Euran keskustan osayleiskaavan liikenneselvitys

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan liikenneselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (28) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Työn lähtökohdat... 3 2.1 Liikenneselvityksen tavoitteet... 3 3 Suunnittelualue... 3 3.1 Aluetta koskevat suunnitelmat ja hankkeet... 4 3.1.1 Varsinais-Suomen ELY-keskus... 4 3.1.2 Satakuntaliitto... 4 3.1.3 Satakunnan maakuntakaava... 4 3.1.4 Euran kunta... 4 3.2 Tiedossa olevat muutokset nykyiseen liikennejärjestelmään... 4 4 Liikenteen nykytilanne... 4 4.1 Liikennejärjestelmän yleiskuvaus... 4 4.2 Tie- ja katuverkko... 5 4.2.1 Nopeusrajoitukset... 6 4.2.2 Liittymät... 7 4.2.3 Erikoiskuljetukset... 8 4.2.4 Liikennemäärät... 8 4.3 Kevyt liikenne... 10 4.4 Joukkoliikenne... 11 4.5 Lentoliikenne... 12 4.6 Rautatieliikenne... 12 5 Liikenteen ongelmat... 12 5.1 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus... 12 5.2 Liikenneturvallisuus... 13 5.2.1 Liikenneonnettomuudet... 13 5.2.2 Onnettomuuksien sijoittuminen... 14 6 Liikenneverkon kehittäminen... 15 6.1 Uudet kadut ja tieyhteydet... 15 6.2 Eritasoliittymät... 17 6.3 Kantatien 43 liittymäjärjestelyt... 17 6.3.1 Liittymäjärjestelyt eritasoliittymästä pohjoisen suuntaan... 18 6.3.2 Liittymäjärjestelyt eritasoliittymästä etelän suuntaan... 19 6.4 Vt 12 eritasoliittymät... 20 6.4.1 Vt 12 muut liittymäjärjestelyt... 20 6.5 Liikenteen rauhoittaminen... 21 6.6 Kevyt liikenne... 21

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (28) 6.7 Joukkoliikenne... 23 6.8 Vesiliikenne... 24 6.9 Rautatie... 24 6.10 Ilmailu... 24 7 Vaikutusten arviointi... 24 7.1 Uusien asuinalueiden tuottama ajoneuvoliikenne kaavan tavoitevuonna 2035... 24 7.2 Uusien teollisuusalueiden tuottama ajoneuvoliikenne kaavan tavoitevuonna 2035... 25 7.3 Eritasoliittymät... 25 7.4 Katuverkon kehittäminen... 26 7.5 Kevyt liikenne... 27 7.6 Joukkoliikenne... 27 7.7 Vaikutukset muihin liikennemuotoihin... 27

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 (28) 1 Yleistä 2 Työn lähtökohdat Liikenneselvitys on laadittu Euran kunnan toimeksiannosta. Kunnasta työn ohjauksen yhteyshenkilönä toimi tekninen johtaja Kimmo Haapanen. Selvitys on laadittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Työn projektipäällikkönä toimi DI Tuomas Miettinen ja suunnittelijoina DI Sakari Mustalahti ja tekn. kand. Saara Aavajoki. Kaavoitustyössä laaditaan Euran keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaava laaditaan aluevarausosayleiskaavana, joka ohjaa alueen asemakaavoitusta ja asemakaavamuutoksia. Liikenneselvitys laadittiin osayleiskaava-alueelle ja se tukee osaltaan kaavaprosessia. 2.1 Liikenneselvityksen tavoitteet 3 Suunnittelualue Liikennettä koskevat tavoitteet kaavatyössä ovat kestävän liikkumisen huomioiminen, palveluiden saavutettavuus eri liikennemuodoin, liikennemuotojen keskinäinen painotus sekä liikenneverkon toimivuus ja turvallisuus. Suunnittelualue käsittää Euran keskustan ja Kauttuan taajamat lievealueineen. Kaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on noin 48 km 2. Suunnittelualueesta noin 15 km 2 on ennestään kaavoittamatonta. Alueen sijainti ja aluerajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualue.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (28) 3.1 Aluetta koskevat suunnitelmat ja hankkeet 3.1.1 Varsinais-Suomen ELY-keskus 3.1.2 Satakuntaliitto Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa vuosille 2013-2017 ei ole esitetty yhtään hanketta suunnittelualueelle. Suunnittelualuetta koskeva Tiehallinnon Turun tiepiirin laatima liikenneturvallisuussuunnitelma on vuodelta 2006. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suunnitelmissa on päivittää liikenneturvallisuussuunnitelma vuonna 2016. Euraa koskeva liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu edellisen kerran 2000-luvun alkupuolella. Suunnitelmien päivittäminen on noussut ajankohtaiseksi liikennepoliittisen selonteon, Satakunnan maakuntasuunnitelman ja -kaavan sekä Porin seudun rakennemallityön linjausten konkretisoimiseksi Satakunnan liikennejärjestelmän kannalta. Nyt päivitettävässä suunnitelmassa (Pääliikenneverkkoselvitys v, 2005) Euraa koskevia liikenneverkon parannustoimenpiteitä ovat: vt 12 Rauma Huittinen yhteysvälin parantaminen Euran taajaman liikenneturvallisuuden parantaminen Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyö on vasta alkuvaiheessa ja tämän selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laadittaessa. 3.1.3 Satakunnan maakuntakaava 3.1.4 Euran kunta Satakunnan maakuntakaavassa valtatielle 12 (Lauttakyläntie, Raumantie) on osoitettu uudet eritasoliittymän kantatien 43 (Harjavallantie, Laitalantie), Rakentajantien ja seututien 204 (Ohikulkutie) liittymiin. Muuten kaava-alueelle ei ole osoitettu maakuntakaavassa uusia tie- tai ratayhteyksiä tai muita liikenneverkon kehittämistoimenpiteitä. Valimontien ja Nummentien liittymään on suunniteltu turvallisuutta ja toimivuutta parantavia toimenpiteitä, sillä nykyisellään liittymä on vaarallinen kevyelle liikenteelle, koska sementtivalimon raskas liikenne kääntyy liittymässä. Kauttuan keskuksen Turuntien ja Maasillantien liittymäjärjestelyjä on suunniteltu, mutta asiasta ei ole tehty päätöstä. 3.2 Tiedossa olevat muutokset nykyiseen liikennejärjestelmään Nykyiseen liikennejärjestelmään ei ole tiedossa olevia muutoksia. 4 Liikenteen nykytilanne 4.1 Liikennejärjestelmän yleiskuvaus Eura sijaitsee liikenteellisesti verrattain hyvin saavutettavalla paikalla. Etäisyys Euran keskusta Raumalle on 35 km, Poriin 50 km, Turkuun 90 km, Tampereelle 110 km ja Helsinkiin 215 km. Yhteydet jokaiseen em. keskukseen ovat suhteellisen suorat ja toimivat. Turkua lukuun ottamatta yhteydet ovat päätieluokkaiset.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 (28) 4.2 Tie- ja katuverkko Euraa lähin satama sijaitsee Raumalla. Myös Porin ja Turun satamien saavutettavuus on hyvä. Euran keskustaan tulee yhdysrata Kokemäki Rauma rautatieltä Kiukaisista. Rata on kuitenkin suljettu liikenteeltä. Euran keskustan itäpuolella on myös lentokenttä, jolla on harrastusilmailua. Suunnittelualueella on varsin kattava kevyen liikenteen verkko. Kaava-alueen tieverkon rungon muodostavat valtatiet 12 (Lauttakyläntie, Raumantie) ja kantatie 43 (Harjavallantie, Laitalantie), jotka risteävät Euran keskustan luoteispuolella. Valtatietä 12 pitkin on yhteys Raumalle ja Huittisten kautta Helsinkiin ja Tampereelle. Kantatietä 43 on yhteys Harjavallan kautta Poriin sekä Laitilaan ja edelleen Uuteenkaupunkiin. Muita seudullisia yhteyksiä ovat seututie 204 (Ohikulkutie) Säkylään ja edelleen Turkuun sekä yhdystie 2111 (Kepolantie) Köyliöön. Lisäksi kaava-alueella on muita alemman luokan maanteitä, joiden merkitys on lähinnä paikallinen. Euran keskustan pääkatuna on Osmantie Yhdystie. Muita merkittävimpiä kokoojakatuja ovat Eurantie Sorkkistentie, joka hallinnollisesti on maantie, sekä Rakentajantie, jolta on liittymä valtatielle 12. Kauttuan alueella ajoneuvoliikenteen runkona on yhdystie 2054 (Turuntie). Turuntie on luonteeltaan selvästi maantiemäinen läpikulkuväylä, sen liittymien määrä on enemmän tyypillinen maantielle kuin kokoojakadulle ja se on toiminnallisesti irrallaan kaupunkirakenteesta vaikka kulkeekin sen läpi. Euran ja Kauttuan välillä on useita yhteyksiä: kaupunkirakenteen sisällä Yhdystie Maasillantie, kantatie 43 sekä yhdystie 12679 (Eurantie) kantatien rinnakkaistienä. Lisäksi kaava-alueella on muita kokoojakatuja, jotka liittävät asuin- ja teollisuusalueet maanteihin ja merkittävimpiin kokoojakatuihin. Vanhemmilla asuinalueilla katuverkon hierarkia on osin jäsentymätöntä, eikä kadun ulkoasu aina vastaa sen toiminnallista luokkaa. Näin on mm. Maasillan alueella (Maasillantie) sekä Kauttuan liikekeskuksen eteläpuolella Kauttuan Ruukin alueella, jolta puuttuu selkeä katuhierarkia. Kuvassa 2 on esitetty suunnittelualueen yleinen tieverkko.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 (28) 4.2.1 Nopeusrajoitukset Kuva 2. Suunnittelualueen yleinen tieverkko. Suunnittelualueella alueellinen nopeusrajoitus on asuinalueilla 30 km/h ja muualla taajamassa 40 km/h. Teollisuusalueilla alueellinen nopeusrajoitus on 50 km/h. Euran taajaman pääkaduilla nopeusrajoitus on 40 km/h ja Kauttualla nopeusrajoitus on yleisillä teillä (Turuntie ja Luvalahdentie), mitkä toimivat alueen pääreitteinä, 40 50 km/h. Suunnittelualueen reunoilla pääteillä on 100 km/h nopeusrajoitus ja ne laskevat taajaman kohdalla alimmillaan 50 km/h. Suunnittelualueen nopeusrajoitukset on esitetty kuvassa 3.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 (28) 4.2.2 Liittymät Kuva 3. Suunnittelualueen tie- ja katuverkon nopeusrajoitukset. Valtatien 12 ja kantatien 43 liittymä on kiertoliittymä. Muuten pääteiden liittymät ovat kanavoimattomia tasoliittymiä. Liittymiä ei ole varustettu väistötiloilla. Suunnittelualueella on yksi eritasoliittymä valtatiellä 12 Biolanin tehdasalueen kohdalla. Liittymä on Biolan Oy:n hoitama ja ylläpitämä. Euran taajamassa liittymät ovat tasoliittymiä Yhdystien kahta kiertoliittymää lukuun ottamatta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 (28) 4.2.3 Erikoiskuljetukset 4.2.4 Liikennemäärät Valtatie 12 ja kantatie 43 ovat molemmat osa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon runkoreittejä. Liikennemäärien osalta tien hallinnollinen luokka ei korreloi liikennemäärien kanssa. Eniten liikennettä on kantatiellä 43 (Harjavallantie) Harjavallan suuntaan, jonka keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 4 800 ajoneuvoa Liikenneviraston Tierekisterin mukaan. Seututien 204 (Ohikulkutie) liikennemäärä Säkylän suuntaan on noin 4 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatiellä 12 (Lauttakyläntie, Raumantie) sekä kantatiellä 43 Laitilan suuntaan liikennemäärät ovat 3 400 3 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Euran keskustan kohdalla liikennemäärä ovat paikallisesti näitä korkeampia. Raskaan liikenteen osuus on valtatiellä 12 noin 14 %, kantatiellä 43 noin 12 % ja seututiellä 204 noin 13 %. Tältäkään osin teiden välillä ei ole erityisen merkittävää eroa. Kuvassa 4 on esitetty yleisen tieverkon liikennemäärät ja raskaan liikenteen osuus suunnittelualueella. 510 / 2 % 770 / 2 % 810 / 4 % Pohjakartta (c) Maanmittauslaitos, 04/2013 Kuva 4. Suunnittelualueen yleisen tieverkon liikennemäärät ja raskaan liikenteen osuus.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9 (28) Kokonaisuutena voidaankin arvioida, että yhteydet Eurasta eri suuntiin ovat Euran näkökulmasta liikenteellisesti tasa-arvoisia, eikä yksi tietty suunta nouse liikennemäärien valossa muita merkittävämmäksi. Tämä onkin johdonmukaista, sillä kukin tie liittää Euran eri suuntaan ja eri keskuskaupunkiin. Sen sijaan valtakunnallisella tasolla valtatiellä 12 on erityismerkitystä, sillä se linkittää Rauman ja Rauman sataman Sisä-Suomeen. Kantatien 43 ja seututien 204 merkittävyys on lähinnä maakunnallista ja seudullista, joskin osa Turun ja Porin välisestä liikenteestä ohjautunee seututien 204 ja kantatien 43 kautta. Seudullisen liikenteen osuus on erityisen merkittävä seututiellä 204 Euran ja Säkylän välillä sekä kantatiellä 43 Harjavallan suuntaan. Muiden kaava-alueella olevien maanteiden liikennemäärät ovat vähäiset, keskimääräinen vuorokausiliikenne on alle 1 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Myös raskaan liikenteen osuus näillä teillä on pieni, yleensä alle 5 %. Euran keskustan alueella maanteiden liikennemäärät ovat Tierekisterin mukaan suuremmat, tiestä riippuen 810 4 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Keskustan alueella liikennemäärien tarkkuuteen liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta, mikä johtuu mm. laskentatarkkuudesta. Tämän takia keskustan alueen liikennemäärätietoja voidaan pitää lähinnä viitteellisinä. Euraan ei ole laadittu ajantasaista liikenne-ennustetta, joten tieverkon liikenteen kasvun oletetaan olevan Liikenneviraston kuntaennusteen mukainen. Kuvassa 5 on esitetty kuntaennusteen mukaiset liikennemäärät vuonna 2030. Kuntaennusteen malli ei välttämättä vastaa riittävän tarkasti Euran keskustan liikennemäärien kehittymistä, sillä osa keskustan katuverkosta on yleisiä teitä, joille ennustettu kasvu on 2 %. Liikennemäärät kasvavat todennäköisesti vuoteen 2030 mennessä huomattavasti enemmän kuin 2 %.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10 (28) Kuva 5. kuntaennusteen mukaiset liikennemäärät vuonna 2030. 4.3 Kevyt liikenne Kevyen liikenteen verkko kaava-alueella on varsin kattava. Euran keskustan alueella verkko kattaa pääkokoojakadut sekä merkittävimmät maantiet. Näiden lisäksi on täydentäviä yhteyksiä mm. Eurajoen yli. Paikoitellen kevyen liikenteen väylissä on pientä epäjatkuvuutta, kun erillinen väylä puuttuu reitin kulkiessa tonttikatua pitkin. Euran keskustasta on lisäksi seudullinen kevyen liikenteen väylä Säkylään, sekä kantatietä 43 etelän suuntaan aina Kiperin alueelle asti. Kevyen liikenteen väylien risteämiset valtatien 12 ja kantatien 43 kanssa on toteutettu eritasoratkaisuin. Kevyen liikenteen eritasot sijoittuvat luontaisten kevyen liikenteen reittien yhteyteen ja ne osaltaan poistavat em. väylien estevaikutusta. Nykyinen kevy-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11 (28) en liikenteen verkko ja alikulut sekä koulujen, päiväkotien ja urheilupaikkojen sijainnit on esitetty kuvassa 6. 4.4 Joukkoliikenne Kuva 6. Kevyen liikenteen verkko ja eritasot sekä koulut, päiväkodit ja urheilupaikat. Joukkoliikenteen osalta Eura sijaitsee Rauman ja Helsingin sekä Turun ja Porin välisten linja-autoreittien risteyksessä. Kaikki linja-autovuorot kiertävän Euran keskustan kautta, joten linja-autoliikenteen saavutettavuus on tältä osin hyvä. Raumalle linja-autovuoroja on arkisin noin 20 suuntaansa vuorokaudessa, viikonloppuisin noin 10. Suurin osa vuoroista on pikavuoroliikennettä. Osa vuoroista liikennöidään vain kouluvuoden aikana, joten kesäaikaan vuoroja on hieman harvemmin. Huittisiin vuoroja on arkisin keskimäärin 13 vuorokaudessa suuntaansa ja viikonloppuisin 10. Suurimmalta osalta vuoroista on edelleen jatkoyhteys sekä Helsinkiin että Tampereelle. Helsinkiin suurin osa yhteyksistä on vaihdottomia. Mahdolliset vaihdot Helsingin ja Tampereen suuntiin Huittisissa on aikataulutettu siten, ettei matka-ajassa ole eroa vaihdottoman ja vaihdollisen yhteyden välillä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12 (28) 4.5 Lentoliikenne 4.6 Rautatieliikenne Harjavaltaan ja edelleen Poriin linja-autovuoroja on arkisin 13 suuntaansa vuorokaudessa ja viikonloppuisin 10. Nämä kaikki ovat pikavuoroliikennettä ja osa Turku-Säkylä- Pori vuoroja. Säkylään vuoroja on arkisin keskimäärin 16 vuorokaudessa suuntaansa ja viikonloppuisin 10. Näistä suurin osa on pikavuoroja, ja jatkaa edelleen Turkuun. Osa Säkylään päättyvistä vakiovuoroista liikennöidään vain kouluvuoden aikana, joten kesällä vuorojen määrä on hieman alhaisempi. Laitilaan Eurasta ei ole joukkoliikenneyhteyttä, ainoastaan kouluyhteys Hinnerjoelle kerran päivässä. Helsinkiin kulkevista vuoroista arkisin kaksi ja viikonloppuisin yksi kulkee Säkylän ja Loimaan kautta. Kokonaisuutena pitkänmatkaiset joukkoliikenteen yhteydet Eurasta ovat melko hyvät. Linja-autoyhteydet mahdollistavat mm. työssäkäynnin Raumalla tai pendelöinnin Euran ja Säkylän välillä, joskin tällöin matkustaminen on sidottu merkittävästi aikatauluihin eikä ole varteenotettava vaihtoehto kaikkien työssäkäyvien kannalta esim. työaikojen takia. Suurimpien kaupunkien saavutettavuus joukkoliikenteellä on verrattain hyvä, eikä nykytilanteessa joukkoliikenteessä ole merkittäviä yhteyspuutteita. Varsinais-Suomen ELY-keskus on päätöksessään 20.12.2011 vahvistanut tavoitteellisen palvelutason vuosille 2012 2016 Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle. Euran osalta tavoitteena on houkutteleva taso Rauman, Porin, Turun ja Huittisten/Helsingin suuntaan, mikä edellyttäisi vuorotarjonnan lisäämistä nykyisestä. Uutena yhteysvälinä on esitetty Eura Köyliö, jolla tavoitteena on peruspalvelutaso. Tällä välillä ei nykyisin ole joukkoliikennettä. Euran lentokenttä (ICAO: EFEU) sijaitsee Säkylän Pyhäjärven koillispuolella noin neljä kilometriä Euran kunnan keskustasta itään seututien 204 (Ohikulkutie) varressa. Lentopaikalta on 1,5 kilometrin matka Kauttuan keskustaan. Kentän pääasiallinen toiminta muodostuu Kauttuan Ilmailukerhon pienkoneilmailusta sekä yksityisten ultrakevyiden koneiden ja liitovarjoilijoiden toiminnasta. Lentokenttä rakennettiin vuonna 1972. Lentokentän kiitoradan pituus on 1 100 metriä. Lentopaikalla on kolme konesuojaa. Euran lentokentällä ei ole vakituista lennonjohtopalvelua. Kenttä on valaistu. Lentokenttäalue on voimassa olevassa maakuntakaavassa esitetty lentoliikenteen alueena. Suunnittelualueen läpi kulkee Kiukainen Kauttua Säkylä ratalinja, mikä johtaa Säkylän Iso-Vimman kylässä sijaitsevalle sokeritehtaalle. Kauttuan asemalta on satamarata pyhäjärven rantaan. Liikennöinti rataosuudella päättyi vuonna 2009. Radalta on purettu tasoylikäytäviä, mm. valtatien 12 (Lauttakyläntie) tasoylikäytävä on purettu. Rataosuus on voimassa olevassa maakuntakaavassa esitetty yhdysrata/sivuratana. 5 Liikenteen ongelmat 5.1 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus Liikenteen toimivuuden tai sujuvuuden osalta ei ole tiedossa olevia ongelmia. Liikenneturvallisuuden osalta Valimontien ja Nummentien liittymä on ongelmallinen, sillä sementtivalimolle menevä raskas liikenne kääntyy kyseisessä liittymässä ja kaduilla on paljon kevyttä liikennettä, erityisesti koululaisia. Liittymään on suunniteltu turvallisuutta ja toimivuutta parantavia toimenpiteitä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13 (28) 5.2 Liikenneturvallisuus Turun tiepiirin laatima liikenneturvallisuussuunnitelma on vuodelta 2006. Liikenneturvallisuussuunnitelma koski koko Euran kunnan aluetta. Em. suunnitelmassa kuvattiin koettu liikenneturvallisuustilanne Eurassa seuraavanlaisesti: Euralaisista vastaajista kolme neljästä tuntee paikkakunnan alueella liikkumisen turvalliseksi. Syitä paikkakunnan liikenteen turvattomuudelle vastaajat saivat arvioida kyselyn avoimessa kohdassa. Mainintoja oli kaikkiaan 26 kappaletta ja vastauksista korostui huoli piittaamattomuudesta, sääntöjen ja erityisesti nopeusrajoitusten noudattamatta jättämisestä. Lasten ja koululaisten turvattomuudesta liikenteessä osoitettiin myös erityistä huolta. Mistä turvattomuus johtuu? kysymykseen oli vastattu mm. seuraavasti: - Autoilijoiden lisääntyneestä piittaamattomuudesta liikenteessä. - Pienille koululaisille ei ole vielä kehittynyt liikenteessä pelisilmää. He - joutuvat kuitenkin pyöräilemään koulumatkansa piittaamattomien autoilijoiden - joukossa. - Autoilijoiden vallasta liikenteessä Euralaiset ovat sitä mieltä, että nuorten aikuisten sekä myös aikuisten asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen pitäisi vaikuttaa. Euralaisten vastaajien mielestä liikenneturvallisuuden parantamisessa annetuista vaihtoehdoista tärkeimpänä keinona on kasvatus- ja tiedotustyö, johon uskotaan euralaisten vastaajien keskuudessa hieman seudun keskiarvoa enemmän. Toisena merkittävänä keinona on poliisivalvonta ja sakottaminen Liikenneturvallisuuskilpailut saivat euralaisten vastaajien keskuudessa myös seudun keskiarvoa enemmän kannatusta. Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliseksi koettujen kohteiden selvittämiseksi tehtiin kuntalaisille suunnattu liikenneturvallisuuskysely. Kyselyn kautta asukkailla oli mahdollisuus antaa palautetta turvattomaksi koetuista kohteista ja paikallisen liikennekäyttäytymisen ongelmista. - Turvattomat koululaisten koulumatkareitit kantatien 43 yli asuntoalueilta kouluille. - Kevyen liikenteen väylän puuttuminen Savikontien (pt 12677) varrelta. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitetyistä kehittämishankkeista on toteutettu Savikotien kevyen liikenteen väylä ja kantatielle 43 (Laitilantie) on rakennettu alikulku. Muut vuoden 2006 liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitetyt hankkeet olivat pääasiassa pieniä pikatoimenpiteitä, esim. näkyvyyksien raivaamista ja kärkikolmioiden korvaamista stop-merkeillä. 5.2.1 Liikenneonnettomuudet Kaava-alueen maanteillä on tapahtunut vuosina 2008 2012 yhteensä 118 liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 29 johti henkilövahinkoihin ja niistä neljä johti kuolemaan. Yleisimpiä onnettomuustyyppejä ovat risteämis- ja kääntymisonnettomuudet, yksittäisonnettomuudet sekä eläinonnettomuudet. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat olleet pääosin kääntymis- ja risteämisonnettomuuksia. Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet ovat myös olleet pääosin risteämis- ja kääntymisonnettomuuksia sekä yksittäisonnettomuuksia. Alkoholilla oli osuutta 15 onnettomuudessa. Kevyen liikenteen onnettomuuksia on sattunut kolme, joissa kaikissa osallisena on ollut pyöräili-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14 (28) jä. Onnettomuuksista kaksi johti pyöräilijän loukkaantumiseen. Mopo oli osallisena viidessä onnettomuudessa, joista kolme johti mopoilijan loukkaantumiseen. Kuvassa 7 on esitetty yleisillä teillä tapahtuneet liikenneonnettomuudet vuosina 2008 2012. Kuva 7. Yleisillä teillä tapahtuneet liikenneonnettomuudet vuosina 2008 2012. 5.2.2 Onnettomuuksien sijoittuminen Eniten liikenneonnettomuuksia on tapahtunut valtatiellä 12 sekä kantatiellä 43. Myös seututiellä 204 (Ohikulkutie), maantiellä 2054 (Turuntie) sekä maantiellä 12679 on tapahtunut huomattava määrä onnettomuuksia. Valtatien 12 onnettomuudet ovat jakaantuneet koko kaava-alueella olevalle tien osalle, mutta kantatien 43 liittymässä, Rakentajantien liittymässä sekä seututien 204 liittymässä on tapahtunut viisi onnettomuutta kussakin. Tarkastelujakson aikana valtatien 12 ja kantatien 43 liittymä on parannettu kiertoliittymäksi. Kantatiellä 43 onnettomuudet ovat myös jakaantuneet melko tasaisesti, mutta Miekkatien liittymässä on tapahtunut neljä onnettomuutta. Myös maantien 204 onnettomuudet ovat jakaantuneet tasaisesti kaava-alueen tien osalle, mutta yhdystien 2111 liittymässä on tapahtunut kolme onnettomuutta. Maantiellä 2054 (Mikkolanmäentie) liittymässä on tapahtunut kolme onnettomuutta. Maantien 12679 liikenneonnettomuudet ovat jakaantuneet koko tien matkalle melko tasaisesti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15 (28) Vuonna 2006 laaditussa liikenneturvallisuussuunnitelmassa Euran alueen onnettomuustarkastelussa tuli esiin seuraavia maantieverkon ongelmakohteita: - Valtatiellä 12 esiintyi kuusi onnettomuuksien kasaumapistettä. Pahin valtatiellä 12 esiintyvistä ongelmakohteista on kantatien 43 liittymä, jossa tapahtui yhteensä kahdeksan onnettomuutta. Onnettomuuksista kaksi johti henkilövahinkoon. - Ohikulkutiellä (mt 204) esiintyi kaksi onnettomuuksien kasaumapistettä. Molemmat kasaumapisteet sijaitsevat maanteiden liittymissä. - Taajama-alueella pahin onnettomuuskasaumapiste oli kantatien 43 ja Turuntien (mt 2054) liittymässä. Liittymässä tapahtui viisi onnettomuutta, joista yksi johti kuolemaan ja kaksi loukkaantumiseen. Vuoden 2006 liikenneturvallisuussuunnitelmassa tarkastellut onnettomuudet ovat tapahtuneet 2000-luvun alussa. Kantatien 43 ja maantien 2054 (Turuntie) liittymä ei ole viimeisen viiden vuoden onnettomuustarkastelun perusteella onnettomuuskeskittymä, mutta maantiellä 204 (Ohikulkutie) onnettomuuskeskittymät ovat edelleen samat (vt 12 liittymä ja maantien 2111 liittymä) kuin vuoden 2006 tarkastelussa. Tarkasteluajanjakson jälkeen valtatien 12 ja kantatien 43 liittymä on parannettu kiertoliittymäksi. 6 Liikenneverkon kehittäminen Euran liikenneverkko on varsin kattava ja kehittämistarpeet liittyvät maankäytön kehittämiseen ja liikenneympäristön laadun sekä toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseen. Osayleiskaava-alueella ei ole nykytilanteessa tie- tai katuverkossa merkittäviä yhteyspuutteita. Maakuntakaavassa on suunnittelualueelle esitetty kolme eritasoliittymää. Kevyen liikenteen verkon täydentäminen liittyy pienten verkollisten puutteiden parantamiseen ja taajaman pohjoisosien liittämiseen kevyen liikenteen verkon piiriin. 6.1 Uudet kadut ja tieyhteydet Euran taajaman merkittävin liikenneverkon kehittämishanke liittyy Kauttuanmetsän läpi kulkevaan Yhdystien jatkeeseen maantielle 204 (Ohikulkutie). Uusi yhteys palvelee Säkylän suunnasta Euran keskustaan saapuvaa liikennettä Ohikulkutieltä Euran keskustaan. Uusi yhteys korvaa nykyisen sisääntulotien, asutuksen läpi kulkevan, geometrialtaan kapean ja mutkaisen Maasillantien, jolla on lukuisia tonttiliittymiä. Uusi yhteys maantieltä 204 (Ohikulkutie) Euran keskustaan muodostaa pääkatutasoisen yhteyden Euran taajaman läpi. Kadun varrelle sijoittuvat mm. terveyskeskus ja kirjasto. Keskusta-alueen toinen uusi katuyhteys sijoittuu Eurantien ja Latotien välille. Uusi yhteys palvelee sekä ajoneuvo- että kevyttä liikennettä. Uusi yhteys parantaa Euran keskustan eri osien saavutettavuutta tuomalla Eurajoen ylitykseen uuden ajoneuvoliikenteen reitin. Nykyinen urheilukentän eteläpuolella kulkeva yhteys on kevyen liikenteen käytössä. Osayleiskaavan mahdollistaman maankäytön kehittyminen taajaman pohjoisosassa edellyttää liikenneverkon kehittämistä. Alue on rautatien itäpuolella pääasiassa työpaikka-aluetta, mutta liikenneverkon kehittäminen palvelee myös radan länsipuolisten työpaikka-alueiden yhteyksiä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16 (28) Uusi yhteys Fankkeen teollisuusalueelta Pysäkintielle palvelee tulevaa maankäyttöä. Uusi yhteys mahdollistaa työpaikka-alueiden kehittämisen niin, että niitä palveleva raskas liikenne on omalla reitillään eikä tukeudu asuinkatuihin. Pintos Oy:n kohdalla Pysäkintien linjausta voidaan siirtää hieman etelämmäksi niin, että Pintos Oy:n toimitiloja voidaan laajentaa nykyistä Pysäkintien linjausta hyödyntäen. Maantielle 204 (Ohikulkutie) on tarpeen sijoittaa uusi liittymä Neitsytmäen teollisuusalueelle. Liittymän tarve realisoituu silloin, kun alue on laajentunut riittävän pitkälle etelän suuntaan, jolloin osa alueen liikenteestä on tarpeen ohjata Ohikulkutien kautta. Neitsytmäen teollisuusalue rakentuu ensin Turuntien varaan ja sitä laajennetaan vaiheittain Säkylän suuntaan. Kuvassa 8 on esitetty keskustan, Kauttuanmetsän ja Fankkeen alueiden liikenneverkon täydennyskohteet. Kuva 8. Liikenneverkon kehittäminen keskustan, Kauttuanmetsän ja Fankkeen alueilla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17 (28) 6.2 Eritasoliittymät Satakunnan maakuntakaavassa valtatielle 12 (Lauttakyläntie, Raumantie) on osoitettu uudet eritasoliittymän kantatien 43 (Harjavallantie, Laitalantie), Rakentajantien ja seututien 204 (Ohikulkutie) liittymiin. Maakuntakaavassa esitetyille eritasoliittymille ei ole laadittu tarkempia suunnitelmia. Valtatien 12 (Lauttakyläntie) ja rakentajantien eritasoliittymäalueella on voimassa oleva asemakaava, missä on määritelty eritasoliittymän liikennealue. Fankkeen eritasoliittymälle on laadittu tilavaraussuunnitelma. Eritasoliittymien toteuttamista helpottava seikka on se, että valtatieltä 12 (Lauttakyläntie) on jo poistettu kaikki tasoliittymät suunniteltujen eritasoliittymien paikkoja lukuun ottamatta. Liikenteellistä tarvetta eritasoliittymille ei lähivuosina ole. Alustavasti kaikissa maakuntakaavassa esitetyissä eritasoliittymissä valtatien 12 tasaus säilyisi nykyisellään ja risteävä tie alittaa valtatien 12 Rahtitien ja maantien 204 (Ohikulkutie) ja kantatien 43 (Harjavallantie, Laitalantie) liittymissä. Euran keskustan kohdalla, Rakentajatien eritasoliittymässä, risteävä katu alittaa valtatien 12. Eritasoliittymien tyyppiä ei ole määritelty. Liittymien tyypit tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Käytettävissä oleva tila ja muut reunaehdot mm. maiseman suhteen rajaavat liittymätyypin vt 12 ja kt 43 liittymässä puolineliapila -typpiseen ratkaisuun, missä rampit sijoittuvat vastakkaisille neljänneksille. Vastaavaa ratkaisua voidaan käyttää myös valtatien 12 Rahtitien ja maantien 204 (Ohikulkutie) eritasoliittymässä. Tässä liittymässä voidaan toteuttaa myös rombinen eritasoliittymä tai näiden yhdistelmä. Eritasoliittymän toteuttaminen vaatii Limontien liittymän siirtämistä maantiellä 204 (Ohikulkutie). Tähän liittymään on Euran kunta laatinut tilatarkastelun, missä liittymään on sovitettu rombinen liittymä. 6.3 Kantatien 43 liittymäjärjestelyt Liittymien parantamiseen kohdistuvat muutokset sijoittuvat kantatielle 43 (Harjavallantie, Laitilantie). Tulevaisuudessa toteutuva valtatien 12 (Raumantie, Lauttakyläntie) ja kantatien 43 (Harjavallantie, Laitilantie) eritasoliittymä edellyttää eritasoliittymän lähialueelta maankäyttö- ja yksityistieliittymien poistamista kantatieltä ja korvaavien liikenneyhteyksien toteuttamista. Valtatieltä 12 nämä ovat jo pääosin poistettu. Käytännössä liittymäjärjestelyitä voidaan tehdä aikaisemmin, sillä tulevan eritasoliittymän lähialueen liittymät kantatiellä 43 ovat nelihaaraliittymiä. Kantatiellä 43 Harjavallan suuntaan on suunnittelualueella kolme nelihaaraliittymää. Laitilan suuntaan suunnittelualueella on myös kolme nelihaaraliittymää. Liikenneviraston Tasoliittymät -ohjeen mukaan nelihaaraliittymän porrastamisen hyödyllisyys riippuu sivuteiden liikennemääristä ja liikenteen suuntautumisesta. Ohjeen mukaan porrastetut liittymät ovat yleensä nelihaaraliittymiä turvallisempia, mikäli liittyvän liikenteen osuus on yli 5 % kokonaisliikenteestä tai vähäliikenteisemmän liittyvän tien tai kadun KVL yli 100 ajon./vrk. Liittymän porrastaminen on sitä tarkoituksenmukaisempi mitä suurempi osuus liikenteestä tulee sivusuunnilta. Nykyisten liikennemäärien perusteella liittymien porrastaminen tai toisen liittyvän haaran sulkeminen ja liikenteen ohjaaminen vaihtoehtoista reittiä olisi tarpeen jokaisessa nelihaaraliittymässä. Tällöin suljetulle yhteydelle osoitetaan korvaava yhteys joko rinnakkaistiellä tai muuten nykyistä liikenneverkkoa hyödyntäen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18 (28) Harjavallan suunnan nelihaaraliittymät ovat lähellä eritasoliittymää ja maankäytön kannalta liittymät voidaan muuttaa kolmihaaraliittymiksi katkaisemalla yksi liittymän haaroista ja yhdistää maankäytön tarvitsemat liikenneyhteydet uusilla rinnakkaisyhteyksillä. Kantatien itäpuoliset katuyhteydet päättyvät kantatien rinnakkaistielle, Sorkkistentielle. Lähinnä tulevaa eritasoliittymää sijaitseva Miekkatien ja Pappilanmäentien liittymä on Miekkatien osalta pohjoinen sisääntuloreitti Euran keskustaan. Seuraava nelihaaraliittymä, Anttilantie ja Hakamäki, on asutusta ja yritystoimintaa palveleva liittymä. Kolmas ja kauimmainen liittymä on Sorkkistentien ja Inkimäentien liittymä kantatielle. Kaikki em. liittymät ovat kantatiellä 43(Harjavallantie) kanavoimattomia liittymiä. Liittymät palvelevat Euran taajama pohjoisosien liikenneyhteyksiä. Näistä liittymistä Sorkkistentien ja Inkimäentien liikennemäärätiedot ovat saatavilla. Sorkkistentien liikennemäärä (KVL) on 2 200 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Inkimäentien 190 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tulevaa eritasoliittymää lähempänä sijaitsevien nelihaaraliittymien liikennemääriä ei ole laskettu mutta näissä voidaan olettaa liikennemäärien olevan yli 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Laitilan suunnan nelihaaraliittymät ovat myös maankäyttöä palvelevia liittymiä. Lähinnä nykyistä kiertoliittymää on Voippaantien ja kiinteistölle johtava tonttiliittymä, minne on jo rinnakkainen yhteys. Muut kaksi liittymää ovat maantien 12677 (Savikontie) liittymä ja Karjanousemantien ja Tehtaantien liittymä. Kantatien 43 länsipuolinen alue on pääasiassa asutusta ja maa- sekä metsätalous aluetta. Savikontien kantatieltä itään kulkeva osuus yhdistää kantatien ja Eurantien. Kaikki em. liittymät ovat kantatiellä 43 kanavoimattomia liittymiä. Savikontien liikennemäärä (KVL) on 480 länteen päin ja 810 ajoneuvoa Euran taajamaan päin vuorokaudessa. Muiden nelihaaraliittymien liikennemääriä ei ole laskettu mutta myös näissä voidaan olettaa liikennemäärien olevan yli 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. 6.3.1 Liittymäjärjestelyt eritasoliittymästä pohjoisen suuntaan Uuden eritasoliittymän myötä pohjoisen suunnan liikennejärjestelyt esitetään toteutettavaksi seuraavalla tavalla: Sorkkistentien ja Kleemolantien liittymä porrastetaan. Miekkatie on jatkossa pohjoisen suunnan sisääntuloreitti Euran taajamaan. Tällä rauhoitetaan Sorkkistentien alkupää sisääntuloliikenteeltä. Anttilantien liittymä katkaistaan ja Miekkatieltä rakennetaan uusi yhteys Sorkkistentielle. Tämä yhteys on jo asemakaavassa. Pappilanmäentien liittymä kantatielle 43 (Harjavallantie) katkaistaan. Jätevedenpuhdistamon liittymä säilyy kantatiellä 43 Liittymien katkaisulla pyritään edistämään pitkän matkan liikenteen sujuvuutta sekä liikenneturvallisuutta liittymämäärän vähentyessä. Euran taajaman pohjoiseksi sisääntuloreitiksi tulee Miekkatie, minkä kautta on yhteys Sorkkistentielle ja edelleen Euran taajaman pohjoisosiin. Sorkkistentien kautta on edelleen mahdollisuus saapua Euran keskustaan perinteistä reittiä pitkin. Sorkkkistentien liittymä palvelee myös taajaman pohjoisosien liikennettä kantatielle 43 (Harjavallantie). Etäisyys valtatieltä 12 Miekkatien liittymään on noin 660 metriä, joten liittymä ei haittaa eritasoliittymän toimivuutta. Anttilantieltä yhteys kantatielle on jatkossa Miekkatien kautta, tämä uusi katuyhteys palvelee Loipart Oy:n liikennettä. Pappilanmäentien alu-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19 (28) een yhteys on jatkossa Hakamäen kautta. Jätevedenpuhdistamon suora liittymä kantatielle 43 on mahdollista toteuttaa tarvittaessa myös Hakamäen kautta. Kuvassa 9 on esitetty esitetyt liikennejärjestelyt. Kuva 9. Kt 43 liittymäjärjestelyt uuden eritasoliittymän pohjoispuolella. 6.3.2 Liittymäjärjestelyt eritasoliittymästä etelän suuntaan Liittymille tehtävät toimenpiteet tällä osuudella ovat Satakunnankatu 3:n kiinteistölle johtavan liittymän sulkeminen (vastapäätä Voippaantien liittymää), Savikontien liittymän porrastaminen ja Karjannousemantien ja Tehtaantien liittymän porrastaminen. Tehtaantien linjauksen siirtämiselle ei ole riittävästi tilaa käytettävissä. Tehtaantie on pääyhteys Eurassa sijaitsevalle paperitehtaalle, jolloin Karjanousemantien ja Tehtaantien liittymän porrastaminen edellyttää Karjanousemantien linjauksen siirtämistä uuteen maastokäytävään. Liittymille tehtävien toimenpiteiden pääasiallinen tavoite on parantaa liikenneturvallisuutta. Kuvassa 10 on esitetty liittymäjärjestelyt uuden eritasoliittymän eteläpuolella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20 (28) Kuva 10. Liittymäjärjestelyt uuden eritasoliittymän eteläpuolella. 6.4 Vt 12 eritasoliittymät Valtatien 12 (Lauttakyläntie) tasoliittymät sijaitsevat tulevien eritasoliittymien paikoilla. Liittymien välillä ei ole nykytilanteessa maankäyttöliittymiä. Vt 12 ja maantien 204 (Ohikulkutie) eritasoliittymän myötä on tarpeen toteuttaa liittymäjärjestelyjä maantiellä 204 (Ohikulkutie). Eritasoliittymän läheisyyteen sijoittuva Limontien liittymä tulee siirtää nykysijainniltaan hieman Säkylän suuntaan. Maankäytön kehittyminen valtatien 12 eteläpuolisella alueella edellyttää joko rinnakkaistieyhteyttä valtatien 12 eteläpuolelle tai ajoneuvoliikenteen alikulun toteuttamista Fankkeen teollisuusalueen itäkulmalle. 6.4.1 Vt 12 muut liittymäjärjestelyt Valtatiellä 12 on Euran keskustasta Rauman suuntaan Kivenarontien ja Antintien liittymät. Liittymät ovat lähellä toisiaan ja niiden välillä kulkee rinnakkainen tieyhteys, An-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 21 (28) tintie. Valtatien 12 liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi näistä liittymistä Antintien liittymä valtatielle 12 katkaistaan. 6.5 Liikenteen rauhoittaminen 6.6 Kevyt liikenne Euran taajaman katuverkossa on useita katuja, mitkä ovat vaakageometrialtaan suoria. Näillä kaduilla liikenneympäristö ei välttämättä tue nopeusrajoitusta. Näillä kaduilla voidaan ajonopeuksia alentaa liikenteen rauhoittamistoimilla, kuten liittymien korottamisilla, keskisaarekkeellisilla suojateillä, hidasteilla, katujen kavennuksilla jne. Näiden osuuksien selvittäminen ja toimenpiteiden määrittely on tarkemman suunnittelun asia. Kevyen liikenteen verkoston kehittämisen näkökulmasta nykyverkolla ei ole keskustaalueella merkittäviä yhteyspuutoksia tai turvallisuuden kannalta erityisen ongelmallisia kohteita. Eurantien ja Latotien välinen uusi katuyhteys varustetaan kevyen liikenteen väylällä, samoin Kauttuanmetsän alueelle sijoittuva uusi katuyhteys varustetaan kevyen liikenteen väylällä. Keskustan ulkopuolisista alueista Kevyen liikenteen verkko on valtatien 12 (Lauttakyläntie) pohjoispuolisilla alueilla harva, kevyen liikenteen väyliä on vain Filppulantiellä sekä Sorkkistentiellä Euran keskustasta hieman Anttilantien liittymästä pohjoiseen. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevalla Kuurnamäen alueella ei ole kevyen liikenteen verkkoa, eikä alueelta ole kevyen liikenteen väylää Euran keskustaan. Kuurnamäen alue on Euran taajaman palveluista noin kahden kilometrin etäisyydellä, mikä on arkiliikenteen kannalta matka, missä kävely ja pyöräily ovat varteenotettavia vaihtoehtoja henkilöautolle. Tällöin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden on muuten oltava kunnossa. Kevyen liikenteen yhteys parantaa liikenneturvallisuutta ja edistää kestävää liikkumista. Kuurnamäen kevyen liikenteen yhteys vaatii tarkempaa jatkosuunnittelua, mutta alustavasti reitti voisi kulkea joko Sorkkistentien ja Kuurnamäen teiden kautta tai Vallimäentien - Vallintanhuan teiden kautta Nikkarin pellon läpi nykyiseen kevyen liikenteen verkkoon. Myös Sorkkistentien kevyen liikenteen väylää on tarpeen jatkaa Ruosteenojan tielle saakka. Kuurnamäen kylän alueella katualueet ovat kapeita. Kevyen liikenteen väylän leveys ja tyyppi (erillinen vai korotettu väylä) selviävät jatkosuunnittelussa. Euran taajaman reunalla sijaitsevalla Nikkarin alueella ei ole kevyen liikenteen yhteyttä Euran taajamaan. Erillinen kevyen liikenteen väylä esim. alueen pääväylälle, Nikkarintielle, palvelisi radan länsipuolisen alueen kevyen liikenteen yhteytenä Euran taajaman keskustaan. Nikkarintien ongelmana on kapea katualue. Pieniä täydentämiskohteita ovat nykyisen verkoston yhteyspuutosten täydentäminen, mm. Myllysillantien kevyen liikenteen väylän jatkaminen pohjoiseen Kauttuan liikekeskukseen sekä Takanummentien länsipään puuttuva kevyen liikenteen väylän osa. Joidenkin asuinalueiden osalta kevyen liikenteen verkkoa olisi hyvä täydentää siten, että myös alueiden reunaosista olisi erillinen kevyen liikenteen väylä nykyverkolle. Tällaisia alueita ovat mm. Lohiluoma ja Luistarin länsiosa. Näiltä alueilta nykyinen yhteys on tonttikatua tai alemman luokan kokoojakatua pitkin. Kevyen liikenteen väylän tarve konkretisoituu lähinnä, jos alueiden maankäyttö kasvaa nykyisestä. Pidemmällä aikavälillä tulisi myös tarkastella seudullisten yhteyksien tarvetta Köyliön ja Kiukaisten suuntiin. Välitöntä tarvetta näille yhteyksille ei kuitenkaan ole.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22 (28) Pidemmän ajan kevyen liikenteen verkon täydentämistarpeet sijoittuvat kantatien 43 (Harjavallantie) länsipuolelle. Alueen maankäytön kehittymisen myöstä tarve kevyen liikenteen väylälle kantatien 43 varteen kasvaa. Ennen kantatien varteen sijoittuvaa kevyen liikenteen väylää Sorkkistentien kevyen liikenteen väylä jatketaan kantatien liittymään asti. Tarve uudelle väylälle on todennäköisesti vasta vuoden 2030 jälkeen. Uusille kevyen liikenteen alikuluille ei ole välitöntä tarvetta. Sorkkistentien ja Miekkatien liittymiin on tarpeen sijoittaa kevyen liikenten alikulut, mikäli alueen asukasmäärissä tapahtuu merkittävää kasvua. Alikulkujen tarve on kevyen liikenteen väylän tavoin vuoden 2030 jälkeen. Kantatien 43 (Harjavallantie) länsipuolelle sijoittuvalle kevyen liikenteen alikululle voi olla pitkällä tähtäimellä tarvetta, mikäli alueen maankäyttö kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti Savikontien eteläpuoliselle alueelle. Kuvassa 11 on esitetty kevyen liikenteen verkon täydentämistarpeet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23 (28) 6.7 Joukkoliikenne Kuva 11. Kevyen liikenteen verkon täydentäminen. Joukkoliikenteen kehittämiseksi ja kulkumuoto-osuuden nostamiseksi suunnittelualueella ei ole muita osayleiskaavassa esitettäviä toimenpiteitä kuin nykyisten asuinalueiden täydennysrakentaminen. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat kasvavan käyttäjäpotentiaalin myötä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24 (28) 6.8 Vesiliikenne 6.9 Rautatie 6.10 Ilmailu Nykyinen veneenlaskupaikka Mölsän rannassa on tarkoitettu pienveneille ja se vaatisi parannustoimenpiteitä. Kysyntää olisi myös suuremmille veneille soveltuvalla laskupaikalla, mutta rantojen mataluuden vuoksi sitä ei ole tavoiteltu erityisesti mihinkään. Liikenneviraston mukaan Kiukainen Kauttua Säkylä rataosan säilyttämiselle ei ole liikenteellisiä perusteita, mutta alueen rataverkkoa koskevat kysymykset etenevät maakuntakaavoituksen ja sitä tukevan, lähiaikana käynnistyvän, Satakunnan liikennejärjestelmätyön kautta. Kiukainen Kauttua rataosuuden jatkotarkastelu tulee selvittää liikennejärjestelmätyössä ja edelleen maakuntakaavassa. Nykytilanteessa Euran kunnan maankäytön suunnittelussa rataa varten säilytetään olemassa oleva maastokäytävä. Lentokentän maapohjan omistaa A. Ahlström Oy, missä Kauttuan ilmailukerho on vuokralla. Alueen vuokra-aika on lyhyt ja maanomistajalla on aluetta koskevia muita suunnitelmia. Maakuntakaavassa alue on merkitty lentoliikenteen alueeksi, joten lentokenttäalueen muutos muun tyyppiseen maankäytön toimintaan vaatii maakuntakaavan muutoksen. 7 Vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnissa uusien kehittämishankkeiden vaikutukset liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen on kuvattu hankkeen yhteydessä. 7.1 Uusien asuinalueiden tuottama ajoneuvoliikenne kaavan tavoitevuonna 2035 Uudet asuinalueet lisäävät toteutuessaan Euran liikennemääriä. Liikennetuotoslaskennat on tehty asiantuntija-arviona Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa oppaan avulla. Suurimman osan alueiden liikenteestä oletetaan suuntautuvan Euran keskustaan ja lisäksi teollisuusalueille. Osa liikenteestä suuntautuu myös lähikuntiin. Nikkarin uuden asuinalueen sekä rautatien itäpuolella olevan uuden asuinalueen liikennetuotos on yhteensä noin 140 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä lisää Filppulantien, Fankkeentien ja Rakentajantien liikennemääriä. Valtatien 12 liikennemäärään verrattuna alueiden tuottama liikenteen lisäys on pieni. Kantatien 43 liikennemäärä Euran keskustan kohdalla voi lisääntyä noin 1 700 ajoneuvolla vuorokaudessa, jos Savikon, Kirkkovainion, Tirkkelin, Vohlasen sekä Kiperin uusien asuinalueiden liikenne suuntautuu keskustaan. Kauttuanmetsän uusien alueiden liikennetuotos on noin 690 ajoneuvoa vuorokaudessa ja liikenne lisää Maasillantien, Satakunnankadun ja seututien 204 liikennemääriä. Yhdystien 12691 ja yhdystien 2054 liikennemäärät voivat kasvaa Lohiluoman ja Rannankulman uusien alueiden liikennetuotoksen myötä arviolta noin 160 ajoneuvolla vuorokaudessa. Edellä mainitut liikennetuotokset lisäävät myös keskustan katujen liikennemääriä sinne suuntautuessaan. Vahenojan uuden asuinalueen arvioitu liikennemäärä on noin 130 ajoneuvoa vuorokaudessa ja se jakaantuu myös keskustan kaduille. Lisääntynyt liikenne osaltaan puoltaa eritasoliittymän toteuttamista vt 12 ja kt 43 liittymään. Liikenteen kasvu on kuitenkin varsin pitkän ajan kuluessa tapahtuvaa ja osa liikenteestä suuntautuu Euran keskustaan ennen eritasoliittymää. Euran taajaman lii-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25 (28) kennejärjestelyihin on kiinnitettävä myös huomiota, sillä taajamassa lisääntynyt liikenne edellyttää osaltaan liikenteen rauhoittamistoimenpiteitä. Liikenteen kasvu näkyy kokoojakatujen liittymissä päätieverkolle. Liikenteen kasvu tapahtuu pitkän ajan kuluessa ja vaikutukset liittymien toimivuuteen nousevat esille alueiden rakentuessa. Liittymien liikenteen toimivuutta on seurattava ja tarvittaessa liittymien toimivuutta on parannettava. Näitä toimenpiteitä ovat esim. liittymien porrastaminen ennen eritasoliittymien toteuttamista, liittymien pienet parantamistoimenpiteet, kuten turvasaarekkeet jne. Voidaan myös ajatella, että ajoneuvoliikenteen lisääntyminen ei toteudu oletetulla tavalla, vaan kevyen liikenteen verkon kehittyminen ja asennemuutos kestävän liikkumisen puolesta ohjaavat henkilöauton sijaan ainakin osan oletetusta henkilöautoliikenteen kasvusta kestäviin liikkumismuotoihin. 7.2 Uusien teollisuusalueiden tuottama ajoneuvoliikenne kaavan tavoitevuonna 2035 7.3 Eritasoliittymät Uudet teollisuusalueet lisäävät toteutuessaan liikennettä Eurassa, mutta liikennemäärät riippuvat merkittävästi teollisuudenalasta. Liikennetuotoslaskennat on tehty asiantuntija-arviona Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa opasta mukaillen ja liikennemääriä on arvioitu alueilla nykyisin olevan teollisuustoiminnan pohjalta. Fankkeen uusille teollisuus- (TY) sekä teollisuus- ja varastoalueille (T) on oletettu syntyvän 33 uutta teollisuustonttia, joiden yhteenlaskettu työpaikkamäärä on 265 työpaikkaa (8 tp/yritys). Fankkeen alueen uudet teollisuusalueet lisäävät toteutuessaan liikennemääriä valtatiellä 12 sekä alueen kaduilla. Syntyvä liikennetuotos on arviolta noin 560 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta osa on raskasta liikennettä. Liikennemäärien lisääntyminen näkyy valtatien 12 liittymissä Teollisuustielle ja Rahtitielle. Molemmat liittymät on kuitenkin esitetty osayleiskaavassa eritasoliittyminä, jolloin valtatien 12 liikenteelle ei aiheudu haittoja. Biolanin uusille T-alueille on oletettu syntyvän 22 uutta teollisuustonttia, joiden yhteenlaskettu työpaikkamäärä on 175 työpaikkaa (8 tp/yritys). Uudet teollisuusalueet lisäävät valtatien 12 ja yhdystien 2141 liikennemääriä. Syntyvä liikennetuotos on arviolta noin 420 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta osa on raskasta liikennettä. Liikennemäärän kasvu voi hieman heikentää valtatien 12 liikenteen sujuvuutta yhdystien 2141 liittymän kohdalla. Neitsytmäen uudelle T-alueelle on oletettu syntyvän 59 uutta teollisuustonttia, joiden yhteenlaskettu työpaikkamäärä on noin 300 työpaikkaa (5 tp/yritys). Toteutuessaan Neitsytmäen uusi teollisuusalue lisää liikennemääriä seututiellä 204 sekä yhdystiellä 2054. Syntyvä liikennemäärä on arviolta noin 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta osa on raskasta liikennettä. Liikennemäärän kasvu voi hieman heikentää liikenteen sujuvuutta seututien 204 ja maantien 2054 (Turuntie) liittymässä sekä teollisuusalueelle vievän uuden kokoojakadun liittymissä seututiellä 204 ja maantiellä 2054 (Turuntie). Yleisesti uudet eritasoliittymät valtatielle 12 parantavat pitkän matkan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Kantatien 43 liittymään sijoittuva eritasoliittymä on Euran taajaman läntisen osan sisääntuloreitti Rauman suunnasta. Kantatieltä 43 on taajaman saavutettavuuden kannalta sisääntuloreitit (miekkatie ja Osmantie) ennen eritasoliittymää. Eritasoliittymän yhteydessä tai tilanteen niin vaatiessa ennen eritasoliittymän toteuttamista tehtävät liittymäjärjestelyt kantatiellä 43 parantavat liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta liittymämäärän vähentyessä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26 (28) Euran keskustan kohdalle sijoittuva eritasoliittymä parantaa valtatien 12 eri puolille sijoittuvien toimintojen saavuttavuutta pienentämällä valtatien estevaikutusta. Eritasoliittymän hyödyt kohdistuvat erityisesti ajoneuvoliikenteen olosuhteisiin. Kevyen liikenteen alikulku on jo nykytilanteessa. 7.4 Katuverkon kehittäminen Uusi yhteys Kauttuanmetsän läpi tuo uuden sisääntuloreitin Euran taajamaan ja maantietä 204 (Ohikulkutie) etelästä päin tultaessa uusi Kauttuanmetsän läpi kulkeva yhteys on suorin reitti keskustaan. Uusi yhteys korvaa osin nykyisen pohjoisen sisääntulotien, asutuksen läpi kulkevan, geometrialtaan kapean ja mutkaisen Maasillantien, jolla on lukuisia tonttiliittymiä. Maasillantien läpiajoliikenteen väheneminen parantaa liikenneturvallisuutta ja rauhoittaa katua. Kauttuan koulun ja Kauttuan pallokentän välillä on Maasillantien ylittävää kevyttä liikennettä, joten Maasillantien ajoneuvoliikenteen väheneminen parantaa liikenneturvallisuutta. Uusi yhteys Euran keskustasta Ohikulkutielle muuttaa jonkin verran liikenteen suuntautumista Euran taajamassa. Maantien 2054 (Turuntie) liikennemäärä voi jonkin verran vähentyä uuden reitin myötä, mutta se säilyy edelleen tärkeänä yhteytenä kantatielle 43 (Laitilantie). Euran keskustasta Huittisen ja Säkylän suuntien liikenne voi hyödyntää uutta yhteyttä. Varsinkin taajaman pohjoisosista Säkylän suunnan liikenne hyötyy uudesta yhteydestä. Se vähentää myös lyhytmatkaista liikennettä valtatiellä 12 (Lauttakyläntie). Se, miten paljon liikenteen suuntautuminen muuttuu, riippuu matkan lähtö/määräpaikasta Euran taajamassa. Euran taajama on tieverkon ympäröimä ja lähes joka paikasta on lyhyt matka jollekin taajamaa ympäröivistä teistä. Reitinvalintaan vaikuttavat mm. reitin liikenteen sujuvuus, sen pituus päätielle, mahdolliset liikenteen rauhoittamistoimet jne. Mikäli myös Eurantien ja Latotien välinen uusi katuyhteys toteutuu voi Eurantien ja maantien 204 välille syntyä jonkin verran läpiajoliikennettä uusille katuyhteyksille ja Satakunnankadulle. Myös valtatietä 12 lännestä päin tai kantatietä 43 pohjoisesta tuleva ja maantielle 204 suuntautuva tai päinvastainen liikenne voi osittain siirtyä reitille Satakunnankatu-Kauttuanmetsä, mikä lisäisi Euran keskustan läpiajoa. Toisaalta nykyinen yhteys kulkee pääteitä pitkin ja jos ei ole tarvetta poiketa Euran keskustassa, reitistä ei muodostu nykyistä pääteitä pitkin kulkevaa yhteyttä korvaavaa reittiä. Uusi yhteys tarjoaa suoran reitin maantieltä 204 (Ohikulkutie) keskustaan, mikä voi houkutella idän suunnasta tulevaa keskustan huoltoliikennettä reitille. Myös terveysasemalle ja paloasemalle muodostuu uusi suorempi yhteys idästä päin tultaessa, mikä parantaa terveysaseman saavutettavuutta ja nopeuttaa palokunnan kulkua idän ja etelän suuntiin. Uusi Eurantien ja Latotien välille sijoittuva katuyhteys parantaa Euran keskustan eri osien saavutettavuutta tuomalla Eurajoen ylitykseen uuden reitin. Uusi reitti muuttaa jonkin verran liikenteen suuntautumista Euran taajamassa etenkin uimahallin alueelle suuntautuvan liikenteen osalta. Uusi yhteys Fankkeen teollisuusalueelta Pysäkintielle palvelee tulevaa maankäyttöä. Se mahdollistaa työpaikka-alueiden kehittämisen niin, että niitä palveleva raskas liikenne on omalla reitillään eikä tukeudu asuinkatuihin. Pitkällä tähtäimellä uusi taajaman pohjoispuolinen kehäyhteys valtatien 12 ja kantatien 43 välillä mahdollistaa monipuolisen maankäytön kehittämisen taajaman pohjoisosassa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27 (28) 7.5 Kevyt liikenne 7.6 Joukkoliikenne Uusi liittymä maantielle 204 (Ohikulkutie) parantaa Neitsytmäen työpaikka-alueen saavutettavuutta. Kevyen liikenteen verkon täydentäminen mahdollistaa kevyen liikenteen kulkumuotoosuuden nousun keskipitkillä matkoilla. Uudet yhteydet parantavat osaltaan kevyen liikenteen turvallisuutta. Kaavassa esitetty uusi asutus parantaa osaltaan joukkoliikenteen kilpailukykyä matkustajapotentiaalin kasvunmuodossa. Uudet eritasoliittymät parantavat joukkoliikenteen sujuvuutta. 7.7 Vaikutukset muihin liikennemuotoihin Rautatie Radan osalta kaavassa on osoitettu rata-alue niin, että liikennettä on mahdollista jatkaa tarvittaessa. Raideliikenteen osalta mahdolliset liikennemäärät ovat vähäiset, joten eritasoihin ei ole tarvetta varautua. Lentoliikenne Kaavaratkaisuilla ei ole vaikutuksia lentoliikenteeseen. Vesiliikenne Kaavaratkaisuilla ei ole vaikutuksia vesiliikenteeseen. Lähteet: Satakunnan maakuntakaava Varsinais-Suomen ELY-keskus, Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2013-2017 Euran kunnan keskustaajaman liikenneverkkoselvitys, 2012 Fankkeen eritasoliittymä tilavaraussuunnitelma, Euran kunta, 2012 Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Varsinais-Suomen toimivalta-alueelle, V-S ELY, 2011 Sorkkisten alueen tie- ja liikenneverkkotarkastelu, Euran kunta 2007 Euran kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma Tiehallinto, Turun tiepiiri, 2006. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, pääliikenneverkko, 2005 Euran kunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen väliset sopimukset ja muut asiat Filppulan teollisuusalueen asemakaavan muutosehdotus 10.12.2008. Lausuntopyyntö