmäisen kerran 27.6.2013. Hallituksen kokoonpano 11.6.2013 asti Salo Puheenjohtaja Jorma Elovaara, varajäsen Timo Tammi Varapuheenjohtaja Timo Lehti, varajäsen Asko Määttänen Ari Aalto, varajäsen Ralf Hellsberg Siv Ilola, varajäsen Katri Karimo Simo Vesa, varajäsen Jani-Matti Jantunen Jaana Mäenpää, varajäsen Riitta Koivisto Esa Ojanen, varajäsen Ola Leinonen Kemiönsaari Heidi Loukiainen, varajäsen Mirja Penna Somero Taina Ruuhilehto, varajäsen Riitta Lehtinen Hallituksen kokoonpano 11.6.2013 eteenpäin valtuustokaudelle 2013-2016 Salo Puheenjohtaja Siv Ilola, varajäsen Lea Kaltiomaa Varapuheenjohtaja Timo Lehti, varajäsen Miikka Martti Ari Aalto, varajäsen Timo Luukka Mikko Breilin, varajäsen Jari Hulvela Maarit Haapanen, varajäsen Satu Parttimaa Sanna Leivonen, varajäsen Heikki Tamminen Määttänen Asko, varajäsen Jaana Loimisto Somero Niina Mikkola, varajäsen Jarmo Lehtimäki Paimio Marja Turpeinen, varajäsen Marita Jätinvuori 5
TOIMIKUNNAT Hallintosäännön mukaan (8 ) hallitus asettaa tarvittavat toimikunnat, määrittelee toimikunnan tavoitteet ja tehtävät sekä sen, onko toimikunta tilapäinen tai pysyväisluonteinen. Hallitus on asettanut kokouksessaan 17.9.2013 palkkatoimikunnan, jonka puheenjohtajana on Timo Lehti (hallituksen varapuheenjohtaja). Palkkatoimikunnan muut jäsenet ovat Siv Ilola (hallituksen puheenjohtaja), Mikko Breilin, Olli-Pekka Juhantila (kuntayhtymän johtaja), Heidi Wihlman-Niinikoski (talousjohtaja) sekä Kirsi Pitkänen (henkilöstöpäällikkö). Palkkatoimikuntaan kutsutaan myös SSKKY:n pääluottamusmiehet läsnäolo- ja puheoikeudella. TARKASTUSLAUTAKUNTA 2013-2016 Tarkastuslautakunta kokoontui 2013 kuusi kertaa. Valtuustokauden 2009-2012 tarkastuslautakunta kokoontui kolme kertaa. Valtuustokauden 2013-2016 tarkastuslautakunta nimettiin 11.6.2013, ja se kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Valtuustokauden 2009-2012 jäsenet Puheenjohtaja Annikka Tamminen, Salo; varajäsen Anna-Leena Yli-Jama, Salo Varapuheenjohtaja Mikael Hellbom, Kemiönsaari; varajäsen Hannu Riipinen, Paimio Risto Kitula, Salo; varajäsen Jani Mussaari, Salo Ritva Koisti, Salo; varajäsen Kristiina Uotila-Mäkinen, Salo Valtuustokauden 2013-2016 jäsenet Puheenjohtaja Maj-Reeta Virtanen, varajäsen Heini Siikanen, Salo Varapuheenjohtaja Hanna Yli-Liipola, varajäsen Valjanen Minna, Salo Esa Ojanen, varajäsen Kari Salovaara, Salo Juha Mielikäinen, varajäsen Elina Suonio-Peltosalo, Salo Valtuusto valitsi tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten kuntayhtymän tilintarkastusyhteisöksi BDO Audiator Oy:n. Vastuutilintarkastajana toimii JHTT Hannu Laurila. 6
1.3. Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2013 aikana yksi merkittävimmistä muutoksista toiminnassa oli aikuisopiston opiskelijaja koulutusmäärän ja sitä kautta toimintatuottojen kasvu. Talousarvioon merkityt ammattiopiston toimintatuotot alittuivat n. 0,3 milj. euroa, vastaavasti toimintakulut alittuivat lähes 0,4 milj. euroa, mikä johti siihen, että tilikauden tulos jäi ainoastaan n. 0,1 milj. euroa tappiolliseksi, eli suunniteltua pienemmäksi. Aikuisopiston toimintatuotot ylittivät talousarvion n. 0,4 milj. eurolla. Merkittävää ylitystä selittää ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkojen sisäinen siirto ammattiopistolta aikuisopistolle, jonka takia ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuustulot toteutuivat aikuisopistossa arvioitua suurempana. Toiminnan tehokkuuden kasvun vuoksi kustannukset olivat n. 0,3 milj. euroa alle talousarvion mukaisen suunnitelman Lopputuloksena tilikauden tulos ylitti talousarvion n. 0,7 milj. euroa. Kokonaisuutena kuntayhtymän toimintatuotot ylittivät talousarvion n. 0,4 milj. eurolla, ja toimintakulut alittuivat 0,7 milj. eurolla. Eli talousarvion mukainen 0,06 milj. euron voitto toteuttui 0,5 milj. euroa suurempana. Saavutettu tilikauden tulos luo erinomaisen pohjan kuntayhtymän tuleville investoinneille. KUVIO 1. Kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakiintiö ja keskimääräinen opiskelijamäärä vuosina 2001 2013. 7
1.4. Henkilöstö Henkilöstön määrä koulutuskuntayhtymässä 31.12.2013 oli yhteensä 312, josta opetushenkilöstöä oli yhteensä 209. Ammattiopistossa opetushenkilöstön määrä oli 131 ja Aikuisopistossa 78. Henkilöstön määrä kokonaisuudessaan on vähentynyt 21 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukosta 1 näkyy kuntayhtymän henkilöstömäärän kehitys laskentapäivänä 31.12. vuosina 2007-2013. Henkilöstömäärä tulosalueittain 2013 2012 2011 2010 2009 Koulutuksen järjestämispalvelut 60 Salon seudunammattiopisto 156 Salon seudun aikuisopisto 92 Salon seudun oppisopimuskeskus 4 66 62 65 61 165 163 157 149 98 93 106 89 4 4 4 4 Yhteensä 312 333 322 332 303 TAULUKKO 1: Henkilöstön määrä tulosalueittain vuosina 2007-2013 Henkilöstön osuudet tulosalueittain 31.12.2013 näkyvät kuviossa 2. KUVIO 2. Henkilöstön osuus tulosalueittain Taulukossa 2 on esitetty henkilötyövuodet tulosalueittain vuodesta 2009 alkaen. Kuntayhtymätasolla henkilötyövuodet ovat pysyneet suunnilleen vuoden 2012 tasolla. Tulosalueista ammattiopistolla henkilötyövuodet ovat laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna, mihin on vaikuttanut lähiopetustuntien määrän alentaminen. Koulutuksen järjestämispalveluissa henkilötyövuosien laskuun on vaikuttanut se, ettei eläköityneiden tilalle ole palkattu uutta vakituista henkilökuntaa. Aikuisopiston henkiltyövuosien kasvuun on vaikuttanut lisääntynyt koulutuksen myynti. 8
2013 Henkilötyövuodet tulosalueittain 2013 2012 2011 2010 2009 Koulutuksen järjestämispalvelut 62,6 63,97 61,4 58,7 57,9 Ammattiopisto 153,3 155,02 159,5 144,1 141,4 Aikuisopisto 91,8 87,61 88,2 92,4 82,4 Oppisopimuskeskus 4 4 4 4 4 SSKKY YHTEENSÄ 311,7 310,60 313,10 299,20 285,70 Henkilötyövuodet tulosalueittain Koulutuksen järjestämispalvelut 62,6 Ammattiopisto 153,3 Aikuisopisto 91,8 Oppisopimuskeskus 4 SSKKY YHTEENSÄ 311,7 TAULUKKO 2. Henkilötyövuodet tulosalueittain vuosina 2008-2013 Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus on on 17 prosenttia. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna on yhdeksän prosenttiyksikköä. Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto palvelussuhteiden laadusta tulosalueittain vuonna 2013: Palvelussuhteet vakinaiset määräaik. kokoaik. osa-aik. sivuvirat Koulutuksen järjestämispalvelut 54 6 56 4 Ammattiopisto 132 24 144 11 1 Aikuisopisto 70 22 87 4 1 Oppisopimuskeskus 4 4 SSKKY YHTEENSÄ 260 52 291 19 2 TAULUKKO 3. Palvelussuhteet tulosalueittain Vuonna 2013 tuloslaskelmassa maksetut palkat ja palkkiot henkilösivukuluineen olivat yhteensä 17,600 milj. euroa josta palkkojen osuus oli 13,948 milj. euroa ja sivukulujen osuus 3, 652 milj. euroa. Maksetut palkat ja palkkiot ilman sivukuluja olivat keskimäärin 44 706 euroa/hlö ja sivukuluineen keskimäärin 56 418 euroa/hlö. Henkilöstökulut ovat laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna yhdellä prosentillä eli 0,211 milj. eurolla. Kuntayhtymässä on laadittu erillinen henkilöstöraportti, joka antaa tietoja henkilövoimavarojen tilasta, käytöstä ja niiden muutoksista. Kuntayhtymässä toteutetaan joka toinen vuosi tehtävä henkilöstön työtyytyväisyyskysely. Kysely toteutettiin vuonna 2012 ja seuraavan kerran 2014. 9
1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kuntayhtymän taloudellinen tilanne on säilynyt melko hyvänä huolimatta rahoitukseen tehdyistä muutoksista. Käynnissä olevalla toiminnan tehostamisella pyritään siihen, että taloustilanne säilyy mahdollisimman vakaana lähitulevaisuudessakin. Kustannusrakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna, mutta kustannuksia on saatu karsittua tarkemmalla hankintojen ja henkilöresurssien suunnittelulla. Myös tulevaisuuden osalta kustannusten kehittyminen vaikuttaa helposti ennakoitavalta. Merkittäväksi ja ilmeisen pysyväksi epävarmuustekijäksi on osoittautunut globaalin talouden nopea muutos, joka luonnollisesti heijastuu niin valtion- kuin kuntatalouteenkin. Tämän seurauksena niin ammatillisen perus- kuin lisäkoulutuksenkin rahoitusta on vähennetty. Myös käynnissä oleva ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen ja järjestäjäverkon kokoamisen suunnittelu, samoin kuin kuntalain 2 :n kilpailluilla markkinoilla toimimista koskeva muutos, vaikuttavat merkittävästi kuntayhtymän talouden snnekoitavuuteen, taloudellisiin resursseihin, toimintaan ja rakenteisiin. Salon ja Kemiönsaaren elinkeinoelämän rakennemuutokset pitävät todennäköisesti aikuiskoulutuksen kysyntää korkeina, mutta voivat vaikuttaa negatiivisesti niin ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien nuorten kuin oppisopimuskoulutukseen hakeutuvien henkilöiden määrään. Tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman yhtenä lähtökohtana on ollut 20 perustutkintopaikan lisäys, joka toteutuu vuosina 2015 ja 2016. On epävarmaa, toteutuvatko opiskelijapaikkojen lisäykset ja pystytäänkö paikat hyödyntämään täysimittaisesti. Kuntayhtymän sisäisistä riskeistä suurimmat liittyvät kiinteistöihin. Kuntayhtymän kiinteistöjen pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmaa on jouduttu muuttamaan useaan otteeseen. Vuosille 2011 2021 ajoittuvat saneeraus- ja uudisrakennusinvestoinnit tulevat olemaan merkittävä taloudellinen panostus, joka näkyy lainanoton lisääntymisenä sekä kasvaneina poistoina ja rahoituskuluina. Kiinteistöihin ja opetuksen käytössä oleviin koneisiin ja kalustoon tehtävien investointien kautta kaikkien koulutusalojen tilat ja oppimisympäristöt saadaan muokattua vastaamaan nykyisiä ja lähitulevaisuuden koulutustarpeita. Riskien hallinnassa on vuoden 2013 aikana pyritty tarkastelemaan riskejä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Kuntayhtymän strategian mukaisesti vuoden 2011 aikana toteutettiin laajamittainen riskikartoitus, jonka perusteella vuoden 2012 aikana laadittiin riskisuunnitelma. Suunnitelman mukaisesti merkittävimpien riskien todennäköisyys ja niiden mahdollisen toteutumisen vaikutukset on arvioita; ja tarvittavat ehkäisevät toimenpiteet on käynnistetty. Lisäksi on työskennelty tilojen- ja työturvallisuuden kehittämiseksi. 2. SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMI- SESTÄ 10
Kuntayhtymän johdon vastuulla on huolehtia siitä, että kuntayhtymässä on sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Hallituksen ja viranhaltijoiden ratkaisuvallasta säädetään hallintosäännössä. Hallintosäännön 3 :n mukaan kuntayhtymän hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta. Kuntayhtymän johtaja vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta ja kokonaisuuden kehittämisestä sekä tulostavoitteiden toteutumisesta (hallintosääntö 4). Hallintosäännön 29 :n mukaan valtuusto päättää kuntayhtymän riskienhallintaa koskevista periaatteista. Hallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuudesta, tehokkuudesta sekä arvioinnista. Kuntayhtymän johtaja ja muut johtavat viranhaltijat, esimiehet sekä henkilöstö vastaavat riskienhallinnan toimeenpanosta ja riittävyydestä. Ulkoista arviointia varten kuntayhtymässä on kuntalain 71 :n mukainen tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään lisäksi tarkastussäännössä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa arvioitiin kuntayhtymän hallitukselle ja esimiehille suunnatun kyselyn avulla. Kysely on toteutettu samansisältöisenä vuodesta 2008 lähtien. Vuoden 2013 kyselyyn vastasivat ensimmäistä kertaa myös hallituksen jäsenet. Kyselyssä sisäistä valvontaa tarkastellaan viidestä eri näkökulmasta: 1. Johtamistapa ja valvontakulttuuri 2. Riskienhallinta 3. Valvontatoimenpiteet 4. Raportointi ja tiedonvälitys 5. Seuranta Kyselyn vastausasteikko on 1 4; muutamien kysymysten osalta kyllä/ei. Kysymysten lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan, millä tavoin kysymyksissä esitettyjä väittämiä todennetaan. Kysely kohdennettiin yhteensä 49 vastaajalle (vuonna 2012 37 vastaajalle). Vastausprosentti oli 69, joka laski neljä prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. Vastaukset jakaantuvat tulosalueittain seuraavasti: 2012 2013 Aikuisopisto/Oppisopimuskeskus 13 12 Ammattiopisto 3 10 Koulutuksen järjestämispalvelut 11 8 Hallitus 0 4 YHTEENSÄ 27 34 Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila on pysynyt hyvänä tai tyydyttävänä. Vuoteen 2012 verrattuna johtamistavan ja valvontakulttuurin yleisarvosana laski hieman. Riskienhallinnan osalta lasku oli merkittävä. Yleisarvosana vaihteli välillä 2,8 3,3 (v. 2012 vaihteluväli 2,8 3,2). Kuviossa 3 on esitetty eri näkökulmien keskiarvot vuodesta 2008 alkaen. 11
KUVIO 3: Hallituksen selontekokyselyn näkökulmien keskiarvot ajanjaksolla 2008-2013 Parhaimmat arvosanat näkökulmista saivat johtamistapa ja valvontakulttuuri; seuranta sekä valvontatoimenpiteet. Vuoden 2014 strategisiin toimenpiteisiin on kirjattu rooli- ja vastuukarttojen laatiminen kaikilla tulosalueilla sekä työhyvinvointisuunnitelmien toteuttaminen. Näillä toimenpiteillä varmistetaan vuoden 2013 aikana aloitettu ja vuosina 2014 ja 2015 jatkuva kuntayhtymän organisaation uudistamisen onnistuminen. Riskienhallintaan on kiinnitetty runsaasti huomiota niin työturvallisuus-, taloudellisten-, tietoturvallisuus- kuin tilojen turvallisuuteen kohdistuvien riskien kannalta. Riskien kartoittaminen, analysointi ja riskisuunnitelmien laatiminen sekä korjaavat toimenpiteet ovat nostaneet tietoisuutta riskienhallinnasta ja saaneet henkilöstön suhtautumaan kriittisemmin turvallisuuteen liittyviin näkökulmiin. Työ riskienhallinnan ja turvallisuuden parantamiseksi jatkuu myös vuonna 2014. Raportoinnin ja tiedonvälityksen arvosana on säilynyt vuoden 2012 tasolla. Tiedon kulku organisaation sisällä on parantunut ja tieto koetaan luotettavaksi. Haasteelliseksi koetaan tiedon siirtyminen tulosalueiden välillä ja hiljaisen tiedon siirtyminen organisaation sisällä. Esimiesten arvion mukaan seurannan tila on kehittynyt ja kehittyy edelleen kuntayhtymässä. Vuonna 2014 kuntayhtymässä jatketaan vuonna 2013 aloitettuja sisäisiä koulutuksia auditoinnista. Raportointiin ja seurantaan on päätetty muutoinkin panostaa vuoden 2014 kuluessa. 12
3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma kuvaa, miten tilikauden tuotot ovat riittäneet kattamaan toiminnan tuottamisesta aiheutuneet kulut. Tuloslaskelmaan otetaan ainoastaan ulkoiset tulot ja menot. Tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla osoitetaan tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin. Arvioinnissa käytetään lisäksi tuloslaskelman eristä ja toiminta- ja vuosikatteesta laskettuja tunnuslukuja. Kuntayhtymän tilikauden tulokseen on vaikuttanut toimintatuottojen kasvu sekä toimintakulujen pieneneminen tilinpäätökseen 2012 verrattuna. Toimintakate oli edelliseen tilikauteen verrattuna 1,624 milj. euroa suurempi. Kuntayhtymän vuosikate ylitti poistot 37 prosentilla. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja muodostui voitolliseksi 0,893 milj. euroa (taulukko 4). Poistoeron ja varausten muutosten jälkeen tilikauden voitto oli 0,580 milj. euroa. TP 2013 TP 2012 TP 2011 Toimintatuotot 29 008 27 783 27 472 Valmistus omaan käyttöön 0 24 38 Toimintakulut -25 569-25 992-25 032 Toimintakate 3 439 1 815 2 477 Rahoitustuotot ja -kulut -139 7 46 Korkotuotot 5 14 49 Muut rahoitustuotot 2 3 0 Korkokulut -142-8 -1 Muut rahoituskulut -3-3 -2 Vuosikate 3 300 1 822 2 523 Poistot ja arvon alentumiset -2 407-2 020-1 364 Tilikauden tulos 893-198 1 159 Tilinpäätössiirrot -314 571-717 Tilikauden voitto/tappio 580 373 442 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintakate% 12 % 7 % 9 % (= (toimintakate/toimintatuotot*100) Vuosikate/poistot, % 137 % 90 % 185 % 13
TP 2013 TP 2012 TP 2011 Toimintatuotot 29 008 27 783 27 472 Valmistus omaan käyttöön 0 24 38 Toimintakulut -25 569-25 992-25 032 Toimintakate 3 439 1 815 2 477 Rahoitustuotot ja -kulut -139 7 46 Korkotuotot 5 14 49 Muut rahoitustuotot 2 3 0 Korkokulut -142-8 -1 Muut rahoituskulut -3-3 -2 Vuosikate 3 300 1 822 2 523 Poistot ja arvon alentumiset -2 407-2 020-1 364 Tilikauden tulos 893-198 1 159 Tilinpäätössiirrot -314 571-717 Tilikauden voitto/tappio 580 373 442 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintakate% 12 % 7 % 9 % (= (toimintakate/toimintatuotot*100) Vuosikate/poistot, % 137 % 90 % 185 % TAULUKKO 4. Kuntayhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 euroa). 14
Toimintatuotot Kuntayhtymän toimintatuottojen kokonaismäärä oli tilikaudella 2013 yhteensä 29,008 milj. euroa. Edelliseen tilikauteen verrattuna toimintatuotot kasvoivat neljällä prosentilla, yhteensä 1,225 milj. euroa. Kasvuun vaikutti euromääräisesti eniten valtionosuustulojen kasvu yht. 0,771 milj. eurolla. Toinen merkittävä tekijä oli työvoimakoulutuksen toteutuminen 0,203 milj. euroa suurempana verrattuna tilinpäätökseen 2012. Valtionosuustulojen kasvuun vaikuttivat järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan nousu 83 euroa/opiskelija ja toteutuneen opiskelijamäärän painotetun keskiarvon toteutuminen tilikaudella 2013 27 opiskelijaa suurempana kuin tilikaudella 2012. Lisäksi ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 33 prosenttia. Tähän vaikutti erityisesti äkillisen rakennemuutoksen statuksen jatkuminen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2013 myöntämä erillinen määräraha nuorten aikuisten osaamisohjelmaan. Työvoimakoulutuksen toteutumiseen edellistä tilikautta suurempana vaikutti mm. opiskelijaryhmien kokojen pysyminen hyvällä tasolla läpi koko vuoden. Työvoimakoulutuksessa vältettiin yleensä kesällä tapahtuva notkahdus. Työvoimakoulutuksen tulot tuloutuvat toteutuneen koulutuksen mukaan. Toimintatuottojen rakenne pysyi samankaltaisena kuin tilikaudella 2012. Kuviossa 4 on esitetty toimintatuottojen rakenne tilinpäätöksessä 2013. KUVIO 4. Toimintatuotot tilinpäätös 2013. Toimintakulut Toimintakulut olivat tilikaudella 2013 yhteensä 25,569 milj. euroa. Toimintakulut pienenivät edelliseen tilikauteen verrattuna vajaalla kahdella prosentilla, yhteensä 0,423 milj. eurolla. Euromääräisesti eniten laskivat palvelujen ostot, yhteensä 0,501 milj. euroa (14 %): suurin säästö saatiin rakennusten kunnossapitopalveluissa, jotka laskivat 0,279 milj. euroa. Henkilöstökulut alittivat edellisvuoden tason yhdellä prosentilla (0,211 milj. euroa). Tätä selittää ammattiopistossa lähiopetustuntien määrän laskeminen. Aikuisopistossa puolestaan lisääntyneeseen opiskelijamäärään pystyttiin sopeutumaan kasvattamalla ryhmäkokoja sekä käyttämällä tuntiopettajia ja asiantuntijapalveluita. 15
Alla olevassa kuviossa on esitetty toimintakulujen rakenne tilikaudella 2013, jossa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia edelliseen tilikauteen verrattuna. KUVIO 5. Kuntayhtymän toimintakulujen rakenne tilinpäätöksessä 2013. Toimintakate ja vuosikate Kuntayhtymän toimintakate oli 3,439 milj. euroa positiivinen. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta todetaan, että kuntayhtymän, jolla ei ole verorahoitusta, toimintakatteen tulee olla positiivinen. Tämän asetetun vaatimuksen SSKKY:n toimintakate täytti. Verrattaessa toimintakatetta edelliseen tilikauteen, toimintakate nousi 1,624 milj.eurolla. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvaava tunnusluku (= 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)) pysyi hyvänä edellisten tilikausien tapaan ollen 113,5 prosenttia (tilinpäätös 2012 106,9%, tilinpäätös 2011 109,7 %). Kuntayhtymän vuosikate kasvoi 1,478 milj. eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Vuosikate on keskeinen kateluku, kun arvioidaan tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikate ylitti suunnitelman mukaiset poistot 0,893 milj. eurolla. Vuosikatteen ja poistojen vertailun perusteella laskettava tunnusluku nousi tilinpäätöksen 2012 90 prosenttista 137 prosenttiin. Tässä tunnusluvussa vähimmäistasona pidetään 100 prosenttia edellyttäen, että poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan/kuntayhtymän keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Kuntayhtymällä suunnitelman mukaisten poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investointien määrät poikkeavat, koska kuntayhtymässä on meneillään tilasuunnitelma mukainen mittava investointiohjelma, joka ulottuu vuoteen 2020. Tilikauden tulos Kuntayhtymän tilikauden tulos ennen tilinpäätöseriä oli 0,893 milj. euroa ollen 1,092 milj. euroa suurempi kuin edellisenä tilikautena. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävien poistoero- ja tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden tulos muodostuu ylijäämäiseksi ollen 0,580 milj. euroa. Poistoerokirjaukset on tehty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti ja niiden lisäys oli 1,155 milj. euroa. Varausten vähennys oli 0,841 milj. euroa. 16
3.2. Toiminnan rahoitus Tilikauden toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan, oman pääoman ja maksuvalmiuden nettomäärät. Näiden kahden nettomäärän erotus osoittaa kuntayhtymän rahavarojen muutoksen tilikaudella. Kuntayhtymän rahoituslaskelma ja siitä laskettavat tunnusluvut on esitetty taulukossa 5. TP2013 TP2012 TP2011 1 000 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 300 1 822 2 523 Investointien rahavirta Investointimenot -6 575-7 606-2 415 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 129 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 145-5 784 108 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 4 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -183-13 -170 Lyhytaikaisen lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset -855 1 422 783 Rahoituksen rahavirta 2 962 5 409 613 Rahavarojen muutos -183-375 721 Rahavarat 31.12. 4 106 4 290 4 666 Rahavarat 1.1. 4 290 4 666 3 945 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000-1 496-979 Investointien tulorahoitus, % 50 % 24 % 104 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 49 % 24 % 98 % Lainanhoitokate 11 89 15 Kassan riittävyys, pv 46 47 62 TAULUKKO 5. Kuntayhtymän rahoituslaskelma ja siitä laskettavat tunnusluvut (1000 euroa) Rahoituslaskelmasta nähdään, että toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen. Investointien rahavirrassa tuloina on otettu huomioon Venemestarinkadun tontin laajennukseen liittyvässä maanvaihtokaupassa Salon kaupungin kanssa syntynyt luovutusvoitto sekä varainsiirtoverojen palautus, yhteensä 0,129 milj. euroa. Rahoituksen rahavirta on ollut positiivinen. Kuntayhtymän rahavarat ovat pienentyneet yhteensä 0,183 milj. eurolla. Tulorahoitus ei ole riittänyt yksistään toiminnan ja investointien kattamiseen sekä lainanlyhennysten hoitamiseen. Kuntayhtymän pitkäaikaiset lainat ovat lisääntyneet neljällä miljoonalla eurolla johtuen mittavista investointihankkeista, jotka liittyvät kuntayhtymän tilasuunnitelmaan vuosille 2013 2020 17
(valt. 28.11.2012 36). Tilikaudella valmistui sosiaali- ja terveysalan osaamiskeskus Hyvoninkadulle. Tämän investointihankkeen kokonaiskustannusarvio oli 8,442 milj. euroa, josta tilikaudella 2013 toteutui 4,547 milj. euroa. Investointihankkeen kokonaiskustannus oli 8,515 milj. euroa. Muita isoja investointihankkeita tilikaudella olivat Venemestarikatu 39 muutos- ja korjaustyöt sekä Venemestarinkatu 37 uudisrakennuksen suunnittelun aloittaminen; kustannukset yhteensä olivat 0,877 milj. euroa. Venemestarinkatu 39:ssä sijaitsevaan kiinteistöön siirtyivät ammattiopiston koulutusalat liiketalous-, kauppa- ja tietojenkäsittely kesällä 2013, jolloin pystyttiin luopumaan Karjalankadulla sijaitsevasta vuokrakiinteistöistä. Venemestarinkatu 37:ään valmistuu kesällä 2015 auto- ja logistiikka-, maanrakennusalan sekä kiinteistönhoidon osaamiskeskus. Rakennukseen muuttaa myös keskusvarasto. Kuviossa 6 on kuvattu vuosikatteen ja poistojen riittävyyttä nettoinvestointeihin ajanjaksolla 2007 2013. KUVIO 6. Vuosikatteen ja poistojen riittävyys nettoinvestointeihin vuosina 2007 2013. Investointien tulorahoitus tunnusluku osoittaa, että tulorahoituksella pystyttiin kattamaan puolet investointien omahankintamenosta, loppuosa on rahoitettu kassavaroilla ja lainarahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus tunnusluku kertoo vuosikatteen prosenttiosuuden kuntayhtymän investointien omahankintamenojen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten arvoon. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Lainanhoitokate on vaihdellut kuntayhtymässä vuosina 2006-2013 välillä 11-89. Lainanhoitokate-tunnusluvun lasku tilinpäätöksessä 2013 johtuu korkokulujen ja lainanlyhennysten noususta edelliseen tilinpäätökseen verrattuna: korkokulut ovat nousseet 0,134 milj. euroa ja lainanlyhennykset 0,170 milj. euroa. Maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku eli kassan riittävyys on pysynyt hyvällä tasolla. 18
4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kuntayhtymän rahoitusrakennetta kuvaa tase ja siitä laskettavat tunnusluvut, jotka kuvaavat omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta sekä velkaisuutta. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset käyvät ilmi edellä esitetystä rahoituslaskelmasta. Taulukossa 6 on esitetty kuntayhtymän tase ja tunnusluvut tilikaudelta 2013 ja edelliseltä tilikaudelta 2012. VASTAAVAA 2013 2012 VASTATTAVAA 2013 2012 1 000 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 32 137 28 098 OMA PÄÄOMA 17 732 17 152 Aineettomat hyödykkeet 658 965 Peruspääoma 9 476 9 476 Tietokoneohjelmistot 1 Arvonkorotusrahasto 1 006 1 006 Muut pitkävaikutteiset menot 964 Edellisten kausien ylijäämä 6 670 6 297 Tilikauden ylijäämä 580 373 Aineelliset hyödykkeet 31 477 27 132 Maa- ja vesialueet 3 332 3 158 POISTOERO JA VAPAA- Rakennukset 25 096 17 379 EHTOISET VARAUKSET 9 087 8 774 Kiinteät rakenteet 66 77 Poistoero 8 194 7 039 Koneet ja kalusto 2 336 2 279 Vapaaehtoiset varaukset 893 1 735 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 647 4 239 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat 61 60 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 2 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrah. erityiskatteet 61 60 VIERAS PÄÄOMA 11 668 8 730 Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 350 6 558 Lainat rahoituslaitoksilta 7 550 3 866 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 36 44 Lyhytaikainen 4 118 4 864 Lainat rahoituslaitoksilta 267 133 Saamiset Saadut ennakot 300 624 Pitkäaikaiset saamiset Ostovelat 1 263 1 667 Valtionosuudet 0 66 Muut velat 333 344 Siirtovelat 1 955 2 096 Lyhytaikaiset saamiset 2 208 2 158 Myyntisaamiset 1 071 1 401 Muut saamiset 302 285 Siirtosaamiset 835 472 Rahat ja pankkisaamiset 4 106 4 290 VASTAAVAA YHTEENSÄ 38 548 34 716 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 38 548 34 716 TASEEN TUNNUSLUVUT: TP 2013 TP 2012 Omavaraisuusaste, % 70 76 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 39 29 Kertynyt ylijäämä 1000 7 250 6 670 Lainakanta 1000 7 817 3 999 TAULUKKO 6: Kuntayhtymän tase ja siitä laskettavat tunnusluvut (1000 euroa). Tase sisältää kuntayhtymän omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Erät eivät sisällä eri tulosalueiden välisiä sisäisiä eriä. Taseen loppusumma oli 38,548 milj. euroa. Taseen vastaavaa puolella merkittävin erä on aineelliset hyödykkeet, joka sisältää mm. kiinteistöt sekä koneet ja kaluston. Vastattavaa puolella suurimman ryhmän puolestaan muodostaa oma pääoma. Taseen loppusumma kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna, ollen 3,832 milj. euroa. Tähän on vaikuttanut mm. Hyvoninkadun kiinteistöön toteutetut saneeraus ja laajennus. 19
Kuntayhtymän omavaraisuusaste on pysynyt edelleen hyvänä. Tunnusluku mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Kuntataloudessa yleisesti omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellisen velkaantuneisuuden, % -tunnusluvun arvo on noussut edelliseen tilikauteen verrattuna 10 prosenttiyksikköä. Tunnusluvun arvon nousuun on vaikuttanut vieraan pääoman kasvu johtuen mittavista kiinteistöinvestointihankkeista. Kuntayhtymän kertynyt ylijäämä on kasvanut edelliseen tilikauteen verrattuna 0,580 milj. eurolla. 5. KOKONAISTULOT JA MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tuotot, kulut ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo- ja menokäsitteet kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tuotot ja kulut sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Lyhytaikaisten lainojen ja oman pääoman muutokset esitetään kuitenkin kumpikin nettoeränä joko menona tai tulona. Taulukossa 7 on esitetty kuntayhtymän tilikauden 2013 kokonaistulot ja menot. TULOT 2013 1 000 MENOT 2013 1 000 Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 29 008 Toimintakulut 25 569 Korkotuotot 5 Korkokulut 142 Muut rahoitustuotot 2 Muut rahoituskulut 3 Investoinnit 129 Investoinnit Rahoitustoiminta Käyttöomaisuusinvestoinnit 6 575 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 183 Kokonaistulot yhteensä 33 144 Kokonaismenot yhteensä 32 472 TULOT 2013 Varsinainen toiminta Toimintatuotot 1 000 29 008 MENOT 2013 Varsinainen toiminta Toimintakulut 1 000 - Valmistus omaan käyttöön 0 Korkotuotot 5 Korkokulut 142 Muut rahoitustuotot 2 Muut rahoituskulut 3 Tulorahoituksen korjauserät 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 Investoinnit 129 Investoinnit Rahoitustoiminta Käyttöomaisuusinvestoinnit 575 6 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 Rahoitustoiminta 25 569 20
Kokonaistulot yhteensä 33 144 TAULUKKO 7: Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot (1000 euroa). Pitkäaikaisten lainojen vähennys 183 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oma pääoman muutokset 0 Kokonaismenot 32 yhteensä 472 Kuntayhtymän kokonaistulot ylittivät kokonaismenot 0,672 milj. eurolla. 21
6. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kuntalain 70 :n mukaan hallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja eli tilinpäätössiirtoja. Kuntayhtymän tulos tilikaudella 2013 on yhteensä 893 408,38 euroa. Hallitus on päättänyt esittää valtuuston hyväksyttäväksi sitovien määrärahojen poikkeamat esityksen mukaisina sekä tilikauden tuloksen 893 408,38 euron käsittelystä seuraavaa: 1. Tuloksesta tehdään investointivaraus 893.408,38 euroa Venemestarinkatu 37 rakennettavaa uudisrakennusta varten. 2. Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja 579 896,60 euroa. 3. Puretaan Hyvoninkadulle valmistuneeseen sote-osaamiskeskukseen kohdennettuja investointivarauksia 1 734 818,58 euroa. 4. Kirjataan 579 896,60 euron ylijäämä taseeseen tilikauden ylijäämän tilille. 22
7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutumisvertailut osassa esitetään, miten valtuuston asettamat sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Kuntayhtymän kaikki tulosalueet ovat nettobudjetissa. Strategiaosassa valtuustotasolla sitovia ovat strategian mukaisille mittareille asetetut kuntayhtymätason tavoitteet sekä strategisten toimenpiteiden tavoitteet. Käyttötalousosassa sitovia valtuustoon nähden ovat tulosalueiden toimintakate sekä tuloskorteissa esitetyt toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tuloslaskelmaosassa sitovana tavoitteena ovat rahoitustulojen ja menojen netto sekä poistoerojen muutokset. Tuloslaskelman tunnusluvuista sitovana on kuntayhtymän toimintakateprosentti. Investointiosassa sitovia eriä ovat kiinteän omaisuuden investointihankkeille hyväksytyt määrärahat sekä irtaimelle omaisuudelle myönnetty kokonaismääräraha. Rahoitusosassa valtuuston nähden sitovia eriä ovat lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä rahoituslaskelman tunnusluvuista lainanhoitokate. Hallitukseen nähden sitovaa on kassan riittävyys. 7.1 Strategia Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty vuosille 2010 2014 vahvistetun strategian mukaisesti. Muutokset toimintaympäristössä ovat tosin aiheuttaneet sen, että strategiaa on jouduttu tarkastelemaan uudelleen. Niinpä vuoden 2012 syksyllä strategiaa on uudistettu siten, että suunnitellut toimenpiteet vastaavat entistä paremmin muuttuneeseen tilanteeseen ja keskittyvät erityisesti opetuksen ja opiskelun sekä niitä tukevan toiminnan kehittämiseen. Kuntayhtymän strategian toteutumista seurataan neljän keskeisen mittarin mukaisesti. Seuranta tapahtuu vuosittain, paitsi työtyytyväisyyden osalta joka toinen vuosi. Työtyytyväisyyden, opiskelijapalautteen ja työelämäpalautteen seuranta perustuu kohderyhmille tehtäviin kyselyihin, joissa arviointiasteikko on yhdestä viiteen. Arviointikriteeri/mittari Tavoitearvo 2013 Toteutuma 2013 Koulutuksen järjestämisluvan käyttöaste kaikissa koulutusmuodoissa Käyttöaste vähintään 100 % 99 % Toimintakate % Vähintään 8% 12 % Työtyytyväisyys Kysely toteutetaan joka toinen vuosi Toteutetaan seuraavan kerran vuonna 2014 Suurten monialaisten koulutuksen Tulosindeksi järjestäjien ryhmässä 9 Sija 1-6 Strategiassa on määritelty totoimenpiteitä, joiden toteuttamisen aikataulu ja tavoitteet sekä toteutuminen on esitetty sivuilla 24 olevissa taulukoissa. 23
PAINO- PISTE- ALUE OPETUS JA OPISKELU TEHTÄVÄ TAVOITTEET TARKENNUKSET TAVOITTEISIIN MITTARI TILANNE HUOMAUTUKSIA Koulutuksen toteuttaminen yhteisissä osaamiskeskuksissa Koulutuksen toteuttaminen yhteisissä osaamiskeskuksissa Koulutuksen toteuttaminen yhteisissä osaamiskeskuksissa Koulutuksen toteuttaminen yhteisissä osaamiskeskuksissa Työssäoppimispedagogiikan kehittäminen Opiskelijoiden ohjaus ja neuvonta Opetuksen laadun kehittäminen Kustannustehokkaampien koulutuksen toteuttamismuotojen kehittäminen Tilojen käyttöaste paranee. Osaamiskeskusten koulutustarjontaa kehitetään yhteistyössä. Tilojen käyttöaste paranee. Osaamiskeskusten koulutustarjontaa kehitetään yhteistyössä. Tilojen käyttöaste paranee. Osaamiskeskusten koulutustarjontaa kehitetään yhteistyössä. Tilojen käyttöaste paranee. Osaamiskeskusten koulutustarjontaa kehitetään yhteistyössä. Kokonaisvaltainen suunnitelma työssäoppimisen kehittämiseksi; Työelämäyhteistyö kehittyy Työssäoppimisen ja työllistymisen ohjausmallien kehittäminen Verkostoyhteistyön organisointi koko kuntayhtymän tasolla; Ennen opiskelua tapahtuvan ohjaus- ja neuvontatyön tehostaminen; Kouluttajien/opettajien ohjausosaamisen vahvistaminen; Ohjauksen toteuttaminen prosessikuvauksen mukaisesti Opetuksen arviointia toteutetaan vuosittain Uusien innovatiivisten koulutustapojen löytäminen henkilöstön ideoimana; Hankerahoituksen hyödyntäminen uusien koulutuskokeilujen hyödyntämiseen Sote - kehitetään tilojen yhteiskäytön suunnittelua Mara pt - koulutuksen suunnittelu ja toteutus yhteistyössä. Peppursuon oppimisympäristön yhteinen kehittämissuunnitelma ja yhteinen käytön suunnittelu Mara/Logisiikan yhteisten tilojen käytön suunnittelu Työssäoppimiskäytäntöjen tehostamiseksi laadittu oppilaitoskohtaiset työssäoppimissuunnitelmat. Yhteiset kehittämishankkeet suunniteltu. Ohjausosaamista vahvistetaan sisäisellä koulutuksella (AKO) Ryhmänohjaajakoulutus (AMO) Arviointi tulosalueen vuosisuunnitelman mukaisesti Ideakilpailu kustannustehokkaampien pedagogisten ratkaisujen löytämiseksi. Yhteinen tilojen varausjärjestelmä käytössä Koulutus toteutettu yhteistyössä Kehittämissuunnitelma laadittu ja käyttö suunnitelman mukaista Yhteisten tilojen käytön suunnitelma laadittu Kehittämissuunnitelma laadittu ja käytössä. Auditointi - Ohjaus toteutuu prosessin mukaisesti Ohjausosaamisen koulutukset toteutettu Arviointitulokset Ideakilpailu toteutettu ja kehittämissuunnitelma laadittu Ako - suunnitelma ja toimenpiteet aloitettu / Amo:n osalta työ jatkuu 2014 TYÖHYVINVOINTI JA JOHTAMINEN TILAT JA OPPIMISYMPÄR ISTÖT PROSESSIT JA JÄRJESTELMÄT Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen Esimiesten osaamisprofiilin määrittäminen ja käyttöönotto Lisätään esimiesten valmiuksia haastavien tilanteiden ratkaisemiseksi Yhtenäisen perehdyttämismallin käyttöönotto Osaamiskartoitusväline käytössä vuosittaisissa kehityskeskusteluissa Palkitsemisjärjestelmän laatiminen Ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen Vuoden 2012 työilmapiirikyselyn pohjalta laaditaan työhyvinvointisuunnitelmat tulosaluetasolla Laaditaan henkilöstösuunnitelmat tulosalueittain Toimitaan ohjeiden mukaisesti Esimiehille on määritelty osaamisprofiili, jota hyödynnetään kehityskeskustelussa; Koulutustarpeiden yhteenvedon pohjalta pystytään suunnittelmaan koulutukset esimiehille Oikea-aikaisesti ja konkreettisesti puututaan haasteellisiin tilanteisiin SSKKYssä on käytössä joka tulosalueella yhtenäinen perehdyttämismalli henkilöstön perehdyttämiseen Esimiehet ovat sitoutuneet käyttämään osaamiskartoitusvälinettä kehityskeskustelussa Laaditaan yhteistoiminnassa kuntayhtymän palkitsemisjärjestelmä Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on selkeästi määritelty toimenpiteet ennalta ehkäisevän toiminnan painoarvon lisäämiseksi Työhyvinvoinnin parantaminen Auditoinnit toteutetaan tulosalueiden vuosisuunnitelmien mukaisesti. Toiminnanohjausjärjestelmään perehdyttäminen Sisäinen koulutus Esimiehet käyttävät osaamiskartoitusvälinettä. Työryhmä laatii palkitsemisjärjestelmästä ehdotuksen 2012 henkilöstökyselyn perusteella laadittu kehittämistoimenpiteiden suunnitelma Henkilöstösuunnittelun kehittäminen: määräaikaisten palvelussuhteiden parempi hallinta, rekrytoinnin Malli laaditaan ja hyväksytetään K pitkäjänteinen suunnittelu; Pitkäsen avulla Läpinäkyvyyden lisääminen; Osaamisen siirtäminen tulosalueiden välillä Venemestarinkatu 39 saneeraus Ammattiopiston kaupan, hallinnon ja tietojenkäsittelyn tilat valmiina Venemestarinkatu 37 Suunnittelmat valmiita ja vastaavat suunnittelu käyttäjien tarpeita Venemestarinkatu 35, tontin laajennus Maa-alue ostettu Salon kaupungilta Hyvoninkatu saneeraus ja uudisrakennus Sosiaali- ja terveysalan tilat valmiina Laatu- ja Laatu- ja ympäristöjärjestelmä otettu ympäristöjärjestelmän käyttöön (ISO9000, ISO14001) käyttöönotto Riskienhallintajärjestelmän Riskienhallintajärjestelmä laadittu ja laatiminen ja käyttöönotto otettu käyttöön (ISO31000) AKO/AMO Järjestelmän käyttöönottoprojekti oppilaitoshallintajärjestelmän suunniteltu ja toteutettu käyttöönotto Toiminnan ja talouden raportoinnin kehittäminen Tietohallinnon palvelukuvausmallin suunnittelu Tilavarausjärjestelmän käyttöönotto SSKKY:ssa Sähköisten oppimisympäristöjen käytön tehostaminen Tietoturvan toteutumisen varmistaminen (SSKKY ympäristössä) Raportoinnin nykytila kartoitettu ja kehittämistoimenpiteet suunniteltu Palvelukuvaus laadittu ja käytössä Tilavarausjärjestelmän valinta ja projektin toteuttaminen Verkko-opetus, pilvipalvelut, some hyödyntämisen toimintasuunnitelman laatiminen ja olemassa olevien toimintojen käytön tehostaminen sekä tekninen tuki Tietoturva toteutuu riittävällä tasolla Toimintajärjestelmän ja oppilaitoshallintajärjestelmän kehittämiseen liittyvät raportit Henkilöstön osaamisen vahvistaminen (some-koulutus). Sähköisten oppimisympäristöjen käyttöönottosuunnitelman laatiminen Auditointi (toimintajärjestelmä) Profiili on tehty ja se on käytössä kehityskeskustelussa vuodelle 2014; yhteenveto esimiesten koulutustarpeista Laadittu ja toteutettu koulutussuunnitelma Auditointi Laadittu yhteenveto koulutustarpeista seuraavalle vuodelle Malli laadittu ja hyväksytty Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa toimenpiteet määritelty. (Vuonna 2014 Kelan korvausluokka 2 kustannusten nousu pysähtynyt?) Työhyvinvointisuunnitelmat tehty ja niitä toteutetaan ja seurataan. Henkilöstösuunnitelmat osa toiminta- ja taloussuunnitelmaa; henkilöstöraportti (määräaikaiset vs. toistaiseksi voimassaolevat palvelussuhteet) Aikataulu, kustannusarvio Käyttäjätyytyväisyys Hankintahinta ja aikataulu Aikataulu, kustannusarvio Järjestelmät käytössä Riskienhallintajärjestelmä käytössä Järjestelmä käyttöönottovalmiudessa Raportoinnin nykytila kartoitettu ja kehittämitoimenpiteet määritelty Palvelu toimii suunnitelman mukaisesti Yhteinen tilavarausjärjestelmä käyttövalmiudessa, Soteoppimisympäristössä pilotoituna. Sähköiset oppimisympäristöt määritelty ja käyttöönottovalmiudessa Tietoturvariskien toteutumisesta johtuvien häiriöiden määrä Siirtyy toteutettavaksi organisaatiomuutosten jälkeen Siirtyy toteutettavaksi organisaatiomuutoksen jälkeen Ei mahdollista toteuttaa Työ jatkuu 2014 Kehittäminen jatkuu. AKO:n osalta käytössä Jatkuu 2014 Jatkuu 2014 24
7.2. Käyttötalouden toteutuminen Kokonaisuutena kuntayhtymän toiminta ja talous toteutui hyvin talousarviovuonna 2013. Kuntayhtymätasolla toimintatuotot ylittyivät yhteensä 0,444 milj. eurolla. Toimintakulut puolestaan alittuivat yhteensä 0,741 milj. eurolla talousarvioon nähden. Talousarviossa 2013 ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuustulon arvioitiin olevan yht. 18,871 milj.euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön (myöh. OKM) päätös ennakkoon maksettavasta valtionosuudesta ammatillisen peruskoulutuksen osalta (OKM 31.12.2012/92/221/2012) oli yhteensä 18,505 milj. euroa. Ennakkoon maksettavan ammattillisen peruskoulutuksen laskennallisen perusteiden opiskelijamäärä perustuu talousarviovuotta edeltävän vuoden toteutuneen opiskelijamäärän painotettuun keskiarvoon, joka oli vuonna 2012 1760,3 opiskelijaa. Talousarviota 2013 laadittaessa laskentaperusteena käytettiin vuodelle 2013 vahvistettua opiskelijakiintiötä 1810 opiskelijaa. Järjestäjäkohtainen yksikköhinta arvioitiin talousarviota laadittaessa 10 442,71 euroa/opiskelija. OKMn vahvistama kuntayhtymän järjestäjäkohtainen yksikköhinta oli 10 512,29 euroa/opiskelija (vuonna 2012 10 428,85 euroa/opiskelja). Valtakunnallinen järjestäjäkohtainen yksikköhinta oli 11 137,20 euroa/opiskelija (vuonna 2012 11 131,17 euroa/opiskelja). OKM:n vuoden 2013 päätöksessä lopullisesta rahoituksesta (OKM 19.12.2013/Dnro 92/221/2012) kuntayhtymälle maksettiin lisää yhteensä 0,282 milj. euroa. Tämä perustui siihen, että vuonna 2013 opiskelijamäärän toteutunut painotettu keskiarvo oli yhteensä 1787,2 opiskelijaa eli 26,9 opiskelijaa enemmän kuin ennakon perusteena oli. Talousarvioon nähden ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus toteutui liki arvioidun suuruisena ollen 0,071 milj. euroa pienempi. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen toteutuneet rahoitukset ylittivät aavistuksen talousarvioluvut: ammatillinen lisäkoulutus TA 1,516 milj. euroa ja TOT 1,539 milj. euroa, oppisopimuskoulutus TA 1,544 milj. euroa ja TOT 1,546 milj. euroa. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa rahoitus muodostui sekä vuodelle 2013 myönnetystä rahoituksesta että vuodelle 2012 myönnetystä opiskelijatyövuosista äkillisen rakennemuutosten vaikutusten lieventämiseksi. Koska päätös äkillisestä rakennemuutosrahoituksesta saatiin vasta loppuvuodesta 2012, koulutukset saatiin käynnistettyä joulukuussa 2012, ja ne ovat jatkuneet 2013 ja jatkuvat vielä vuonna 2014. Rahoitusta tuloutetaan toteutuneen koulutuksen mukaan. Tulosaluetasolla kaikki tulosalueet ylittivät niille asetetut sitovat taloudelliset tavoitteet. Tulosalueiden taloutta koskevat sitovat erät valtuustoon nähden on merkitty taulukkoon 8 varjostettuna. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen on kuvattu tulosalueiden tuloskorteissa. 25
TULOSALUE Alkuperäinen talousarvio Toteutuma Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty tuloskorteissa Poikkeama (TA- TOT) Koulutuksen järjestämispalvelut Toimintatuotot 724 900 952 850-227 950 Valmistus omaan käyttöön 32 000 0 32 000 Toimintakulut 6 262 685 6 188 516 74 169 Toimintakate -5 505 785-5 235 666-270 119 Suunnitelmapoistot 2 091 943 1 866 709 225 234 Laskennalliset erät 7 186 956 7 186 956 0 Tilikauden tulos (laskennallinen) -110-367 342 367 232 0 Ammattiopisto 0 Toimintatuotot 17 831 938 17 558 371 273 567 Toimintakulut 12 195 843 11 855 665 340 178 Toimintakate 5 636 095 5 702 706-66 611 Suunnitelmapoistot 428 665 406 283 22 382 Laskennalliset erät 5 422 104 5 422 104 0 Tilikauden tulos (laskennallinen) -215 174-126 675-88 499 0 Aikuisopisto 0 Toimintatuotot 9 261 456 9 714 400-452 944 Valmistus omaan käyttöön 20 000 0 20 000 Toimintakulut 7 196 818 6 894 359 302 459 Toimintakate 2 084 638 2 820 041-735 403 Suunnitelmapoistot 130 734 133 728-2 994 Laskennalliset erät 1 705 596 1 705 596 0 Tilikauden tulos (laskennallinen) 248 308 980 969-732 661 0 0 Oppisopimus 0 Toimintatuotot 1 543 706 1 580 866-37 160 Toimintakulut 1 452 707 1 428 666 24 041 Toimintakate 90 999 152 200-61 201 Laskennalliset erät 59 256 59 256 0 Tilikauden tulos (laskennallinen) 31 743 92 944-61 201 TULOSALUE Alkuperäinen talousarvio Toteutuma Poikkeama (TAM- TOT) Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty tuloskorteissa Koulutuksen järjestämispalvelut Toimintatuotot 724 900 952 850-227 950 6 262 6 188 Toimintakulut 685 516 74 169 Toimintakate -5 505 785-5 235 666-270 119 Suunnitelmapoistot 2 091 943 1 866 709 225 234 Laskennalliset erät 7 186 956 7 186 956 0 367 Tilikauden tulos (laskennallinen) -110-367 342 232 Ammattiopisto 0 Toimintatuotot 17 831 938 17 558 371 273 567 Toimintakulut 12 195 843 11 855 665 340 178 26 0