RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana

Transkriptio

1 RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana Niina Pajari, tiimivastaava, RAY Itä-Lapin yhdistys- ja järjestöfoorumi , Kemijärvi

2 Jakopäätös 2012 Avustukset yhteensä 291,0 milj. euroa (268,2) Avustuksen saajat / kohteet yhteensä 756 kpl / av.kohd. (781) (1 587) Avustusstrategian vahvistamisen päälinja 86,7 milj. euroa ehkäisemisen päälinja 89,7 milj. euroa auttamisen päälinja 114,7 milj. euroa Yleisavustukset (Ay) 51,7 milj. euroa (51,9) Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) 132,8 milj. euroa (123,1) Investointiavustukset (B) 40,3 milj. euroa (34,4) Projektiavustukset (Ci / Ck) 66,2 milj. euroa (58,8) Valtiokonttorille 99,3 milj. euroa (99,3) (Vuosina yhteensä noin 1,7 miljardia euroa)

3 RAY:n avustukset Lappiin Avustukset yhteensä Avustuksen saajat yhteensä 3,7 milj.euroa 39 kpl RAY:n avustukset Itä-Lappiin Avustukset yhteensä Avustuksen saajat yhteensä 141 tuhatta euroa 2 kpl Setlementti Tunturila: Lasten, nuorten ja perheiden tukitoimintaan (Askeltoiminta ) Koillis-Lapin A-Kilta: Päihdeongelmaisten päivä- ja työtoimintakeskukseen sekä vertaistukitoimintaan Lisäksi rahoituksen piirissä voi olla muuta toimintaa, jossa Itä-Lappi on yksi toiminnan alue, mutta varsinainen toiminnan hallinto jossain muualla

4

5 Tavoitetila Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. 2 Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. 3 Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu. Terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken.

6 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin haasteisiin. Ikärakennemuutos Maahanmuutto / monikulttuurisuus Yksinäisyys Syrjäytyminen Eri vammaryhmiin kuuluvien osallisuus Päihteet Mielen hyvinvointi Ylipaino Muistisairaudet

7 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla

8 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen (1) Edistetään ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä. Ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen Itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä

9 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Joitakin painopistealueita vuodelle 2013 Vaikuttaminen omassa lähiympäristössä ihmisten aito mahdollisuus oman lähiympäristönsä kehittämiseen tilojen hyödyntäminen yhteisöllisyyden edistämiseksi terveellinen lähiympäristö Sukupolvien välinen yhteisöllisyys ja vuorovaikutus sukupolvityö eli eri sukupolvien kohtaaminen ja yhteensaattaminen toimintoja joissa eri-ikäiset toimivat luontevasti yhdessä yhteisöllisyys ja sosiaalinen kanssakäyminen tukee ihmisten hyvinvointia sekä viihtymistä Nuorten voimavarojen vahvistaminen nuorten osallisuuden lisääminen ja mielekäs tekeminen kaveriyhteisössä nuorten aktiivisuuden lisääminen nuorten elämäntaitojen vahvistaminen ja vastuullisuuden lisääminen arjessa positiivinen elämänasenne

10 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen (2) Ehkäistään ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin Sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen Riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa Ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen

11 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Joitakin painopistealueita vuodelle 2013 Perheiden varhainen tuki eri elämäntilanteissa tuetaan perheiden toimintakykyä ja voimavaroja elämänmuutos- ja nivelvaiheissa huomioidaan erilaiset perhetilanteet ehkäistään turvallisuutta uhkaavia ongelmia hyödynnetään perheiden parissa työskentelevien eri tahojen osaamista ja yhteistyötä. Nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdennettava ongelmia ehkäisevä tuki kehitetään ja levitetään uusia toimintamalleja nuorten kohtaamiseksi viedään toimintoja sekä osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia sinne, missä nuoret ovat edistetään syrjäytymisriskissä olevien nuorten arjen hallintaa reagoidaan sosiaalisiin ongelmiin sekä fyysisten ja psyykkisten ongelmien kasautumiseen matalan kynnyksen toiminnalla lisätään monialaista yhteistyötä nuorison parissa toimivien välillä kuullaan ja osallistetaan nuoria heille tarkoitettujen toimintojen suunnittelussa. Työikäisen väestön kohtaamat riskitilanteet ja järjestölähtöinen tuki tuetaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ehkäistään sähköiseen mediaan liittyvien riippuvuuksien syntymistä ehkäistään työttömyyteen mahdollisesti liittyviä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ongelmia ehkäistään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä esim. vaikuttamalla toimintakykyyn.

12 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (3) Edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä. Järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille Käyttäjä- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa Syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin

13 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Joitakin painopistealueita vuodelle 2013 Työllistymisen edellytysten edistäminen Huomiota kiinnitetään kunta- ja / tai työvoimahallinnon rajapinnassa oleviin toimintoihin, jotta avustuksilla ei toteuteta lakisääteisiä tehtäviä (vrt. esim. sosiaalihuoltolaki /710, laki kuntouttavasta työtoiminnasta /189) Maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyviä erityiskysymyksiä tuetaan ja autetaan niitä ryhmiä jotka eivät syystä tai toisesta uskalla hakeutua julkisten palvelujen piiriin sekä niitä ryhmiä, jotka jäävät virallisen auttamisjärjestelmän ulkopuolelle Perheväkivallan ehkäiseminen ja uhrien tukeminen tuetaan väkivallan uhrien auttamista ja ehkäisevää työtä väkivallan tekijöiden parissa silloin, kun julkinen palvelujärjestelmä ei tarjoa apua. Toiminnalla autetaan ja tuetaan ihmisiä hakeutumaan julkiseen palvelujärjestelmään. Vertaistuki ja keskustelumahdollisuuksien tarjoaminen on julkisen palvelujärjestelmän antaman avun rinnalla. Tukipalvelut kehitetään yhteistyössä julkisen palvelujärjestelmän kanssa

14 Toimintaympäristö Perustoiminta Markkinaehtoiset palvelut Järjestötoiminta Palvelutoiminnasta erillinen, järjestölähtöinen työ Edunvalvonta ja vaikuttaminen Vapaaehtoistoiminta Kehittäminen Asiantuntijatoiminta Kunnille selvästi kuuluvat tehtävät Kuntien tuottamat peruspalvelut Ostopalvelut Julkiselle sektorille kuuluvat tehtävät Terveyden avustus, Elina ja sosiaalisen Varjonen hyvinvoinnin vahvistaminen, Tiimivastaava Nina Pajari,

15 Järjestön ja julkisen sektorin rajapinta Järjestölähtöisen auttamistyön keinot: Ohjaus- ja neuvontatyö Vapaaehtois- ja vertaistuki Kehittämistoiminta Kohderyhmän edun ja oikeuksien valvonta, vaikuttamistyö Esimerkiksi: Sairausryhmäkohtaiset vertaistukiryhmät Omaishoitajien kuntouttava ryhmätoiminta Mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminta Julkiset palvelut Kotihoito, kotisairaanhoito Omaishoitajien etuudet: tuki, vapaapäivät Mielenterveyspalvelut Vaikka järjestöjen ja kuntien toimintatavat eroavat, niillä on - yhteisiä tavoitteita (esim. terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen) - yhteisiä asiakkaita (järjestöjen toimintaan osallistuvat ihmiset ovat jonkin kunnan asukkaita) Terveyden avustus, Elina ja sosiaalisen Varjonen hyvinvoinnin vahvistaminen, Tiimivastaava Nina Pajari,

16 RAY:n avustamisen perusteita RAY-avustukset kohdennetaan järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, ei palveluntuotantoon RAY-avusteisen, järjestölähtöisen työn keinoin voidaan kuitenkin olla mukana kehittämässä palveluita tai palvelurakenteita RAY-avusteisen kehittämistyön tulosten tulee olla kaikkien saatavilla ja kaikkien hyödynnettävissä Yhteistyöhankkeissa, joissa mukana on siis useampi yhdistys ja/tai kunta, jokaisella toimijalla tulee olla oma selkeä roolinsa Hankkeiden on vastattava aitoon tarpeeseen alueella Eri toimijat mukaan jo suunnitteluvaiheessa Järjestöjen tärkeänä tehtävänä on tuoda asiakas/käyttäjä/osallistujanäkökulmaa hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen Tavoitteena on, että hankkeissa kehitetyt hyvät tulokset jäisivät elämään hankevaiheen jälkeen. Juurtumiseen kiinnitettävä huomiota jo hankesuunnitteluvaiheessa

17 Pysyvät rakenteet edesauttamassa toimintojen juurtumista Pysyviä rakenteita, joissa tulokset elävät Määräaikainen projektitoiminta ei ole itsetarkoitus, vaan tulosten pitäisi voida juurtua osaksi perustoimintaa (esim. osaksi kunnan toimintaa, osaksi järjestöjen perustoimintaa, osaksi muiden tahojen toimintaa) monesta alun perin järjestövetoisesta hankkeesta on poikinut tuloksia, jotka ovat nykyään osa kuntien vakinaista toimintaa, esim. Porin kodinhoitohenkilöstön sijaishoito ja Kaarinassa vakinaistettu vanhusneuvolatoiminta Laajempien hankekokonaisuuksien ja monitoimijahankkeiden mahdollisuudet esim. Kaste on järjestöille mahdollisuus, ei pakkopulla Tarvitaan riittävän yhtenäiset tavoitteet, yhteistyörakenne ja yhteistyöhön sitoutuneet kumppanit Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Eri toimijoiden roolit (myös vastuut ja valtuudet) sovittava selkeästi jo hanketta suunniteltaessa

18 Avustusten suuntaaminen (toimeenpanosuunnitelma 2013) RAY haluaa avustusten hakijoiden kiinnittävän huomiota mm. seuraaviin asioihin: Tarveanalyysi eli avustushakemuksessa esitettyjen tavoitteiden ja niiden suuntaisen toiminnan on perustuttava ko. järjestön toimintaympäristön tarpeeseen. Kunta-järjestöt -yhteistyö eli järjestöjen keskinäinen sekä sen pohjalta niiden ja kuntien välinen yhteistyö mahdollistaa verorahoitteisen palvelujärjestelmän ja RAY-avusteisen järjestöjen toiminnan nivoutumisen eri ihmisten ja ihmisryhmien kannalta luontevalla tavalla toimivaksi kokonaisuudeksi. Ammatillisen työn, vapaaehtoisuuden ja vertaistuen yhdistäminen eli edelliseenkin kohtaan liittyen järjestöjen toiminnan erityinen arvo rakentuu usein juuri niiden mahdollisuudelle toimia yhdistävänä siteenä eri lähtökohdista toimintaa mahdollistavien ja siihen osallistuvien ihmisten välillä.

19 RAY-avustukset paikallisella tasolla Luontevia avustamisen kohteita paikallisella tasolla (esim. vertaisryhmätoiminta) alueellisella (muistihäiriöisten asiantuntijakeskukset) valtakunnallisella tasolla (edunvalvontatyö tai sosiaalinen lomatoiminta) Mutta: paikallisjärjestöjen perustoiminnan rahoittaminen RAY:lle haasteellista Kunnan tuki paikallisten järjestöjen perustyöhön olennaista RAY:n rahoitus paikallistasolla lähinnä kehittämishankkeille ja muille määräaikaishankkeille (esimerkiksi käynnistämishankkeille) hankkeissa oltava mukana useampi paikallinen toimija toiminta-avustukset pääosin valtakunnallisille tai alueellisille toiminnoille

20 Hyvinvointi rakentuu yhteistyöllä Koulu Liikunta Järj stöt Oppilaitokset Sairaanhoitopiirit Tutkimuslaitokset Sosiaali Kela Terveys Ad hoc www Kylä, kaupunginosa Eduskunta, lainsäädäntö Työ Harrastus Naapurit Maakunnat Nuoriso GLOBALISAATIO ELY:t & AVI:t Kulttuuri Osaamiskeskukset ym. alueelliset organisaatiot Seurakunta Ystävät Perhe, suku Ympäristö EU Media Yritykset