AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS

AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta 20.2.2008 APP/100.202/AM/1-64 TARKISTUKSET 1 64 Mietintöluonnos (APP/100.202/A) Yhteisesittelijät: Alma Oumarou (Niger) ja Gay Mitchell rakenteellista mukauttamista koskevien ohjelmien sosiaalisista vaikutuksista ja ympäristövaikutuksista Päätöslauselmaesitys Tarkistus 1 Johdanto-osan A a kappale (uusi) A a. katsoo, että rakenteellista mukauttamista koskevat ohjelmat ovat epäonnistuneet useimmissa maissa, joissa niitä on toteutettu, Tarkistus 2 Johdanto-osan B a kappale (uusi) B a. katsoo, että rakenteellista mukauttamista koskevien ohjelmien sosiaaliset vaikutukset ja ympäristövaikutukset ovat olleet katastrofaalisia AKT-maille, erityisesti koulutustaso ei ole noussut, korkeakoulutusta ja tutkimusta on laiminlyöty, lapsi- ja äitiyskuolleisuus on säilynyt korkealla tasolla, AKT-maiden kansalaisten juomaveden tarvetta ei ole tyydytetty, palkat ovat laskeneet ja siten virkamiesten ostovoima on heikentynyt, AM\708822.doc APP100.202/AMv01-00

Tarkistuksen esittäjä(t): Rodgers (Suriname) Tarkistus 3 Johdanto-osan B a kappale (uusi) B a. ottaa huomioon, että rakenteellista mukauttamista koskevilla ohjelmilla on pyritty korjaamaan hallitusten budjettivajeita, mikä on pakottanut hallituksia jakamaan menojaan uudelleen, mikä useimmissa tapauksissa on johtanut sosiaalialan talousarvion leikkaukseen; katsoo, että kyseiset sosiaalialan investoinnit ovat välttämätön ehto talouskasvulle, esimerkiksi investoinnit inhimilliseen pääomaan, koulutukseen ja terveydenhoitoon, Tarkistuksen esittäjä(t): Rodgers (Suriname) Tarkistus 4 Johdanto-osan B b kappale (uusi) B b. ottaa huomioon, että Bretton Woods -instituutiot panevat yleensä rakenteellista mukauttamista koskevat ohjelmat täytäntöön ottamatta huomioon maiden erityisolosuhteita, ja katsoo, että ohjelmat olisi sopeutettava kyseisten maiden erityistarpeisiin, Tarkistuksen esittäjä(t): Rodgers (Suriname) Tarkistus 5 Johdanto-osan B c kappale (uusi) B c. katsoo, että rakenteellista mukauttamista koskevien ohjelmien kohdemaat ovat usein huonommassa tilassa ohjelman jälkeen tai että jos makrotalouden alalla onkin tapahtunut kehitystä, mikrotalouden alaan kohdistuvia kielteisiä seurauksia ei usein mainita, Tarkistus 6 Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. katsoo, että julkishallinnon virkojen vähentäminen AKT-maissa ja hallinnon toimintamenojen vähentäminen ovat aiheuttaneet puutteita kyseisten maiden hallinnossa ja tehottomuutta niiden hallintokoneistoissa, APP100.202/AMv01-00 2/17 AM\708822.doc

Tarkistuksen esittäjä(t): Josep Borrell-Fontelles Tarkistus 7 Johdanto-osan D a kappale (uusi) D a. katsoo, että talouspolitiikan ehtoja on käytetty IMF:n ja Maailmanpankin lainojen ja avustusten epäämiseen, ja katsoo, että se voi aiheuttaa kansallisiin olosuhteisiin sopimatonta politiikkaa ja tai jopa vuosituhannen kehitystavoitteiden vastaista politiikkaa, Tarkistus 8 Johdanto-osan D a kappale (uusi) D a. ottaa huomioon, että maataloustukien poistaminen on aiheuttanut satojen ja maataloustuotannon vähenemistä ja sen seurauksena elintarviketuotteiden tuonnin kasvua ja myytävien tuotteiden viennin vähenemistä ja heikentänyt siten AKT-maiden kauppatasetta, Tarkistus 9 Johdanto-osan E a kappale (uusi) E a. katsoo, että rakenteellista mukauttamista koskevien ohjelmien vaatima tiukka varojenkäyttö on vaikuttanut työmarkkinailmapiiriin, aiheuttanut toisinaan poliittista epävakautta ja edistänyt korruptiota sekä yllyttänyt julkisten varojen kavaltamiseen, Tarkistus 10 Johdanto-osan E b kappale (uusi) E b. ottaa huomioon, että talouksia on yksityistetty ja vapautettu IMF:n ja Maailmanpankin ideologian mukaisesti, AM\708822.doc 3/17 APP100.202/AMv01-00

Tarkistus 11 Johdanto-osan E c kappale (uusi) E c. ottaa huomioon, että rakenteellista mukauttamista koskevien ohjelmien puitteissa toteutettu tiukka talouspolitiikka on vähentänyt kysyntää, rajoittanut kasvua ja lisännyt työttömyyttä, erityisesti koulutettujen nuorten henkilöiden työttömyyttä, Tarkistus 12 Johdanto-osan E d kappale (uusi) E d. ottaa huomioon, että työttömyyden paheneminen on lisännyt maaseudun väestökatoa ja muuttovirtoja AKT-maista rikkaisiin maihin, Tarkistus 13 Johdanto-osan E e kappale (uusi) E e. ottaa huomioon, että rakenteellista mukauttamista koskevilla ohjelmilla on yritetty ratkaista alikehittyneisyyden tunnusmerkkejä eikä sen perimmäisiä syitä, joita ovat epätasapainoinen vaihto, velka ja monikansallisten yritysten hallitseva asema, ja että syiden kestävyys aiheuttaa julkisen kehitysavun kasvusta huolimatta AKT-maille negatiivisia nettomuuttovirtoja, Tarkistus 14 Johdanto-osan E f kappale E f. katsoo, että huono taloudellinen ja poliittinen hallinto (demokratiavaje) on taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen este, APP100.202/AMv01-00 4/17 AM\708822.doc

Tarkistus 15 Johdanto-osan F kappale (uusi) F. katsoo, että IMF:n alkuperäisenä tavoitteena on edistää kansainvälistä rahapoliittista yhteistyötä, helpottaa kansainvälisen kaupan laajentumista ja tasapainoista kasvua, edistää ja pitää osaltaan yllä korkeaa työllisyyttä ja reaalipalkkaa, edistää valuuttakurssien vakautta, korjata kansainvälisissä maksutaseissa esiintyvää epätasapainoa ja tarjota taloudellista tukea maksutaseiden muuttamisen helpottamiseksi, Tarkistus 16 Johdanto-osan G kappale G. katsoo, että Maailmanpankin alkuperäisenä tavoitteena on vähentää maailmanlaajuista köyhyyttä ja parantaa elintasoa kahden kehitysinstituution avulla: ne ovat kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki (IBRD), joka keskittyy keskitulotason maihin ja luottokelpoisiin vähävaraisiin maihin, sekä kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA), joka työskentelee vähävaraisten maiden parissa, Tarkistus 17 Johdanto-osan G a kappale G a. katsoo, että kansainväliset rahoituslaitokset voivat toimia myönteisesti oikeudenmukaisemman globalisaation hyväksi mutta että se vaatii erilaisten lähestymistapojen kehittämistä kaupan vapauttamisen, yksityistämisen ja työmarkkinoiden sääntelyn purkamisen kaltaisille aiheille, Tarkistus 18 Johdanto-osan G a kappale (uusi) G a. katsoo, että AKT-maiden edustus IMF:n ja Maailmanpankin hallintoneuvostoissa on marginaalinen, AM\708822.doc 5/17 APP100.202/AMv01-00

Tarkistus 19 Johdanto-osan G b kappale (entinen johdanto-osan H kappale) G b. katsoo, että kestävä kehitys vastaa tämänhetkisiin tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien valmiuksia vastata omiin tarpeisiinsa, Tarkistus 20 Johdanto-osan H a kappale (uusi) H a. ottaa huomioon, että köyhyyden lisääntyminen, suuri työttömyys, heikentynyt tuottavuus ja vähenevät vientitulot voivat olla seurauksia kehitysstrategioista, joissa ei oteta huomioon valtioiden yhteiskunnallista todellisuutta eikä luonnonvaroja, jotka ovat keskeisiä tekijöitä niiden taloudessa, Tarkistuksen esittäjä(t): Madeleine Jouye de Grandmaison Tarkistus 21 Johdanto-osan H a (uusi) H a. ottaa huomioon, että rakenteellista mukauttamista koskevien ohjelmien täytäntöönpanolla on ollut tuhoisia seurauksia sosiaalipalvelujen sekä erityisesti terveydenhuollon ja koulutuksen julkisiin investointeihin, palkkojen kehittymiseen ja perheiden tuloihin, työllisyyteen sekä kansalaisten elinoloihin; katsoo, että hallituksia on myös kannustettu tai pakotettu vähentämään puuttumista moniin talouden aloihin, kun julkisia yrityksiä on yksityistetty ja markkinoita on vapautettu ja avattu ulkomaiselle kilpailulle erityisesti terveydenhuollon ja koulutuksen alalla, Tarkistuksen esittäjä(t): Madeleine Jouye de Grandmaison Tarkistus 22 Johdanto-osan H b kappale H b. ottaa huomioon, että rakenteellista mukauttamista koskevien ohjelmien kielteinen vaikutus on tunnustettu Washingtonin jälkiarvioinnissa, jossa lisäksi kehotetaan mahdollistamaan investointien lisääminen sosiaalialalla, APP100.202/AMv01-00 6/17 AM\708822.doc

Tarkistus 23-1 a kohta (uusi) -1 a. kehottaa IMF:ää ja Maailmanpankkia hylkäämään rakenteellista mukauttamista koskevat ohjelmat ja käsittelemään yhdessä WTO:n kanssa ongelmaa, joka liittyy epätasapainoiseen kauppaan, velkaan sekä siihen, miten monikansallisten yritysten puuttumista AKT-maiden asioihin voidaan rajoittaa; katsoo, että kaikkien ohjelmien painopistealoina on oltava vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaisesti koulutus (mukaan luettuna korkeakoulutus ja tutkimus), terveys, vesi, maatalous (nälän torjumisen kannalta) sekä ympäristö; Tarkistus 24-1 b kohta (uusi) -1 b. katsoo, että AKT-maiden ja rikkaiden maiden välisen kauppavaihdon on oltava oikeudenmukaisempaa ja että markkinoiden vapauttaminen ei saa asettaa kaikkein heikoimpia talouksia voimakkaiden talouksien armoille; Tarkistus 25-1 c kohta (uusi) -1 c. katsoo, että velan mitätöintiä ei saa rajoittaa vain vähävaraisiin maihin vaan se on laajennettava koskemaan kaikkia AKT-maita; Tarkistus 26-1 d kohta (uusi) -1 d. katsoo, että monikansallisten yritysten puuttumista AKT-maiden asioihin on rajoitettava ja että erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyritykset voivat antaa valtioille mahdollisuuden lisätä valtaansa kansallisten resurssiensa hyödyntämisessä; AM\708822.doc 7/17 APP100.202/AMv01-00

Tarkistus 27-1 e kohta (uusi) -1 e. katsoo, että IMF:n on autettava alkuperäisen toimeksiantonsa mukaisesti AKT-maita luomaan ja panemaan täytäntöön ekspansiivista talouspolitiikkaa; katsoo, että myös Maailmanpankin on palattava alkuperäiseen tehtäväänsä, eli auttaa luomaan edellytyksiä kehitykselle ja siten torjua köyhyyttä; katsoo, että IMF:n ja Maailmanpankin on käsiteltävä erityisesti yksityistämistä, vapauttamista, maataloustukia AKT-maissa kaiken ideologisen pohdiskelun sijasta; Tarkistus 28 2 kohta 2. katsoo, että kestämättömät velkatasot, kehno makrotalouden suunnittelu ja heikko politiikka haittaavat vakavasti maiden kehitystä ja että taloudellinen epävakaus saattaa aiheuttaa seurauksia taloudelle vaikuttaen kasvuun, työllisyyteen sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin; Tarkistus 29 4 kohta Poistetaan. Tarkistus 30 4 a kohta (uusi) 4 a. on tyytyväinen Maailmanpankin havaintoon, että maat, jotka ovat saaneet velkahuojennuksia voimakkaasti velkaantuneita köyhiä maita (HIPC) koskevan aloitteen puitteissa, ovat vuosina 1999 2005 yli kaksinkertaistaneet menonsa köyhyyden torjuntaa koskeviin ohjelmiin; muistuttaa, että ainakin 60 maata tarvitsee kaikkien velkojensa mitätöimistä, jos ne aikovat saada minkäänlaisia mahdollisuuksia saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet ja että on vieläkin enemmän maita, jotka tarvitsevat uusia velkahuojennuksia; APP100.202/AMv01-00 8/17 AM\708822.doc

Tarkistus 31 5 a kohta (uusi) 5 a. korostaa tarvetta tiiviiseen poliittiseen ja toiminnalliseen yhteistyöhön Yhdistyneiden Kansakuntien elinten, erityisesti ILOn kanssa, jotta voidaan arvioida rakenteellista mukauttamista koskevien ohjelmien todellisia seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja; Tarkistus 32 6 kohta 6. katsoo, että kestävän kehityksen pitäisi olla uudistusten keskeisenä tavoitteena ja että siihen sisältyvät hyvä hallinto ja ihmisoikeudet; muistuttaa, että makrotaloudellisilla uudistuksilla voi olla kestävä vaikutus vain, kun niissä noudatetaan täysimääräisesti inhimillistä ja sosiaalista kehitystä koskevia tavoitteita; Tarkistuksen esittäjä(t): Olle Schmidt Tarkistus 33 6 kohta 6. katsoo, että kestävän kehityksen pitäisi olla uudistusten keskeisenä tavoitteena ja että siihen sisältyvät hyvä hallinto ja ihmisoikeudet sekä ympäristönäkökohdat; Tarkistuksen esittäjä(t): Olle Schmidt Tarkistus 34 6 a kohta 6 a. tunnustaa tarpeen välittömiin toimiin ympäristöongelmien käsittelemiseksi; korostaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevaa vastuuta ei voida siirtää kehitysmaille; katsoo, että varsinkin biopolttoaineiden kasvava kysyntä kehittyneissä maissa on tasapainotettava ettei vaaranneta elintarviketurvaa ja lisätä metsien hakkuuta kehitysmaissa; AM\708822.doc 9/17 APP100.202/AMv01-00

Tarkistus 35 7 kohta 7. huomauttaa, että IMF:llä on varauskynnyksistä ja inflaatiotavoitteista tiukat makrotaloudelliset säännöt, joiden perusteella se antaa suuntaviivoja avun käytöstä; pitää valitettavana, että IMF on joissakin tapauksissa estänyt avun käytön Saharan eteläpuolisessa Afrikassa; kannustaa IMF:ää suhtautumaan suopeammin tilanteisiin, joissa kunnianhimoisempi kehitysstrategia on mahdollinen ja ottamaan huomioon kaikki käytettävissä olevat varat, etenkin avun; toteaa, että kyseisten ohjelmien finanssipolitiikkaa koskevat rajoitukset voivat aiheuttaa hankaluuksia hoito- ja opetushenkilökunnan palkkaamisessa; Tarkistus 36 7 a kohta (uusi) 7 a. katsoo, että velan mitätöintiä ei saa rajoittaa vain vähävaraisiin maihin vaan se on laajennettava koskemaan kaikkia AKT-maita; Tarkistus 37 8 kohta (uusi) Poistetaan. Tarkistus 38 9 kohta 9. antaa tunnustusta EU:n AKT-maille myöntämälle huomattavalle avulle, jonka tarkoituksena on vähentää rakenteellista mukauttamista koskevien ohjelmien välittömiä haittavaikutuksia, mikä todistaa EU:n sitoutumisesta kyseisten maiden hyväksi; katsoo kuitenkin, että EU:n ja rikkaiden maiden yleisesti on pyrittävä nostamaan kehitysapunsa 0,71 prosenttiin BKT:stä; katsoo, että AKT-maiden ja EU:n on luotava vakaa kumppanuussopimus AKT-maiden todellisen kehityksen edistämiseksi; APP100.202/AMv01-00 10/17 AM\708822.doc

Tarkistus 39 10 kohta Poistetaan. Tarkistuksen esittäjä(t): Olle Schmidt Tarkistus 40 10 kohta 10. on tyytyväinen voimakkaasti velkaantuneita köyhiä maita koskevaan IMF:n ja Maailmanpankin aloitteeseen (HIPC) ja katsoo, että vaikeat velkavelvoitteet ovat estäneet maita kehittymästä; kehottaa IMF:ää ja Maailmanpankkia estämään yhdessä kehitysmaiden kanssa kestämättömien velkatilanteiden uusiutumisen; korostaa sitä, että velkahuojennuksella on merkittävä vaikutus vain, jos velkaantunut maa toteuttaa politiikkaa, joka estää kestämättömän velkaantumisen toistumisen; Tarkistus 41 11 kohta Poistetaan. Tarkistuksen esittäjä(t): Olle Schmidt Tarkistus 42 13 kohta 13. on huolestunut epävakaista, konfliktissa ja konfliktin jälkivaiheessa olevista valtioista ja korostaa tarvetta luoda oikeusvaltio, demokraattinen poliittinen järjestelmä noudattaen erityisesti vaalituloksia sekä rauhanomainen ilmapiiri ja poliittinen vakaus, joiden avulla maat voivat alkaa edetä kehityksessä myönteiseen suuntaan; AM\708822.doc 11/17 APP100.202/AMv01-00

Tarkistus 43 14 kohta 14. on huolestunut IMF:n riippumattoman arviointitoimiston havainnosta, jonka mukaan johtokunnan keskuudessa on erimielisyyttä siitä, mikä on IMF:n rooli ja mitkä ovat sen toimintatavat vähävaraisissa maissa; katsoo myös, että IMF:n on uudistuttava demokratian lisäämiseksi järjestössä erityisesti siten, että AKT-maat tulevat paremmin edustetuksi sen hallintoneuvostossa; Tarkistus 44 17 kohta 17. kannustaa Maailmanpankkia, IMF:ää ja WTO:ta sekä Yhdistyneitä Kansakuntia ja muita monikansallisia tai kahdenvälisiä lahjoittajia tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä; Tarkistus 45 18 kohta 18. katsoo, että poliittiset uudistukset voivat onnistua vain, jos maat kantavat itse niistä mahdollisimman suuren vastuun ja sitoutuvat niihin; korostaa, että tarvitaan yhdentynyt lähestymistapa ihmisarvoiseen työhön (työllisyys, sosiaalinen suojelu, sosiaalinen vuoropuhelu, oikeudet työssä ja sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen), jotta työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa voidaan toteuttaa tehokkaasti kansallisella tasolla; Tarkistuksen esittäjä(t): Manuel Jimenez (Dominikaaninen tasavalta) Tarkistus 46 18 a kohta (uusi) 18 a. pyytää toimivaltaisia kansainvälisiä järjestöjä luomaan kokemustenvaihtojärjestelmiä, joita voidaan käyttää välineinä maissa, joissa ei ole saatu myönteisiä tuloksia tai joissa aiotaan käynnistää talouden rakennemuutosprosessi; APP100.202/AMv01-00 12/17 AM\708822.doc

Or. es Tarkistuksen esittäjä(t): Manuel Jimenez (Dominikaaninen tasavalta) Tarkistus 47 18 b kohta (uusi) 18 b. kehottaa maita, joissa on toteutettu talouden rakennemuutosta koskevia ohjelmia, raportoimaan edustajakokoukselle säännöllisesti kyseisten ohjelmien toiminnasta ja täytäntöönpanosta sekä niihin liittyvistä sopimuksista, jotta muutkin jäsenet voivat hyötyä hyvistä käytännöistä; Tarkistus 48 19 kohta (uusi) 19. pitää ensiarvoisen tärkeänä, että hallitukset asetetaan kansalaisilleen vastuuseen siitä, miten julkisia tuloja ja menoja ja erityisesti kaivosteollisuudesta saatuja tuloja hoidetaan, ja kehottaa Maailmanpankkia, IMF:ää, EU:ta ja muita avunantajia vaatimaan, että julkisia tuloja hoidetaan avoimella tavalla; korostaa, että on luotava vastuullisuuden kulttuuri, johon parlamentit ja tarkastuslaitokset osallistuvat tiiviisti; Or. es Tarkistus 49 19 kohta 19. pitää ensiarvoisen tärkeänä, että hallitukset asetetaan kansalaisilleen vastuuseen siitä, miten julkisia tuloja ja menoja hoidetaan ja miten erityisesti kaivosteollisuudesta saatuja tuloja hoidetaan, ja kehottaa Maailmanpankkia, IMF:ää, EU:ta ja muita avunantajia vaatimaan, että julkisia tuloja hoidetaan avoimella tavalla; katsoo, että tätä tarkoitusta varten demokratiaa ja oikeusvaltiota on vahvistettava AKT-maissa; katsoo lisäksi, että on välttämätöntä vahvistaa valtiokoneistoa ja osoittaa sille inhimillisiä voimavaroja ja johdonmukaista toimintaa; AM\708822.doc 13/17 APP100.202/AMv01-00

Tarkistus 50 19 a kohta 19 a. katsoo, että diktaattorien kavaltamat varat on palautettava AKT-maihin ja että EU:n on käytettävä tässä asiassa vaikutusvaltaansa pankkeihin, joihin varat on talletettu; Tarkistus 51 21 kohta 21. katsoo, että uudistusohjelmien laadinnalla ja toteutuksella pitäisi pyrkiä lisäämään demokraattista oikeutusta ottamalla parlamentit mukaan ja neuvottelemalla muiden toimijoiden kuten työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan, erityisesti työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa; Tarkistuksen esittäjä(t): Olle Schmidt Tarkistus 52 22 kohta 22. korostaa, että politiikat, joilla kannustetaan yksityistä sektoria kasvuun esimerkiksi edistämällä ulkomaisia suoria sijoituksia, tarjoamalla avoimia ja toimivia rahoituspalveluja, monipuolistamalla taloutta sekä edistämällä yrittäjähenkeä ja yksityistä maanomistusta, ovat taloudellisen kehityksen edellytyksiä, ja ne olisi siksi otettava huomioon ohjelmassa; Tarkistus 53 22 kohta 22. on sitä mieltä, että uudistusohjelmien rinnalla olisi toteutettava politiikkoja, joilla kannustetaan yksityistä sektoria kasvuun esimerkiksi edistämällä ulkomaisia suoria sijoituksia, tarjoamalla avoimia ja toimivia rahoituspalveluja, monipuolistamalla taloutta sekä edistämällä yrittäjähenkeä ja yksityistä maanomistusta; kannustaa tässä yhteydessä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia; APP100.202/AMv01-00 14/17 AM\708822.doc

Tarkistus 54 22 a kohta 22 a. katsoo, että valtiolla on tehtävänsä erityisesti talouden ohjaamisessa ja kaikilla aloilla, joilla yksityissektori ei ole riittävä; Tarkistuksen esittäjä(t): Madeleine Jouye de Grandmaison Tarkistus 55 23 a kohta (uusi) 23 a. katsoo, että kestävää kehitystä varten on edistettävä kansainvälisesti (erityisesti WTO:ssa) oikeudenmukaista kauppaa koskevien normien antamista, on asetettava hintoja kehitysmaista tuleville tuotteille, mikä antaa niille mahdollisuuden maksaa kyseisen maan työntekijöille riittävää ja asianmukaista palkkaa, on taattava elintarviketurva kaikille, mitätöitävä kehitysmaiden velat, kun näyttää siltä, että mitätöinti parantaa merkittävästi kyseisten maiden kansalaisten elinoloja eikä vain niiden johtajien elinoloja; Tarkistus 56 24 kohta Poistetaan. Madeleine Jouye de Grandmaison Tarkistus 57 24 kohta 24. katsoo, että ennen talouden eri alojen kaikkea yksityistämistä, on tutkittava riippumattomalla ja puolueettomalla tavalla taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita yksityistäminen aiheuttaa, ja että yksityistämisen saa toteuttaa vain jos koko väestön elinolot paranevat ja että alalla tarvitaan sitovaa kansainvälistä sääntelyä erityisesti paikallisten ja ulkomaisten yritysten toiminnan rajoittamiseksi sosiaalisten normien ja ympäristönormien noudattamisen alalla; AM\708822.doc 15/17 APP100.202/AMv01-00

Tarkistuksen esittäjä(t): Olle Schmidt Tarkistus 58 24 kohta 24. katsoo, että joillakin aloilla yksityistämisestä voi olla todellista hyötyä kilpailun lisääntymisen ja moitteettomasti hoidettujen julkisten menojen välityksellä; katsoo, että alakohtainen yksityistäminen edellyttää taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten ymmärtämistä, että on tehtävä parannuksia, joilla varmistetaan yksityistämisen moitteeton ja avoin hallinta julkisella puolella ja että parhaimman mahdollisen hyödyn saavuttaminen edellyttää sääntelyvaltuuksia; Tarkistus 59 28 kohta 28. on tyytyväinen IMF:n selvitykseen avun ehdoista ja vaatii selvityksen päätelmien välitöntä täytäntöönpanoa; päätelmissä keskitytään enemmän maan omavastuuseen, eri alojen politiikkojen yhdenmukaistamiseen, sidosryhmien konsultointiin, tärkeimpien toimien toteuttamiseen, räätälöityihin politiikkoihin, ennustettavuuteen ja avoimuuteen; korostaa, että ehdollisuus ei saisi heikentää kansallista itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä politiikanteossa ja että ehdot pitäisi rajoittaa sen varmistamiseen, että apua käytetään suunniteltuihin tarkoituksiin, kuten korruption tojruntaan, ja että avun antaminen sellaisille valtioille olisi estettävä, jotka eivät noudata ihmisoikeuksia ja demokraattisia oikeuksia, eikä ehdollisuus saisi heikentää maiden ponnisteluja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi; Tarkistus 60 30 kohta 30. kehottaa avunantajia koordinoimaan paremmin toimintojaan, mutta on huolestunut siitä, miten tämä saattaa vaikuttaa maan omavastuullisuuteen, ja pitää ensiarvoisen tärkeänä, että maan oma vastuu kansallisesta politiikasta säilyy kaikkina aikoina ja että kehitysmaat voivat päättää kehitysstrategioistaan; APP100.202/AMv01-00 16/17 AM\708822.doc

Tarkistus 61 30 a kohta (uusi) 30 a. korostaa, että hallitus ei voi yksin toteuttaa ympäristönsuojelutehtävää; kehottaa kehittämään kumppanuuksia paikallisten ja60 ulkomaisten elinten kanssa (Maailmanpankki/IMF, YK:n virastot, WWF ja yliopistot); Tarkistus 62 31 kohta 31. kehottaa Euroopan unionin ja AKT-maiden edustajia koordinoimaan näkemyksiään paremmin Maailmanpankin ja IMF:n johtokunnissa Euroopan unionin kehitystavoitteiden mukaisesti ja huolehtimaan siitä, että EU:n varoja käytetään yksinomaan näihin tavoitteisiin; Tarkistus 63 32 kohta Poistetaan. Tarkistus 64 32 kohta 32. on tyytyväinen hiljattain tehtyihin muutoksiin, joilla on parannettu joidenkin maiden äänestyskiintiöitä, mutta kehottaa IMF:ää ja Maailmanpankkia tekemään oman oikeutuksensa vuoksi lisää parannuksia päätöksentekomekanismeihin, jotta niistä tulisi avoimempia ja jotta kehitysmaat saisivat niissä asianmukaista painoarvoa; AM\708822.doc 17/17 APP100.202/AMv01-00