Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Hevosyrittäjäpäivät, Nokia Maarit Hollmén/MTK

2 Asetuksen tarkoitus ja soveltamisala Nitraattidirektiivin (91/676/ETY) toimeenpano Tavoitteena ehkäistä ja vähentää lannan sekä muiden lannoitteiden käytöstä, varastoinnista ja käsittelystä sekä eläintuotannosta aiheutuvia päästöjä pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään ja ilmaan Sovelletaan: maa- ja puutarhatalouden harjoittamiseen ja tuotantoeläinten kasvatukseen/pitoon lannan sekä lannoitevalmistelain (539/2006) ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisten lannoitevalmisteiden (pl. kalkitusaineet) käyttöön, varastointiin ja levittämiseen muihin maatilalla syntyviin, lannoitteena sellaisenaan tai käsiteltyinä käytettäviin orgaanisiin sivujakeisiin täydentävien ehtojen lakisääteisten hoitovaatimusten täytäntöönpanoon

3 Eräitä määritelmiä Jaloittelualue Eläinsuojan välittömässä yhteydessä sijaitseva aidattu alue, jota käytetään säännöllisesti (päivittäin/viikottain) eläinten jaloitteluun Lanta ja valumavedet kerätään talteen Alueella voi olla ruokintakatos Ei kasva kasvillisuutta Ei tarkoiteta hevosten jaloittelualueita tai jaloitteluun tarkoitettuja ulkotarhoja Ulkotarha Jaloittelualuetta laajempi alue, jossa eläimiä kasvatetaan yleensä ympärivuotisesti Aidattu alue, joka voi olla peltoa, metsää tms. Tarhassa voi olla sääsuoja, ruokinta- ja juottopaikat, jaloittelualue Lanta pyrittävä keräämään säännöllisesti Laidun Yksi- tai monivuotisia nurmi- tai rehukasveja kasvava peltoalue Voi sijaita ruokinta- ja juottopaikkoja

4 Eräitä määritelmiä Kompostointi Maatilalla tapahtuva lannan ja muiden orgaanisten materiaalien käsittely hapellisissa olosuhteissa tasalaatuiseksi kompostiksi Ei tarkoiteta kuitenkaan koneellista käsittelyä rumpukompostorissa tms. Vesitiivis rakenne Rakenne, joka estää lannan sekä virtsan ja muiden nesteiden joutumisen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Tiivispohjainen Tiiviydeltään vähintään asfalttia vastaavaa ehjä pinta asianmukaisine pohjakerrosrakenteineen Lanta ja valumavedet voidaan kerätä talteen Tiivis kerros voi sijaita myös rakenteen pintaosaa syvemmällä Kovapohjainen (kuormausalusta) Perustettu kantamaan työkoneiden painon ja liikkumisen Voidaan kerätä varissut/imeytynyt lanta talteen

5 Eräiden rakennelmien sijoittaminen Lantala, pakkaamattomien org. lannoitevalmisteiden varastointitila, eläinten jaloittelualue ja ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikka EI saa sijoittaa pohjavesialueelle (poikkeusmahdollisuus maaperäselvityksen perusteella) tulvanalaiselle alueelle (tulva useammin kuin 1 krt/20 v eikä tulvasuojausta) alle 50 m vesistöstä, talousvesikäytössä olevasta kaivosta tai lähteestä alle 25 m valtaojasta tai norosta

6 Lannan varastointi Tilalla, jolla kertyy lantaa eläinten pidosta, tulee olla lantala Tilavuus vähintään 12 kk lantamäärälle => voidaan huomioida: Yhteislantalat (sopimus) Pihattojen kuivikepohjat Samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta (naudat max 4 kk; ylämaankarja, lampaat, vuohet, hevoset ym. tosiasiallinen laidunkausi) Lannan luovutus sitä hyödyntävälle (YSL 27 lupa) tai toiselle tilalle varastoitavaksi lantalassa Jos vuodessa syntyvää tai kerralla varastoitavaa kuivalantaa max 25 m³ Tiivis siirtolava tai vastaava Katos tai peite Tilalla, joka ottaa vastaan ja varastoi lantaa, tulee olla lantala Mitoitus vastaanotettavan määrän mukaan Ei tarvita, jos säilytys pellolla max 4 vk ja ka-pitoisuus väh. 30 % Aumaus mahdollista tietyin ehdoin

7 Lantaloiden vähimmäistilavuudet Hevosen tai ponin säkäkorkeus m3 Alle 120 cm cm 12 yli 150 cm 17

8 Tilalle vastaanotettavan kuivalannan varastointi (1/2) Vastaanotettavan määrän mukaan mitoitettu vesitiivis varasto, jos tuote varastoidaan Aumaus mahdollista, jos vastaanotettavan lannan kuiva-ainepitoisuus vähintään 30 % Aumaus kielletty Jos vesistön pilaantuminen tai sen vaara mahdollinen Pohjavesialueella ja tulvanalaisella alueella Auman sijoitus Kantava peltoalue, kaltevalla pellolla lähelle yläreunaa Vähintään 100 m vesistöön, valtaojaan tai talousvesikaivoon Vähintään 5 m ojaan

9 Tilalle vastaanotettavan kuivalannan varastointi (2/2) Auman pohjalle väh. 20 cm nestettä sitova kerros (esim. turve, silputtu olki, hake, kutteri, sahapuru) Jos peitteen päälle, nesteet kerättävä peitteen päältä säiliöön Auma peitettävä tiiviillä peitteellä Aumapaikalta poistettava lumi Alusta muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy Yhteen aumaan väh. 1 ha alalle tai enintään koko lohkolle tai siihen rajautuville lohkoille levitettävä määrä Valmiste tai lanta levitettävä viim. vuoden kuluttua auman perustamisesta Samalle paikalle uusi auma kahden välivuoden jälkeen

10 Rakenteelliset vaatimukset (1/2) Lantalat, lantakourut ja muiden lannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet oltava vesitiiviit Kompostointi tiivispohjaisella alustalla tai rakenteet muutoin vesitiiviit Kompostin (väh. 30 % ka.) jälkikypsytys aumassa mahdollista Ei vesistön pilaantumisvaaraa, ei pohjavesi- tai tulvanalainen alue Sijainti- ja kokovaatimukset, nestettä sitova kerros, lumi pois, pohjan muotoilu, 2 välivuotta Levitettävä viimeistään vuoden kuluttua auman perustamisesta Peitteen ei tarvitse olla tiivis (esim. kompostihuopa, olki, turve)

11 Rakenteelliset vaatimukset (2/2) Lantala on katettava tai peittävä siten, että sadevesi ei pääse varastoon Lannan käsittelyn ja lantalan tyhjennyksen aikana ei saa päästä nesteitä ympäristöön Lannan kuormaaminen kovapohjaisella alustalla Pysyvien ruokintapaikkojen oltava katettuja, lanta on poistettava riittävän usein Kattamisvaatimus ei koske eläinsuojan yhteydessä olevien ulkotarhojen ja jaloittelualueiden pysyviä ruokintapaikkoja Jaloittelualueita hoidettava siten, ettei pinta- ja pohjavesiin aiheudu ravinnepäästöjä

12 Kuivalannan varastointi aumassa poikkeustilanteessa Tilalla, jolla kertyy kuivalantaa tuotantoeläintenpidosta Kuiva-ainepitoisuus väh. 30 % Työtekninen tai hygieeninen syy Työtekninen: kelirikko, lantalalaitteiden rikkoutuminen tms. Hygieeninen: lannan sisältämä taudinaiheuttaja Aumausohjeet Ei vesistön pilaantumisvaaraa, ei pohjavesi- tai tulvanalainen alue Sijainti-/kokovaatimukset, nestettä sitova kerros, lumi pois, pohjan muotoilu, tiivis peite 2 välivuotta (ei hygieeninen syy) Levitys perustamisvuonna

13 Ilmoitusvelvollisuus Aumauksesta ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 14 vrk ennen aumausta Viranomainen tekee tarvittaessa tarkastuksen Viranomainen raportoi ilmoitukset ELYlle vuosittain Ilmoitus viivytyksettä, jos hygieeninen syy aumaukseen Ilmoituksen tekijä Eläintila, jolla lanta kertyy, jos kyseessä kuivalannan varastointi poikkeustilanteessa Kuivalannan vastaanottaja Org. lannoitevalmisteiden vastaanottaja Ilmoitusta ei tarvita lannan kasassa pitämisestä (max 4 vko) ennen levitystä

14 Typpilannoitemäärät Lannassa ja lantaa sisältävissä org. lannoitevalmisteissa vuosittain max 170 kg kok-n/ha Liukoisen typen enimmäismääriin sisältyy Epäorgaaniset lannoitteet Eläinten lanta, myös laiduntaessa syntyvä Orgaaniset lannoitevalmisteet Laitumelle jäävän lannan sisältämä typpi otettu huomioon liukoisen N:n enimmäismäärissä (taulukko, laitumet vs. nurmet -40 kg/ha) Jos N-liuk yli 150 kg/ha vuodessa, määrä on jaettava väh. 2 erään, levittäminen välinen aika väh. 2 viikkoa 1.9. alkaen lannassa ja org. lannoitevalmisteissa N-liuk max 35 kg/ha Syksyllä levitetty liukoinen N 100 % huomioon keväällä Syysrypsin ja -rapsin lannoitus ennen 1.9. ei ole syyslannoitusta

15 Lannan ravinnepitoisuus (1/2) Lanta-analyysi 5 vuoden välein Liukoinen typpi Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Lannoitus joko lanta-analyysin tai taulukkoarvojen perusteella Lanta-analyysin tiedot ja orgaanisten lannoitevalmisteiden tuoteselosteet säilytettävä (10 v.) ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle Lanta-analyysi koskee tilaa, jolla kertyy lantaa enemmän kuin 25 m 3 vuodessa ja, jos lantaa käytetään sellaisenaan lannoitteena

16 Kirjanpitovelvollisuus Lannoituksesta pidettävä vuosittain kirjaa (kasvulohkokohtainen) ja pyydettäessä toimitettava tiedot valvontaviranomaiselle Kirjanpidon tulee sisältää Lannoitukseen käytetyn lannan, org. lannoitevalmisteiden ja N-lannoitteiden määrä sekä niiden sisältämä liukoinen ja kokonaistyppi Satotasot Ajankohdat, jolloin lantaa tai org. lannoitevalmisteita levitetty pellolle Säilytys 10 v.

17 Valvonta Valvonnasta säädetään ympäristönsuojelulaissa Huomaa lisäksi täydentävien ehtojen valvonta Kunnan maaseutuelinkeino- ja ympäristönsuojeluviranomaisen tulee antaa ELYlle asetuksen noudattamisen valvomiseksi ja NiD:n edellyttämien raporttien laatimiseksi tarpeelliset tiedot sekä tiedot asetuksen rikkomisesta

18 Voimaantulo Asetus tulee voimaan alkaen Kompostialustan tiivispohjaisuuden vaatimus Kuormausalustan kovapohjaisuuden vaatimus Pysyvien ruokinta- ja juottopaikkojen rakenteelliset vaatimukset Lannan ja org. lannoitevalmisteiden levityskielto ja liukoisen N käytön enimmäismäärä tärkkelysperunan solunesteen käytössä Vanha nitraattiasetus (VNa 931/2000) kumottu 5:1 jää voimaan asti siltä osin, kun sitä sovelletaan tärkkelysperunan solunesteen käyttöön lannoitteena

19 16 Siirtymäsäännökset Lantaloiden vähimmäistilavuusvaatimukset Jos otettu käyttöön tai ympäristö- tai rakennuslupahakemus vireillä -> sovelletaan asetuksen voimaan tullessa olleita säännöksiä vähimmäistilavuuksista Rakennelmien (lantala ja pakkaamattomien org. lannoitevalmisteiden varasto, eläinten jaloittelualue, ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikka) sijoittaminen Varastojen (lantalat, org. lannoitevalmisteiden varastot) kattaminen Sääntöjä sovelletaan jälkeen vireille tuleviin rakentamishankkeisiin

20 Kiitos!