Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja"

Aila Kapulainen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Jätehuolto

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen

(pullot, paperi ja metalli kiertävät jo tehokkaasti) Orgaaninen jäte hajotetaan

2 Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo tehokkaasti) Orgaaninen jäte hajotetaan (seuraava dia) Käyttökelvoton sekajäte loppusijoitetaan kaatopaikoille (jätteenkäsittelyasemat). Vaarallinen jäte hävitetään ongelmajätelaitoksissa (liuottimet, raskasmetallit, lääkkeet jne.) Puhdistettu jätevesi palautetaan hydrologiseen kiertoon

Jätevedenpuhdistamon toimintaperiaate 1. Mekaaninen vaihe: välppäys (isoimmat sattumat jäävät säleikköön) ja esiselkeytys (painava aines painuu pohjaan) 2.

3 Jätevedenpuhdistamon toimintaperiaate 1. Mekaaninen vaihe: välppäys (isoimmat sattumat jäävät säleikköön) ja esiselkeytys (painava aines painuu pohjaan) 2. Biologinen vaihe: ilmastetaan ja lisätään mikrobeja esimerkiksi: 1. Nitromonas-bakteerit: ammonium (NH 4+ ) nitriitiksi (NO 2- ) 2. Nitrobacter-bakteerit: nitriitti (NO 2- ) nitraatiksi (NO 3- ) 3. Denitrifikaatiobakteerit: nitraatti (NO 3- ) typpikaasuksi (N 2 )

4 Jätevedenpuhdistamon toimintaperiaate 3. Biologisen vaiheen aikana tehdään useita väliselkeytyksiä (mikrobien saostama aines pohjaan) 4. Kemiallinen vaihe: veteen lisätään saostavia kemikaaleja (esim. ferrisulfaatti Fe 2 (SO 4 ) 3 saostaa fosforin) 5. Kuivattu liete kompostoidaan maanparannusaine 6. Lietteen mädättäminen vapautunut metaani esim. kaukolämpövoimalaan

5 Jätevedenpuhdistamon toimintaperiaate Suomessa vaatimukset vesistöihin laskettavan jäteveden puhtaudelle ovat tiukat:

Jätevedet Suomalainen kuluttaa vettä keskimäärin 155 l/vrk (2/3 tästä peseytymiseen ja WC:n huuhteluun) Veden laatua kuvaavia lukuja: Biologinen

orgaanisen aineen kuluttamaa happea kaikissa kemiallisissa reaktioissa (mg/l O 2 ). Sisältää BOD7:n.

6 Jätevedet Suomalainen kuluttaa vettä keskimäärin 155 l/vrk (2/3 tästä peseytymiseen ja WC:n huuhteluun) Veden laatua kuvaavia lukuja: Biologinen hapenkulutus BOD 7 kertoo kuinka paljon vesinäyte kuluttaa happea +20 C lämpötilassa 7 vrk:n aikana (mg/l O 2 ) Kemiallinen hapenkulutus COD mittaa orgaanisen aineen kuluttamaa happea kaikissa kemiallisissa reaktioissa (mg/l O 2 ). Sisältää BOD7:n. Kiintoainepitoisuus = vedestä suodattamalla tai kuivaamalla poistetun aineen määrä (mg/l) Veden väriä verrataan platina-asteikkoon (esim mg Pt/l on hyvin kirkas, > 100 mg Pt/l erittäin humuspitoinen)

7 Veden laatua kuvaavia lukuja: Jätevedet Fosfaatti, nitraatti, nitriitti ja ammoniumpitoisuudet (µg/l). Vaihtoehtoisesti voidaan ilmoittaa typen ja fosforin kokonaismäärät. Fekaalisten (suolistoperäisten) kolibakteerien määrä (yksilöä/dl) Sähkönjohtokyky kertoo ioneja muodostavien elektrolyyttien määrän (pääasiassa natrium-, kalium-, kalsium-, magnesium-, kloridi- ja sulfaatti-ioneja). Yksikkö 1 ms/m. Samaa mittaa TDS (Total Dissolved Solids), jonka yksikkö on ppm.

9 Vessasta vesistöön osa I osa II

10 Orgaanisen jätteen käyttö: 1. Kompostointi (aerobiset mikrobit hajottavat) multaa 2. Mädätys (anaerobiset mikrobit hajottavat) biokaasua (metaania) 3. Polttaminen (ns. energiajae) lämpöenergiaa

Kompostoinnin avainsanat 1. Happi Lahoaminen = aerobinen hajoaminen ei hajua, ravinteet jäävät multaan (vain CO 2 poistuu), hajotuksessa syntyvä lämpö tappaa haittamikrobeja.

11 Kompostoinnin avainsanat 1. Happi Lahoaminen = aerobinen hajoaminen ei hajua, ravinteet jäävät multaan (vain CO 2 poistuu), hajotuksessa syntyvä lämpö tappaa haittamikrobeja. Mätäneminen = anaerobinen hajoaminen paha haihtuvien rikki- ja typpiyhdisteiden hajut, suuri osa tärkeistä ravinteista (N ja S) poistuu mullasta. Denitrifikaatiobakteerit: NO 3, NO 2 ja NH 4 N 2 2. Typpi Kompostimikrobeilla usein puutetta typestä. Ratkaisu: Tuore vihreä kasvimateraali (esim. ruoholeikkuujäte) Eläinperäinen materiaali (esim. kalanperkuujäte) Urea tai typpilannoitteet

kasvien ulottumattomiin. Syntyy pahanhajuisia rikki- ja typpiyhdisteitä.

12 Eloperäinen jäte Mätäneminen (tunkio, kaatopaikka) Jätteet hajoavat hapettomissa oloissa (anaerobisesti) Vapautuu metaania, voimakasta kasvihuonekaasua (mutta huomaa: metaani voidaan kerätä talteen ja polttaa) Denitrifikaatiobakteerit vapauttavat typen typpikaasuksi (N 2 ) kasvien ulottumattomiin. Syntyy pahanhajuisia rikki- ja typpiyhdisteitä. Lahoaminen (komposti) Jätteet hajoavat hapekkaissa oloissa (aerobisesti) Vapautuu hiilidioksidia kasvien käyttöön. Typpi säilyy maassa kasveille käyttökelpoisina nitriitteinä, nitraatteina ja ammoniumina. Hajuton

Samankaltaiset tiedostot

Komposti ja komposti!

Kasvua kompostilla Komposti ja komposti! Vanha konsti on pussillinen hyvää kompostia Päästöt säästöiksi Ravinteiden ja raaka-aineiden tuhlaus ei ole mielekästä Typen ja fosforin hyödyntäminen taloudellisesti