Pähkinöitä pussiin hankekoulutus Jyväskylä
|
|
- Irma Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pähkinöitä pussiin hankekoulutus Jyväskylä RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana Elina Varjonen, kehittämispäällikkö, RAY 1 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla 2 1
2 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen (1) Edistetään ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä. Ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen Itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä 3 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Joitakin painopistealueita vuodelle 2013 Vaikuttaminen omassa lähiympäristössä ihmisten aito mahdollisuus oman lähiympäristönsä kehittämiseen tilojen hyödyntäminen yhteisöllisyyden edistämiseksi terveellinen lähiympäristö Sukupolvien välinen yhteisöllisyys ja vuorovaikutus sukupolvityö eli eri sukupolvien kohtaaminen ja yhteensaattaminen toimintoja joissa eri-ikäiset toimivat luontevasti yhdessä yhteisöllisyys ja sosiaalinen kanssakäyminen tukee ihmisten hyvinvointia sekä viihtymistä Nuorten voimavarojen vahvistaminen nuorten osallisuuden lisääminen ja mielekäs tekeminen kaveriyhteisössä nuorten aktiivisuuden lisääminen nuorten elämäntaitojen vahvistaminen ja vastuullisuuden lisääminen arjessa positiivinen elämänasenne 4 2
3 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen (2) Ehkäistään ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin Sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen Riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa Ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen 5 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (3) Edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä. Järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille Käyttäjä- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa Syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin 6 3
4 Toimintaympäristö Perustoiminta Markkinaehtoiset palvelut Järjestötoiminta Palvelutoiminnasta erillinen, järjestölähtöinen työ Edunvalvonta ja vaikuttaminen Vapaaehtoistoiminta Kehittäminen Asiantuntijatoiminta Kunnille selvästi kuuluvat tehtävät Kuntien tuottamat peruspalvelut Ostopalvelut Julkiselle sektorille kuuluvat tehtävät 7 Järjestön ja julkisen sektorin rajapinta Järjestölähtöisen auttamistyön keinot: Ohjaus- ja neuvontatyö Vapaaehtois- ja vertaistuki Kehittämistoiminta Kohderyhmän edun ja oikeuksien valvonta, vaikuttamistyö Esimerkiksi: Sairausryhmäkohtaiset vertaistukiryhmät Omaishoitajien kuntouttava ryhmätoiminta Mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminta Julkiset palvelut Kotihoito, kotisairaanhoito Omaishoitajien etuudet: tuki, vapaapäivät Mielenterveyspalvelut Vaikka järjestöjen ja kuntien toimintatavat eroavat, niillä on - yhteisiä tavoitteita (esim. terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen) - yhteisiä asiakkaita (järjestöjen toimintaan osallistuvat ihmiset ovat jonkin kunnan asukkaita) 8 4
5 Yhteistyöhankkeiden yleisiä periaatteita RAY-avustukset kohdennetaan järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, ei palveluntuotantoon RAY-avusteisen, järjestölähtöisen työn keinoin voidaan kuitenkin olla mukana kehittämässä palveluita tai palvelurakenteita RAY-avusteisen kehittämistyön tulosten tulee olla kaikkien saatavilla ja kaikkien hyödynnettävissä Jokaisella toimijalla tulee olla oma selkeä roolinsa yhteistyöhankkeissa Hankkeiden on vastattava aitoon tarpeeseen alueella Eri toimijat mukaan jo suunnitteluvaiheessa Järjestöjen tärkeänä tehtävänä on tuoda asiakas/käyttäjä/osallistujanäkökulmaa hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen Tavoitteena on, että hankkeissa kehitetyt hyvät tulokset jäisivät elämään hankevaiheen jälkeen. Juurtumiseen kiinnitettävä huomiota jo hankesuunnitteluvaiheessa. 9 Pysyvät rakenteet edesauttamassa toimintojen juurtumista Pysyviä rakenteita, joissa tulokset elävät Määräaikainen projektitoiminta ei ole itsetarkoitus, vaan tulosten pitäisi voida juurtua osaksi perustoimintaa (esim. osaksi kunnan toimintaa, osaksi järjestöjen perustoimintaa, osaksi muiden tahojen toimintaa) monesta alun perin järjestövetoisesta hankkeesta on poikinut tuloksia, jotka ovat nykyään osa kuntien vakinaista toimintaa, esim. Porin kodinhoitohenkilöstön sijaishoito ja Kaarinassa vakinaistettu vanhusneuvolatoiminta Laajempien hankekokonaisuuksien ja monitoimijahankkeiden mahdollisuudet esim. Kaste on järjestöille mahdollisuus, ei pakkopulla Tarvitaan riittävän yhtenäiset tavoitteet, yhteistyörakenne ja yhteistyöhön sitoutuneet kumppanit Kaste-työskentely lähentänyt eri toimijoita Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Eri toimijoiden roolit (myös vastuut ja valtuudet) sovittava selkeästi jo hanketta suunniteltaessa 10 5
6 Avustusten suuntaaminen (toimeenpanosuunnitelma 2013) RAY haluaa avustusten hakijoiden kiinnittävän huomiota mm. seuraaviin asioihin: Tarveanalyysi eli avustushakemuksessa esitettyjen tavoitteiden ja niiden suuntaisen toiminnan on perustuttava ko. järjestön toimintaympäristön tarpeeseen. Kunta-järjestöt -yhteistyö eli järjestöjen keskinäinen sekä sen pohjalta niiden ja kuntien välinen yhteistyö mahdollistaa verorahoitteisen palvelujärjestelmän ja RAY-avusteisen järjestöjen toiminnan nivoutumisen eri ihmisten ja ihmisryhmien kannalta luontevalla tavalla toimivaksi kokonaisuudeksi. Ammatillisen työn, vapaaehtoisuuden ja vertaistuen yhdistäminen eli edelliseenkin kohtaan liittyen järjestöjen toiminnan erityinen arvo rakentuu usein juuri niiden mahdollisuudelle toimia yhdistävänä siteenä eri lähtökohdista toimintaa mahdollistavien ja siihen osallistuvien ihmisten välillä. 11 Menestystekijät varmistavat onnistumisen Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi. Tavoitteellisuus Ajassa mukana Yhteistyöhakuisuus Varojen taloudellinen käyttö Ihminen keskiössä Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija! 12 6
7 Hankkeiden yleisiä hylkäämisperusteita Tavoitteiden epäselvyys => odotettavissa olevien tulosten määrittely vaikeaa => tulosten ja vaikutusten osoittaminen vaikeaa Riittävän yhteistyön puuttuminen Juurruttamissuunnitelman ohuus tai sen puuttuminen 13 RAY-avustukset paikallisella tasolla Luontevia avustamisen kohteita paikallisella tasolla (esim. vertaisryhmätoiminta) alueellisella (muistihäiriöisten asiantuntijakeskukset) valtakunnallisella tasolla (edunvalvontatyö tai sosiaalinen lomatoiminta) Mutta: paikallisjärjestöjen perustoiminnan rahoittaminen RAY:lle haasteellista Kunnan tuki paikallisten järjestöjen perustyöhön olennaista RAY:n rahoitus paikallistasolla lähinnä kehittämishankkeille ja muille määräaikaishankkeille (esimerkiksi käynnistämishankkeille) toiminta-avustukset pääosin valtakunnallisille tai alueellisille toiminnoille 14 7
8 avustus, Elina Varjonen RAY:n avustusohjelma vuosille Avustusohjelma kokoaa yhteen eri järjestöjen hankkeita, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Noin 10 hanketta vuodessa: yhteensä noin 40 eri hanketta ja sosiaali- ja terveysalan järjestöä Ohjelman toiminnallisesta koordinaatiosta vastaa Lastensuojelun Keskusliitto. RAY tukee lapsi-, perhe- ja nuorisotyötä tänä vuonna yhteensä 41 miljoonalla eurolla, mistä avustusohjelman osuus on noin 2,5 miljoonaa euroa. avustus, Elina Varjonen
9 Voimavaroja ja tukea eri elämäntilanteisiin Lisätään aikuisten yhteistä vastuuta lapsista: sekä asenteita että toimintaa Vahvistetaan ja tuetaan vanhemmuuteen liittyviä valmiuksia ja voimavaroja Puolustetaan lapsen oikeutta olla lapsi, korostetaan lapsen omia sosiaalisia verkostoja Parannetaan lasten ja lapsiperheiden huomioimista yhteiskunnassa eri elämäntilanteissa: lainsäädäntö työmarkkinat elinkeinoelämä palvelujärjestelmä avustus, Elina Varjonen Esimerkkejä ensimmäisen vuoden hankkeista Lapsiperheet ja arjenhallinta Marttaliitto: Lapsiperheiden arjen tukeminen Väestöliitto: Perhenetti Miessakit: Isyyden tueksi Pienperheyhdistys: Pikkukaveria ei jätetä Lapset, koti ja koulu Suomen Vanhempainliitto: Kodin ja koulun päivä Pesäpuu: Sijoitettu lapsi koulussa koulumenestys syrjäytymisen ehkäisijänä Vapaa-aika Walter: Urbaanit lapset ja nuoret Sijaishuolto Pelastakaa lapset: Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa Suomen Kasvatus- ja Perheneuvontaliitto: Huostaanoton jälkeenkin VOIKUKKIA valtakunnallinen verkostohanke avustus, Elina Varjonen
10 Mukaan Emma & Elias -ohjelmaan? Mukaan valitaan lupaavia projekteja ja toimintoja, jotka muodostavat toimivan kokonaisuuden. Emma & Elias -ohjelmaan voi hakea mukaan seuraavien kolmen avustusvuoden aikana. Alustavasti uusia toimintoja ja hankkeita tuetaan viimeisen kerran vuonna Ei erillistä hakua, vaan avustusten hakeminen tapahtuu RAY:n normaaleina hakuaikoina ja normaaleilla hakulomakkeilla. Haettavien hankkeiden ja toimintojen on täytettävä normaalit avustusvalmistelun kriteerit avustus, Elina Varjonen Ikääntyneen hyvä arki -avustusohjelma Päämäämääränä edistää yli 60-vuotiaiden ikäihmisten toimijuutta omassa lähiyhteisössään Erityisesti psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Lähtökohtana ihmisen omat voimavarat, vahvuudet, elämänkokemus ja näkemys omasta arjesta Ohjelmaan otetaan uusia hankkeita ja toimintoja vuosina Ohjelmaan valittavilta edellytetään kohderyhmän kuulemista, yhteistyötä hankkeen toimintaympäristön muiden tahojen kanssa ja suunnitelmaa toimintojen juurtumisesta Sitouduttava yhteiseen verkostotyöhön, seurantaan ja viestintään ja toimimaan ohjelman yhteisten päämäärien hyväksi Viestinnällisesti teemaa nostetaan esille sekä järjestökentälle että suurelle yleisölle Hakeminen normaalin aikataulun mukaisesti Avustuksia kohdennetaan lasten ja perheiden /ikäihmisten parissa tehtävään työhön avustusstrategian pohjalta myös ohjelman ulkopuolella Ohjelman käynnistysseminaari Helsingissä
11 Mihin seurannalla pyritään? 1) Seurantaa tehdään, jotta sen tuottama tieto auttaa järjestöjä entistä paremmin kehittämään omaa toimintaansa toimintaympäristön vaatimuksien mukaiseksi. 2) Seurantatietoa hyödynnetään jakoehdotuksen valmistelussa ja avustusten suuntaamisessa. 3) Seurantatiedolla lisätään avustetun toiminnan läpinäkyvyyttä yhteiskunnallisella tasolla. 4) Seurantatiedolla tuotetaan tietoa (valtiolle/) STM:lle avustetun toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikutuksista. 5) Seurantiedon kautta voidaan paremmin hahmottaa ja levittää hyviä käytäntöjä, paneutua syvällisemmin juurruttamisen haasteisiin sekä välttää uusimasta vähemmän onnistunutta tekemistä. 6) Loppujen lopuksi: seurantiedon hyödyntämisen keskiössä on yksilö/ihminen/väestöryhmä 21 Miten seuranta toteutetaan? Tavoitteena strukturoitu järjestelmä, joka avulla saadaan mahdollisimman yhteismitallista, luotettavaa ja vertailtavaa tietoa. RAY:n puolella seurannasta vastaavat seurantapäällikkö ja tiimien seurantavastaavat; mukana kiinteästi myös koko valmistelu ja valvonta Seurantajärjestelmään kehitetään seuraavanlaisia kokonaisuuksia: 1) Työntekijöiden ja vapaaehtoisten tuottaman tiedon kerääminen 2) Osallistujatiedon kerääminen ja seuranta 3) Yhteistyökumppaneiden (toimintaympäristön) tuottaman tiedon kerääminen ja seuranta 4) Järjestöjen tekemä itsearviointi koko toiminnasta 5) Lupaavien käytäntöjen ja toimintojen seuranta 6) Yhtenäinen loppuraportin rakenne, jossa hyödynnetään em. tietoja (hankkeille) 22 11
12 Toimintakokonaisuudet 1) Järjestötoiminnan rakenteiden tukeminen 2) Matalan kynnyksen osallistumis- ja toimintapaikat 3) Loma- ja leiritoiminta 4) Viestinnällinen vaikuttaminen ja koulutus 5) Ryhmämuotoinen tuki ja toimintakyvyn edistäminen 6) Yksilöllinen tuki ja toimintakyvyn edistäminen 7) Asumisen edistäminen ja kehittäminen 8) Palvelujärjestelmän ja toimintakokonaisuuksien kehittäminen 9) Kriisiauttaminen 23 Miten seuranta toteutetaan Seurantajärjestelmä kehitetään vuosien 2011 ja 2012 aikana ja otetaan käyttöön 2013 Pilotointi noin 220 järjestön kanssa Huomioitava kuitenkin jo nyt: Jokaisen järjestön tulee valita seurannasta vastaava henkilö /henkilöt Itsearviointi on olennainen osa: Itsearviointi tarkoittaa seurantajärjestelmän näkökulmasta kerättyjen tulosten analyysiä, jonka vaikutukset pitää näkyä järjestelmässä yhteenvetona Itsearvioinnin tapoja on useita: ei ole yhtä oikeaa tapaa 24 12
13 Miten seuranta toteutetaan Vuonna 2012 projektien loppuraportoinnissa uusi loppuraporttipohja Loppuraportin palauttaminen on edellytys projektin viimeisen maksuerän maksamiselle. Loppuraportti korvaa vanhan loppuselvityslomakkeen. C-hankkeista tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys joka vuosi (helmikuu) Ak-avusteiset toiminnot täyttävät tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen järjestelmään joka toinen vuosi järjestelmä pyytää sen (maaliskuu) Yleisavusteiset toiminnot vielä selvityksen alaisena Seurantaa tehdään jatkossa valmiin järjestelmän kautta myös em. peruskäytäntöjen lisäksi esimerkiksi ohjelma- tai toimintoryhmäkohtaisten erillisselvitysten tai tutkimusten avulla. Kyse on tällöin syvällisemmästä tiedon keräämisestä ja analyysistä. 25 Seurantajärjestelmän logiikka (Ak ja C) Järjestöt Osallistujatiedon kerääminen Työntekijöiden ja vapaaehtoisten tuottaman tiedon kerääminen RAY:n seurantatiimi Myös valmistelu ja valvonta Yhteistyökumppaneiden tuottaman tiedon kerääminen Itsearviointi Lupaavat käytännöt (vain C) Loppuraportti 26 13
14 Mitä seurantajärjestelmä järjestöiltä vaatii? Seurantatiedon keräämisen perusteiden osaamista Seurantatiedon kokoamista sähköiseen muotoon ohjeiden mukaisesti Itsearviointiin keskittymistä ja sen tulosten konkretisointia kerätyn tiedon pohjalta ns. arvioivan työotteen kehittämistä Lupaavien käytäntöjen kehittämistä ja kuvaamista Loppuraportin kirjoittamista Tarvittaessa valmiutta vastata kysymyksiin ja erityisesti intoa kehittää yhdessä RAY:n kanssa toimintojensa tuloksia ja vaikutuksia 27 Arviointikoulutusta Jyväskylässä RAY järjestää keväällä kahdeksalla paikkakunnalla arviointikoulutusta järjestöille. Koulutuksessa käsitellään arvioinnin perusteita osana tuloksellista toimintaa. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu järjestöille, joilla on vähemmän kokemusta arvioinnin toteuttamisesta. Jyväskylässä järjestettävä arviointikoulutus pidetään Sokos Hotel Alexsandrassa osoitteessa Hannikaisenkatu 35. Koulutuspäivän keskeiset teemat: 1) Mitä itsearviointi on ja miten sillä voidaan tukea kehittämishankkeen tai perustoiminnan tuloksellista toteuttamista, kehittämistä sekä tulosten ja vaikutusten näkyviin saamista. Konkreettisia esimerkkejä itsearviointimalleista, niiden sovelluksista ja käytännön toteuttamisesta. 2) Mitä on vaikutusten, erityisesti kohderyhmävaikutusten arviointi ja minkälaisia vaihtoehtoisia lähestymistapoja sen toteuttamiseen on. 3) Arvioinnin hyviä käytäntöjä, mukana on myös konkreettinen järjestöesimerkki. Kouluttajina toimivat Tuomas Koskela ja Henna Harju Kuntoutussäätiön Arviointi- ja koulutusyksiköstä
15 Tuloksellisuus- ja vaikutusseurannan prosessi STM Valvontaja seurantasuunnitelma 2011 Valvontaja seurantakertomus 2011 Valvontaja seurantasuunnitelma 2012 Seuranta Valmistelee seurannan päällikkö vuosisuunnitelman Koordinoi selvitysten ja toimintaympäristötiedon hankintaa Analysoi toimintaympäristötiedon ja raportoi siitä osastolle Kokoaa johtopäätökset valvonta- ja seurantakertomukseen Valmistelee seurantasuunnitelman Seurannan ulkopuoliset sidosryhmät Selvitys -THL:n ATH - muut Järjestöt Vuosiselvitys (19 ) Tuloksellisuusja vaikutusselvitys Seurantakäynnin havainnot Projektin loppuraportti Seurantavastaava Toteuttaa - omia selvityksiä - selvitysten valmistelua Analysoi tuloksellisuus raportit Laatii seurantakertomuksen Laatii seuranta- ja kehittämisrap ortin Analysoi loppuraportin Tekee synteesiä havainnoista toimintakokonaisuuksittain Osallistuu seurantasuunnitelman valmisteluun Toteuttaa - seurantakäyntejä Hyödynnetään seurantatieto avustusvalmistelussa, valvonnassa jne 29 Emma & Elias -avustusohjelma - pidetään huolta lapsista 30 15
RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana
RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan
LisätiedotRAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana
RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana Niina Pajari, tiimivastaava, RAY Itä-Lapin yhdistys- ja järjestöfoorumi 25.4.2012, Kemijärvi Jakopäätös 2012 Avustukset yhteensä 291,0 milj. euroa (268,2) Avustuksen
LisätiedotAvustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias
Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotAlueAvain päivä. Huhtikuu 2012 Tampere, Kuopio, Helsinki, Ylikiiminki. Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 1
AlueAvain päivä Huhtikuu 2012 Tampere, Kuopio, Helsinki, Ylikiiminki Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 1 Esityksen sisältö Lukuja avustusmääristä Strategian päälinjat Toimeenpano suunnitelma Seuranta
LisätiedotYhteistyöllä parempia RAY-projekteja
Yhteistyöllä parempia RAY-projekteja RAY:n avustuslinjauksista ja toimintaperiaatteista Joensuu 25.1.2011 Elina Varjonen, kehittämispäällikkö Raha-automaattiyhdistys 1 RAY:n avustusstrategian lähtökohdat
LisätiedotSeurannan sisältö ja kehittäminen
Seurannan sisältö ja kehittäminen Janne Jalava seurantapäällikkö RAY/avustusosasto Avustusosasto, Janne Jalava, 10.2.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön
LisätiedotJärjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa
Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
LisätiedotAjankohtaista RAY:n avustustoiminnasta
Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät 8.-9.11.2012 Vantaa Sini Toikka, kehittämiskoordinaattori, RAY 1 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoittaja RAY
LisätiedotMitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?
Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma
LisätiedotKunta-järjestö-yhteistyö. Kuntalaisten hyväksi Palveluyhdistys Kaseva ry 24.1.2013
Kunta-järjestö-yhteistyö Kuntalaisten hyväksi Palveluyhdistys Kaseva ry 24.1.2013 1 Järjestötoiminnan toimintaympäristö Järjestötyö ei elä omassa eriössään vaan sillä on yhteistyöpintaa muiden järjestöjen
LisätiedotKuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat
Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat 2.3.2012 Ajankohtaista avustusvalmistelusta tiimimuotoinen valmistelu ja yhteyshenkilöt RAY:n odotukset hankkeilta yhteistyö, tulosten juurtuminen Verkkoasioinnin
LisätiedotMitä on RAY:n seuranta?
Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava
LisätiedotRAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011
LisätiedotTaide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia
Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1
LisätiedotEloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017
Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän
LisätiedotMitä on RAY:n seuranta?
Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön
LisätiedotEloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi
Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka
LisätiedotTuusulan kumppanuusfoorumin jatko, 17.2.2011. Heidi Hakulinen, 8.2.2011 1
Tuusulan kumppanuusfoorumin jatko, 17.2.2011 Heidi Hakulinen, 8.2.2011 1 Alustuksen sisältö Projektirahoituksen kohteet Hakeminen Käytännön pelisäännöt Heidi Hakulinen, 8.2.2011 2 Projektirahoituksen kohteet,
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotHaku päällä -ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa
Haku päällä -ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa 9.00 Ajankohtaista avustustoiminnassa - osastopäällikkö Mika Pyykkö Toimeenpanosuunnitelman painopisteitä ja linjauksia valmistelutiimeittäin Terveyttä
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotSENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ
SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)
LisätiedotTOIMINNAN TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN SEURANNAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖILLE
TOIMINNAN TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN SEURANNAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖILLE 2016 SEURANTA SAMULI KOISO-KANTTILA 2 SEURANTA SAMULI KOISO-KANTTILA 3 SÄÄDÖKSET LUOVAT PERUSTAN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISELLE
LisätiedotJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela
JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien
LisätiedotJärjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta
Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina
LisätiedotAikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen
Ohjelma-asiakirja 1 (12) Emma ja Elias -avustusohjelma 1 Taustaa Emma & Elias -avustusohjelman (2012 2017) avulla kehitetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia
LisätiedotVerkostoväsymyksestä logoviidakon kautta osallistavaan ja innovatiiviseen ohjelmatyöhön. Emma & Elias -avustusohjelma 2012-2017
Verkostoväsymyksestä logoviidakon kautta osallistavaan ja innovatiiviseen ohjelmatyöhön Emma & Elias -avustusohjelma 2012-2017 Verkostoväsymys ja logoviidakko Verkostot on must, niitä on paljon sekä toimivia
LisätiedotOivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1
Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema
LisätiedotSeuranta ja itsearvioinnin merkitys
Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotAvuSTuS- STRATegIA 2012 2015.
AvuSTuS- STRATegIA 2012 2015. AvustusstrATegia 2012 2015. RAY vahvistaa suomalaista hyvinvointia... 3 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen... 5. Lainsäädäntö... 6 Tavoitetila: Tuloksellinen
LisätiedotYleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:
1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...
LisätiedotRAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö
RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia
LisätiedotJärjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti
Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke Henna Hovi, järjestöagentti Valtakunnallinen Järjestö 2.0- kokonaisuus Järjestö 2.0 kokonaisuus on osa STM:n Suomi 100 - avustusohjelmaa
LisätiedotRAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotAvustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT
Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotAlueAvain-päivä. Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013. Anne Kukkonen, 13.2.2013 1
AlueAvain-päivä Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013 Anne Kukkonen, 13.2.2013 1 Esityksen sisältö Hakemuksen käsittelyprosessi Avustuslajit RAY:n avustusohjelmat Seuranta Valvonta RAY:n kiertueet Yhdistysten
LisätiedotPerheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke
Perheet keskiöön! Lape-info 28.2.2019 Järjestöagentti Matti Virtasalo Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020. 1 70 järjestön yhteisen
LisätiedotAjankohtaista RAY:n avustustoiminnassa
Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotJärjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012
Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja
LisätiedotKASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta
KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotSOTE-järjestöjen alueverkosto
SOTE-järjestöjen alueverkosto 19.2.2019 STEAn strategia ARVOT TEHTÄVÄMME STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan. OIKEUDENMUKAISUUS
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotKohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina
Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina osastopäällikkö Mika Pyykkö Kohtaamispaikkojen valtakunnallinen seminaari 15. 16.2.2010 Oulu Mika Pyykkö, 11.2.2010 1 Yhteiskunnan ja kuluttajan suojeleminen
LisätiedotMihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke
Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotProjektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut
Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
LisätiedotTampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen
Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotAineellinen apu. Yhdyspinnat STEA-toimintoihin
Aineellinen apu Yhdyspinnat STEA-toimintoihin STEA-avustuskohteita 2019 Kirkkopalvelut Osallistava yhteisö 2019-2021 Kotimaisen avustustyön liitto ry Ruoka-apuverkosto 2019-2021 Valo-Valmennusyhdistys
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotKansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014
Kansalaistoiminnan tulevaisuus Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 1 Järjestöjen toiminnan rahoittamisen ajankohtaiset tavoitteet RAY:n näkökulmasta Raha-automaattiyhdistyksen arvoketju AVUN/TUEN
LisätiedotMITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA
MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotVI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011
VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotLUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotSelvityshenkilö Tuija Braxin loppuraportti; nostoja ja toimenpideesityksiä. Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä Anne Astikainen
Selvityshenkilö Tuija Braxin loppuraportti; nostoja ja toimenpideesityksiä Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä 14.9.2018 Anne Astikainen Esityksen rakenne Braxin loppuraportin kysymykset Kunnat, maakunnat,
LisätiedotKolmas sektori mukana rakentamassa sosiaalisesti kestävää kaupunkia. Farid Ramadan
Kolmas sektori mukana rakentamassa sosiaalisesti kestävää kaupunkia Farid Ramadan 6.6.2019 Malminkartano Sijaitsee Länsi-Helsingissä, noin 8500 asukkaan kaupunginosa. Keskitulot noin 20% pienemmät kuin
LisätiedotARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen
ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana Mari Stycz & Jaakko Ikonen Seurantatiedon kerääminen kannattaa Järjestöissä vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn,
LisätiedotHankkeen arviointisuunnitelma
1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat
LisätiedotKehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko
Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen
LisätiedotMillainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet
Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry TIETOA Vahvistamme lappilaisten järjestöjen yhteiskunnallista asemaa ja toimintaedellytyksiä kokoamalla,
LisätiedotJyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön
Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotPidetään huolta lapsista
Pidetään huolta lapsista Emma & Elias -avustusohjelma 1/12 2014 Väestöliitto: Perheaikaa.fi -verkkopalvelu Marttaliitto/Marthaförbundet: Lapsiperheiden arjen tukeminen Pesäpuu ry: Sisukas sijoitettu lapsi
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita
Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö
LisätiedotJärjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula
Järjestöt 2.0 -hanke Järjestöt maakuntauudistuksessa 21.6.2017 toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys: painopisteet 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotSosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää
Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien
LisätiedotArvioinnin ja seurannan tiekartta
Arvioinnin ja seurannan tiekartta Henna Harju 1 Toiminnan kehittäminen 2 RAY:n seurantajärjestelmä 3 Seurannan ja arvioinnin eroavaisuuksia SEURANTA Seurannassa on päähuomio siinä, miten tavoitteiden mukaisissa
LisätiedotPerheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke Järjestöagenttitoiminta perheiden hyvinvoinnin tukena
Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020 Järjestöagenttitoiminta perheiden hyvinvoinnin tukena Järjestöt ja niiden rooli Kansalaisyhteiskunta luo
LisätiedotTeema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN
Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
Lisätiedot