1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS

1.2T-1 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 3 1.1 Hankealueen sijainti 3 1.2 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun 3 1.3 Tien nykytilanne ja ongelmat 3 1.4 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset 4 1.5 Maankäyttö ja kaavoitus 6 1.6 Ympäristö 6 1.7 Tavoitteet 7 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 8 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 9 3.1 n ratkaisut ja hallinnolliset järjestelyt 9 3.2 Tekniset ratkaisut ja mitoitus 10 3.2.1 Liikenteenohjaus 12 3.2.2 Valaistus 12 3.2.3 Sillat ja tukimuurit 12 3.2.4 Kuivatuksen periaatteet 14 3.2.5 Johdot ja laitteet 14 3.2.6 Pohjavahvistukset 14 3.3 Tieympäristö 15 3.4 Liikennerajoitukset 16 3.5 Erikoiskuljetukset 16 3.6 Massatilanne ja läjitysalueet 16 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT 17 5 YVA:N JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOIMINEN TIESUUNNITELMASSA 18 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 18 6.1 Vaikutukset liikenteeseen 18 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen 18 6.3 Meluvaikutukset 18 6.4 Vaikutukset ilmanlaatuun 19 6.5 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön 19 6.6 Vaikutukset vesistön käyttöön ja pohjavesiin 19 6.7 Vaikutukset maa-ainesvaroihin 19 6.8 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin 19 6.9 Tärinävaikutukset 20 6.10 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 20 6.11 Kiinteistövaikutukset 20 6.12 Yhteiskuntatalous 20 6.13 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 20 7 RAKENNETTAVAT KADUT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT 20 8 HANKKEEN TOTEUTUMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET 21

1.2T-2 9 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI 21 9.1 Hyväksymisehdotus 21 9.2 Jatkotoimenpiteet 21 10 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 22

1.2T-3 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 1.1 Hankealueen sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa Kouvolan kaupungissa, Korian länsiosassa. Suunnittelualueeseen kuuluu valtatie 6 välillä Hevossuo Nappa. Lisäksi hankkeeseen sisältyy maantien 359 Anjala - Venäläistöyry (Anjalantie ja Venäläistöyryntie) liittymäalueella tehtäviä toimenpiteitä, sekä yksityisteiden ja kevyen liikenteen väylien järjestelyjä. Hankealue rajautuu etelässä Karisuontien liittymän kohdalla olevaan Hevossuon pysäköintialueeseen ja pohjoisessa maatien 359 (Venäläistöyryntie) liittymään. Hankealue sijaitsee pääosin kaavoittamattomalla alueella, vain Napan alueen kohdalla on asemakaava-alue. Hankkeeseen kuuluu uuden ylikulkusillan rakentaminen Helsinki Kouvola rautatien ylitse. Parannettavan valtatieosuuden pituus on noin 3,5 km. 1.2 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun Hankkeen kanssa yhtäaikaisesti ei ole tekeillä muita alueen tieverkostoon liittyviä suunnitelmia, eikä alueen kaavoitushankkeita. 1.3 Tien nykytilanne ja ongelmat Valtatien 6 osuus Loviisan Koskenkylästä Kouvolan Hevossuolle on parannettu vuonna 2004 leveäkaistatieksi. Tien kokonaisleveys on 13,5 metriä, josta ajoradan leveys on 11,0 metriä. Valtatie kapenee noin 700 metriä ennen Helsinki Kouvola radan Korian ylikulkusiltaa 8,0 metriä leveäksi (ajorata 7,5 m). Valtatien päällyste on asfalttibetonia (AB). Nopeusrajoitus on 80 km/h. Tievalaistus on suunnittelualueella vain Napan liittymäalueella (mt 359). Vuonna 1959 rakennettu Korian ylikulkusilta on todettu tehdyissä selvityksissä niin huonokuntoiseksi ja mitoitukseltaan sellaiseksi, ettei sillan leventäminen tai osittainenkaan hyödyntäminen valtatien siltana ole kannattavaa eikä perusteltua. Ylikulkusillan kapeus, huonokuntoiset kaiteet ja reunapalkit, liian lähellä rataa sijaitsevat pilarit sekä muut rakenteelliset puutteet aiheuttavat liikenneturvallisuusriskin sekä tie- että raideliikenteelle, vaikka sillan kantavuus on riittävä. Kun valtatie 6 parannettiin vuonna 2004 Koskenkylästä alkaen leveäkaistatieksi, jäi Napan liittymän eteläpuolinen noin 2,5 kilometrin pituinen tieosuus nykyiselleen. Osuuden kapea poikkileikkaus, huono suuntaus ja huonokuntoinen ylikulkusilta muodostavat näin valtatiejaksolle merkittävän moniongelmaisen laatupoikkeaman. Pitkän aikavälin suunnitelmissa on tavoitteena liittää valtatie 6 uuden Suviojan eritasoliittymän kautta valtatiehen 12. Valtatien 6 linjausta tullaan tällöin muuttamaan. Valtatien parantaminen nykyisellä paikallaan on vaikeaa ylikulkusillan uusimisen ja työnaikaisten liikennejärjestelyjen vuoksi.

1.2T-4 Edellä mainittujen syiden takia tiesuunnitelman lähtökohtana on Korian ylikulkusillan korvaaminen nykyisen lähelle toteutettavalla uudella sillalla ja valtatien rakentaminen uudelle linjaukselle siltä osin kuin se sijoittuu tavoitetilanteen mukaiselle tieverkolle. Nykyinen tie jää tällöin valtatien viereen rinnakkaistieksi, jolla alkuvaiheessa on sallittu vain kevyt liikenne ja rajoitetusti myös ajoneuvoliikenne. Tavoitetilanteessa rinnakkaistie voi olla rajoituksetta moottoriajoneuvoliikenteen käytössä, mutta nykyinen ylikulkusilta ei voi toimia tavoitetilanteessa rinnakkaistien siltana ilman perusteellista korjaamista tai uusimista. Valtatien 6 keskimääräinen liikennemäärä vuonna 2009 välillä Hevossuo - Nappa oli 5845 ajon/vrk, josta raskaan liikenteen osuus oli 12,1 %. Suunnittelualueen liikennemäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä 1,4 kertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna. Ennusteen mukainen liikennemäärä vuonna 2040 valtatiellä 6 on 8200 ajon/vrk. Parannettavalla valtatien osuudella on tapahtunut vuosina 2000 2010 (lokakuu 2010) yhteensä 42 onnettomuutta, joista 13 on ollut henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Onnettomuuksista yksi on ollut kuolemaan johtanut onnettomuus. Ko. onnettomuudessa on kuollut kaksi henkilöä ja kyseessä on ollut kohtaamisonnettomuus suoralla tieosuudella. Viimeisen viiden vuoden aikana on parannettavalla valtatien osuudella tapahtunut yhteensä 24 onnettomuutta, joista kahdeksan on ollut henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Onnettomuuksista yksi on ollut edellä kuvattu kuolemaan johtanut onnettomuus. Suurin osa onnettomuuksista on ollut tieltä suistumisia tai sattunut ajoneuvoilla, jotka ovat ajaneet samaan ajosuuntaan (mikään ajoneuvoista ei ollut kääntymässä). Napan kohdalla Korialta Lahden suuntaan (Venäläistöyryntie) johtavan seututien 359 ja valtatien nelihaaraliittymä on muutettu porrastetuksi kanavoiduksi liittymäksi vuonna 2002. Anjalantien (mt 359) erillinen kevyen liikenteen väylä kääntyy liittymässä valtatielle 6 Kouvolan suuntaan ja päättyy valtatien linja-autopysäkille. Napan liittymäalueella ei ole suojateitä valtatien nopeusrajoituksen takia (80 km/h). Valtatien yli linja-autopysäkeille tai Lahden suuntaan kulkevien turvattomuutta lisää kanavoinnista aiheutuva pitkä tien ylitysmatka. Kevyen liikenteen väylän jatkamisesta valtatien rinnalla pohjoiseen Keltin suuntaan on laadittu vuonna 2003 tie- ja rakennussuunnitelma, joka on ollut lausunnoilla. Suunnitelmalle ei ole hyväksymispäätöstä. 1.4 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset perustuu seuraaviin aiemmin laadittuihin selvityksiin ja suunnitelmiin: Vt 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola. Esiselvitys tiesuunnitelmaa varten, 2009 Esiselvitys on tehty erikseen laadittavan tiesuunnitelman lähtökohtien tarkentamista ja alustavien valtatielinjausvaihtoehtojen tutkimista varten. Esiselvityksessä on tutkittu valtatien 6 linjausvaihtoehtoja Hevossuon ja Napan välillä.

1.2T-5 Tie- ja katuverkon kehittäminen valtateillä 6 ja 12 välillä Hevossuo/Suvioja Puhjon eritasoliittymä. Esiselvitys yleiskaavoitusta ja yleissuunnittelua varten, 2008 Kouvolan kaupungin tie- ja katuverkon kehittämistä koskevassa esiselvityksessä on esitetty valtateiden 6 ja 12 tavoitetilanteen mukainen liittäminen uudella Suviojan eritasoliittymällä ja muut lähiajan toimenpiteet. Nämä sisältävät valtatien 6 liikennejärjestelyt yksityisteineen välillä Hevossuo Nappa. Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola Keltin eritasoliittymä., 2008 Valtatien 12 tiesuunnitelmassa on tarkennettu tavoitetilanteen ratkaisua esittämällä valtatielle 12 suunnitellun rinnakkaistien liittäminen seututiehen 359 ja edelleen valtatielle 6 Napan liittymään. Valtatie 6 välillä Hevossuo Nappa. Toimenpideselvitys, 2003 Valtatien 6 toimenpideselvityksessä (v. 2003) on tutkittu valtatien 6 linjausvaihtoehtoja Hevossuon ja Napan välillä. Vaihtoehtoina oli uuden tien ja Lahti Kouvola radan ylittävän sillan sijoittaminen nykyisen tien ja sillan välittömään läheisyyteen joko itä- tai länsipuolelle. Uusi linjaus poikkesi nykyisestä tiestä ylikulkusillan etelä- ja pohjoispuolella molempiin suuntiin noin 700 metrin matkalla. Toimenpideselvityksessä ei tarkennettu kevyen liikenteen järjestelyitä eikä merkittävästi yksityistiejärjestelyjä. Kaakkois-Suomen tiepiiri teki suunnitelman perusteella hanke- ja toimenpidepäätöksen 24.6.2004. Valtatien 6 yhteysvälin Koskenkylä Kouvola kehittämisselvitys, 2002 Valtatien 6 kehittämisselvityksessä on esitetty Koskenkylä - Kouvola yhteysvälin kehittämisen pitkän aikavälin yleisperiaatteet ja tavoiteltava laatutaso. Tavoitetilanteessa on Koskenkylä Suvioja välillä tavoitteena tie, jossa: ajosuunnat on erotettu rakenteellisesti toisistaan tien nopeusrajoitus on 100 km/h pääliittymät ovat eritasoliittymiä yksityistieliittymiä sallitaan vain harvoin ja niiden tulee olla T-liittymiä Tie voi toimia myös leveäkaistatienä, jos tien turvallisuus pysyy hyvänä. Lisäksi selvityksessä on todettu, että tärkeät pohjavesialueet suojataan sekä toteutetaan laajat rinnakkaistiejärjestelyt ja yhtenäinen kevyen liikenteen reitti erillään valtatiestä. Kehittämisselvityksessä on esitetty Hevossuo Nappa osuudelle tavoitetilanteen toimenpiteinä mm.: valtatien muuttaminen keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi Hevossuon eritasoliittymän rakentaminen kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille Hevossuo - Nappa Inginmaan yksityistien siirto Napan liittymään kevyen liikenteen alikulkukäytävä Napan liittymään

1.2T-6 1.5 Maankäyttö ja kaavoitus Kymenlaakson maakuntakaava on laadittu 2006. Kaava on alueellisesti rajattu vaihemaakuntakaava, joka käsittää maakunnan kuntakeskuksen lähialueineen sekä eräitä alueita, joilla on käynnissä liikenteen kehittämishankkeita. Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson taajamien maakuntakaavan 28.5.2008. Kymenlaakson liitossa on käynnissä maaseutualueiden vaihekaavan laadinta. Kymenlaakson maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), taajama-alueeksi (A) ja teollisuus- ja varastoalueeksi. Valtatie 6 on kaavassa merkitty kaksiajorataiseksi päätieksi, joka liittyy valtatiehen 12 eritasoliittymällä. Kaavaan on merkitty Hevossuon ja Suviojan eritasoliittymät. Lisäksi maakuntakaavaan on merkitty Napanrinteen pohjavesialue ja muinaismuistokohde. Suunnittelualueella on Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti oikeusvaikutukseltaan sitova Korian osayleiskaava vuodelta 2004. Kaavassa on osoitettu nykyisen valtatien linjauksen mukainen valtatiealue. Pääosin suunnittelualue kuuluu maaja metsätalousvaltaiseen alueeseen (M). Napan liittymän läheisyydessä on yksityisten palveluiden, teollisuuden ja liiketoiminnan alueita (PK-2) ja teollisuus- ja varastoaluetta (T). Lisäksi kaavaan on merkitty tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv) ja suojalue-/muinaismuistokohde (SM). Napan liittymän alueella on asemakaava. Ajantasakaava on vuodelta 2001. Kaavassa on esitetty valtatien ja seututien 359 liikennealueet. Ne mahdollistavat rinnakkaisen kevyen liikenteen väylän rakentamisen. Valtatien suunniteltu uusi osuus sijoittuu kaavattomalle alueelle. Voimassa olevat kaavakartat on esitetty kohdassa 1.7T. 1.6 Ympäristö Pohjavesiselvitys n yhteydessä on tehty pohjavesiselvitys. Nykyinen valtatie 6 sijaitsee Napan pohjavesialueella (Nappa B) noin 1,4 km matkalla. Pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä luokan I pohjavesialue. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,21 km 2. Pohjaveden muodostumisalue on 0,86 km 2. Pohjavesialueen kokonaisantoisuus on 550 m 3 /d. Pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa. Raviradan vedenottamo toimii varavedenottamona ja Varuskunnan vedenottamo on suljettu. Pohjavesiselvitys on esitetty kohdassa 16T. Luontoselvitys n yhteydessä on suunnittelualueelle laadittu luontoselvitys. Alueen kasvillisuus on pääosin tuoreen kankaan metsikköä. Lisäksi alueella on jonkin verran kuivahkon kankaan männikköjä. Luontoselvityksessä ei todettu suunnittelualueella sijaitsevan suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia, suojeltavia tai huomionarvoisia eliölajeja. Luontoselvitys on esitetty kokonaisuudessaan kohdassa 16T.

1.2T-7 Muinaisjäännökset Suunnittelualueella sijaitsee Niilolan hautaröykkiö. Kohde on muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Muinaismuistoalueen inventointiraportti on esitetty kohdassa 16T. Tieliikenteen melunleviämisen nykytilanne n yhteydessä on tehty meluselvitys. Hankkeen lähtötiedoissa maastomallin leveys on vain hiukan tiealuetta leveämpi, joten melun leviäminen laskettiin NBSTOY melunlaskentaohjelmalla. Poikkileikkauksien ja suunnitelmakartan pohjakartan käyrien perusteella määritettiin heijastuspinnat, joiden avulla saatiin 55dBA:n päivämelutason melualueet (klo 7-22) riittävän tarkasti määritettyä. Nykytilanteen liikennemäärä KVL2009 on 5850 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteenosuus 12 %. Mitoittavan päiväliikenteen määrä on 330 ajoneuvoa tunnissa. Nykyisin koko hankkeen alueella on 80 km/h nopeusrajoitus. Nykytilanteen 55 dba:n päivämelutason melukäyrän sijainti on esitetty melukartoilla piirustuksissa 16.4T-1 ja 16.4T-2. Vilkasliikenteinen valtatie muodostaa suunnittelualueella merkittävän jatkuvan melulähteen. Nykytilanteessa kolmessa kohdin asuinkiinteistöjen pihalla valtioneuvoston ohjearvo 55 dba:n melutaso ylittyy. Ensimmäinen kohde on suunnitelman paalulla 1000 (V6), jossa tien vasemmalla puolella tilan 1:648 kohdalla 55 dba:n melutaso ylittyy hieman. Toinen kohde on suunnitelman paalulla 2800 (V6) tien oikealla puolella, jossa 55 dba:n melutaso yltää kahden omakotitalon pihalle. Kolmas kohde on suunnitelman paalulla 4050 (V6) tien oikealla puolella, jossa myös 55 dba:n melutaso ylittyy. 1.7 Tavoitteet Hankkeen rajaus ja sille asetetut tavoitteet ovat: Suunnittelualue sijaitsee nykyisen valtatien 6 varrella. rajautuu valtatielle 6 välille Hevossuo Nappa, Kouvola. Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen kaikkien tienkäyttäjien osalta Liikenteen siirtäminen pois huonokuntoiselta Korian ylikulkusillalta Varautuminen tavoitetilanteen tielinjaukseen ja ohituskaistatien vaatimuksiin Kevyen liikenteen yhteyksien ja turvallisuuden parantaminen Napan alueella

1.2T-8 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS Vuonna 2003 on laadittu Valtatie 6 välillä Hevossuo - Nappa, toimenpideselvitys. Toimenpideselvityksessä on tutkittu valtatien 6 linjausvaihtoehtoja Hevossuon ja Napan välillä. Kaakkois-Suomen tiepiiri teki suunnitelman perusteella hanke- ja toimenpidepäätöksen 24.6.2004. Hanke- ja toimenpidepäätöksessä valittiin jatkosuunnitteluun linjaus, joka kulkee nykyisen valtatien länsipuolella. Toimenpideselvityksen pohjalta laadittiin vuonna 2009 esiselvitys erikseen laadittavan tiesuunnitelman lähtökohtien tarkentamista ja alustavien valtatielinjausvaihtoehtojen tutkimista varten. n laatiminen käynnistettiin vuonna 2009. Suunnitelmaa koskevia ratkaisuja on käsitelty hankeryhmässä, johon ovat kuuluneet edustajat Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (edustajat Liikenne- ja infrastruktuurivastuualueelta ja Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta), Kouvolan kaupungista, Kymenlaakson liitosta, Ratahallintokeskuksesta, Oy VR-Rata Ab:stä sekä suunnittelukonsultilta. Suunnittelutyön aikana konsultti on ollut yhteydessä tarvittaviin viranomais- ja asiantuntijatahoihin. Museoviraston kanssa on käyty keskusteluja liittyen Niilolan hautaröykkiöön. Muinaismuistolain mukainen virallinen suoja-alue ulottuu 2 metrin etäisyydelle röykkiön näkyvistä ulkorajoista. Museovirasto suosittelee laajempaa rajausta, jotta mahdollisesti röykkiön ympäristössä olevat muinaisen toiminnan merkit säilyvät vauriotta. Myös maisemallisesti laajempi ratkaisu on parempi. Niilolan hautaröykkiö jää yli 45 m päähän tien reunasta ja yli 35 m sivuojan ulkoluiskasta. Kaakkois-Suomen tiepiiri on julkaissut kuulutukset tiesuunnitelman laatimisesta ja sen aikana tehtävistä maastomittauksista sekä maaperätutkimuksista 31.5.2009 ja yleisötilaisuudesta 7.12.2009 Kouvolan Sanomissa. Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin 17.12.2009 Korian ABC liikennemyymälän kokoustilassa. Maanomistajilla ja asianosaisilla, joihin hanke saattaa vaikuttaa, on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta ja olla yhteydessä hankkeesta vastaaviin henkilöihin. Kuulutukset on esitetty kohdassa 1.6T.

1.2T-9 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 n ratkaisut ja hallinnolliset järjestelyt Suunnitellut väylät tunnuksineen on esitetty osassa B yleiskartalla 2.1T ja suunnitelma-asiakirjoissa 3.1T-1 2, 4.1T-1 ja 4.1T-2. Teiden pituusleikkaukset on esitetty osassa 5T. Valtatie 6 Helsinki-Joensuu-Kajaani (Helsingintie) Valtatie siirtyy uuteen linjaukseen noin 2,4 km matkalta. Linjauksen siirto alkaa Hevossuon pysäköintialueen kohdalta noin 900 m ennen Korian ylikulkusiltaa. Valtatie palaa nykyiselle linjaukselle Napan alueen kohdalla liittyen tien nykyiseen suoraan tieosuuteen. Valtatien nykyinen leveäkaistatieosuus jatkuu 1,5 km pidemmälle Napan suuntaan. Valtatielle rakennetaan uusi ylikulkusilta Helsinki Kouvola rautatien kohdalle. Nykyisen valtatien tasausta joudutaan kuivatuksen vuoksi laskemaan ennen tien nousemista ylikulkusille. Tasausmuutoksen vuoksi korjataan myös yksityistieliittymien tasauksia ja Hevossuon pysäköintialueen P2 sisäänajoliittymän R2 tasausta joudutaan laskemaan n. 30 metrin matkalta. Rakenteet uusitaan tältä osin. Valtatien uudella linjauksella maaperäolosuhteet ovat vaikeat. Ylikulkusillan molemmin puolin joudutaan valtatien rakennetta vahvistamaan paalulaatalla ja pilareilla. Nykyinen, sivuun jäävä valtatien osuus muutetaan kevyen liikenteen väyläksi J1. Väylän alkuosalla sallitaan moottoriajoneuvoliikenne Napanrinteen suuntaan ja alueen kiinteistöille. Nykyinen valtatie tulee tavoitetilanteessa toimimaan rinnakkaistienä. Tästä johtuen ajorataa ei kavenneta. Yksityistieliittymän Y6 jälkeen rakennetaan ajoradan kavennus estämään moottoriajoneuvoliikenteen kulku kevyen liikenteen väylälle. Kevyen liikenteen väylällä on oltava kuitenkin esteetön kulkumahdollisuus huoltokalustolla. Kevyen liikenteen väylää jatketaan Napan liittymään (mt 359) asti. Väylä kulkee valtatien eteläpuolella erillisenä kevyen liikenteen väylänä. Kevyen liikenteen väylä ylittää maantien 359 suojatiellä. Maantien 359 liittymään rakennetaan uusi alikulkukäytävä valtatien 6 alitse. Alikulkukäytävään rakennetaan pintavesien ja pohjavesien pois johtamiseksi pumppaamo. Kevyen liikenteen verkostoa jatketaan valtatien alikulkukäytävän pohjoispuolella siten että väylä jatkuu valtatien suuntaisena nykyiselle linja-autopysäkille (J4) ja seututien 359 (Venäläistöyryntie) reunassa (J3) aina Terästielle asti. Lisäksi rakennetaan yhteys seututien 359 varressa olevalle linja-autopysäkille (J5). Inginmaantien liittymä valtatielle katkaistaan ja sen korvaava yksityistie (Y7) siirretään kulkemaan Terästien kautta. Inginmaantien liittymässä olevat linjaautopysäkit poistetaan. Suunnittelualueen alkupäässä olevat linja-autopysäkit siirretään liikenneturvallisuuden kannalta parempiin paikkoihin Y3 ja J1 liittymien yhteyteen.

1.2T-10 Valtatien 6 alittava, nykyinen kevyen liikenteen alikulkutunneli poistetaan käytöstä. Uusi valtatielinjaus tulee tunnelin kohdalla kulkemaan kallioleikkauksessa, joten nykyisen alikulkutunnelin kautta kulkevalle ulkoilureitille ei pystytä järjestämään jatkuvuutta. Jatkossa ulkoilureitit kulkevat Napan uuden alikulkukäytävän kautta ja Y5 kautta ylikulkusillan alitse. Maantie 359 Anjala Venäläistöyry (Anjalantie), (M1) Kevyen liikenteen väylä J1 ylittää suojatiellä seututien 359. Nykyinen keskisaareke muutetaan siten, että kevyen liikenteen väylälle rakennetaan 4 m levyinen asfaltoitu kulkuaukko. Maantie 359 Anjala Venäläistöyry (Venäläistöyryntie), (M2) Kevyen liikenteen väylä J3 rakennetaan maantien länsipuolelle erillisenä kevyen liikenteen väylänä. Väylä jatkuu Terästien liittymään asti. Kevyen liikenteen väylä J5 ylittää suojatiellä seututien 359 ja jatkuu tien itäpuolella erillisenä kevyen liikenteen väylänä linja-autopysäkille asti. Nykyinen keskisaareke muutetaan siten, että kevyen liikenteen väylälle rakennetaan 4 m levyinen asfaltoitu kulkuaukko. 3.2 Tekniset ratkaisut ja mitoitus Teiden peruspoikkileikkaukset on esitetty piirustuksissa 4.1T-1 ja 4.2T-1. Valtatie 6: Leveäkaistatien peruspoikkileikkaus on 13.5/11.0 AB Leveäkaistatien korkean penkereen kaiteellinen poikkileikkaus on 15.0/11.0 AB Leveäkaistatien korkean penkereen betonikaiteellinen poikkileikkaus on 16.00/11.00 AB (sähkölinjan alla paaluväli 2170-2263). Leveäkaistatien osuudella mitoitusnopeutena on käytetty 100 km/h huomioiden tavoitetilanteen mukainen 2+1 keskikaiteellinen ohituskaistatie ja sen vaatimukset. Valtatien nykyinen poikkileikkaus on 8.0/7.0 AB, mitoitusnopeus 80 km/h. Tien sivukaltevuus enintään 3 % Pengerluiskien normaalikaltevuus on 1:4. Kaiteellisilla osuuksilla luiskan kaltevuus on 1:1,5. Pohjanvahvistus: syvästabilointi plv 1040 1250 paalulaatta plv 1250 1720 (poislukien ylikulkusilta) massanvaihto plv 1720 1800 Uusi Sillanmäen ylikulkusilta, HL= 14,00 m Uusi Napan alikulkukäytävä, HL= 15,60 m

1.2T-11 Kevyen liikenteen väylät: J1 plv 0 920 (ajoneuvolla ajo sallittu) peruspoikkileikkaus on 8.0/7.0 AB Erillisten kevyen liikenteen väylien J1 ja J3 peruspoikkileikkaus on 3.5/3.0 AB Kaiteellisen kevyen liikenteen väylän J1 osuuden poikkileikkaus on 3.75/3.0 AB (paaluväli 2426-2527) Kaiteellisen ja kavennetun kevyen liikenteen väylän J1 osuuden poikkileikkaus on 3.25/2.5 AB (paaluväli 2527-2620) Kavennettujen erillisten kevyen liikenteen väylien J4 ja J5 peruspoikkileikkaus on AB 3.0/2.5 Pengerluiskien normaalikaltevuus on 1:2 1:3. Kaiteellisilla kevyen liikenteen väylän J1 osuuksilla luiskan kaltevuus on 1:1,5. Yksityistieliittymät: Suunnittelualueella on valtatien 6 varrella kuusi nykyistä yksityistien liittymää. Näistä kolme katkaistaan ja kulku osoitetaan korvaavaa reittiä. Yhteen yksityistieliittymään tehdään parannuksia ja kaksi säilyy nykyisellään. Nykyisiä maatalousliittymiä suunnittelualueella on neljä, joista kolme katkaistaan ja kulku ohjataan eri kautta. V 6 Yksityistien paalu suunta tunnus pituus (m) leveys (m) päällyste Huom! 632 oik. Y2 45 8.0 Ab Nyk. liittymä 1021 vas. Y3 40 5.0 Sr Nyk. liittymä (parann.) 1065 oik. 13 3.5 Sr Katkaistaan J1 Yksityistien paalu suunta tunnus pituus (m) leveys (m) päällyste Huom! 910 vas. 13 3.0 Sr Katkaistaan 911 oik. Y6 15 4.0 Sr Nyk. liittymä 1843 vas. 24 5.5 Sr Katkaistaan Katkaistavat yksityisten teiden liittymät ja korvaavat yhteydet: Katkaistava liittymä Korvaava yhteys tien tunnus paalu suunta V6 1065 oik. J1 Y4M J1 910 vas. Y5 J1 1843 vas. M2 Terästie (katu) Y7 Y7 233 vas. Y1M Maatalousliittymät: Nykyisiä maatalousliittymiä suunnittelualueella on neljä, joista kaksi katkaistaan ja kulku ohjataan eri kautta. Katkaistavat maatalousliittymät ja korvaavat yhteydet: Katkaistava liittymä Korvaava yhteys tien tunnus paalu suunta J1 317 vas. Y3 - ML J1 2014 oik. yhteys J1 pl 1854

1.2T-12 Rampit: Suunnittelualueella on kaksi nykyistä pysäköintialuetta. Pysäköintialueen P1 ulosajoliittymä on yksityistieliittymän Y2 kautta. Pysäköintialueen P2 liittymät on merkitty rampeiksi. V 6 Rampin paalu suunta tunnus pituus (m) leveys (m) päällyste Huom! 740 vas. R1 30 6.0 Ab Nyk. liittymä 864 vas. R2 50 6.0 Ab Nyk. liittymä (parann.) Maantiet: Suunnittelualueella on kaksi nykyistä maantien liittymää. V 6 Tien paalu suunta tunnus pituus (m ) leveys (m) päällyste Huom! 3757 oik. M1 (Anjalantie) 77 7.0 Ab Nyk. liittymä 4009 vas. M2 (Venäläiästöyryntie) 46 7.0 Ab Nyk. liittymä 3.2.1 Liikenteenohjaus Liikenteenohjaukseen ei suunnitelmassa esitetä muutoksia. Nykyisiä liikennemerkkejä ja opastustauluja siirretään tienrakennustöiden alta. Uudet ajoratamaalaukset merkitään tieliikenneasetuksen mukaisesti. Valtatien tavoitenopeus on 100 km/h leveäkaistatieosuudella. Kevyen liikenteen väylällä J1 sallitaan tontille ajo yksityistien Y6 kautta. Nopeusrajoitukseksi esitetään 50 km/h. Jalankulku- ja pyöräteillä mopoilu on sallittu. Kevyen liikenteen väylien tasoliittymiin asetetaan suojatietä osoittavat liikennemerkit. 3.2.2 Valaistus Suunnittelualueen valaistukseen ei suunnitelmassa esitetä muutoksia. Napan alikulkukäytävä valaistaan. 3.2.3 Sillat ja tukimuurit Nykyinen Korian ylikulkusilta on huonokuntoinen ja jää vähäiselle yksityistie- ja kevyen liikenteen käyttöön. Tässä tiesuunnitelmassa ei ole varauduttu nykyisen sillan kunnostamiseen ja sen kustannuksiin. Valtatielle 6 rakennetaan uusi ylikulkusilta Helsinki Kouvola rautatien ylitse. Lisäksi valtatien alitse rakennetaan uusi alikulkukäytävä kevyelle liikenteelle Napan liittymän yhteyteen (mt 359).

1.2T-13 S1 SILLANMÄEN YLIKULKUSILTA Siltapaikka Siltapaikalla valtatie kuuden uusi linjaus ylittää Kouvola- Lahti radan. Sillan kohdalla valtatiellä on kaarre, jonka kaarresäde 2000 metriä. Pystygeometriassa on pyöristyskaari, jonka S= 15 000 m. Alittavassa radassa on vaakakaarre, jonka R=1742 m. Ylittävän valtatien tasaus siltapaikalla on tasolla +70.434 +69.366. Alittavan radan korkeusviiva on sillan kohdalla tasolla +60,70. Alittavan radan ja ylittävän väylän risteyskulma on 86 astetta. Tehtyjen pohjatutkimusten mukaan kallion pinta on tasolla +52.8 +54.8. Maaperä siltapaikalla on savea tai savista silttiä. Siltatyyppi Uusi silta on teräsbetoninen 3-aukkoinen ulokelaattasilta, jonka jännemitat ovat 2,0+12+20+17+2,0= 53,0 m. Sillan hyödyllinen leveys on 14,0 m. Suunnitelmassa on varauduttu mahdolliseen myöhemmin tehtävään levitykseen, jonka suuruus on 2,75 m. Silta perustetaan lyötäville teräsputkipaaluille. Jokaiselle tuelle lyödään kolme teräsputkipaalua. Paalut katkaistaan maanpinnan tasosta ja jatketaan teräsbetonipilareina sillan kanteen. Tiepenger sillan päissä sekä molemmat etuluiskat perustetaan teräsbetoniselle paalulaatalle. Etuluiskaan sillan kannen alle tehdään tuelle T4 betonikiviverhous ja tuelle T1 sepeliverhous. Muista osin sillan keilat ja luiskat nurmetetaan. Silta rakennetaan uudelle tielinjaukselle. Rakentamisen aikana valtatien liikenne on nykyisellä tiellä. S2 NAPAN ALIKULKUKÄYTÄVÄ Siltapaikka Siltapaikka sijaitsee valtatiellä 6 maantien 359 liittymän välittömässä läheisyydessä. Sillan kohdalla kevyen liikenteen väylä J3 alittaa valtatie kuuden. Sillan kohdalla valtatie on suora. Pystygeometriassa on pituuskaltevuus 0.0061. Alittava kevyen liikenteen väylä on sillan kohdalla suora. Ylittävän valtatien tasaus siltapaikalla on tasolla +75.0. Alittavan raitin tasaus on sillan kohdalla tasolla +70,88 +70.60. Alittavan raitin ja ylittävän valtatien risteyskulma on noin 89.6 astetta. Maaperä siltapaikalla on silttistä hiekkaa. Kallion pinta on todettu tasolla +69.8 +71.0. Korkealla olevan pohjaveden takia siltapaikka kuivatetaan pumppaamon avulla. Siltatyyppi Uusi silta on betonijalallinen teräskaarisilta, jonka vapaa-aukko on 6,0 metriä. Sillan hyödyllinen leveys on 15,6 m. Sillan perustuselementit asennetaan louhitun kallion päälle tehdylle murskepatjalle. Silta varustetaan korkealla ja harvalla sillan kaiteella ja korkealla suojaverkolla. Tieluiskat sillan kohdalla nurmetetaan. Silta rakennetaan nykyiselle tielinjaukselle. Rakentaminen toteutetaan vaiheittain tai siltapaikalle rakennetaan kiertotie.

1.2T-14 3.2.4 Kuivatuksen periaatteet Kuivatus perustuu pääosin alueen nykyisiin kuivatusratkaisuihin. Välikaistallisilla osuuksilla pintavedet johdetaan avo-ojien ja rumpujen kautta nykyisiin laskuojiin. Maalaatikkorakenteissa syväkuivatus toteutetaan salaojilla. Salaojaputket puretaan avo-ojiin tai sadevesikaivoihin. Salaojiin rakennetaan salaojien tarkastuskaivot 50 m välein. Uuden Sillanmäen ylikulkusillan siltapaikan kuivatuksen parantamiseksi rakennetaan uusi rumpu rautatien alitse. Napan uuteen alikulkukäytävään rakennetaan pumppaamo sadevesien ja pohjavesien poistamiseksi. Alikulkukäytävään rakennetaan myös sadevesiverkosto ja salaojat. Suunnitelmassa on esitetty yksi uusi laskuoja pintavesien pois johtamiseksi valtatien tiealueelta. 3.2.5 Johdot ja laitteet Suunnittelualueella on TeliaSonera Oyj:n, Kymenlaakson Sähkö Oy:n, Kymen Puhelin Oy:n ja Finngrid Oyj:n johtoja ja kaapeleita. Lisäksi alueella on Vari Oy:n maakaasuverkosto. Vesijohto- ja viemäriverkostoja alueella on Kouvolan Vesi Oy:llä, Kausalan Vesihuolto Oy:llä ja Teuroisten vesiosuuskunnalla. Tievalaistus ja siihen liittymät maakaapelit ovat Liikenneviraston omistuksessa. Johtojen ja laitteiden sijainnit ovat suunnitelmakartoilla likimääräisiä ja niiden tarkka sijainti tulee tarkistaa näytöin ennen tienrakennustöiden aloittamista. Johtojen ja laitteiden siirtosuunnitelmat on esitetty osassa 6T. 3.2.6 Pohjavahvistukset Suunnittelualueella luonnollinen maanpinta on alimmillaan tasossa +57 +62 (savipehmeiköllä alueen eteläosassa) ja alueen pohjoisosalla korkeimmillaan tasossa +85. Savipehmeiköllä, joka ulottuu paalulle noin 1800 jonkin verran ylikulkusillan pohjoispuolelle, savea on suurimmalla osalla aluetta 10-23 m paksuudelta, ylikulkusillan kohdalla savi ohenee jo 5-8 metriin ja loppuu kokonaan pian sillan pohjoispuolella. Savessa on noin 2 m paksuinen, melko luja kuivakuorikerros. Kuivakuoren alla on pehmeä sitkeää savea. Saven pienimmät lujuudet kuivakuoren alapuolella ovat 10 17 kpa ja syvemmälle mentäessä saven lujuus vähitellen kasvaa 30-50 kpa:iin, joskin välissä on monin paikoin noin 10 m syvyydellä jonkin verran heikompi kerros. Saven vesipitoisuus kuiva-aineksesta laskettuna on pääasiassa välillä 40 100 % ja hienousluku on jokseenkin samansuuruinen kuin vesipitoisuus. Savipehmeiköllä tiepenger on suunniteltu perustettavaksi korkean penkereen alueella plv. 1250 1720 (poislukien ylikulkusilta) paalulaattarakennetta käyttäen ja matalan penkereen kohdilla plv. 1040 1250 syvästabilointia käyttäen. Savikerroksen suuren paksuuden takia kustannusero paalulaattarakenteen ja syvästabiloinnin välillä on tavallista pienempi ja perustamistapojen rajakohdalla penger on vain n. 2 m korkea.

1.2T-15 Savikerroksen suuren paksuuden takia myös pilarien ulottaminen aivan saven pohjaan ei nykykalustolla onnistune. Penkereelle varataan 3-6 kk esikuormitusaikaa, jolloin savikerroksen alaosan pienet jälkipainumat ehtivät tapahtua. Plv. 1040 1060 pilarointi muotoillaan toimimaan siirtymärakenteena asteittain lyhennettävin pilarein. Plv. 1720-1800 savikerroksen ohentuessa alle 3,5 metriin, paalulaattarakenne vaihdetaan matalahkoksi massanvaihdoksi. Ylikulkusillan pohjoispuolella maasto nousee ja korkeimmilla kohdilla kallio on joko aivan pinnassa tai ohuen moreenikerroksen alla. Tie tulee usean metrin syvyiseen kallioleikkaukseen. Kallio-osuuden jälkeen maasto jälleen laskee, noin tasoon +72. Maaperä on kovaa kuivakuorisavea, silttiä ja hiekkaa. Matala tiepenger perustetaan maanvaraiseksi. 3.3 Tieympäristö Suunnittelualueelta poistetaan nykyistä puustoa uusien tielinjausten alta. Tieluiskat nurmetetaan. J1 liittymän läheisyyteen rakennetaan näkemien katkaisemiseksi mäki maastoa muotoilemalla. Maastonmuotoilu metsitetään. Alueen nykyistä puustoa pyritään säilyttämään. Tieluiskat ja Napan uuden alikulkukäytävän luiskat nurmetetaan. Pohjavesi n laatimisen yhteydessä selvitettiin Napan pohjavesialueen suojaustarve. Kairaustutkimusten perusteella nykyisen valtatien kohdalla kallioperä on hyvin lähellä maanpintaa; maapeitteiden paksuus on tyypillisesti alle kaksi metriä ja monin paikoin esiintyy avokallioita. Tulevan valtatien kohdalla maapeitteiden paksuus on vielä pienempi. Laadittavan tiesuunnitelman pituusleikkauksen perusteella Napan pohjavesialueen vedet johdetaan valtatien kohdalla etelään. Lisäksi tie tulee sijaitsemaan lähes koko matkaltaan kallioleikkauksessa. Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen näkemys on se, että Napan pohjavesialueelle ei tarvitse rakentaa pohjavesisuojauksia. Laadittavassa tiesuunnitelmassa on kuitenkin huomioitava kuivatus siten, että pintavedet eivät pääse lammikoitumaan varsinkaan kallioleikkausten kohdalla. Pohjavedenpinnan alentamien Napan alikulkukäytävän osalta pohjavedenpinnankorkeutta madalletaan pysyvästi pumppaamolla. Asiasta on neuvoteltu Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen kanssa. Suunniteltu alikulkukäytävä ei sijaitse pohjavesialueella. Muodostuvan pohjaveden määrä on vähäinen alikulkukäytävän kohdalla, koska maaperä on pääasiassa silttihiekkaa ja kallionpinta on lähellä maanpintaa. Alustavien laskelmien mukaan kaivantoon suotautuvan pohjaveden määrä alikulkukäytävän kohdalla olisi alle 6 m 3 vuorokaudessa. Vesimäärä on vähäinen, eikä se siten ole pumppaamoa mitoittava tekijä verrattuna rankkasateisiin.

1.2T-16 Meluntorjunta Valtatien 6 paalulla 1000 tien vasemmalla puolella sijaitseva ja paalulla 4050 tien oikealla puolelle sijaitseva yksittäiset kiinteistöt ovat valtioneuvon ohjearvon ylittävällä 55 dba:n alueella ja altistuvat liian voimakkaalle tieliikenteen aiheuttamalle melulle, joten kiinteistöt tulisi suojata melulta. Valtatie paalulla 1000 tien vasemmalla puolella olevan kiinteistön kohdalla valtatien tasausta hieman alennetaan. Tällä toimenpiteellä ei aivan vielä pystytä saavuttamaan riittävän alahaista melutasoa koska ajonopeudet kasvavat. Kohde vaatii meluntorjuntatoimenpiteenä meluvallin rakentamisen. TSV+ 3,0 m korkealla meluvallilla saadaan riittävä suojausvaikutus aikaiseksi. Valtatien paalulla 4050 tien oikealla puolella olevan kiinteistö kohdalle on rakennettava TSV+ 3,0 m korkea meluvalli, jotta valtioneuvoston ohjearvot alittuvat. Kyseisellä kohdalla tien parantamistoimenpiteet eivät aiheuta tieliikenteen melun lisääntymistä, mutta liikenteen lisääntyessä melun haittavaikutukset lisääntyvät ilman meluntorjuntatoimenpiteitä. Meluvallit sijoitetaan heti tien vastaluiskan taakse osittain tiealueelle. Tiealueen määrityksessä ei ole varauduttu melusuojauksiin, joten rakentamisen yhteydessä joudutaan vaatimaan maanomistajilta suostumuksen melusuojauksien rakentamiseen. Meluntorjuntatoimenpiteet ja niiden vaikutukset on esitetty melukartoilla piirustuksissa 16.4T-1 ja 16.4T-2. 3.4 Liikennerajoitukset Valtatielle 6 esitetään liittymäkiellon asettamista paaluvälille 600 4100. Liittymäkieltoalueella uudet liittymät vaativat luvan. Luvan saaminen edellyttää tiesuunnitelman laatimista. Valtatielle 6 esitetään kevyen liikenteen kieltoa paaluvälille 1065 4000. Kevyt liikenne ohjataan rinnakkaiselle kevyen liikenteen väylälle (J1). Kevyen liikenteen väylällä J1 sallitaan moottoriajoneuvoliikenne paaluvälillä 0 920 (Y6 liittymään asti). Kevyen liikenteen väylillä sallitaan mopolla ajo. 3.5 Erikoiskuljetukset Suunnittelualue kuuluu erikoiskuljetusten verkostoon. Erikoiskuljetusten vaatima tilavaraus tulee ottaa huomioon tavoitetilanteen mitoituksissa valtatien muuttuessa 2+1 keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. 3.6 Massatilanne ja läjitysalueet Korkeiden pengerten vuoksi hankkeessa on käyttökelpoisten massojen osalta alijäämää. Pintamaanpoiston ja maaleikkausmassoja voidaan käyttää J1 alkupäässä maisematäyttö 1 alueen maastonmuotoiluun niiltä osin kuin massoja ei voida hyödyntää suunnitelman mukaisissa luiska- / pengertäytöissä. Pintamaanpoistosta jää läjitettävää massaa arviolta n. 10 000 m 3. n yhteydessä ei ole esitetty läjitysalueita.

1.2T-17 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT Valtatien 6 tielinjauksen osalta tiesuunnitelmassa suunnittelua jatkettiin toimenpideselvityksen (2003) pohjalta tehdyn hanke- ja toimenpidepäätöksen ja esiselvityksessä (2009) esitetyn linjauksen mukaisesti. Näissä selvityksissä on valtatielle tutkittu useampia linjausvaihtoehtoja. Selvityksissä on huomioitu valtatien uuden linjauksen siirtämisen mahdollisuudet molemmille puolille nykyistä valtatietä. Valtatien linjausta tarkennettiin työn edetessä. Valtatien linjauksen suunnittelun pakkopisteinä ovat toimineet rautatierakenteiden sijainnit, Niilolan hautaröykkiö ja Finngrid Oyj:n sähkölinja. n alkuvaiheessa tarkasteltiin mahdollisuutta parantaa tie suoraan tavoitetilanteen mukaiseen poikkileikkaukseen (keskikaiteellinen ohituskaistatie). Tästä jouduttiin kuitenkin hankkeen rakennuskustannuksien vuoksi luopumaan. Vaihtoehdon kuvia on esitetty osassa 17.1T. luonnosten esittelytilaisuuden jälkeen valtatien linjaukseen ei tehty merkittäviä muutoksia. Valtatien tasausta on tutkittu ja suunniteltu tarkkaan. Esittelytilaisuudessa esitellyissä kuvissa valtatien tasaus nousi loivasti pitkältä matkalta Helsingin suunnasta tultaessa ennen uutta ylikulkusiltaa. Pohjatutkimuksissa kuitenkin selvisi myöhemmin maaperän heikko kantavuus. Pohjanvahvistuksen kustannusten minimoimiseksi on valtatien tasausta jouduttu muuttamaan huomattavasti. Valtatien tasausvaihtoehtoja on esitetty osassa 17.3T. Valtatien tasauksen suunnittelun pakkopisteinä ovat toimineet uusi ylikulkusilta ja sen kohdalla kuperan pyöristyssäteen vähimmäisarvo S=15000 (leveäkaistatie), sekä Finngrid Oyj:n sähkölinja. Lisäksi valtatien tasausta on jouduttu alentamaan suunnittelun alkuosuudella pintakuivatuksen toimivuuden vuoksi (V6 plv 701 1050). n laatimisen yhteydessä tarkasteltiin vaihtoehtona parantaa valtatie nykyisellä linjauksella. Olemassa olevan tien parantaminen liikenteen alla nähtiin kuitenkin liian vaikeaksi eikä valtatien 6 katkaisemista kokonaan liikenteeltä ja liikenteen ohjaamista Korian kautta kulkevalle korvaavalle reitille pidetty mahdollisena. Tästä syystä ko. vaihtoehdosta luovuttiin. Vaihtoehtotarkastelu on esitetty osassa 17.2T. Napan liittymäalueen kevyen liikenteen väylien sijaintia on suunnittelun aikana muutettu. J3 väylän vaihtoehtoinen linjaus kulki suoraan alikulkukäytävästä vanhaa tienpohjaa pitkin (kiinteistö 1:660) Terästielle. Vaihtoehdosta luovuttiin, koska se olisi vaatinut kaavamuutoksen. Linjausvaihtoehto on esitetty osassa 17.5T. Lisäksi Napan alikulkukäytävään on tutkittu vaihtoehtoista siltatyyppiä. Vaihtoehtotarkastelut on esitetty kohdassa 17T, osassa C.

1.2T-18 5 YVA:N JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOIMINEN TIE- SUUNNITELMASSA Hankkeesta ei ole tehty yleissuunnitelmaa eikä hanke edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset liikenteeseen n toteuttaminen parantaa valtatien 6 liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Tielinjaus on geometrialtaan korkealuokkainen ja leveäkaistatien osuus jatkuu nykyisestä leveäkaistatien päästä 1,5 km. Toimenpiteillä korvataan nykyinen ongelmallinen tieosuus. Lisäksi yksityisteiden ja maatalousliittymien määrä vähenee valtatien varrelta. Inginmaantien liittymän katkaiseminen valtatieltä aiheuttaa vähäistä kiertohaittaa yksityistien varrella asuville, mutta parantaa liikenneturvallisuutta. Kevyen liikenteen olosuhteet ja liikenneturvallisuus paranee merkittävästi rakennettavien uusien kevyen liikenteen väylien ansiosta. Erityisesti Napan uusi alikulkukäytävä lisää kevyen liikenteen turvallisuutta. 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Suunnitelmassa esitetyt ratkaisut eivät edellytä kaavamuutoksia. Inginmaan yksityistien (Y7) linjaus kulkee lyhyeltä osin kaavassa osoitetulla teollisuustontilla. Tämä vaatii Kouvolan kaupungin suostumuksen. Yksityistien linjaus on jouduttu suunnittelemaan esitetylle linjaukselle vanhan kaatopaikan vuoksi. Linjauksessa on pyritty väistämään kaatopaikan alue luiskineen. Tavoitetilanteessa Inginmaantien linjaus muuttuu uusien liikennejärjestelyjen yhteydessä. 6.3 Meluvaikutukset ssa valtatien 6 plv 900 3100 tien tasausta ja suuntausta muutetaan ja valtatien 6 plv 600 2400 nopeusrajoitus 80 km tunnissa muutetaan 100 km tunnissa rajoitukseksi. Tiehankkeen liikenteelle avaamisvuodeksi on arvioitu vuotta 2016, johon mennessä liikenteen on arvioitu lisääntyvän 10 %. Valtioneuvoston 55 dba:n melutasokäyrät on esitetty melukartoilla piirustuksissa 16.4T-1 ja 16.4T-2. Lisäksi kartoille on merkitty myös tavoitevuoden 2040 melukäyrät. Liikenteen arvioidaan lisääntyvän vuoteen 2040 mennessä 1,40 kertaiseksi nykytilanteeseen nähden. Valtatien 6 paalulla 1000 tien vasemmalla puolella sijaitseva ja paalulla 4050 tien oikealla puolelle sijaitseva yksittäiset kiinteistöt ovat valtioneuvon ohjearvon ylittävällä 55 dba:n alueella ja altistuvat liian voimakkaalle tieliikenteen aiheuttamalle melulle, joten kiinteistöt tulisi suojata melulta.

1.2T-19 Paaluvälillä 2500 3000 valtatien uusi linjaus on leikkauksessa, joten sillä kohdalla 55 dba:n melualue kapenee huomattavasti tiiviimmän Napanrinteen asutuksen kohdalla. Lisäksi valtatien linjaus siirtyy kauemmaksi asutuksesta. Muut yli 55 dba:n alueelle jäävät kiinteistöt ovat teollisuuden tai kaupan alan kiinteistöjä ja niissä ei ole asuinkiinteistöjä. 6.4 Vaikutukset ilmanlaatuun Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia päästöihin ja ilmanlaatuun. 6.5 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Suunnitelmassa esitetyillä ratkaisuilla ei ole merkittävää vaikutusta ympäröivään luontoon, kasvillisuuteen eikä eläimistöön. Suunnittelualueelta joudutaan poistamaan puustoa rakennettavien väylien alta. 6.6 Vaikutukset vesistön käyttöön ja pohjavesiin Suunnittelualue sijaitsee osittain I-luokan pohjavesialueella. Tehtyjen selvityksien ja Kaakkois-Suomen ELY keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen päätöksen perusteella valtatielle ei vaadita pohjavedensuojausta. Vaikutukset alueen pintavesiin on vähäiset. Pintavedet johdetaan pääosin nykyisten ja osittain uusien sivuojien, rumpujen ja puolirumpujen kautta olemassa oleviin tai suunnitelmassa esitettyihin uusiin laskuojiin. Napan alikulkukäytävän kohdalla pohjaveden pintaa alennetaan pysyvästi pumppaamolla. Pohjaveden pinta alenee arviolta n. 2,5 m. Asiasta on sovittu Kaakkois-Suomen ELY keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen kanssa. 6.7 Vaikutukset maa-ainesvaroihin Valtatien 6 linjauksen muuttaminen edellyttää kallion louhintaa 400 m matkalta. Kallioleikkauksen syvyys on korkeimmillaan n. 5,5 m. Luiskatäytöissä ja J1 alkupään maisematäyttöalueen muotoilussa voidaan käyttää maaleikkausmassoja, jos ne osoittautuvat tarkoitukseen kelvollisiksi. Tierakenteisiin käytetään vain puhtaita maamassoja. 6.8 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin Kalliolouhinta muuttaa alueen maisemaa jonkin verran. Rakennettavat kevyen liikenteen väylät ja Napan alikulkukäytävä parantavat alueen taajamakuvaa. Valtatien 6 uusi linjaus ei vaikuta Niilolan hautaröykkiöön ja sen säilymiseen koskemattomana. Röykkiö jää yli 30 m päähän tiealueen reunasta.

1.2T-20 6.9 Tärinävaikutukset Hankkeella ei ole merkittäviä tärinävaikutuksia rakentamisen aikaisen kalliolouhinnan lisäksi. 6.10 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Suunniteltavat kevyen liikenteen väylät parantavat asukkaiden turvallista liikkumista ja näin ollen lisäävät alueen viihtyvyyttä. Valtatien 6 alittava ulkoilua palveleva nykyinen kevyen liikenteen alikulkutunneli poistetaan käytöstä. Uusi valtatielinjaus tulee tunnelin kohdalla kulkemaan kallioleikkauksessa, joten ulkoilureiteille ei pystytä järjestämään jatkuvuutta. Korvaavat ulkoilureitit kulkevat Napan uuden alikulkukäytävän kautta ja Y5 kautta ylikulkusillan alitse. 6.11 Kiinteistövaikutukset n toteuttaminen edellyttää yksityisten maanomistajien maiden lunastamista tietarkoituksiin valtatien 6 varrella. Lunastettavien maa-alueiden kokonaispinta-ala on noin 46 200 m 2 ja ehdotettu tiealueen raja on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1 2. 6.12 Yhteiskuntatalous Hankkeen alustava kokonaiskustannusarvio on 7 929 800 (alv 0 %). MAKU-ind. huhtikuu 2010: 121,00 (2005=100), josta lunastus- ja korvauskustannuksia on 23 900 (alv 0 %). 6.13 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Työnaikaisista liikennejärjestelyistä ja kalliolouhinnasta aiheutuu jonkin verran melu-, tärinä- ja pölyhaittaa tien käyttäjille ja alueen asukkaille tienrakennustöiden yhteydessä. 7 RAKENNETTAVAT KADUT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEI- DEN SIIRROT Suunnitelmissa esitetyt tiejärjestelyt edellyttävät olemassa olevien johtojen ja laitteiden suojaamista ja siirtämistä. Johdot ja laitteet on esitetty osassa C, kohdassa 6T. Johtoihin ja laitteisiin kohdistuvista toimenpiteistä on laadittu yleissuunnitelmat, jotka on esitetty osassa D, kohdassa 6TT. Siirto- ja suojaustoimenpiteistä on suunnittelun aikana neuvoteltu johto- ja laiteomistajien kanssa. Hankealueella siirretään ja suojataan Kymenlaakson sähkö Oy:n, Kymen Puhelin Oy:n, Telia Sonera Finland Oyj:n ja Liikenneviraston omistamia johtoja ja laitteita.

1.2T-21 8 HANKKEEN TOTEUTUMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPI- MUKSET Suunnitelmassa esitetyt ratkaisut eivät edellytä kaavamuutoksia. Inginmaan yksityistien (Y7) linjaus vaatii Kouvolan kaupungin suostumuksen. Yksityistie kulkee lyhyeltä osin kaavassa osoitetulla teollisuustontilla. Kymenlaakson sähkö Oy:n esitetään siirtävän kustannuksellaan omistamansa pylväät ja johdot tarvittavilta osin. Siirtokustannukset ovat noin 3 800 (sis. alv 0 %). Kymen Puhelin Oy:n esitetään siirtävän kustannuksellaan omistamansa maakaapelit tarvittavilta osin. Siirtokustannukset ovat noin 3 000 (sis. alv 0 %). Telia Sonera Finland Oyj:n esitetään siirtävän kustannuksellaan omistamansa rakenteet ja laitteet tarvittavilta osin. Siirtokustannukset ovat noin 25 000 (sis. alv 0 %). 9 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JAT- KOTOIMENPITEIKSI 9.1 Hyväksymisehdotus Hyväksymisehdotus on esitetty kohdassa 1.3T. 9.2 Jatkotoimenpiteet n hyväksymisen jälkeen laaditaan ennen hankkeen toteuttamista rakennussuunnitelma, joka sisältää yksityiskohtaiset piirustukset ja rakennustapaohjeet.

1.2T-22 10 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT n on laatinut Kaakkois-Suomen ELY keskuksen toimeksiannosta TL-Suunnittelu Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut FM Sanna Suokas ja suunnittelijana ins. Kari Seitsonen. Maastomittauksista ja pohjatutkimuksista on vastannut Destia Oy. Geoteknisestä suunnittelusta on vastannut DI Antti Junnila Innogeo Oy:stä. Siltasuunnittelusta on vastannut Jussi Kurhinen Insinööritoimisto Suunnittelukide Oy:stä. Meluselvityksen on laatinut Simo Saros Destia Oy:stä. Lisätietoja antavat: Vesa Koistinen Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Kauppamiehenkatu 4 45100 Kouvola puh: 040 720 7270 s-posti: vesa.koistinen@ely-keskus.fi internet: www.ely-keskus.fi Sanna Suokas TL-Suunnittelu Oy Svinhufvudinkatu 23 A 15110 Lahti puh: 0400 728 311 s-posti: sanna.suokas@tloy.com Kouvolassa 31.12.2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TL-Suunnittelu Oy Vesa Koistinen Sanna Suokas