Tammelan kunta Pyhäjärven länsiosan RANTAOSAYLEISKAAVA LUONNOS 12.10.2015 Tammelan kunta kaavoittaja Miika Tuki puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi Tammelan kunta puh 0341201 Hakkapeliitantie 2 kirjaamo@tammela.fi 31300 Tammela www.tammela.fi
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Pyhäjärven länsiosan rantaosayleiskaava Kaavan päiväys: luonnos 12.10.2015 Kaavan laatija: Tammelan kunta kaavoittaja Miika Tuki Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi Kaukjärven osayleiskaava-alueen pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen pohjakarttaa, johon kunnalla on viranomaiskäyttöoikeus. Kaavan laatii Tammelan kunta, jossa kaavan laatijana on kunnan kaavoittaja arkkitehti Miika Tuki. Kaavan vireilletulo: 5.11.2012 kh 276 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 28.1.-26.2.2013 Luonnos nähtävillä Ehdotusvaiheen nähtävillä olo MRL 65 Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Voimaantulo 2
1.1 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 3 TIIVISTELMÄ... 5 1.2 Kaavan tarkoitus... 5 1.3 Kaava-alueen sijainti... 5 1.4 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 2.2 Maisema ja luonnonympäristö... 10 2.3 Yhdyskuntarakenne ja palvelut... 13 2.4 Historiallisesti arvokkaat alueet ja muinaisjäännökset... 13 2.5 Rakennettu ympäristö... 13 2.6 Sosiaalinen ympäristö... 13 2.7 Liikenne... 14 2.7.1 Tiestö... 14 2.7.2 Voimalinja... 14 2.8 Kunnallistekniikka... 14 2.9 Liikunta- ja virkistystoiminnot... 16 2.10 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 16 2.10.1 Pohjavesialueet... 16 2.10.2 Maa-ainesten otto... 16 2.10.3 Maatalous... 16 2.11 Maanomistus... 16 3 SUUNNITTELUTILANNE... 17 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 17 3.2 Maakuntakaava... 17 3.3 Yleiskaava... 18 3.4 Voimassa olevat asemakaavat... 19 3.4.1 Kaukjärvi 1997... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.5 Muut suunnitelmat ja päätökset... 19 3.5.1 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu... 19 3.6 Rakennuskiellot... 20 3.7 Rakennusjärjestys... 21 3.8 Selvitykset ja inventoinnit... 21 3.8.1 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 22 3.8.2 Viranomaisyhteistyö... 22 3.9 Yleiskaavan tavoitteet... 22 3.9.1 Kunnan asettamat tavoitteet... 22 3.9.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet... 23 3.10 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot... 23 4 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 24 4.1 Kaavan rakenne... 24 4.2 Kaavan mitoitus... 24 4.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 25 4.4 Kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen... 26 4.5 Aluevaraukset... 30 4.5.1 Kaukjärven eteläranta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.5.2 Kaukjärven pohjoisrannan länsiosa... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.5.1 Kaukjärven pohjoisrannan itäosa... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.5.2 Yleiset maatalouden alueet... 33 3
4.5.3 Palvelu- ja teollisuusalueet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.5.4 Loma- ja matkailualueet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.5.5 Katu- ja liikennealueet... 33 4.5.6 Ulkoilureitit... 33 4.5.7 Kohdemerkinnöin varustettavat arkeologiset alueet ja merkittävät rakennukset... 33 4.5.8 Yhdyskuntatekninen huolto... 33 4.5.9 Pohjavesialueet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.5.10 Maa-ainesten otto... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 34 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 34 5.1.1 Asutus... 34 5.1.2 Teollisuus ja työpaikka-alueet... 34 5.1.3 Palvelut... 34 5.1.4 Maatalous... 34 5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin... 35 5.2.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään... 35 5.2.2 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin... 35 5.2.3 Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon... 35 5.2.4 Vaikutukset suojeluarvoihin ja Natura-alueisiin... 35 5.2.5 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen... 35 5.2.6 Vaikutukset kasvi ja eläinlajeihin... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5.2.7 Vaikutukset luonnonvaroihin... 35 5.3 Vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriarvoihin... 35 5.3.1 Vaikutukset VAT-alueisiin... 35 5.3.2 Vaikutukset kulttuurimaisemaan... 36 5.3.3 Vaikutukset maisema-alueisiin... 36 5.3.4 Vaikutukset kyläkuvaan... 36 5.3.5 Vaikutukset rakennusperintöön... 36 5.3.6 Vaikutukset muinaisjäännöksiin... 36 5.3.7 Vaikutukset uuteen rakentamiseen... 36 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön... 36 5.4.1 Terveydelliset vaikutukset... 36 5.4.2 Sosiaaliset vaikutukset... 36 5.5 Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin... 36 5.5.1 Vaikutukset virkistykselle osoitettuihin alueisiin... 37 5.5.2 Vaikutukset virkistysreittehin... 37 5.6 Liikenteelliset vaikutukset... 37 5.6.1 Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneverkon toimivuuteen... 37 5.6.2 Yksityisautoilu... 37 5.6.3 Raskasliikenne... 37 5.6.4 Julkinen liikenne... 37 5.6.5 Kevytliikenne... 37 5.6.6 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen... 37 5.6.7 Liikenteen haitat... 38 5.7 Vaikutukset elinkeinoelämään... 38 5.7.1 Yritysten toimintaedellytykset (sisältää maatilayritykset)... 38 5.7.2 Työllisyys... 38 5.7.3 Kaupalliset vaikutukset... 38 5.8 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen... 38 5.8.1 Maan hankinta... 38 5.8.2 Kunnallistekniikka... 38 5.8.3 Rakennettavuus... 38 5.8.4 Palvelujen toteuttaminen ja ylläpito... 38 5.8.5 Kunnallistaloudelliset vaikutukset... 39 5.8.6 Energiatalous... 39 5.8.7 Tulot... 39 5.8.8 Yksityistaloudelliset vaikutukset... 39 4
TIIVISTELMÄ 1.2 Kaavan tarkoitus Tammelan kunnan tavoitteena on kaavan päivittämisellä selkeyttää kunnassa vallitsevaa tilannetta, jossa kaavojen ulkopuolella olevilla rakennuspaikoilla on suurempi rakennusoikeus kuin rantayleiskaavojen tai - asemakaavojen alueella. Voimassa olevan Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman yleiskaavassa rannan vapaaajanasumisen rakennusoikeus on kaavan laatimisen aikaisen käytännön mukaan 120 ke-m2. Rakennusoikeus koskee kaikkia kaavan osoittamia vapaa-ajanrakennuspaikkoja tonttikoosta riippumatta: Kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 14.5.2012 ja rakennusjärjestyksessä rantojen rakennusoikeudet on määritetty kaavaa korkeammalle tasolle, sillä rakennusjärjestyksessä rakennuspaikan rakennusoikeus vakinaiseen asumiseen on maksimissaan 280 ke-m2 ja vapaa-ajanasumiseen on maksimissaan 200 ke-m2. Mikäli olemassa oleva rakennuspaikka on pienempi kuin 2000 m2, rakennuspaikalle vakinaiseen asumiseen rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta (ei kuitenkaan enempää kuin 280 m2). Vapaa-ajanasunnolla rakennettavaksi sallittu kerrosala saa tällaisessa tapauksessa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Kaavaprosessin tehtävänä on päivittää oikeusvaikutteista osayleiskaavaa yhtenäistämään käytäntöä kunnan alueella ja helpottaa käsittelyä haettaessa rakennuslupia. Kaavapäivityksellä ensisijaisesti tutkitaan rantatonttien rakennusoikeutta vastaamaan nykytilannetta ja yhtenäistämään käytäntöä suhteessa kunnan rakennusjärjestykseen. Myös vakituisen asumisen mahdollisuutta ranta-alueilla selvitetään. 1.3 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue kattaa Pyhäjärven länsiosan ranta-alueen Pappilanlahdesta Kuhasuonlahteen. Alueen pohjoisosa on osin kunnan asemakaava-aluetta. Muutoin alue on maaseutualuetta, jossa on maataloja ja pientaloasumista. Ranta-alueella on runsaasti vapaa-ajanasumista ja jonkin verran vakituista asumista. 1.4 Kaavaprosessin vaiheet Tammelan kunnanhallitus aloitti kaavoituksen kokouksessaan 5.11.2012 276 ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoitustyön pohjaksi. Kaavoitustyöstä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on julkisesti ilmoitettu kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla sekä Forssan lehdessä 25.1.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut virallisesti nähtävillä 28.1.-26.2.2013 välisenä aikana kunnanvirastolla ja internetissä. 5
2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus ja kehitys Alue on ollut pitkään maa- ja metsätalousaluetta, Pappilan ympäristön ollessa avointa peltoaluetta ja muun alueen metsäisempää ranta-aluetta. Maatiloja on alueelle muodostunut enemmänkin 1800-luvulla. Suurin muutos alueella on kuitenkin tapahtunut 1900-luvulla, kun alueen rannat on otettu vapaa-ajanasutuksen käyttöön. Kuninkaankartasto 1776-1805 Kuninkaankartasto 1776-1805 - ei mittakaavassa Pyhäjärven länsiosan ranta-alue on ollut jokseenkin rakentamaton 1700-luvun lopulla. Kaava-alueella on vain muutamia rakennuskokonaisuuksia, joista merkittävin on Tammelan pappila Ruisluodon kohdalla. Tämän lisäksi Hannulanlahdella on kaksi torppaa. 6
Alue on pitkälti ollut metsäistä aluetta, suurempia peltoalueita on ollut vain Pappilan ympärillä. Venäläiset topografikartat 1860-1914 Kaava-alue venäläisissä topografi kartastoissa (1860 1914) ei mittakaavassa Vuosien 1860 1914 aikana laadituista venäläisistä topografikartoista voi todeta, että pappila on edelleen peltojen keskellä. Alueelle on kuitenkin muodostunut enemmän asutusta kuin aikaisemmat kaksi torppaa. Myös peltoalueita on raivattu uuden asutuksen yhteyteen. Alueella on ollut kartan mukaan Wuoren, Yöveden, Perälän, Hakalan, Simolan ja Mäkkylän tilat. Alueen tiestö on jo muotoutunut jokseenkin nykyiseen muotoon. 7
Pitäjänkartat 1922 Pitäjänkartta vuodelta 1922 ei mittakaavassa Vuoden 1922 pitäjänkartoissa tilanne on jokseenkin vastaava kuin venäläisissä topografikartoissa, mutta ensimmäiset vapaa-ajanasunnot ovat rakentuneet ranta-alueelle (Huvila, Stenroos ja Rönni). Alueella on ollut kartan mukaan Wuoren, Yösijan torpan (Yövesi), Similän (Simola), Mäkelän, Kujalan, Ritamäen, Saviniemen ja Kuhasuon tilat. 8
Nykytilanne Maanmittauslaitoksen peruskartta 1960 ei mittakaavassa Suurimman muutoksen kohteena on ollut vanhan pappilan alue, jonne nykyisin sijoittuu kunnan vanhusten palvelutalo. Myös Pappilan pohjoisenpuoleiset pellot on asemakaavoitettu ja rakennettu. Muutoin peltojen ja metsäalueiden suhde on pysynyt nykypäivään melko samanlaisena kuin 1800-luvulla. Jo 1960-luvulle tultaessa rantoja oli rakennettu melko paljon vapaa-ajankäyttöön, mutta tämä vain kiihtyi 1900- luvun loppupuolta kohden. Ranta onkin käytännössä suurelta osin täyteen rakennettu. Ranta-alueet kaavoitettiin Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman yleiskaavatyön yhteydessä, jolloin myös rantojen jäljellä olevat rakennusoikeudet tutkittiin Vapaa-ajanasunnoista osa on pieniä 1900-luvun puolivälin vapaa-ajanasuntoja, jotka eivät enää vastaa nykyisen elämäntavan odotuksia. Yhä enenevässä määrin alueen vapaa-ajanasuntoja halutaankin muuttaa 9
vakituiseen käyttöön. Osin rakennuskanta korvautuu ja alueelle rakentuu uutta suurempaa rakennuskantaa osaksi järven ranta-alueita. 2.2 Maisema ja luonnonympäristö Alueelta ei ole luonnonsuojelullisesti valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltavia kohteita. Pappilan kulttuuriympäristö on huomioitu maakuntatasolla ja alueella on Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman yleiskaavan luontoselvityksen mukaan jonkin verran merkittäviä luontoalueita. Lähinnä nämä sijoittuvat Pyhäjärven ranta-alueille. Pyhäjärvestä alkavan Loimijoen varsi on myös merkittävä, tosin etenkin luontovirkistyksen kannalta. 10
11
12
2.3 Yhdyskuntarakenne ja palvelut Alueen pohjoisosa Pappilan tuntumassa on kunnan asemakaava-aluetta, johon sijoittuu pientaloasumista. Pappilan alueella ranta on kunnan vanhusten palvelutaloon ja asemakaava-alueisiin liittyvää virkistysvyöhykettä. Pappilasta itään on ranta-alue tontitettu asumiselle, myös Ruisluoto on tiiviisti rakennettu vapaa-ajanasunnoilla. Tiiviimpää asumista on myös Kuhasuonlahden tuntumassa, jonne on rakennettu omakoti- ja rivitaloasuinrakennuksia 1900-luvun lopulla. Muulta osin alueen rannat on rakennettu jokseenkin täyteen ilman ranta-asemakaavoja. Myös joitakin perinteisiä maatilojen tilakeskuksia sijoittuu kaava-alueelle. Osa alueen maatiloista on keskittynyt hevoselinkeinoon. Hevostilojen lisäksi alueella on matkailuelinkeinoa mökkien vuokraamisen muodossa. Asumisen yhteyteen sijoittuu niin ikään elinkeinotoimintaa kuten autokorjaamo yms. Julkisten palvelujen osalta Ruisluotoon sijoittuu kunnan vanhusten palvelukeskus. Lisäksi Ruisluodontien ja Forssantien risteyksessä on yksityinen vanhusten hoivakoti. Riihivalkamassa aivan kaava-alueen läheisyydessä on päiväkoti ja alakoulu. Etenkin alueen pohjoisosa Ruisluodossa/Kydössä sijoittuu kunnan palvelujen läheisyyteen. Ajoneuvoliikenteen osalta myös muulta alueelta on hyvät yhteydet keskustan palveluihin, kuten myös Forssan kaupunkiin ja sen seututason palveluihin. 2.4 Historiallisesti arvokkaat alueet ja muinaisjäännökset Kaavarajauksen alueella on kaksi muinaisjäännöstä, Pappila ja Kydön vanha pappila. Kummatkin kohteet ovat Tammelan vanhan pappilan yhteydessä. Muinaisjäännösten lisäksi alueella on tehty irtolöytöjä kohteissa Kirriluoto, Kallela ja Kujala. Mahdollisia muinaisjäännöksiä ovat Tilasinvuori ja Similänlahti. 2.5 Rakennettu ympäristö Rakennetun kulttuuriympäristön osalta maakuntatasolla on huomioitu Pappilan kulttuuriympäristö. Muutoin Pappilan alueen rakentaminen on 2000-luvun taitteen rakentamista. Alueen rannat puolestaan on rakennettu 1900-luvun puolivälin jälkeen. Lisäksi alueella on muutamia 1900-luvun taitteen maatiloja. 2.6 Sosiaalinen ympäristö Alueen pohjoisosa Pappilan tuntumassa on kunnan normaalia pientaloasumisen asemakaava-aluetta. Asemakaava-alueella on entisen Pappilan tilalla kunnan vanhusten palvelukeskus. Lisäksi Ruisluodontien ja Forssantien risteyksessä on yksityinen vanhusten hoivakoti. Asemakaava-alueen yhteydessä on varattu laajoja alueita virkistykseen niin puistoalueiksi kuin venevalkamoitakin varten. Asemakaava-alueen ulkopuolella alue on normaalia haja-asutusaluetta Kuhalahdensuon palstoitusalueita lukuun ottamatta. Näillä alueilla on lähinnä asuttuja entisiä tilakeskuksia ja niiden työläisten asuntoja. Edellä mainitulla Kuhalahdensuon alueella on kuitenkin asemakaava-aluetta vastaava omakoti- ja rivitaloasumisen alue. Kaava-alueen ulkopuolella lähellä tätä aluetta on kunnan asemakaava-alue Nuutti. Aivan kaava-alueen lounaisrajan läheisyydessä on kunnallinen päiväkoti ja alakoulu, joiden yhteydessä on lapsille leikkipuisto sekä liikuntapaikkoja. 13
Rannat ovat käytännössä kokonaan vapaa-ajanasutuksen käytössä. Alueen toiminnot ja liikenne vilkastuukin huomattavasti kesäaikana normaalitilanteeseen verrattuna. 2.7 Liikenne 2.7.1 Tiestö Pohjoisosan asemakaava-alueella tiestö perustuu kunnan asemakaavakatuihin. Alueen suurimmat liikennevirrat välittää valtion hallinnoimat Forssantie (255), Papinsillantie (2826) ja Nuutinkulmantie. Muutoin alueen tiestö perustuu yksityisteihin. 2.7.2 Voimalinja Alueen pohjoisosassa kulkee voimalinja Pappilan länsipuoleisen avoimen peltoaukean poikki. 2.8 Kunnallistekniikka Alue kuuluu melkeinpä kokonaisuudessaan vesihuollon ja viemäröinnin vaikutusalueeseen. Ranta-alueiden kiinteistöille viemärilinjaa ei kuitenkaan ole juurikaan rakennettu ja suurin osa vapaa-ajanasunnoista ei ole viemäriverkostossa. Vesihuolto ja viemäröinti tehdään alueella kunnan ja Etelä-Tammelan Vesihuolto Oy:n yhteistyönä. 14
Pyhäjärven länsiosan ranta-alueiden vesihuoltosuunnitelmat 15
2.9 Liikunta- ja virkistystoiminnot Asemakaava-alueen yhteydessä on rantaan ulottuvia puistoja ja rannassa olevia venevalkamia. Loimijoki ja Pyhäjärvi mahdollistavat veneilyn ja kalastuksen. Muualla kuin asemakaava-alueen yhteydessä virkistyminen tapahtuu lähinnä lomamökkeilyn muodossa. Myös alueen metsiä voidaan käyttää jokamiehenoikeuksin tapahtuvaan retkeilyyn ja marjastukseen/sienestykseen. Osa alueen maatiloista on hevostiloja. 2.10 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 2.10.1 Pohjavesialueet Alueella ei ole pohjavesialueita. 2.10.2 Maa-ainesten otto Alueella ei ole merkittäviä kaupallisia soranottoalueita. 2.10.3 Maatalous Asemakaava-aluetta lukuun ottamatta kaava-alue on suurimmalta osin perinteistä maa- ja metsätalousaluetta. Alueen perinteiset pellot ovat edelleen viljeltyjä tai laidunnettuja. Alueelle sijoittuukin useampia maatalouden tilakeskuksia, joista osa on erikoistunut hevostoimintaan. 2.11 Maanomistus Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa lukuun ottamatta asemakaavoitetun Pappilan alueen kunnan omistuksessa olevia alueita (vanhusten palvelukeskuksen tontti, katualueet, puistot). 16
3 SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kohteita. 3.2 Maakuntakaava ote vuoden 2014 maakuntakaavasta, mittakaavaton Kanta-Hämeen maakuntakaavassa pohjoisosan asemakaavoitettu alue on asuntovaltainen taajamatoimintojen alue (A) ja Forssantien varsi rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue (Ar). Nuutinkulmantien varsi on osoitettu kyläalueena tai kylämäisen asutuksen alueena (AT). Pappilan ympäristön peltoalueet on osoitettu merkittävänä peltoalueena (MT). Loimijoki ja sen rannat sekä ranta Loimiojoelta Tammelan keskustan suuntaan on osoitettu virkistysalueena. Lisäksi kaavassa on osoitettu venereitti Pyhäjärven poikki ja edelleen Loimijokea pitkin. Nuutinkulmantien varsi ja Papinsillantien varsi Hannulanlahdelle asti on osoitettu maaseudun kehittämisen kohdealueena (poikkiviivoitus). 17
Koikkurinkallio on osoitettu kaavaan maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema (MYg). Pappilan muinaisjäännös on kaavassa osoitettu kohdemerkinnällä (turkoosi neliö). 3.3 Yleiskaava Alueella on voimassa Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen osayleiskaava vuodelta 2005. 18
Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman osayleiskaavassa pohjoisosan rakennetut alueet on osoitettu alueen käyttötarkoituksen osoittavin merkinnöin. Tällä alueella ranta-alueet on vapaa-ajanasumista lukuun ottamatta osoitettu virkistysalueiksi. Forssantien varsin on osoitettu asuinrakentamiseen. Nuutinkulmantien varsi on suurelta osin osoitettu asuinrakentamiseen (AP-1). Maatilojen tilakeskukset on erikseen nostettu kaavassa esiin (AM). Rantarakentaminen on osoitettu vapaa-ajanasumisen alueena (RA). Rakennusalueiden väli ja tausta on osoitettu pääsääntöisesti metsätalousalueina (M). Loimijoen varren peltoalueet on kaavassa osoitettu maisemapeltoina (MA). Luontoselvityksessä esiin nostetut luontoarvot on osoitettu kaavassa MY-merkinnällä. 3.4 Voimassa olevat asemakaavat Pappilan alueella on voimassa Kydön asemakaava vuodelta 2005 ja tämän itäpuolella pieni pala Rauhaniemi-Matintuomio asemakaavaa vuodelta 2014. Kydön asemakaavan sisällä on ranta-alueen kaava vuodelta 2003 sekä pieni pala Forssantien varrella (korttelit 601-602). 3.5 Muut suunnitelmat ja päätökset 3.5.1 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu Seudulla valmistui vuoden 2011 aikana seudun kuntien Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän yhteistyönä Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu. Työssä haettiin suuntaviivoja alueen kehittämiselle aina vuoteen 2050 asti. Kaava-alueen osalta työssä tutkittiin aluetta suurelta osin pientalovaltaisen asumisen alueena, jossa voi olla myös kerrostalorakentamista. Alueen kehittämisessä vahvistetaan alueen positiivisia ominaispiirteitä ja 19
muodostetaan identiteetiltään omaleimaisia aluekokonaisuuksia. Alueen sisällä voi olla myös rakentamattomia alueita, kuten historiallisia ympäristöjä, maisema-alueita, virkistys- ja viheralueita ja peltoja. Loimijoen varren peltoalue on rakennemallityössä huomioitu osoittamalla se maaseutumatkailun ja - virkistyksen ydinalueena. Taajamiin ja kyliin liittyvät, aktiivisessa viljelyksessä olevat peltoalueet, joiden peltoteitä ja kauniita maaseutumaisemia voidaan hyödyntää maaseutumatkailussa ja -virkistyksessä. Alueet ovat Forssan seudun identiteettimaisemia. 3.6 Rakennuskiellot Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu 2011, ote alueelta Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 20
3.7 Rakennusjärjestys Alueella on 14.5.2012 voimaan tullut Tammelan kunnan rakennusjärjestys. 3.8 Selvitykset ja inventoinnit Kaava-alueen selvitykset on pitkälti tehty aikaisemman kaavoituksen yhteydessä: Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen osayleiskaava Luontoselvitys Kulttuurimaisema- ja rakennuskantainventointi, Kivatekno Oy Veijo Lievonen 2001 Muita selvityksiä: Arkeologiset inventoinnit Tammelassa: 2005. Museovirasto Johanna Enqvist (2005) ja Petro Pesonen (2006) Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset, Hämeen liiton julkaisu V:88, toim. Minna Seppänen, Hämeenlinna 2008 Hanna Virkki ja Kalevi Hokkanen, Geologian tutkimuskeskus GTK: Kanta-Hämeen muinaisrannat. Itämeren varhaisvaiheen visualisointi. Hämeen liiton julkaisu V:84, Hämeenlinna 2007 Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Osa 2, 1993. Natura-alueet ja -selvitykset Olemassa olevat pohjavesiselvitykset: Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on tehty vuonna 2006, Insinööritoimisto Paavo Ristola / Tammelan kunta. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, 1993. Museovirasto ja Ympäristöministeriö. Maakunnan rakennuskantaa on inventoitu ja inventoinnit koottu kirjaksi Rakennettu Häme, julkaisija Hämeen liitto. Somerpalo, Sirpa & Luppi, Päivi, 2003. Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys. Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeen liiton julkaisu II:190 VORSKI-hankkeen rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, Tammela 2009, Hämeen ympäristökeskuksen raportti 9/2009. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Viemäröinnin yleissuunnitelma 2008 Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on tehty vuonna 2006, Insinööritoimisto Paavo Ristola / Tammelan kunta. Ojanen, Eeva. Tammelan historia I. Esihistoria, Ruotsin vallan aika. Tammelan kunta, Tammela, 1992 Ojanen Eeva. Tammelan historia II. Venäjän vallan alusta nykyaikaan. Tammelan kunta. Tammela, 1983 21
YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat sekä seuraavat viranomaiset: Viranomaiset: Hämeen ELY/ympäristö Uudenmaan ELY/liikenne Museovirasto Hämeen liitto Kunnan viranomaistahot: Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Muut: Kanta-Hämeen pelastuslaitos Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Lounea Oy Elenia Verkko Oy Kylä- ja virkistysyhdistykset Vireilletulo Tammelan kunnanhallitus aloitti kaavoituksen kokouksessaan 5.11.2012 276 ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoitustyön pohjaksi. Kaavoitustyöstä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on julkisesti ilmoitettu kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla sekä Forssan lehdessä 25.1.2013 3.8.1 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut virallisesti nähtävillä 28.1.-26.2.2013 välisenä aikana kunnanvirastolla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Tänä aikana saatiin yhteensä viisi mielipidettä ja seitsemän lausuntoa. Lausunnon antoivat: Hämeen ELYkeskus, Museovirasto, Hämeen liitto, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Tammelan kunnan tekninen lautakunta sekä Tammelan kunnan ympäristölautakunta. 3.8.2 Viranomaisyhteistyö Viranomaistahoilla on mahdollisuus antaa kaavavaiheista lausuntoja osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 3.9 Yleiskaavan tavoitteet 3.9.1 Kunnan asettamat tavoitteet Kaavaprosessin tehtävänä on päivittää oikeusvaikutteista osayleiskaavaa yhtenäistämään käytäntöä kunnan alueella ja helpottaa käsittelyä haettaessa rakennuslupia. Kaavapäivityksen lähtökohtana on etenkin yhtenäistää kaavoitettujen alueiden ja kaavoittamattomien alueiden rantatonttien rakennusoikeutta. 22
Myös ranta-alueiden vapaa-ajanasuntojen muuttamista vakituiseen asumiseen tutkitaan kaavoituksen yhteydessä. 3.9.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavoituksen yhteydessä voidaan arvioida kaavoitettavan alueen vapaa-ajanasumiselle osoitettujen alueiden soveltuvuutta vakituiseen asumiseen suhteessa kunnan yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin. Lisäksi voidaan tutkia ja tarkentaa voimassa olevan Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman osayleiskaavan muun kuin rantoihin sijoittuvan asuinrakentamisen varauksia. 3.10 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot Vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole laadittu. 23
4 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Kaavaa on päivitetty siten, että on selkeytetty aikaisempaa tilannetta, jossa kaavojen ulkopuolella olevilla rakennuspaikoilla on suurempi rakennusoikeus kuin rantayleiskaavojen tai -asemakaavojen alueella. Aikaisemmin Pyhäjärven länsiosan ranta-alueella voimassa olevan Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa rannan vapaa-ajanasumisen rakennusoikeus oli kaavan laatimisen aikaisen käytännön mukaan 120 ke-m2. Rakennusoikeus koski kaikkia kaavan osoittamia vapaaajanrakennuspaikkoja tonttikoosta riippumatta. Kaavapäivityksessä osayleiskaava-alueen rakennusoikeus on sidottu kunnan 14.5.2012 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen rakennusoikeuteen: Rakennusjärjestyksessä rakennuspaikan rakennusoikeus vakinaiseen asumiseen on maksimissaan 280 kem2 ja vapaa-ajanasumiseen maksimissaan 200 ke-m2. Mikäli olemassa oleva rakennuspaikka on pienempi kuin 2000 m2, rakennuspaikalle vakinaiseen asumiseen rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta (ei kuitenkaan enempää kuin 280 m2). Vapaa-ajanasunnolla rakennettavaksi sallittu kerrosala saa tällaisessa tapauksessa olla enintään 10 % rakennuspaikan pintaalasta. Koska aikaisemmassa kaavoituksessa oli rakennusoikeudeksi annettu 120 ke-m2 riippumatta tontin koosta, olisi joidenkin alle 2000 m2 tonttien rakennusoikeus pienentynyt oleellisesti, joten kaavassa määritettiin, että rakennuspaikan rakennusoikeus on kunnan rakennusjärjestyksen mukainen, mutta kuitenkin siten, että rakennusoikeus on minimissään 120 ke-m2. Toisena asiana tutkittiin vapaa-ajanasuinpaikkojen muuttamista vakituiseen asumiseen. Pyhäjärven länsiranta on suureksi osaksi vapaa-ajanasuntokäytössä, mikä alueelle on muodostunut 1900-luvun puolivälin jälkeen. Osin alueella on pieniä tuon ajan vapaa-ajanasuntoja, jotka eivät enää vastaa nykyisen elämäntavan odotuksia. Yhä enenevässä määrin alueen vapaa-ajanasuntoja halutaan muuttaa vakituiseen käyttöön. Osin rakennuskanta korvautuu jo nyt ja alueelle rakentuu uutta suurempaa rakennuskantaa osaksi järven ranta-alueita. Koska Pyhäjärven länsiosan ranta-alueet ovat kokonaisuutena hyvin sijoittuneet kunnan yhdyskuntarakenteessa, on kaavoituksessa osoitettu rantarakentamisen alueet vakituisen asumisen alueina. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole muuttaa alueita asemakaavoituksen kautta vakituisen asumisen alueiksi, vaan mahdollistaa vapaaehtoisuuteen perustuva kiinteistökohtainen käyttötarkoituksen muutos. Voimassa olevan Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavan muitakin kuin rantaan liittyviä asumisen rajauksia on tutkittu soveltumaan tarkemmin alueen olemassa oleviin olosuhteisiin kuten tiestöön. 4.2 Kaavan mitoitus Kaava-alueella on jo aikaisemmassa Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa osoitettu alueita pientalorakentamiselle. Pyhäjärven länsirannan kaavatyössä näitä alueita on tarkennettu. Rakennusoikeus tällä alueella on rakennusjärjestyksen mukaisesti 15 % rakennuspaikan pinta-alasta. Mikäli alueille rakentuisi suurempi kokonaisuus kerralla, tämä tapahtuisi asemakaavoittamisen kautta. Kaava-alueen rantojen osalta rakennuspaikat on selvitetty aikaisemmassa kaavatyössä emätilaperiaatteen mukaisesti. Rakennuspaikkoja ranta-alueella on 84, joista uusia rakennuspaikkoja on viisi. Rakennusoikeutta vapaa-ajantonteilla on aikaisemmin ollut 10 800 ke-m2. Kaavapäivitys nostaa kerrosalan siten, että maksimissaan kerrosalaa olisi 23 520 ke-m2. Tämä kuitenkin tarkoittaisi kaikkien vapaaajanasumisen rakennuspaikkojen muuttamista vakituisiksi ja täyden rakennusoikeuden rakentamista jokaisella rakennuspaikalla, mikä ei ole todennäköistä. 24
Emätilaperiaate rakennuspaikkojen määrittämisessä Emätila on rakennuslain voimaanastumisajan (1959) kiinteistöjaotuksen mukainen tila (kiinteistö). Ajankohtaa perustellaan sillä että aikaisemman säännökset eivät sisältäneet rakennusoikeuden käsitettä. Myöskään rantarakentaminen ei ollut kovin runsasta ennen kyseistä ajankohtaa. Emätilan rajaamisajankohtana on Tammelan kunnan rantasuunnittelukäytännön mukaisesti 1.7.1959. Periaatteen mukaan jäljellä oleva rakennusoikeus määritetään siten, että vuoden 1959 jälkeen erotetut kiinteistöt tai rakennetut rakennuspaikat katsotaan emätilan tai siitä erotettujen tilojen käyttämäksi rakennusoikeudeksi. Mikään emätila ei voi käyttää naapurinsa rakennusoikeutta. Mikäli jokin emätila on ylittänyt rakennusoikeutensa, ei tämä vähennä naapuriemätilan rakennusoikeutta. Mitoituskerroin ja muunnettu rantaviiva Emätilan rakennusoikeus lasketaan järvikohtaista kerrointa käyttäen. Pyhäjärven osalta mitoituslukema on 7 rakennuspaikkaa kilometrille. Laskennassa rantaviivana käytetään muunnettua rantaviivaa. Muunnettu rantaviiva saadaan seuraavasti: 1. Pienet mutkat oikaistaan. 2. Kun niemen tai saaren leveys on alle 50 metriä, rantaviivaa ei lasketa ollenkaan. 3. Kun niemen tai saaren leveys on 50 100 metriä, rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,5. 4. Alle 50 metriä leveän vesistön osalla (lahti tai salmi sekä jokien varret) rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,5. 5. Kun vesistön leveys on 50 100 metriä, rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,75. Rakentamiskelvottomia laajahkoja ranta-alueita ei lueta mukaan. Sen sijaan tilan sisällä olevat suppeat rakennuskelvottomat alueet luetaan rantaviivaan, koska ne eivät estä hajarakennusoikeuden käyttöä. Rakennusoikeuden laskeminen Emätilan muunnetun rantaviivan pituus (km) kerrotaan mitoitusluvulla (ra/km). Saatu luku pyöristetään siten, että jos desimaaliosa on suurempi tai yhtä kuin 0,5, pyöristäminen tapahtuu ylöspäin lähimpään kokonaislukuun. Vastaavasti alle 0,5 desimaaliosa pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun. Lisätietoja emätilatarkastelusta aikaisempien kaavojen selostuksista (liite). 4.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Osayleiskaavan kohteena olevan ranta-alueen rakentamispaikat ovat pääsääntöisesti olemassa olevia ja uusien rakennusten rakentaminen kohdistuu jo näille alueille. Vakituiseen asumiseen muutettaessa on mahdollista liittyä vesi- ja viemäriverkkoon, jolloin rasitus Pyhäjärvelle voidaan estää. Mikäli viemäriin ei voida liittyä, varmistetaan vesistön tilan säilyminen rakentamislupakäsittelyn yhteydessä kiinteistökohtaisella ratkaisulla esim. johtamalla viemärivedet umpisäiliöön. Uudet rakentamisen alueet sijoittuvat olemassa olevan rakentamisen ja tiestön yhteyteen. 25
4.4 Kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen 26
27
28
29
4.5 Aluevaraukset 4.5.1 Asumisen varaukset Alueen pohjoisosa Pohjoisosan kaava-alue sijoittuu olemassa olevien asemakaavoitettujen alueiden päälle tai välittömään läheisyyteen. Muutokset alueella kohdistuvat asemakaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Ruisluodon vapaa-ajanasutuksen rakennuspaikat on osoitettu vakituisen asumisen rakennuspaikoiksi (AP). Edellytyksenä muutokselle on, että rakennus täyttää kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen säädökset, myös rakennusoikeus ja muut rakentamista ohjaavat seikat määrittyvät kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Vastaavasti myös alueen muut rantarakennuspaikat on osoitettu vakituisen asumisen merkinnällä (AP). Forssantien varrelle on osoitettu jo Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa osoitettu alueita pientalorakentamiselle. Tämä alue tulee asemakaavoitettavaksi, mikäli alueelle alkaa rakentua asuinrakentamista muutoin kuin yksittäistapauksina. Ruisluodon vapaa-ajanasumisen aluetta on kaavassa laajennettu ja olisi toivottavaa, että nykyiset pienet tontit laajentuisivat lisämaata ostamalla. Ruisluodon vapaa-ajanasutukselle vievän tien varteen on osoitettu uutta asuinrakentamisen aluetta, jolloin alueelle yhdyskuntatekniikan rakentaminen olisi kunnan yhdyskuntarakenteen kannalta kannattavampaa kuin nykytilanteessa. Ote kaavakartasta 30
Hannulanlahti ja Similänlahti Myös Hannulanlahden ja Similänlahden osalta kaavassa on osoitettu alueella olevat vapaa-ajankäyttöön tarkoitetut rakennuspaikat vakituisen asumisen rakennuspaikoiksi (AP). Edellytyksenä muutokselle on, että rakennus täyttää kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen säädökset, myös rakennusoikeus ja muut rakentamista ohjaavat seikat määrittyvät kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Koska alue on yhdyskuntarakenteen kannalta sijainniltaan hyvä, on alueelle osoitettu maltillisesti uutta asuinrakentamista olemassa olevaan tiestöön perustuen. Alueelle on myös varattu riittävät rakentamisesta vapaat alueet virkistystä silmällä pitäen. Alueella on myös kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto. Uudet rakentamisen alueet tulevat asemakaavoitettavaksi, mikäli alueelle alkaa rakentua asuinrakentamista muutoin kuin yksittäisinä hankkeina. Ote kaavakartasta 31
Similänlahden ja Kuhasuonlahden välinen alue Kuten muillakin alueilla kaavassa on osoitettu vapaa-ajankäyttöön tarkoitetut rakennuspaikat vakituisen asumisen rakennuspaikoiksi (AP). Edellytyksenä muutokselle on myös, että rakennus täyttää kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen säädökset. Rakennusoikeus ja muut rakentamista ohjaavat seikat määrittyvät kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Nuutinkulmantie varrelle on Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa osoitettu alueita pientalorakentamiselle. Kaavatyössä alueita on kuitenkin tarkennettu siten, ettei kyseessä enää ole vain suuri yhtenäinen rakentamisen alue, vaan alueiden väliin jää myös rakentamisesta vapaita alueita. Alueet myös liikennöidään olemassa olevien teiden kautta ja näin ollen myös rakentaminen seuraa tielinjausta. Tällä tavalla liittymien tarve Nuutinkulmantielle minimoidaan ja liikenne voidaan tuoda kootusti olemassa olevien liittymien kautta. Alueiden mahdollinen laajentumissuunta on kaavassa osoitettu perustuen alueen teiden hyötykäyttöön ja rakentamiselle soveltuvien alueidenkokonaisuuksien osoittamiseen. Alueet tulee asemakaavoitettavaksi, mikäli alueelle alkaa rakentua asuinrakentamista muutoin kuin yksittäistapauksina. Ote kaavakartasta 32
4.5.2 Yleiset maatalouden alueet Suuri osa alueesta on normaalia maa- ja metsätalousaluetta (M). Useimmiten tämä on metsäaluetta, mutta sisältää myös peltoalueita. Normaalilla maa- ja metsätalousalueella haja-asutusluonteinen asuinrakentaminen on sallittua. Suuremmat yhtenäiset peltoalueet on osoitettu omalla merkinnällään (MT). Nämä alueet ovat viljelyyn ja laiduntamiseen, mutta niille on mahdollista rakentaa maatalouteen liittyvää rakentamista. Tarkoituksena on, että uusi asuinrakentaminen sijoittuu peltojen sijaan näitä reunustaville metsäalueille. Loimijoen varren peltoalueet ovat maisemallisesti merkittäviä (MA). Myös Riihivalkaman laajoihin peltoalueisiin liittyvä pelto aivan alueen eteläosassa on osoitettu maisemallisesti merkittävänä peltoalueena. Luontoselvityksessäkin esiin tuodut alueet on kaavaan osoitettu maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Papinnokankeden ja Koikkurinkallion kallioketoja lukuun ottamatta alueet ovat alavia Pyhäjärven ranta-alueita, joilla on merkitystä mm. lintualueina. Rakentamisen alueiden vastapainoksi on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueita, joilla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (MU). Nämä alueet voivat toimia asujien virkistykseen. 4.5.3 Katu- ja liikennealueet Alueen liikenne on suunniteltu suurimmaksi osaksi nykyistä tiestöä ja tiepohjia hyväksi käyttäen. Uusia ohjeellisia yhteystarpeita on osoitettu vain olemassa olevien teiden yhdistämiseksi ja mielekkäiden reittien aikaansaamiseksi. Kevyelle liikenteelle kyläalueilla ei ole omia reittejä, sillä alueen tiet ovat sellaisia, että eri liikennemuodot voivat käyttää niitä yhdessä. Nuutinkulmantien varrelle on kaavassa osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Papinsillantien varrella vastaava on Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa. 4.5.4 Ulkoilureitit Virkistykselle olennaisia reittejä on kaavaan osoitettu ohjeellisina. Varsinaiset reitit toteutuvat pitkälti olemassa oleviin polkuihin ja metsäteihin perustuen. Viralliset reitit sovitaan maanomistajien kanssa, mikäli näitä lähdetään toteuttamaan. Loimijokea pitkin kulkeva reitti on kaavassa osoitettu asianmukaisella merkinnällä. 4.5.5 Kohdemerkinnöin varustettavat arkeologiset alueet ja merkittävät rakennukset Alueella olevat kiinteät muinaisjäännökset Pappila (1) ja Kytö vanha pappila (2) on kaavaan osoitettu omalla kohdemerkinnällään. Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa osoitetut vanhojen maatilojen ympäristöt on kaavassa osoitettu omalla kulttuurihistoriallisesti merkittävän säilytettävän alueen/tilan merkinnällä. 4.5.1 Luontoarvoiltaan merkittävät alueet Luontoselvityksessäkin esiin tuodut alueet on kaavaan osoitettu maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Papinnokankeden ja Koikkurinkallion kallioketoja lukuun ottamatta alueet ovat alavia Pyhäjärven ranta-alueita, joilla on merkitystä mm. lintualueina. 4.5.2 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella olevat voimalinjaverkostot on kaavaan merkitty omalla merkinnällä. Myös alueen jätevesilinjastot on kaavaan merkitty. 33
5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 5.1.1 Asutus Kaava-alueella on jo aikaisemmassa Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa osoitettu tienvarsiin sijoittuvia alueita pientalorakentamiselle. Pyhäjärven länsirannan kaavatyössä näitä alueita on tarkennettu alueen olosuhteet huomioiden. Rakennusoikeus näillä alueilla on rakennusjärjestyksen mukaisesti 15 % rakennuspaikan pinta-alasta. Mikäli alueita rakentuisi suurempi kokonaisuus kerralla, tapahtuisi tämä asemakaavoittamisen kautta. Toinen asumisen kannalta suuri muutos saattaa tapahtua vapaa-ajanasuinpaikkojen muuttuessa vakituiseen käyttöön. Rakennusoikeutta vapaa-ajantonteilla on aikaisemmin ollut 10 800 ke-m2. Kaavapäivitys nostaa kerrosalan siten, että maksimissaan kerrosala olisi 23 520 ke-m2. Käytännössä muutos tullaan tekemään vain osassa rakennuspaikoista. Jonkin verran uutta liikennettä alueelle etenkin talviaikaan muutokset tulevat aiheuttamaan. Kunnan yhdyskuntarakenteen kannalta alueet ovat hyvällä sijainnilla, sillä matka niistä palvelujen äärelle ei ole pitkä. Esimerkiksi alueet ovat melko lyhyen matkan päässä alakouluista ja muutoinkin rakenteellisesti riittävän kiinni olemassa olevassa asuinrakenteessa. Kaiken kaikkiaan vaikutukset ovat enemmän positiivisia kuin negatiivisia asumisen lisääntyessä alueella. 5.1.2 Teollisuus ja työpaikka-alueet Alueella ei ole varsinaisia teollisuus- tai työpaikka-alueita, mutta alueen maatilojen tilakeskuksissa toimii monenlaista elinkeinotoimintaa kuten hevosten pitoa. Myös asumisen alueilla on mahdollista harjoittaa elinkeinotoimintaa, kunhan se on ympäristölleen haittaa aiheuttamatonta. Kyläalueilla asuminen ja elinkeinotoiminta on perinteisesti elänyt rinnakkain, joten vastaavalla tavalla alueella voidaan toimia tulevaisuudessakin. Ranta-alueiden osalta matkailu- ja majoitustoimintaa on jo entisestään jonkin verran. Kaavan ratkaisuilla on pyritty mahdollistamaan elinkeinotoiminnan kehittymistä ja laajentumista. 5.1.3 Palvelut Alueen pohjoisosa Pappilan tuntumassa on kunnan asemakaava-aluetta, joka sijaitsee kunnan keskustan palveluista kolmen kilometrin päässä. Julkisten palvelujen osalta Ruisluotoon sijoittuu kunnan vanhusten palvelukeskus. Lisäksi Ruisluodontien ja Forssantien risteyksessä on yksityinen vanhusten hoivakoti. Riihivalkamassa aivan kaava-alueen läheisyydessä on päiväkoti ja alakoulu. Edellä mainitusti alueen elinkeinotoiminta pohjaa maatalouteen, joiden myötä alueella on joitakin kaupallisia palveluja kuten hevostiloja tai matkailuelinkeinoa mökkien vuokraamisen muodossa. Asumisen yhteyteen sijoittuu niin ikään elinkeinotoimintaa kuten autokorjaamo yms. Etenkin alueen pohjoisosa sijoittuu kunnan palvelujen läheisyyteen. Myös muulta alueelta on ajoneuvoliikenteellä hyvät yhteydet keskustan palveluihin, kuten myös Forssan kaupunkiin ja sen seututason palveluihin. 5.1.4 Maatalous Suuri osa alueesta on normaalia maa- ja metsätalousaluetta (M), jolla maatalouselinkeino jatkuu entisellään. Suuremmat yhtenäiset peltoalueet on osoitettu omalla merkinnällään (MT), jolla pyritään edistämään näiden alueiden säilymistä viljeltynä tulevaisuudessakin. Loimijoen varren peltoalueet ovat maisemallisesti merkittäviä (MA), joten kaavalla sekä pyritään edistämään näiden alueiden säilymistä viljeltynä tulevaisuudessakin, että säilyttämään arvokas maisemakokonaisuus. 34
Uusia rakentamisen alueita on kaavassa osoitettu metsäisille alueille, jolloin peltoviljelyyn käytetty alue on säilynyt jokseenkin entisellään. Metsäalueen muuttuessa rakentamiseen poistuu metsätaloudellinen tuotto, mutta tätä voidaan korvata tonttialueiden myynnistä saatavilla tuotoilla. Kaavalla on mahdollistettu maatilojen tilakeskuksiin myös muun elinkeinotoiminnan kuin maatalouden harjoittamista esim. maatalouden sivuelinkeinona. Näin pyritään antamaan tilakeskuksille valmiudet kehittää toimintaansa, mikäli tähän tarvetta ilmenee. 5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin 5.2.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään Uusia vaikutuksia maa- ja kallioperään aiheutuu vähäisessä määrin lähinnä uudesta rakentamisesta. Rakentamisessa kestävän kehityksen mukaisesti rakentaminen tulee sopeuttaa tonttiin sen sijaan, että alueille tehtäisiin mittavia maansiirtotöitä. Alueelle ei ole osoitettu uusia toimintoja, jotka kuluttaisivat tai hyödyntäisivät alueen maa- tai kallioperää. 5.2.2 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin ei alueelle osoitetuista toiminnoista merkittävästi ole. Vaikutukset koostuvat lähinnä asuinrakentamisesta ja näitä vaikutuksia valvotaan rakennuslupavaiheessa (mm. asuinrakennusten jätevesienkäsittely, pintavesien ohjaaminen tontilla). Suurelta osin alueen uusi rakentaminen myös sijoittuu olemassa oleville rakennuspaikoille vanhojen vapaaajanasuntojen korvautuessa uusilla. 5.2.3 Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon eivät kaavalla suoranaisesti lisäänny, sillä alueelle ei ole osoitettu uusia maatiloja tai teollisuutta. Uusia rakennuspaikkoja alueelle on osoitettu maltillisesti, mutta alueen asuminen on riippuvainen myös yksityisautoilusta, joten liikkuminen lisääntyisi jonkin verran kaavan varausten toteutuessa. Alueet ovat kuitenkin melko hyvin sijoittuneita kunnan rakenteessa, joten usein päivittäinen liikkuminen on mahdollista niin kävellen kuin pyörällä. Tulevaisuudessa autokannan muuttuessa ympäristöystävällisemmäksi eivät liikkumisen päästöt nouse vastaavaksi kysymykseksi kuin vanhalla autokannalla. 5.2.4 Vaikutukset suojeluarvoihin ja Natura-alueisiin Alueella ei ole olemassa suojelualueita tai Natura-alueita. 5.2.5 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Luontoselvityksessäkin esiin tuodut alueet on kaavaan osoitettu maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Papinnokankeden ja Koikkurinkallion kallioketoja lukuun ottamatta alueet ovat alavia Pyhäjärven ranta-alueita, joilla on merkitystä mm. lintualueina. Näille alueille ei ole osoitettu uusia toimintoja tai rakentamista. Merkintään liittyvä määräys varmistaa alueiden luontoarvojen säilymisen. 5.2.6 Vaikutukset luonnonvaroihin Alueella ei kaavassa osoiteta uutta luonnonvaroja hyödyntävää toimintaan, vaan suurelta osin alue säilyy perinteisenä maaseutualueena. 5.3 Vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriarvoihin 5.3.1 Vaikutukset VAT-alueisiin Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita aluevarauksia. Maakunnallisesti on huomioitu Loimijoki ja sen varren peltoalueet. Loimijoen varsi on osoitettu maa- ja metsätalousalueena, jolla on merkittäviä ympäristöarvoja. Loimijoen toimiminen veneilyreittinä on kaavassa myös osoitettu. Peltoalueet on kaavassa osoitettu maisemapeltoalueina. 35
Kaavamerkinnät varmistavat alueen säilymisen luonto- ja virkistysarvoiltaan nykyisenlaisena ja mahdollistavat alueen virkistyksellisen kehityksen. 5.3.2 Vaikutukset kulttuurimaisemaan Loimijoen varren peltoalueet on kaavassa osoitettu maisemapeltoalueina (MA). Merkintään on liitetty kehittämissuositus, jossa todetaan: Peltoaukeilla olevat metsä- tai kivisaarekkeet sekä vanhat ladot ja makasiinit ovat osa perinnemaisemaa ja niiden säilyttäminen on suositeltavaa. Pellon reuna-alueiden käsittelyyn tulisi kiinnitettävä huomiota, jotta rajapinnat niin alueen reunoilla kuin peltoalueen saarekkeiden osalta säilyttävät perinteisen maisemallisen ilmeensä. Kaava edistää kulttuurimaisema-alueiden säilymistä ja ohjaa niiden yhteyteen liittyvää toimintaa. 5.3.3 Vaikutukset maisema-alueisiin Kaava-alueen arvokkaat maisema-alueet ovat kulttuurimaisema-alueita (ks. kohta 5.3.2). 5.3.4 Vaikutukset kyläkuvaan Vaikutuksia kyläkuvaan ei juurikaan ole, sillä uusi rakentaminen sijoittuu metsäisille alueille, ei perinteiselle kyläalueelle. 5.3.5 Vaikutukset rakennusperintöön Alueella oleva merkittävän rakennuskanta on huomioitu kaavassa ja velvoitettu huomioimaan rakennuskanta uuden rakentamisen tai vanhan korjaamisen yhteydessä. 5.3.6 Vaikutukset muinaisjäännöksiin Muinaisjäännökset on kaavaan osoitettu asianmukaisin merkinnöin ja velvoitettu huomioimaan muinaisjäännökset alueen toiminnassa: Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös/-alue. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista tulee pyytää Museoviraston lausunto ja muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta. Maa- ja metsätalous on metsän äestystä/-laikutusta ja kantojen nostoa lukuun ottamatta sallittu. 5.3.7 Vaikutukset uuteen rakentamiseen Kaava edistää uutta rakentamista, sillä kaavassa on tutkittu ja mahdollistettu uuden rakentamisen sijoittumista alueelle tarkemmin kuin aikaisemmassa osayleiskaavassa oli tehty. Kaava myös mahdollistaa ja edistää vanhojen vapaa-ajanrakennusten korvaamista uusilla vakituiseen asumiseen tarkoitetuilla rakennuksilla. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön 5.4.1 Terveydelliset vaikutukset Kaava-alueen terveysvaikutukset ovat lähinnä rakentamisesta aiheutuvia, eikä kaava muuta nykytilannetta olennaisesti. 5.4.2 Sosiaaliset vaikutukset Mahdollisuudella rakentaa uusia alueita ja/tai muuttaa aikaisemmin vapaa-ajanasutukseen tarkoitettu rakennuspaikka vakituiseen käyttöön lisää alueen sosiaalista toimintaa, mikä korostuu etenkin talviaikana. 5.5 Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin 36
5.5.1 Vaikutukset virkistykselle osoitettuihin alueisiin Kaavassa on osoitettu virkistysalueita asemakaavoitettujen alueiden yhteyteen. Uusien asumisen varausten yhteyteen on jätetty riittävät alueet virkistykselle osoittamalla alueita maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on ulkoilunohjaamistarvetta. Alueiden välisistä virkistysreiteistä on kaavassa huolehdittu osoittamalla ohjeellisia virkistysreittejä. Järven asema ihmisten virkistyksessä on huomioitu ja mahdollistettu järven käyttäminen virkistystarkoitukseen mm. venevalkamoilla. 5.5.2 Vaikutukset virkistysreittehin Alueiden välisistä virkistysreiteistä on kaavassa huolehdittu osoittamalla ohjeellisia virkistysreittejä. Reitteinä on kaavassa ajateltu käytettävän myös olemassa olevia polkuja ja metsäteitä. Virkistysreitteinä voivat toimia myös vähällä liikenteellä olevat yksityistiet. 5.6 Liikenteelliset vaikutukset 5.6.1 Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneverkon toimivuuteen Alueen liikennemäärät säilyvät pitkään jokseenkin ennallaan, sillä alueen rakentuminen toteutuu yksittäistapauksilla. Mikäli kokonaisia alueita toteutuisi kerralla, tulee nämä asemakaavoittaa ja selvittää liikenneyhteyksiä ja liikennemääriä tarkemmin tässä yhteydessä. Alueella liikennettä välittävät valtion hallinnoimat tiet Forssantie, Papinsillantie ja Nuutinkulmantie. Uuden rakentamisen osalta alueet liikennöidään olemassa olevien teiden kautta. Uudet rakentamisen varaukset onkin sijoitettu yksityisteiden yhteyteen, sillä tällä tavalla liittymien tarve valtion hallinnoimille teille minimoidaan ja liikenne voidaan tuoda kootusti olemassa olevien liittymien kautta. 5.6.2 Yksityisautoilu Alueen liikennöinti tapahtuu käytännössä suurimmaksi osaksi yksityisillä ajoneuvoilla ja ennen kaikkea henkilöautoilla. Alueen maankäytölliset ratkaisut eivät kuitenkaan lisää merkittävästi tiestön käyttöä lyhyellä aikavälillä, eivätkä tilastolliset seikat puolla alueelle juurikaan lisäystä alueen asukaslukuun. Yksityisautoilu on ympäristösyistä huonossa maineessa, mutta on välttämätöntä Tammelan maaseutukunnan alueella. Yksityisautoilun hiilijalanjälki kuitenkin pienenee merkittäväsi tulevaisuudessa ympäristöystävällisen autokannan yleistyessä. 5.6.3 Raskasliikenne Alueen raskas liikenne perustuu lähinnä jo olemassa olevaan maatalouden liikenteeseen. 5.6.4 Julkinen liikenne Alueille ei julkista liikennettä ole, vaan liikenne perustuu lähinnä koulukyydityksiin ja palvelutakseihin. Jatkossa julkinen liikenne muokkautunee teknologian käytön yleistyessä joustavaksi normaalin joukkoliikenteen ja tilausajon välimuodoksi. 5.6.5 Kevytliikenne Alueen pohjoisosa osalta on helppo saavuttaa keskustan palvelut niin pyörällä kuin kävellenkin. Myös alueen eteläosan välittömässä läheisyydessä on Riihivalkaman alakoulu ja tämän yhteydessä oleva päiväkoti, joten myös täällä kulkeminen kävellen ja polkupyörällä on todennäköistä. Kaupalliset palvelut kevyellä liikenteellä on mahdollista saavuttaa etenkin alueen pohjoisosan asemakaavoitettujen alueiden osalta. 5.6.6 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen 37
Liikennemäärän todennäköisesti melko vähäinen kasvu ei vaikuta olennaisesti liikenneturvallisuuteen. Kaavoituksella on myös varmistettu liikenneturvallisuuden parantaminen osoittamalla riittävät kevyenliikenteenväylien yhteystapeet jo Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa. 5.6.7 Liikenteen haitat Kaavasuunnitelma ei aiheuta vähäisen uusien rakennuspaikkojen muodostumisen johdosta merkittäviä liikennehaittoja asuinkäyttöön osoitetuilla alueilla. Mikäli kokonaisia asuinalueita muodostuisi kaava-alueelle, tulee ne asemakaavoittaa ja tutkia tässä yhteydessä liikennemäärät ja haitat tarkemmin. 5.7 Vaikutukset elinkeinoelämään 5.7.1 Yritysten toimintaedellytykset (sisältää maatilayritykset) Kaavan vaikutukset viljellyillä peltoalueilla on pyritty pitämään mahdollisimman vähäisinä, jotta maatalous voisi jatkaa nykyistä toimintaansa. Kaavalla on mahdollistettu maatilojen tilakeskuksiin myös muun elinkeinotoiminnan kuin maatalouden harjoittamista esim. maatalouden sivuelinkeinona. Näin pyritään antamaan tilakeskuksille valmiudet kehittää toimintaansa, mikäli tähän tarvetta ilmenee. Myös asumisen alueilla on mahdollista harjoittaa elinkeinotoimintaa, kunhan se on ympäristölleen haittaa aiheuttamatonta. Ranta-alueiden osalta matkailu- ja majoitustoimintaa on jo entisestään jonkin verran. Kaavan ratkaisuilla on pyritty mahdollistamaan elinkeinotoiminnan kehittymistä ja laajentumista. 5.7.2 Työllisyys Alueelle ei tule varsinaisia työpaikkavarauksia, joten työpaikkoja alueelle muodostuu satunnaisesti. 5.7.3 Kaupalliset vaikutukset Kaavalla ei suoranaisesti lisätä alueen palveluja, mutta mahdollistetaan tilakeskusten ja asumisen alueilla harjoittaa elinkeinotoimintaa, kunhan se on ympäristölleen haittaa aiheuttamatonta. 5.8 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen 5.8.1 Maan hankinta Kunnalla ei alueella ole merkittäviä maa-alueita. Kaavassa on kuitenkin mahdollistettu uuden rakentamisen ja jopa asuinalueiden muodostumista alueelle. Asuinalueiden osalta tulisi tarve asemakaavoittamiselle, jolloin alueet toteutettaisiin maanomistajien kanssa laadittavalla kaavoitus- ja maankäyttösopimuksella. 5.8.2 Kunnallistekniikka Alueen rakennukset ovat melkeinpä kokonaisuudessaan kunnallisen / Etelä-Tammelan Vesihuoltoyhtiön vesijohtoverkon piirissä. Koko alueen osalta myös jätevesienkäsittely olisi jo nyt mahdollista hoitaa kunnallisella / Etelä-Tammelan Vesihuoltoyhtiön viemäröinnillä. Tällä hetkellä viemäröinti kuitenkin keskittyy tiheämmin rakennetuille alueille, sillä etenkään ranta-alueille ei ole ollut kannattavaa rakentaa viemäriverkostoa. Kaavan mahdollistama rantojen vakituinen asuminen voi kuitenkin edesauttaa rantaalueiden viemäröintiä tulevaisuudessa. 5.8.3 Rakennettavuus Alueella ei ole tehty maaperätutkimusta, vaan kukin maanomistaja / rakentaja on velvollinen selvittämään alueen maaperän rakennuslupavaiheessa. 5.8.4 Palvelujen toteuttaminen ja ylläpito 38