Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa. Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu



Samankaltaiset tiedostot
ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

YMPÄRISTÖOPAS POROJEN MAASTO- JA AITARUOKINTAAN

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

JÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET. Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke

Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Maaseutuelinkeinojen ja puutarhatalouden koulutusohjelmat otsikoista sisällöiksi

Lataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Leena-Marja Kauranne, YM

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Poron talvitarhaus ja kunnon arviointi

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

MetropoliLab Oy (perustettu ) Helsingin tytäryhtiö, muut omistajat Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin Viikin tiedeyhteisön kampusalueella

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2016

HYDRO-POHJANMAA

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Komposti ja komposti!

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari Hanna Kontturi

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Luomuliiton ympäristöstrategia

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

HYDRO-POHJANMAA

Tukihaku Täydentävät ehdot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä

Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi

Ravinteiden kierrätys

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Riskien hallintaa tarhauksessa

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma

ELÄVÄ PELTO. Kompostointireaktorin optimointi ja lopputuotteen laadun varmistus lannoitetuotantoon. Anssi Suhonen

Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen

Porotalouden ruokintateknologiat. Janne Mustonen

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdyskuntalietteen käyttö

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset

Kompostointi kannattaa!

Lannan ravinteiden hyödyntäminen

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

LUONNONHAITTA- KORVAUS

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Karjanlannan käyttö nurmelle

Biolaitosyhdistys päivät

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Kartoituskäynnit. Location ID: Pesän rakennus. Päivämäärä: Vuodenaika. Eläimet. Rakenteet. Häkkien määrä. Kuivikkeet

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Transkriptio:

Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö Ammatillinen korkea-asteen koulutus luonnonvara- ja ympäristöalalla Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta luonnonvara- ja ympäristöalalla Koulutusohjelmat Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma (agrologi) Koulutusohjelman ydin on kestävä alkutuotanto ja maaseutuyrittäminen Maisemasuunnittelun koulutusohjelma (hortonomi) Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma (YAMK) Oamkin ja Ramkin kumppanuussopimus agrologikoulutuksen ja muun luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämiseksi Pohjois- Suomessa 11 December 2013 Kaija Karhunen 2

Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa 1. Ympäristöasiat luonnonvara-alan yritystoiminnassa 2. Maaperä ja vesistöt 3. Rehevöityminen ja pohjavesien pilaantumisriskit 4. Vieraslajit 5. Hyvät käytänteet ruokinnassa 6. Lannan hyödyntäminen 7. Kompostointi 11 December 2013 Kaija Karhunen 3

Ympäristöasiat luonnonvara-alan yritystoiminnassa Lainsäädännön vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Riskien hallintaa Ennakointia Etua markkinoinnissa Kustannussäästöjä Ympäristön hyvä tila on toiminnan perusedellytys 11 December 2013 Kaija Karhunen 4

Maaperä ja vesistöt Ruokintapaikoilla pistekuormitusta maaperän ravinteiden lisääntymisriski ravinteiden huuhtoutumisriski Vesistöjen rehevöityminen Pohjaveden laadun heikkeneminen maan tiivistymisriski kasvilajiston muuttuminen (vieraslajit) 11 December 2013 Kaija Karhunen 5

Rehevöityminen ja pohjavesien pilaantumisriskit Merkittävimmät rehevöitymisen aiheuttajat lannan ja syömättömän rehun sisältämät typpi ja fosfori Pohjaveden pilaantumisen riskitekijöitä ovat mm. pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, torjunta-aineet, öljytuotteiden varastointi, teollisuusalueet sekä kotieläintalous (pistekuormitus) 11 December 2013 Kaija Karhunen 6

Vieraslajit Ekosysteemiin alun perin kuulumattomia lajeja Levinneet ihmisen myötävaikutuksella Vieraslajin ja alkuperäislajin käsite ei aina ole selvä Heikentävät erityisesti suojelualueiden luonnontilaisuutta valtaamalla elintilaa alkuperäiseltä lajistolta ja risteytymällä näiden kanssa. Poron rehusta peräisin olevat vieraslajit (heinät ja ruohot) saattavat menestyä mm. hitaampikasvuisten alkuperäisten varpulajien kustannuksella. Voivat syrjäyttää uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. 11 December 2013 Kaija Karhunen 7

Hyvät käytänteet lisäruokinnassa Hyvä rehun laatu vähentää syömättä jäävän rehun määrää Oma rehuntuotanto vähentää ostorehujen tarvetta Laadukas kylvösiemen Ruokintapaikan valinta ja vaihtaminen Ei ruokintaa vesistön jäällä Ruokintajätteiden ja poronjätösten poistaminen ruokintaalueilta vuosittain Lannan hyödyntäminen lannoitteena 11 December 2013 Kaija Karhunen 8

Lannan hyödyntäminen Poron lannassa on fosforia, magnesiumia ja kalsiumia huomattavasti enemmän kuin naudan lannassa. Liukoista typpeä ja kaliumia sen sijaan oli niukemmin kuin naudan lannassa. Poron lanta on arvokasta lannoitetta ja maanparannusainetta. Lannan käsittely ei kuitenkaan saa aiheuttaa terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai tautien leviämisvaaraa 11 December 2013 Kaija Karhunen 9

Kompostointi On mikrobiologinen prosessi, jossa jätteen/lannan orgaaninen aines hajoaa mikrobien toiminnan tuloksena hapellisissa olosuhteissa Lämpötila kohoaa jopa +70 C:een Typpipitoisen lannan lisäksi tarvitaan hiilipitoista väliainetta kuten esimerkiksi turvetta, kutterin purua, syömätöntä rehua, haketta tai kuoriketta Kompostoinnin lopputuotteena saadaan humusta, vettä, hiilidioksidia ja lämpöä sekä uutta mikrobimassaa 11 December 2013 Kaija Karhunen 10

Yhteenveto Lainsäädäntö ja sidosryhmät edellyttävät ympäristön huomioon ottamista Ympäristön hyvä tila on luonnonvara-alan yritystoiminnan perusedellytys Ympäristöoppaan tavoite: hyvien toimintatapojen jakaminen Tutkimustarpeita Porojen lisäruokinnan ja tarhauksen ympäristövaikutusten seuranta Pitkäaikaisvaikutukset ja ympäristömuutosten palautuminen tulee selvittää Talvisen lisäruokinnan vaikutukset eri luontotyypeillä Erilaisten poron rehujen ja ruokintatapojen vaikutukset ympäristöön 11 December 2013 Kaija Karhunen 11

KIITOKSET! 11 December 2013 Kaija Karhunen 12