AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Poliittisten asioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Transkriptio

1 AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Poliittisten asioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS Lissabonin sopimuksen vaikutuksista AKT EU-kumppanuuteen Poliittisten asioiden valiokunta Yhteisesittelijät: Raphael Mangouala (Gabon) ja Mariya Nedelcheva A-OSA: LUONNOS PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEKSI DR\ doc PE /A

2 SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY... 3 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 4 PERUSTELUT (julkaistaan erikseen) PE /A 2/6 DR\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työvaliokunta antoi kokouksessaan 1. joulukuuta 2010 poliittisten asioiden valiokunnalle työjärjestyksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti luvan laatia mietintö Lissabonin sopimuksen vaikutuksista AKT EU-kumppanuuteen. Poliittisten asioiden valiokunta nimitti 17. maaliskuuta 2011 pitämässään kokouksessa yhteisesittelijöiksi Raphael Mangoualan (Gabon) ja Mariya Nedelchevan. Poliittisten asioiden valiokunta käsitteli mietintöluonnosta kokouksissaan 17. maaliskuuta, 5. lokakuuta ja 19. marraskuuta Jälkimmäisessä kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavan luonnoksen päätöslauselmaesitykseksi. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... Päätöslauselma jätettiin hyväksyttäväksi... DR\ doc 3/6 PE /A

4 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Lissabonin sopimuksen vaikutuksista AKT EU-kumppanuuteen AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous, joka kokoontui xxxxx marraskuuta 2011, ottaa huomioon työjärjestyksensä 17 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon AKT EY-kumppanuussopimuksen ("Cotonoun kumppanuussopimus"), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT), ottaa huomioon SEUT:n 208 artiklan, ottaa huomioon poliittisten asioiden valiokunnan mietinnön (AKT EU/XXX), A. katsoo, että AKT-maiden ja EU:n välinen Cotounoun kumppanuussopimus on yhä paras esimerkki kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta yhteistyöhön, jonka lisäarvo on taattava, ja että tätä kumppanuutta on heikentämisen sijaan vahvistettava lisäämällä sen arvoa molemminpuolisena poliittisena sitoumuksena, B. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimus on tuonut muutoksia toimintatapaan, jolla EU on nyt Euroopan ulkosuhdehallintonsa (EEAS) kautta yhteydessä AKTryhmään; katsoo, että kyseisistä muutoksista, pääasiassa AKT-yksikön puuttumisesta Euroopan ulkosuhdehallinnosta ja Euroopan komission uuden EuropeAid-kehitys- ja yhteistyöpääosaston sisäisestä rakenteesta, voi olla haittaa erityiselle kumppanuudelle AKT-maiden kanssa, C. katsoo, että kehittyvien talouksien nousu, valtatasapainon muutos kansainvälisessä järjestelmässä ja poliittisten kehysten, kuten G-77 tai G24, lisääntyminen ovat tuoneet esille tarpeen tutkia, miten AKT-ryhmä voisi parhaiten saavuttaa poliittiset ja taloudelliset tavoitteensa EU:n ja AKT-maiden välisten suhteiden tarjoaman poliittisen kehyksen ohella, D. ottaa huomioon, että AKT-ryhmä edustaa lähes puolta maailman valtioista, mutta sillä ei ole edustusta G20-ryhmän kaltaisissa globaalihallinnon foorumeissa, jotka jättävät kaikkein köyhimmät valtiot ulkopuolelleen, E. katsoo, että vaikka EU:lta saatu tuki on ollut elintärkeä, AKT-maiden on myös tartuttava etelä-etelä-yhteistyön ja kehittyvien talouksien, kuten Kiina, Intia ja Brasilia, kanssa solmittujen kumppanuuksien tarjoamiin mahdollisuuksiin käyttääkseen näiden maiden suuret markkinat hyödykseen ja päästäkseen kaupankäynnin avulla irti köyhyydestä, PE /A 4/6 DR\ doc

5 F. toteaa, että EU on kehittänyt yksittäisten, eri kehitysvaiheissa olevien AKTalueiden kanssa aluekohtaisia strategioita, joista kahdesta on Cotonoun perinnettä jatkaen muodostunut yhteinen strategia; katsoo, että näistä strategioista voi tulla kolme erikseen hallittavaa suhdetta, kun Cotonoun kumppanuussopimuksen voimassaolo päättyy vuonna 2020, G. ottaa huomioon, että Cotonoun kumppanuussopimuksen tulevaisuutta määrittävät myös seuraavaan vuodet kattavaan monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvät neuvottelut, H. katsoo, että osa-alueiden talouskumppanuussopimuksia (EPA-sopimukset) koskeva vaikea neuvotteluprosessi on entisestään heikentänyt AKT-maiden yhteisvastuullisuutta sekä vahingoittanut EU:n ja sen kehitysmaakumppaneiden välistä luottamusta, 1. muistuttaa, että äskettäin toisen kerran tarkistetun Cotonoun kumppanuussopimuksen tärkeimmät tavoitteet ovat köyhyyden poistaminen, kestävän kehityksen tukeminen ja AKT-maiden asteittainen integroituminen maailmantalouteen; 2. muistuttaa, että kehityspolitiikan alistaminen ulkopoliittisille toimille voisi vaarantaa kehitystavoitteet, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita ja edellyttävät siten toiminnan jatkuvuutta; painottaa sen vuoksi, että näiden kahden tekijän välinen yhteys on taattava, jotta varmistetaan Euroopan unionin ulkoisen toiminnan yleisen johdonmukaisuuden periaatteen toteutuminen; 3. katsoo, että AKT-ryhmän on vahvistettava itseään poliittisesti ja että EU:n on oltava valmis uudistamaan sen ja AKT-maiden välistä kumppanuutta siten, että se olisi enemmän kuin tuen antajan ja vastaanottajan välinen suhde; 4. suhtautuu myönteisesti "Ambassadorial Working Group on the Future Perspectives of the ACP Group after 2020" -työryhmän nimittämiseen, 5. kehottaa EU:ta lujittamaan AKT-maiden eri alueiden välistä sisäistä yhteistyötä aloilla kuten elintarviketurva, teknologian siirto, infrastruktuuri, ilmastonmuutos ja maahanmuutto; 6. uskoo, että viime kädessä AKT-maiden on solmittava kansainvälisiä kumppanuuksia, jotka ovat johdonmukaisia niiden kehityspyrkimysten ja -valmiuksien kanssa; kehottaa AKT-maita säilyttämään sisäisen yhdenmukaisuutensa toimiessaan yhdessä nopean talouskasvun maiden kanssa; 7. yhtyy näkemykseen, että sekä AKT-maat että EU ovat kaukana siitä, että ne saavuttaisivat etuoikeutetun kumppanuutensa tarjoamat mahdollisuudet vaikuttaa sellaisiin kysymyksiin kuin YK:n uudistaminen, Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston uudistaminen, G20 ja YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta koskevat neuvottelut; DR\ doc 5/6 PE /A

6 8. uskoo, että AKT olisi ryhmänä vahvempi, jos se edistäisi jäsentensä yhteisiä etuja Maailman kauppajärjestössä, sillä vahvemman ryhmän olisi mahdollista vaikuttaa hyödyke- ja elintarvikehintoihin, varmistaa tärkeiden markkinoiden turvaaminen ja vaatia toimenpiteitä EU:n ja Yhdysvaltain tukia vastaan; 9. muistuttaa, että EU:n Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueita koskevan kolmen aluekohtaisen strategian sekä erillisen Etelä-Afrikkaa koskevan strategian pitäisi pyrkiä vahvistamaan AKT EU-kumppanuuden kulmakiviä, kuten Cotounoun kumppanuussopimuksessa on määritelty; 10. muistuttaa, että AKT-ryhmä voisi vakiinnuttaa asemansa globaalina toimijana ottaen huomioon sen yhteiset inhimilliset ja luonnon voimavarat, historialliset yhteydet EU:hun sekä sen läheisyys kehittyviin talouksiin; 11. kehottaa yhteispuheenjohtajiaan välittämään tämän päätöslauselman AKT EUneuvostolle, Euroopan komissiolle, Afrikan unionin komissiolle ja yleisafrikkalaiselle parlamentille. PE /A 6/6 DR\ doc