ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4. Suomenkielisten osuus perheistä supistuu Kuva: Petri Lintunen Espoolaisia oli vuoden 2010 alussa 244 330 ja he asuivat 106 152 asuntokunnassa. Asuntokunnat lisääntyivät vuodessa 1 040:lla eli 1,0 %. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,26 henkilöä. Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suur-Matinkylän ja Suur-Tapiolan asuntokunnat ovat Espoon pienimmät. Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu oli pysähtynyt vuoden 2009 aikana, joskin runsas enemmistö, 67 % asuntokunnista koostui korkeintaan kahdesta hengestä. Espoossa asui noin 67 000 perhettä vuoden 2010 alussa. Vuoden 2009 aikana perheiden määrä kasvoi noin 600, mikä merkitsi 0,9 %:n lisäystä. Perherakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaikkakin lapsettomien avioparien osuus lisääntyi jälleen hieman. Varsinaisia lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, on Espoossa noin 31 700 ja yli 5 100 perheessä on vähintään kolme alaikäistä lasta. Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat tavallisimpia Pohjois-Espoossa. Toiseksi yleisimpiä vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat Suur-Kauklahdessa, jossa niiden osuus on viidennes kaikista lapsiperheistä. Monilapsisuus on harvinaisinta Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa. Arja Munter Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö 20.8.2010 Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa 6 193. Lähes joka viides lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Osuus on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli pienentynyt jälleen vuoden 2009 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 77,7 % ja perheitä, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli 12,0 % espoolaisperheistä. Täysin vieraskielisiä perheitä oli Espoossa enemmän, 5,8 % kuin täysin ruotsinkielisiä. 4,2 %.
1 SUUR-MATINKYLÄSSÄ ENITEN PIENIÄ ASUNTOKUNTIA Espoolaisia oli vuoden 2010 alussa 244 330 ja he asuivat 106 152 asuntokunnassa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat lisääntyivät vuodessa 1 040:lla eli 1,0 %. Kasvu oli pienempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta niinhän oli väestömääränkin kasvu. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,26 henkilöä. Asuntokuntaa 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti 5 000 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 1. Asuntokunnat suuralueittain v. 1997-2010 Asuntokunnat lisääntyivät viime vuonna kaikilla suuralueilla. Kasvu oli suurin Suur-Espoonlahdessa, jossa myös väestömäärä lisääntyi merkittävästi. Alueen asuntokuntien keskikoko ei kuitenkaan ollut muuttunut lisäyksen vuoksi. Vähiten uusia asuntokuntia oli syntynyt Suur-Tapiolaan, jonka väestönkasvukin oli ollut vähäinen. Alueen asuntokuntien keskikoko nousi hieman vuoden 2009 aikana. Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa ja Suur- Kauklahdessa. Suur-Matinkylän ja Suur-Tapiolan asuntokunnat ovat keskimäärin Espoon pienimmät. Asuntokuntien keskikoko oli laskenut vain Suur-Kauklahdessa. 2 Asuntokunnat ja perheet 2010/Tietoisku 8/2010
Taulukko 1. Asuntokuntien määrä vuonna 2009 sekä keskikoko 2009 ja 2010 suuralueittain Asunto- Muutos Keskikoko Suuralue kuntia v:sta 2009 2009 2010 1. Suur-Leppävaara 26 973 232 2,22 2,24 2. Suur-Tapiola 19 498 8 2,16 2,19 3. Suur-Matinkylä 16 412 83 2,07 2,08 4. Suur-Espoonlahti 21 333 305 2,34 2,34 5. Suur-Kauklahti 2 750 77 2,51 2,50 6. Vanha-Espoo 15 261 223 2,35 2,36 7. Pohjois-Espoo 3 925 112 2,72 2,72 Koko Espoo 106 152 1 040 2,25 2,30 Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu oli pysähtynyt vuoden 2008 aikana, joskin runsas enemmistö, 67 % asuntokunnista koostui korkeintaan kahdesta hengestä. Pienten asuntokuntien osuus oli laskenut eniten Vanha-Espoossa, mutta vähenivät myös Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat edelleen Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus on 73 %. Suur-Matinkylän runsaasta16 000 asuntokunnasta yhden hengen asuntokuntia oli 40 %. Seuraavaksi eniten pieniä asuntokuntia on Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Vähiten pieniä asuntokuntia oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa. Taulukko 2. Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2009/10 (%) Henkilöluku Suuralue 1 2 3 4 5+ Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 35,9 32,2 13,7 12,5 5,7 100 26 973 2. Suur-Tapiola 37,0 33,3 12,9 12,0 4,8 100 19 498 3. Suur-Matinkylä 40,1 33,2 12,0 10,3 4,4 100 16 412 4. Suur-Espoonlahti 31,4 33,0 14,7 14,4 6,5 100 21 333 5. Suur-Kauklahti 31,2 28,0 14,0 17,5 9,2 100 2 750 6. Vanha-Espoo 33,1 30,9 14,9 13,9 7,2 100 15 261 7. Pohjois-Espoo 23,8 30,2 16,3 17,8 11,8 100 3 925 Koko Espoo 34,9 32,4 13,8 12,9 6,0 100 106 152 Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut muuttunut edellisestä vuodesta. Korkeintaan kahden hengen asuntokuntia oli 67 % ja vähintään neljän hengen asuntokuntia vajaa viidennes. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia on Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus on 30 %. Toiseksi eniten suuria asuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, jossa 27 %:ssa asuntokunnassa oli vähintään neljä henkeä. Eniten korkeintaan kahden hengen asuntokuntia oli Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolasssa. Asuntokunnat ja perheet 2010/Tietoisku 8/2010 3
2 LAPSETTOMIEN PARIEN OSUUS PERHEISTÄ KASVAA Espoossa asui noin 67 000 perhettä vuoden 2010 alussa. Vuoden 2009 aikana perheiden määrä kasvoi noin 600, mikä merkitsi 0,9 %:n lisäystä. Lisäys oli edellisvuotta selvästi pienempi, kuten oli väestömääränkin kasvu. Perhe koostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi-lapsi -suhde. Vuodesta 1990 lähtien myös lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 2003 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Perherakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaikkakin lapsettomien avioparien osuus lisääntyi jälleen hieman. Yhden vanhemman perheiden osuus säilyi ennallaan jo kolmantena vuotena peräkkäin. Taulukko 3. Perheet perhetyypeittäin 2008, 2009 ja 2010, lapset iästä riippumatta 2008 2009 2010 Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia 19 086 29,2 19 329 29,2 19 683 29,4 Avopari, ei lapsia 8 940 13,7 9 139 13,8 9 127 13,6 Aviopari ja lapsia 24 389 37,3 24 679 37,2 24 980 37,3 Avopari ja lapsia 4 558 7,0 4 591 6,9 4 551 6,8 Äiti/isä ja lapsia 8 442 12,9 8 555 12,9 8 649 12,9 Yhteensä 65 415 100 66 293 100 66 990 100 Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli edelleen 1,8 lasta. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä on suurin Pohjois-Espoossa ja pienin Suur-Matinkylässä. Lapsettomia perheitä on eniten Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä, joissa niiden osuus lähenee jo puolta perheistä. Taulukko 4. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2009/10 (kaikki lapset iästä riippumatta) Perheitä, joissa lapsia Lapsia/perhe, joissa lapsia Lasten lukumäärä Suuralue 0 1 2 3 4+ Yht. % 1. Suur-Leppävaara 44,2 24,2 22,6 7,0 2,0 100 55,8 1,78 2. Suur-Tapiola 46,8 22,6 22,7 6,8 1,2 100 53,2 1,75 3. Suur-Matinkylä 47,4 24,3 20,5 6,4 1,4 100 52,6 1,73 4. Suur-Espoonlahti 41,4 24,6 24,3 7,8 2,0 100 58,6 1,80 5. Suur-Kauklahti 33,0 25,1 28,1 10,7 3,0 100 67,0 1,90 6. Vanha-Espoo 38,9 25,9 24,3 8,4 2,5 100 61,1 1,82 7. Pohjois-Espoo 35,2 23,2 26,1 10,9 4,6 100 64,8 2,02 Koko Espoo 43,0 24,2 23,2 7,5 2,0 100 57,0 1,80 Perheet, lkm 28 810 16 231 15 560 5 046 1 343 66 990 38 180 Joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Tällaiset perheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suhteellisesti vähiten niitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 4 Asuntokunnat ja perheet 2010/Tietoisku 8/2010
3 YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN OSUUS PYSYNYT ENNALLAAN Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä oli pysynyt edellisen vuoden tasossa: 1,79 lapsessa perhettä kohti. Yksilapsiset lapsiperheet ovat yleisimpiä Suur-Matinkylässä, jossa niitä on 45 % lapsiperheistä. Harvinaisinta yksilapsisuus on Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Lapsiperheitä on Espoossa noin 31 700 ja yli 5 100 perheessä on vähintään kolme alaikäistä lasta. Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat tavallisimpia Pohjois-Espoossa, jossa lähes joka neljännessä lapsiperheessä on ainakin kolme alaikäistä lasta. Toiseksi yleisimpiä vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat Suur-Kauklahdessa, jossa niiden osuus on viidennes kaikista lapsiperheistä. Monilapsisuus on harvinaisinta Suur-Matinkylässä ja Suur- Tapiolassa. Taulukko 5. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2009/10 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaikäisiä Lapsia Suuralue 1 2 3 4+ Yht. lapsia/ (kaikki)/ perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 43,4 41,0 12,3 3,3 100 1,77 1,90 2. Suur-Tapiola 42,4 43,3 12,3 1,9 100 1,74 1,89 3. Suur-Matinkylä 44,7 40,5 12,1 2,8 100 1,74 1,86 4. Suur-Espoonlahti 41,9 42,2 12,6 3,3 100 1,78 1,91 5. Suur-Kauklahti 38,0 42,8 15,2 4,1 100 1,88 2,01 6. Vanha-Espoo 42,6 40,2 13,2 4,0 100 1,81 1,93 7. Pohjois-Espoo 35,5 41,3 16,6 6,6 100 2,00 2,13 Koko Espoo 42,3 41,5 12,8 3,3 100 1,79 1,92 Lkm 13 407 13 144 4 064 1 053 31 668 Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa 6 193. Lähes joka viides lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Osuus on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Taulukko 6. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2009/10 Lapsiperheitä Yksinhuoltaja Yksinhuoltaja perheitä Suuralue Lkm perheitä lapsiperheistä Lkm % 1. Suur-Leppävaara 7 830 1 534 19,6 2. Suur-Tapiola 4 985 880 17,7 3. Suur-Matinkylä 3 983 951 23,9 4. Suur-Espoonlahti 6 972 1 337 19,2 5. Suur-Kauklahti 1 104 218 19,7 6. Vanha-Espoo 5 107 1 031 20,2 7. Pohjois-Espoo 1 687 242 14,3 Koko Espoo 31 668 6 193 19,6 Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe. Vanha-Espoossa yksinhuoltajaperheitä oli viidennes lapsiperheistä. Vähiten yksinhuoltajia oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Tapiolassa, Suur-Kauklahdessa yksinhuoltajuus oli yleistynyt selvimmin edellisestä vuodesta. Asuntokunnat ja perheet 2010/Tietoisku 8/2010 5
Kuva 2. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2009/10. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 6 Asuntokunnat ja perheet 2010/Tietoisku 8/2010
4. SUOMENKIELISTEN OSUUS PERHEISTÄ SUPISTUU Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli pienentynyt jälleen vuoden 2009 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 77,7 % ja perheitä, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli 12,0 % espoolaisperheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on noin 12,3 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi. Hieman yli 9 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Täysin vieraskielisiä perheitä oli Espoossa enemmän, 5,8 % kuin täysin ruotsinkielisiä. 4,2%. Taulukko 7. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan 2005-10 Vanhempien/ vanhemman äidinkieli 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Molemm. suomenkielisiä 69,1 68,8 68,4 67,1 67,5 67,1 Molemm. ruotsinkielisiä 3,6 3,6 3,5 3,3 3,3 3,3 Molemm. muunkielisiä 2,7 3,0 3,3 4,4 3,9 4,4 Suomenk. ja ruotsink. 7,6 7,6 7,5 7,4 7,4 7,4 Suomenk. ja muunkielinen 3,7 3,9 4,1 4,6 4,5 4,6 Ruotsink. ja muunkielinen 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4 0,4 Ainoa huoltaja suomenk. 11,1 11,0 10,9 10,6 10,7 10,6 Ainoa huoltaja ruotsink. 1,1 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 Ainoa huoltaja muunk. 0,9 1,0 1,1 1,4 1,2 1,4 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 Lkm 63 062 63 989 64 736 65 415 66 293 66 990 Asuntokunnat ja perheet 2010/Tietoisku 8/2010 7
Antalet Esbobor i början av 2010 var 244 330, och antalet hushåll var 106 152. Ett hushåll består av dem som bor i samma bostad oavsett familje- eller släktskapsrelationer. Antalet hushåll ökade på ett år med 1 040, dvs. 1,0 %. Ökningen var mindre än året innan, men det samma gällde folkökningen. Hushållens genomsnittliga storlek var 2,26 personer. De genomsnittligt största hushållen fanns fortfarande i Norra Esbo och Stor-Köklax. Hushållen i Stor-Mattby och Stor-Hagalund är i genomsnitt minst i Esbo. Hushållens genomsnittliga storlek hade minskat endast i Stor-Köklax. Ökningen av andelen små hushåll, dvs. hushåll bestående av en eller två personer, hade stagnerat under 2009 även om en dryg majoritet, 67 % av hushållen bestod av högst två personer. De små hushållens andel sjönk mest i Gamla Esbo, men minskade också i Stor-Hagalund och Stor-Mattby. I Esbo fanns cirka 67 000 familjer i början av 2010. Under 2009 ökade antalet familjer med ca 600, vilket innebär en ökning på 0,9 procent. I familjestrukturen skedde inga nämnvärda förändringar trots att andelen barnlösa äkta par åter ökade något. Också andelen familjer med en förälder förblev oförändrad redan för tredje året i följd. Antalet egentliga barnfamiljer, dvs. familjer med minst ett underårigt barn, är i Esbo ca 31 700, och över 5 100 familjer har minst tre minderåriga barn. Barnfamiljer med minst tre barn är vanligast i Norra Esbo. Näst vanligast är familjer med minst tre barn i Stor-Köklax, där deras andel är en femtedel av alla barnfamiljer. Andelen familjer med många barn är minst i Stor-Mattby och Stor-Hagalund. Antalet ensamförälderfamiljer, dvs. familjer med minst ett minderårigt barn och endast en förälder, var vid årsskiftet 6 193. Nästan var femte barnfamilj var en ensamförälderfamilj. Andelen har hållits på föregående års nivå. Andelen helt finskspråkiga familjer av alla familjer i Esbo hade åter minskat under 2009. Andelen familjer i vilka båda föräldrarna eller den enda föräldern är finskspråkig var 77,7 % och andelen familjer i vilken bara den ena föräldern är finskspråkig var 12,0 %. Andelen familjer där samtliga familjemedlemmar har ett utländskt modermål var 5,8 %, medan andelen helt svenskspråkiga familjer endast var 4,2 %. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi