Kunta-järjestö-yhteistyö Kuntalaisten hyväksi Palveluyhdistys Kaseva ry 24.1.2013 1
Järjestötoiminnan toimintaympäristö Järjestötyö ei elä omassa eriössään vaan sillä on yhteistyöpintaa muiden järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa Vaikka järjestöjen ja kuntien toimintatavat eroavat, niillä on yhteisiä tavoitteita (esim. terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen) yhteisiä asiakkaita (järjestöjen toimintaan osallistuvat ihmiset ovat jonkin kunnan asukkaita) 2
Järjestön ja julkisen sektorin rajapinta Järjestölähtöisen auttamistyön keinot: Ohjaus- ja neuvontatyö Vapaaehtois- ja vertaistuki Kehittämistoiminta Kohderyhmän edun ja oikeuksien valvonta, vaikuttamistyö Esim. Sairausryhmäkohtaiset vertaistukiryhmät Omaishoitajien kuntouttava ryhmätoiminta Mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminta Julkiset palvelut Kotihoito, kotisairaanhoito Omaishoitajien etuudet: tuki, vapaapäivät Mielenterveyspalvelut 3
Strategiset päälinjat 2012-2015 Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla 4
Toimintaympäristön tuntemus ja vuoropuhelu Järjestötoiminnalla ei sinänsä ole lakisääteisiä velvoitteita esim. tiettyjen palveluiden tai toimintojen tuottamiseksi -> kukin kulkee tavallaan ja toiminta nousee ihmisten tarpeista. => järjestötoiminta on erilaista ja heterogeenistä. Kuka on kumppani kuntatoimijalle? Tunnetaanko toimintaympäristöä riittävästi? Tunnetanko muuta järjestötoimintaa? Mitä on meneillään tai suunnitteilla muissa järjestöissä? Järjestökentän sektoroituneisuus yhteistyön esteenä /hidasteena? Tunnetaanko kunnan toimintaa riittävästi? 5
Toimintaympäristön tuntemus ja vuoropuhelu Mistä kunta tietää, mihin järjestöön kannattaa ottaa yhteyttä? Järjestöjen verkostot, järjestötalot jne. helpottamassa järjestöjen välistä yhteistyötä ja työtä ulkopuolisiin tahoihin Miten järjestö osaa ottaa yhteyttä kuntaan? Tunnettuus ja oman paikkakunnan /alueen järjestötoiminnan hahmottaminen avainasioita yhteistyön syntymiseksi ja sen ylläpitämiseksi Järjestöjen edunvalvontarooli ei välttämättä edistä kumppanuutta, mutta yhteisten sovittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden kautta yhteistyössä saadaan huomattavia synergiaetuja 6
Kunnalla avainrooli hyvinvointipalveluissa Kunnilla on avainrooli palvelujen järjestämiseksi sekä toimivien palvelumarkkinoiden aikaan saamiseksi. Toimintakokonaisuuksien ja palvelujärjestelmän kehittäminen on myös osa RAY:n ja järjestöjen toimintaa Vuoden 2013 jakopäätös tulee sisältämään 202 kpl tähän liittyvää projektia tai toimintaavustusta, yhtensä 37,8 milj.. RAY:n näkökulmasta järjestöjä koskevien raja/yhdyspintojen hahmottaminen on olennaista Alueellisen yhteistyön edistämisen tapoja tulee kehittää 7
Pysyvät rakenteet edesauttamassa toimintojen juurtumista Pysyviä rakenteita, joissa tulokset elävät! Määräaikainen projektitoiminta ei ole itsetarkoitus, vaan tulosten pitäisi voida juurtua osaksi perustoimintaa =>Tulosten levittäminen ja juurruttaminen monesta alun perin järjestövetoisesta hankkeesta on poikinut tuloksia, jotka ovat nykyään osa kuntien vakinaista toimintaa, esim. sijaishoito, erilaiset kuntoutusmuodot, vanhusneuvolatoiminta Laajempien hankekokonaisuuksien ja monitoimijahankkeiden mahdollisuudet esim. Kaste on järjestöille mahdollisuus, ei pakkopulla Tarvitaan riittävän yhtenäiset tavoitteet, yhteistyörakenne ja yhteistyöhön sitoutuneet kumppanit Kaste-työskentely on lähentänyt eri toimijoita 8
Miksi järjestöt mukaan Kasteeseen? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Laajempi kehittämisalusta Linkittyminen ajankohtaisiin kehittämisen alueisiin mahdollisuus, ei pakkopulla Toiminnan juurtumisen hyödyt palvelu/kuntoutuspolut, toimintajatkumot Vuonna 2011 tehdyn järjestö-kaste-arvioinnin mukaan: Kaste-järjestöhankkeet tukevat Kaste-ohjelman tavoitteita etenkin osallisuuden lisäämisen ja ennalta ehkäisevän työn kautta 9
Järjestöt ja Kaste RAY:n avustusstrategialla ja Kasteella yhteisiä tavoitteita Kaste on valtionhallinnon ohjelma, mutta RAY voi rahoittaa yhteistyöhankkeiden järjestöjen osuutta osana normaalia avustustoimintaa Kasteen alueelliset toimeenpanosuunnitelmat nostavat alueellisesti tärkeitä asioita esille Myös järjestöjen kannattaa reagoida näihin järjestölähtöisen auttamistyön keinoin 10
Pysyvät rakenteet edesauttamassa toimintojen juurtumista Eri toimijoiden roolit (myös vastuut ja valtuudet) sovittava selkeästi jo hanketta suunniteltaessa Toimitilat Henkilöstön käyttäminen Vastuut ja velvoitteet Valta ja mahdollisuudet toimia Ohjaus- ja johtoryhmät ym. mahdolliset yhteiselimet ja verkostot Mahdollinen rahaliikenne ja siihen liittyvä raportointi Dokumentointi ja raportointi Kumppaneiden lausunnot Aiesopimukset 11
Järjestöt mukana luomassa hyvinvointia Maakunnalliset hyvinvointistrategiat? Kuntien järjestöstrategiat? Kunnan tuki paikallisten järjestöjen perustyöhön olennaista. RAY:n rahoitus paikallisesti lähinnä kehittämishankkeille RAY:n toiminta-avustukset pääosin valtakunnallisille tai alueellisille toiminnoille Ajankohtaista RAY:ssä: ns. toimintatonnit Kumppanuusverkostot eivät elä, jos kukaan ei fasilitoi ja ylläpidä niitä. 12
Järjestötoiminnan mahdollisuuksia Järjestöjen mahdollisuudet tunnistetaan kuntapuolellakin: esim. hoito- ja palveluketjuja valmisteltaessa potilaan tukena, tiedon jakajana, kouluttajina ja vertaistukihenkilöinä Alueellisista järjestötoimijoista (esim. eri järjestöjen aluetyöntekijät) tai paikallisista järjestöjen verkostoista (esim. Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry) on hyötyä järjestöjen keskinäisen verkottumisen ja yhteistyön edistämisessä 13
Kuntien näkemyksiä järjestötyöstä RAY:n verkkokyselyn mukaan 6/2010 Järjestöt ovat periaatteessa voimavara ja yhteistyökumppani. Todellinen potentiaali on kuitenkin paljolti käyttämättä, eikä kolmannen sektorin asiantuntemusta osata vastaajien mielestä riittävästi hyödyntää. Toimintamalli ja rakenteet kunnan ja järjestöjen väliselle paikallisen tason yhteistyölle puuttuvat Järjestöjä on paljon ja ihmiset vaihtuvat: vaikeaa pysyä kärryillä siitä, kuka vastaa mistäkin. Ratkaisuksi ongelmaan esitettiin mm. kansalaisjärjestövastaavan nimeämistä. Tiedonpuute. Asenneongelmiakin tunnistettiin (ei arvosteta järjestöjen työtä) Parhaimmillaan järjestöt ovat vertaistuen tarjoajia ja kansalaisten aktivoijia. Järjestöt voivat kuntien mielestä tukea ihmisiä ongelmatilanteissa, lievittää yksinäisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Erityisesti varhaisella puuttumisella nähdään suuri merkitys kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. RAY voisi vastaajien mielestä edistää järjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa sekä tukea kehittämistyötä ja uusien palvelujärjestelmien suunnittelua ja kokeilua. Vastaajat toivoivat RAY:ltä myös panostusta nuoriin sekä hyvinvointiongelmien kuten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. 14
Ajankohtaisia haasteita kuntien ja järjestöjen yhteistyössä Kuntatoimijat mieltävät järjestöt usein palveluntuottajina eivätkä yleishyödyllisinä järjestötoimijoina, jotka tuovat lisäarvoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen (kts. Mm. Pihjala: Kolmas sektori ja julkinen valta 2010) Kunnat avustavat paikallisyhdistyksiä aiempaa vähemmän, ja myös yhdistysten käytössä olevat kuntien tilat ovat kallistuneet tai niitä ei saada lainkaan käyttöön (Järjestöbarometri 2012) Järjestöjen mukaan kunnat eivät osaa hyödyntää tarpeeksi hyvin järjestöjen asiantuntemusta palveluiden kehittämisessä. Järjestöihin suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti, mutta ennen kaikkea silloin, kun ne toimivat vapaaehtoistoiminnassa eivätkä pyri vaikuttamaan kunnallisiin ratkaisuihin (Järjestöbarometri 2012) Lainsäädännön uudistukset aiheuttavat ristiriitaa silloin, kun kunnat eivät ole kyenneet varautumaan riittävästi uusien lakien tuomiin menoihin, mutta samanaikaisesti järjestökenttä on hyvin tietoinen lakimuutoksista tiedottaen näistä tehokkaasti jäsenistölleen (OYS-erva aluekokeiluhankkeen loppuraportti 2012) Järjestöjen ja muiden toimijoiden keskinäisen yhteistyön luominen edelleen haasteellista. Järjestöt monesti käytännön arjessa ja niiden kokonaiskuva esim. kunnan sote-kentästä on puutteellinen 15
RAY:n odotukset järjestöavustusta haettaessa Järjestön RAY-hakemuksen liitteeksi lausunto kunnalta Miten järjestön suunnittelema toiminta liittyy kunnan omaan toimintaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin? Miten kunta näkee kehittävän toiminnan toteutumisen jatkossa hankevaiheen jälkeen? Mitä kunta aikoo tehdä kehittämiskokonaisuuden hyväksi? Resurssit, toiminta? Pelkkä hyvän tahdon osoitus tai kannatuksen osoitus järjestön toiminnalle ei riitä Rehellisyyden nimissä lausunnon tulisi sisältää tieto myös siitä, jos suunniteltavalla hankkeella on vain vähän yhteyttä kunnan toimintaan tai muuhun toimintaympäristöön Sovitut asiat tulee vahvistaa kirjallisesti ja toimittaa relevantit asiapaperit myös RAY:lle 16