Siementuottajapäivä Ahlman 9.2.2016 Jarmo Tervala, siementuoteryhmä
SIEMENTEN MARKKINATILANNE YLEISESTI Sadosta -14 saatu hyvä laatuinen vilja, sekä viljan hinnan yleinen taso kannusti viljelijöitä pitämään vaihtoehtona / käyttämää TOS siementä, mutta aktiivisen kampanjoinnin ja siementarjonnan ansiosta saavutettiin yleisesti varsin hyvä lopputulos Siementen kokonaismyynti + \ samat Myynti, mutta ~1,5Mkg edelliseen siemenvuoteen. Uusi sato + siemenkeskuksissa olevat erittäin hyvälaatuiset ylivuotiset ~24Mkg + Tilasiemen yhteistyön kautta ~1,0Mkg = 25Mkg. Kevätviljojen siemenkauppaan lähdetty erittäin pontevasti liikkeelle jokaisella myynti, markkinointi, logistiikka ym. osa-alueella, takamatkassa olemme siemenvuosi 15-16 tulee olemaan äärimmäisen haasteellinen Rehutuksia 1500tn
C2 MYYNTI JA TOIMITUSHISTORIAA
KEVÄÄLLÄ 2016 KYLVÖÖN Tavoitteena ~7000ha. Lajikerajoitusryhmissä oltava tarkkana, vältytään ikäviltä yllätyksiltä. Olemme varmoja siitä että lajikerajoituslistan noudattaminen vielä realisoituu omien / edustamiemme lajikkeiden menestyksenä siemenkaupassa ja yhteistyökumppaniemme etuna myöskin. Lajikeaitouksissa jo nyt havaittuja ongelmia?! Öljykasvitilanne? Mitä tilalle: Nurmikasveja / siemenhernettä, erinomaisia kiertokasveja molemmat. Ruokahernesopimus käy myös erinomaisesti nämäkin alat viljelys tarkastetaan. Tietenkin viljan tuotanto myös?
TUOTANTOALAT, LAJIT
2-TAHOISET OHRAT TUOTANTOALAT 2016
KAURAT 2016 ALAT
KEVÄTVEHNÄ TUOTANTOALAT 2016
Hehtaarit NURMIKASVIEN TUOTANTOALOJEN KEHITYS 2500 Kaavion otsikko 2000 1500 1000 Tuotantoalojen kehitys lajitasolla 2013 Tuotantoalojen kehitys lajitasolla 2014 Tuotantoalojen kehitys lajitasolla 2015 Tuotantoalojen kehitys lajitasolla 2016 500 0 Timotei Nurminata Ruokonata Puna-apila Mv.raiheinä Akselin otsikko
PERUSTETAAN 2016 Mv.raiheinä; 0 Ruokonata; 30 Punaapila; 50 Nurminata; 100 Timotei; 500
14 12 10 8 6 4 Vieraiden viljalajien kehitys >3kpl 2010 Vieraiden viljalajien kehitys >3kpl 2011 Vieraiden viljalajien kehitys >3kpl 2012 Vieraiden viljalajien kehitys >3kpl 2013 Vieraiden viljalajien kehitys >3kpl 2014 Vieraiden viljalajien kehitys >3kpl 2015 2 0
KEVÄTVEHNÄN VIRALLISET LAJIKEKOKEET 2008 2015 Lajike Kasvuaika, pv Vyöhyke I, sato kg/ha Vyöhyke II, sato kg/ha Vyöhyke III, sato kg/ha Karkeat kiv.maat, sato kg/ha Savimaat, sato kg/ha Liejusavi, sato kg/ha Lako % Pituus, cm Tjp, g Hlp, kg Valk. % Valk.sato kg/ha KRUUNU BOR = C 103,0 100 100 100 100 100 100 8 87 36,2 76,4 12,9 708 298 Mittarilajike, sato kg/ha 5362 5995 5669 5761 5485 5050 ANNIINA BOR 98,4 94 99 98 96 0 81 34,1 78,8 14,8 778 264 WAPPU BOR 101,2 94 91 98 96 93 100 7 80 37,5 77,2 14,6 746 270 WANAMO BOR 101,8 91 89 98 89 98 11 81 34,2 77,5 14,2 710 329 QUARNA BOR 103,2 103 99 95 100 102 6 78 37,6 79,4 14,9 814 271 KREIVI BOR 104,1 105 100 102 107 101 100 8 81 36,2 78,4 12,8 724 304 WELLAMO BOR 104,6 104 94 104 99 108 11 86 34,8 79,1 13,3 742 250 LENNOX 105,0 104 99 95 103 101 115 12 77 40,8 78,8 13,4 738 259 PROSA 105,0 99 93 65 92 99 8 79 43,3 79,1 15,9 765 255 ZEBRA 105,3 101 101 101 104 6 88 38,3 79,3 12,6 705 286 DEMONSTRANT 105,5 105 103 109 105 108 5 81 36,7 79,5 12,8 740 279 MARBLE BOR 105,7 98 97 99 98 100 4 83 39,1 79,7 12,8 691 258 CALIXO 106,6 112 105 120 114 109 125 21 84 41,6 78,4 12,3 748 205 SERTORI 106,7 103 95 105 101 104 3 75 40,5 80,7 13,6 753 276 AMARETTO 106,8 113 108 115 115 113 109 16 88 38,8 79,0 11,9 731 239 PUNTARI 107,0 107 103 114 111 106 111 10 79 35,5 80,1 11,8 691 199 EPOS 107,7 103 109 112 107 100 4 84 37,0 76,5 12,9 744 294 DRACO 107,7 110 109 113 121 110 114 7 89 42,8 78,0 11,9 729 251 Sakoluku 1
CALIXO Satoisa kevätvehnä! Secobra Saatzuchtin jalostama SEC426-01-2B Kasvuaika 106,6 (104,1 pv, hieman päätyypin vehnää myöhäisempi) Erittäin hyvä satopotentiaali Todella suuri jyvä ja korkea hehtolitrapaino Valkuaispitoisuus hieman Amarettoa korkeampi Menestyy hyvin I-II-vyöhykkeillä ja erilaisilla maalajeilla Korreltaan vahva lajike HARMONY Mahtava myllykaura! Nordsaat Saatzuchtin jalostama NORD 12/9114 OT2 vaiheessa, listaus 2017 Kasvuajaltaan Belindaa 1½ pv aikaisempi Erittäin korkean satotason ja potentiaalin ohutkuorinen elintarvikekaura Huippulaadukas kaura joka noteerattu ja korvamerkattu Saksalaiset myllärit! Sekä jyväkooltaan (46,7g) että ydinsadoltaan jättää kauas taakseen mm. Belindan Lujakortinen
KAURAN VIRALLISET LAJIKEKOKEET 2008 2015 Lajike Kasvuaika, pv Karkeat kiv.maat, sato kg/ha Savimaat, sato kg/ha Multamaat, sato kg/ha Lako % Pituus, cm Tjp, g Hlp, kg Valk. % Valk.sato kg/ha Kuori % AKSELI BOR = C 95,7 100 100 100 22 92 33,6 55,1 13,2 671 23,2 Mittarilajike, sato kg/ha 5661 6014 5999 EEMELI BOR 92,4 91 89 87 21 92 37,3 54,2 13,9 616 23,9 MEERI BOR 92,6 97 98 98 26 93 39,3 54,4 13,2 641 23,7 RIINA BOR 92,7 99 100 100 18 88 34,9 55,1 13,3 653 23,6 NIKLAS BOR 93,3 101 103 103 23 97 41,3 54,2 13,2 686 23,6 AVETRON 94,9 103 100 100 31 98 36,3 55,3 13,0 662 22,5 VENLA BOR 95,5 96 90 94 40 97 35,6 55,2 14,2 682 23,8 PEPPI BOR 96,2 86 91 28 90 35,7 55,8 13,9 648 23,2 RINGSAKER 97,6 108 106 103 39 96 34,0 54,6 12,2 648 23,0 STEINAR BOR 100,0 101 110 110 23 98 37,0 52,8 11,7 646 23,2 SKARNES 100,1 108 108 105 36 100 32,9 54,7 11,9 648 23,3 VIVIANA BOR 100,7 99 111 109 31 93 37,6 53,1 11,6 638 24,6 MIRELLA BOR 100,7 109 107 107 30 99 35,8 52,9 11,5 625 23,3 HARMONY 101,7 111 102 30 97 46,8 54,0 11,7 642 22,2 ROCKY 102,2 117 108 104 41 92 39,4 53,7 11,7 638 22,4 IIRIS BOR 102,4 103 107 105 22 90 41,1 54,2 11,8 633 23,2 HARALD 102,4 118 106 104 31 97 46,8 54,1 11,9 644 22,4 BETTINA 102,5 100 114 104 30 95 37,8 53,0 11,5 638 24,5 BELINDA 103,2 110 107 106 30 93 38,5 53,2 11,6 630 24,4
SOULMATE KILPAILIJANSA HAASTAVA SATOTYKKI UUTUUS! Erittäin satoisa uutuusohra, kilpailee piikkipaikasta sadossa muiden mallastyypin kärkilajikkeiden kanssa. Melko myöhäinen kaksitahoinen mallastyypin lajike soveltuvuutta mallasohraksi tutkitaan erinomaiset tulokset micromallastuksissa ja nyt lajike valittu CBMO teollisiin kokeisiin Ranskassa. Soveltuu viljeltäväksi Suomessa mallasohran pääviljelyalueelle Laadukas lajike, iso jyvä ja hlp kaksitahoisille ohrille tavanomaisella tasolla Valkuaispitoisuus matala satoisalle mallastyypin lajikkeelle tavanomaisesti Soveltuu mainiosti eri maalajeille, sietää happamuutta paremmin kuin useimmat muut kaksitahoiset ohrat Erittäin vahva korsi, lakoprosentti 11 % Täysin härmänkestävä lajike, verkko, rengas, tyvi- ja lehtilaikun kestävyys tasolla hyvä -
OHRAN VIRALLISET LAJIKEKOKEET 2008 2015 KAKSITAHOISET Karkeat kiv.maat, sato kg/ha Lajike Kasvuaika, pv Savimaat, sato kg/ha Lieju savi, sato kg/ha Lako % Pituus, cm Tjp, g Hlp, kg Valk. % NFC TIPPLE = C 97,6 100 100 100 7 68 50,7 67,3 10,7 522 Mittarilajike, sato kg/ha 5620 5744 3509 SAANA BOR 91,2 99 91 10 71 47,5 67,6 11,9 542 SW MITJA 93,1 105 104 114 13 74 47,9 69,0 11,7 604 MARTHE 93,6 94 79 17 70 44,7 67,7 11,8 551 STREIF 94,3 114 105 127 13 70 49,6 68,4 11,6 609 IRON 95,1 111 108 104 8 71 47,6 67,7 11,1 598 FAIRYTALE BOR 95,4 98 106 91 15 74 43,5 67,5 11,0 579 Valk.sato, kg/ha HARBINGER BOR 95,7 106 98 114 4 70 47,7 68,1 11,5 565 GRACE 95,7 110 106 95 20 72 50,0 69,5 11,7 614 MELIUS 95,7 117 110 107 9 68 52,1 67,4 10,8 598 TOCADA BOR 95,9 103 10 74 52,6 66,2 11,4 578 MILFORD 96,0 108 104 100 14 65 47,2 65,2 11,0 567 GESINE 96,0 100 106 104 4 69 50,0 67,5 11,1 571 FAIRING 96,1 102 8 72 52,0 67,0 11,6 603 AMBER 96,2 99 101 8 73 49,9 68,2 11,5 568 TREKKER BOR 96,5 111 108 105 17 70 50,0 68,1 10,9 585 PROPINO 96,5 111 100 103 9 76 52,5 66,5 11,4 570 SOULMATE 97,1 116 112 117 10 63 47,6 67,0 10,5 582 KWS IRINA 97,2 108 102 126 8 65 49,7 64,9 10,8 546 QUENCH 97,8 100 87 5 71 47,5 67,1 11,2 554 PIPER 99,7 125 113 121 5 69 51,2 65,8 10,7 611
- Toim. ja sertif.kg:n erotus x A-hinta ihmetyttänyt, siksi liitteenä alla oleva teksti - Liitteenä kaikissa nurmikasvitilityksissä esim. teksitejä o Sertifioidut kilot 10 000kg o Toim. ja sertif.kg erotus x A-hinta =Lajitteluerote 1 000 kg o Siemenhyvitys = Laatuhyvitys it.94 % (+148 x 9 000kg) o Siemenveloitus = Laatuveloitus kost. 11,7 % (-22 x 9 000kg) o Lajittelutappio n. 10 % - Tilitystositteet, lähinnä korjaavat tilitykset. Saapuvat viljelijöille sekavassa järjestyksessä - Tilitysten myöhästely on johtunut osittain Eviran vaikeuksista. Idätyspöydissä on ollut lämpöjen kanssa suuria ongelmia, tästä syystä jouduttu idättämään uudelleen. Eilen tuli tieto että Eviran idätyspöytä kyrvähti taas ja koko idätys prosessi aloitettava alusta. - Myös Hankkijalla on ollut lajittelussa ruuhkaa syyskuussa. Tulevaisuudessa vastaanottoa tullaan rytmittämään useammalle kuukaudelle. - Ulkopuolisiin varastoihin ajettujen erien tilityskäytäntö ei vielä vakiintunut, uuden järjestelmän aiheuttamien muutosten vuoksi. ST-ryhmä käy käytännöt läpi. - Tilityskopiot eivät siirry viljelijöiden sivuille, asia tekeillä kokoajan, liittyy Tanskan servereihin. Toivotaan, että siirtyvät vielä tämän kevään aika. - Öljykasvisopimuksia tehdään vaan rajattumäärä. Proximo n.30 ha, Juliet n.20 ha, Cordelia ei sopimuksia kaudelle 2016. - TXT viesti ostosta ja kuorman vastaanotetuista kiloista - Varastoimissopimukset
Tulevan kasvukauden tapahtumia vilja: alkukesästä Elimäki ja Seinäjoki, keskikesä Loimaa ja Salo, loppukesästä Kotkaniemi Nurmet viikolla 22 Kotkaniemi Toimikunnat uusia jäseniä kierto esim. 2 vuoden välein
MIKSI ASIAKASKOHTAISET RATKAISUT JA SOPIVA-NURMISEOS? Tehokkaasti nurmesta maidoksi Resurssitehokas tuotanto hyödyntää kaikki raaka-aineet oikein Tuotantosuuntien ja tilojen väliset erot tuoteratkaisujen innoittajana, esim. emolehmätilojen ja korkeatuottoisten lypsykarjatilojen rehun laatutavoitteet ovat erilaisia. Ruokinnan kautta saatavat impulssit peltoviljelyn suunnitteluun tarkasti ja tehokkaasti Hankkija on ainut yhtiö Suomessa, joka kykenee tarjoamaan asiakaskohtaiset ratkaisut pellolta ruokintapöydälle
Sopiva-nurmiseokset tarjoavat ratkaisun kuinka ruokinnan ketjun yksi tärkeimmistä lenkeistä saadaan tarkan suunnittelun piiriin. Sopiva-nurmiseosten suunnittelu alkaa tavoitteiden; mihin D-arvoon, raakavalkuaiseen ja NDF:n pyritään ja tilan olosuhteiden tulkinnalla mm. peltojen kaltevuus, maalajit, talvehtiminen huomioiden? Sopiva-nurmiseokset avaavat uuden lehden nurmisiemenmarkkinoilla ja tämä sovellus tuo markkinoiden kaipaamaa uudenlaista lisäarvoa seosten suunnitteluun ja perustuu virallisten lajikekokeiden tutkittuun tietoon. Ohjelma ehdottaa sopivat lajit/lajikkeet, oikean kylvömäärän ja blokkaa pois ne jotka eivät alueellisesti tai esim. niittojen lukumäärästä johtuen soveltuisi. Tavoitteena on maksimoida tilojen resurssitehokas tuotanto jossa hyödynnetään tilojen raaka-aineet oikein.
Perinteisesti rehumyyjä kaupittelee tilalle väkirehua mutta meidän ajattelumme on rehu = säilörehu plus väkirehu. Kokonaisvaltainen ajattelu on avain taloudelliseen menestymiseen.