Hyvinvoinnin tila, terveyserot ja niiden vähentäminen Kainuussa

Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale -Rudolf Virchow, 1848 Hyvinvoinnin tila, terveyserot ja niiden vähentäminen Kainuussa Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö THL / Kaikkonen /2014 1

Maakuntaohjelma: palvelut nettiin kuka sitä käyttää?? Onko tukea ikääntyneille? THL / Kaikkonen /2014 2

Julkaistu 2008 Toimettomuus, säännöllisen elämänrytmin puuttuminen ja alemmuuden tunne voivat johtaa, ja haastateltavien mukaan Kainuussa usein johtavatkin, runsaaseen päihteiden käyttöön. Työttömyys, pätkätyöt ja työllistämis- ja toimeentulotuella elämisen aiheuttama epävarmuus heijastuvat myös lapsiin. Työttömyys saattaa olla joissain perheissä jatkunut jo kolmatta sukupolvea, jolloin siitä on tullut normaalitila. Koulutoimen edustajan mukaan huolestuttavan suuri osa lapsista vastasi kunnassa tehdyssä koulukyselyssä aikuisuuden ammattia kysyttäessä, että hänestä tulee isona työtön. Lasten sosiaalistumista työttömyyden normaalitilaan nostettiin esille toimialasta riippumatta lähes kaikissa haastatteluissa. Kaikkonen ym. 2008 THL / Kaikkonen /2014 3

Julkaistu 2010 THL / Kaikkonen /2014 4

Kirjan julkaisu 23.4.2012 Liki kaikkia kirjassa esiintyviä kuvioita saa helposti käyttöönsä www.terveytemme.fi/lastenterveys THL / Kaikkonen /2014 5

Julkaistu 2013 THL / Kaikkonen /2014 6

Julkaistu 2014 THL / Kaikkonen /2014 7

www.thl.fi/ath Kainuu ATH 2010 ja 2013 THL / Kaikkonen /2014 8

Joka kymmenes Suomalainen kokee yksinäisyyttä. Eli n. 400 000 henkilöä Itsemurha-ajatuksia 6-7 % työikäisistä, eli n. 250 000 henkilöllä Työikäisistä n. 30% osallistuu aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan Työikäisistä liki 80 % on viikoittain yhteydessä kotitalouden ulkopuolella asuviin Vähintään 55-vuotiaista vain reilut 60 % Työikäisistä n. 70 % on tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa, vähintään 55-vuotiaista n. 80 %. THL / Kaikkonen /2014 9

Raiku, 2013. Lähdeaineisto ATH-tutkimus, THL. THL / Kaikkonen /2014 10

Kainuulainen poliisi, 2006 Heillä on (poliisilla) sellainen toimintapa, että kun tavataan nuori alaikäinen päihtyneenä kadulla, niin häntä ei tuotaisi säilöön vaan vietäisiin kotiin. On kuitenkin sellaisiakin tapauksia ollut että vanhemmat ovat olleet itse niin päihtyneitä, että tätä lasta ei voi jättää sinen vaan säilö on silloin parempi paikka. Alkoholiperheitä on kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä; jotkut juovat purkaakseen työstressiä ja jotkut hukuttaakseen muita murheita, kuten köyhyyttä ja työttömyyttä. Pitkään jatkuneen työttömyyden ja sosiaalisten kontaktien vähittäisen katoamisen myötä syrjäydytään niin yhteiskunnasta, sen palveluista kuin sosiaalisista tukiverkostoista. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuuksia esimerkiksi osallisuutta lisääviin harrastuksiin, jos ne maksavat liikaa. THL / Kaikkonen /2014 11

Description of Public Health Society s obligation to assure the conditions for people s health Gostin 2001 yhteiskunnallisen edistyksen luonnollinen taipumus on saattaa henkisen ja ruumiillisen työn harjoittajat parempaan tasa-arvoon keskenänsä. (Yrjö-Sakari Yrjö- Koskinen 1874). THL / Kaikkonen /2014 12

Terveys- ja hyvinvointierot Tietoisuutta terveyseroista, niiden syntymekanismeista ja vaikuttamiskeinoista on lisättävä Terveyserojen kaventamisen näkökulma on saatava vahvemmin esiin valtakunnallisessa, alueellisessa sekä kunta- ja järjestötason toiminnassa, hankkeissa ja ohjelmissa Väestön terveys Tavoitetila: terveyden tasainen jakautuminen Nykyinen tila: eriarvoisuus suurta Sosiaalinen asema (koulutus, tulot ym.) THL / Kaikkonen /2014 13

Terveyskuilu: Työttömät ja työlliset THL / Kaikkonen /2014 14

Väestöryhmittäiset terveyserot Aiemmin niukasti, THL:n maamu-tutkimuksen osalta jo enemmän venäläis- somali- ja kurditaustaisista. THL / Kaikkonen /2014 15

Sosiaaliset determinantit THL / Kaikkonen /2014 16

Perusoikeudet Perustuslain mukaan jokaiselle on turvattava oikeus sosiaaliturvaan, työhön ja koulutukseen sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kysymys on siis perusoikeuksien turvaamisesta. Koska hyvinvointi- ja terveyserot ovat ehkäistävissä, niitä ei voi pitää oikeudenmukaisina eikä eettisesti hyväksyttävinä. Samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuuden toteutumista. THL / Kaikkonen /2014 17

Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa Sosioekonomisilla ryhmillä tarkoitetaan yleensä koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan muodostettuja ryhmiä Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja Sosioekonomisten ryhmien välillä ilmenee suuria eroja kaikilla terveyden ulottuvuuksilla: koettu terveys, toimintakyky, sairastavuus, kuolleisuus THL / Kaikkonen /2014 18

Sosioekonominen asema Sosioekonomista asemaa määrittävät tekijät: Aineelliset voimavarat Tulot, omaisuus, asumistaso ym. Aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet Koulutus, ammatti, työmarkkina-asema Arvostus, vaikuttamismahdollisuudet, verkostot/suhteet, luottamus, (kulttuuri, lähiyhteisön arvot/paine) THL / Kaikkonen /2014 19

Terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia, poistetaan esteitä Lisätietoja: www.terveytemme.fi www.thl.fi/kaventaja National strategy to reduce social inequalities in health. Norwegian Ministry of Health and Care Services. 2007 THL / Kaikkonen /2014 20

Lähde: Sihvonen A-P ym. 2007. THL / Kaikkonen /2014 21

Mihin Kainuussa ja sen kunnissa tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä? Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on jokaisen kunnan ja alueen perustehtävä! Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Uusi Terveydenhuoltolaki ( 12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin. THL / Kaikkonen /2014 22

Lähtökohtia tutkimustulosten valossa - Fokusoidaan Kainuuseen THL / Kaikkonen /2014 23

Pienten lasten terveyttä suoraan vaarantavien tekijöiden torjunnassa on onnistuttu ja alue-erojen lisäksi myös sosiaaliryhmien väliset erot ovat liki kadonneet Perinataalikuolleisuudessa vanhempien sosiaaliryhmän mukaiset erot liki poistuneet 2000- luvulle tultaessa, erot ovat jälleen kasvaneet! Pienten lasten sairastavuudessa vanhempien sosiaaliryhmien väliset erot ovat pieniä Yksi merkittävä tekijä tälle kehitykselle on ollut äitiys- ja lastenneuvolan toiminta Kaikki on siis liki hyvin? THL / Kaikkonen /2014 24

Lisäksi on kuitenkin suuria aihealueita, joilla epäsuorasti vaikutetaan terveyteen Terveyteen vaikuttavat tekijät lasten ja nuorten elintavat ovat yhteydessä vanhempien sosiaaliseen asemaan ja myös omaan ja koulu-uraan Lapsuudessa opittua on vaikeampi muuttaa aikuisuudessa Yksinhuoltajavanhemmilla ja heidän lapsillaan on havaittu olevan eniten terveyspulmia Jotta näihin sosiaalisiin determinantteihin voidaan vaikuttaa, tarvitaan neuvolatoiminnan lisäksi hallinnon- ja toimialat ylittävää yhteistyötä valtakunnallisella, alue- sekä kuntatasoilla THL / Kaikkonen /2014 25

Vanhempien koulutus: yhteys mm. yläkouluikäisen lapsen humalahakuiseen juomiseen Kaikkonen ym. 2008 THL / Kaikkonen /2014 26

Oma koulutusura Kaikkonen ym. 2008 THL / Kaikkonen /2014 27

Aikuisten alkoholinkäyttö Kaikkonen ym. 2008 THL / Kaikkonen /2014 28

Alkoholia liikaa joka kolmannessa perheessä isistä joka neljäs THL / Kaikkonen /2014 29

Psykiatrinen hoito päihdesyistä sairaalassa Yleinen tilanne Kainuussa Väestöryhmittäin Kainuussa THL / Kaikkonen /2014 30

Ja aikuiset kuolee Kaikkonen ym. 2008 THL / Kaikkonen /2014 31

Tapaturmat Kaikkonen ym. 2008 THL / Kaikkonen /2014 32

Itsemurha-ajatukset: kainuulaiset koko Suomen keskiarvon tasolla THL / Kaikkonen /2014 33

THL / Kaikkonen /2014 34

Kainuulaisten elintapaprofiili, 2010 THL / Kaikkonen /2014 35

Sosiaalinen asema ja huoli perhetilanteesta: mistä kaksinkertaiset erot aiheutuvat? THL / Kaikkonen /2014 36

Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali) Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 % väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 % diabeteksen esiintyvyys n. 30 % selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007 THL / Kaikkonen /2014 37 37

Ero yli kolminkertainen äidin sosiaalisen aseman mukaan: terveyserot alkavat jo kohdusta THL / Kaikkonen /2014 38

Heikentynyt työkyky: kainuulaismiehet elämänsä parhaassa kunnossa? Vuodet 2010 ja 2013 THL / Kaikkonen /2014 39

Jaksaminen eläkeikään saakka puhuttaa, kainuulaiset 2010 ja 2013 THL / Kaikkonen /2014 40

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH THL / Kaikkonen /2014 41

Tavoitteet ja merkitys Alue- ja kuntatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien hyvä yhteistyö THL:n terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen kanssa on paras tapa vahvistaa niin paikallista kuin kansallista terveys- ja hyvinvointiseurantaa. Luotettavan väestöryhmittäisen tiedon ja seurannan avulla voidaan pätevästi suunnitella palveluja ja muita väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia ja arvioida niiden vaikuttavuutta, jatkossa myös aluetasolla. Aikuisväestöä koskien tätä varten on käynnistetty THL:ssä uusi tutkimusperinne Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, jonka keskeisin tehtävä on: THL / Kaikkonen /2014 42

ATH-tutkimuksessa Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämistoimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset: seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin koko maan tilanteeseen asetettuihin tavoitteisiin THL / Kaikkonen /2014 43

ATH laajenee kansalliseksi vuosina 2013 2014 Vähintään 150 000 suomalaisen otoskokonaisuus poimitaan kahdeksassa kansallisesti edustavassa osassa, jotka koostuvat noin 19 000 tutkittavasta. Otoksen poiminta osissa mahdollistaa päätösten vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin myös kansallisella tasolla. Lisäksi alueille luodaan mahdollisuudet täydentää omia otoksiaan, omien tarpeidensa mukaan. Yli 75-vuotiaita poimitaan kaksinkertaisella poimintatodennäköisyydellä. Vuonna 2014 tietosisällön peittävyyttä lisätään myös ulkomaista syntyperää oleviin (www.thl.fi/uth). THL / Kaikkonen /2014 44

Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin TUTKIMUS DATA THL / Kaikkonen /2014 45

Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli Ilmiön merkitys ja tulkinta Määritelmä Vaikutus väestön hyvinvointiin Taloudellinen merkitys Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä Katso myös seuraavat osoittimet Asiasanat Tekninen kuvaus ja lisätiedot Laskeminen Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään Päivitystiedot Lisätiedot ja käytön rajoitukset Tietoaineisto Viitteet Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus Yhteystiedot Tietoaineiston yhteystiedot Esimerkki: http://www.terveytemme.fi/ath/ennakkotulokset/notes/ath_alco_cr.htm THL / Kaikkonen /2014 46

Lasten ja nuorten terveys ja siihen vaikuttavat tekijät? Etenkin 0 11-vuotiaiden lasten terveydestä on yllättävänkin puutteellisesti tutkimustietoa Terveydenhuollossa kootaan päivittäin tietoa Tietoa ei kuitenkaan voida hyödyntää väestötasolla Tietoa ei voida hyödyntää tutkimukseen On siis ilmiselvää, että neuvolaikäisistä saatavat tiedot ovat puutteellisia ja käsittävät lähinnä käynti yms. rekisteritietoja Kuolleisuustiedot ja äitiysrekisterin tiedot Terveys- ja terveyskäyttäytymistietoja ei ole saatavilla Mittaustietoja ei juurikaan ole saatavissa kouluikäisistä lapsista ja nuorista THL / Kaikkonen /2014 47

LATE-hankkeessa kehitettiin valtakunnallista lasten terveysseurantaa Lasten terveysseuranta -hanke (LATE) Hankkeen kesto v. 2006-2011, työ jatkuu 2012 LATE oli osa laajempaa Lasten ja nuorten terveysseurannan ja tilastoinnin kehittäminen hanketta, STM:n asettama ohjausryhmä THL / Kaikkonen /2014 48

LATE-tutkimusaineisto sisältää pilottiaineiston sekä erillisotokset Kainuussa ja Turussa Pilottitutkimus 10 terveyskeskusta (N=1541): Helsinki, Oulu, Turku, Tampere, Mikkeli, Salo, Vammala, Kitee, Sodankylä, Vihti Erillisotokset Kainuun maakunnan (N= 2472) ja Turun kaupungin alueilla (N= 2496) 24.3.2014 THL Esityksen / Kaikkonen nimi / Tekijä /2014 49

Tutkimuksen kohderyhmä ja aineiston keruuperusteet Kohderyhmä: Lastenneuvola. ½-, 1-, 3 ja 5-vuotiaat Kouluterveydenhuolto: 1., 5. ja 8. (tai 9.) luokan oppilaat. Kustakin ikä- ja sukupuoliryhmästä tutkimuksen alusta ensimmäisinä terveystarkastukseen tulleet lapset otettiin mukaan tutkimukseen kunnes tavoitemäärä saavutettiin THL / Kaikkonen /2014 50

Tiedonkeruumenetelmät Terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus Tiedot rokotuksista Huoltajien kyselylomake AUDIT-kysely molemmille huoltajille 8. lk nuoren kyselylomake Terveystarkastuksista koottuihin tietoihin voidaan myöhemmin liittää rekisteritietoja syntyneiden lasten rekisteristä, hoitoilmoitus- ja syöpärekistereistä, lääkerekisteristä Tutkimuslomakkeet löytyvät osoitteesta: www.thl.fi/lastenterveysseuranta THL / Kaikkonen /2014 51

TULOKSIA Lasten ja perheiden elinympäristö 24.3.2014 THL Esityksen / Kaikkonen nimi / Tekijä /2014 52

Neljännes vanhemmista koki menojen kattamisen tuloilla hankalaksi taloudelliset ongelmat yleisempiä vähemmän opiskelleilla THL / Kaikkonen /2014 53

Eroperheissä äidin kanssa asuvista lapsista joka neljäs ei tapaa isää kuukausittain Perhetyyppi NLA KTH Yhteensä Vanhemmat avioliitossa 62 61 62 Vanhemmat avoliitossa 28 11 20 Muu perhetilanne* 10 28 18 Tapaamisjärjestelyt eroperheissä Lapsi ei tapaa äitiä kuukausittain 2 3 3 Lapsi ei tapaa isää kuukausittain 27 21 23 * Yksinhuoltajat, uusioperheet, ei koskaan yhdessä asuneet THL / Kaikkonen /2014 54

Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole riittävästi yhteistä aikaa - pidempään opiskelleet yleisemmin kuin vähemmän opiskelleet THL / Kaikkonen /2014 55

Suurin osa vanhemmista koki saavansa tarvitessaan apua läheisiltä vähemmän opiskelleet yleisemmin kuin pidemmälle opiskelleet THL / Kaikkonen /2014 56

Poikia kiusattiin tyttöjä yleisemmin - vähemmän opiskelleiden äitien lapsia yleisemmin kuin enemmän opiskelleiden THL / Kaikkonen /2014 57

Harrastamattomuus yleistä ei osallistunut lainkaan kerho- tai harrastustoimintaan 1.luokan pojista 30 % ja tytöistä 28 % 5. luokan pojista 21 % ja tytöistä 16 %. 8.luokan pojista 45 % ja tytöistäkin joka kolmas Kainuu ja Turku erosivat toisistaan etenkin ensimmäisen luokan oppilaiden osalta. Turkulaisista ensimmäisen luokan oppilaista 17 %, mutta kainuulaisista jopa yli kaksi kertaa suurempi osuus (40 %) ei harrastanut mitään kerho- tai harrastustoimintaa. Myös muissa kouluikäisten ikäryhmissä ero alueiden välillä oli havaittavissa. Äidin koulutuksella ja lapsen osallistumisella kerho- ja harrastustoimintaan oli selvä yhteys NLA 56 % vs. 42 % KTH 36 % vs. 23 % Yht. 43 % vs. 30 % THL / Kaikkonen /2014 58

Lasten ylipaino, ruokatottumukset ja suun terveys THL / Kaikkonen /2014 59

Viidesluokkalaisista jo joka viides ylipainoinen ylipainoisuus yleisempää vähemmän opiskelleiden äitien lapsilla THL / Kaikkonen /2014 60

Lasten ylipainon yleisyydessä myös alueellisia eroja - ylipainoisuus yleisempää Kainuussa kuin Turussa THL / Kaikkonen /2014 61

Täysimetys yleisempää pidempään opiskelleilla THL / Kaikkonen /2014 62

Kasvisten käyttö Kasvisten syöminen koululounaalla ja iltaaterialla yleistyi äidin koulutustason mukaan Kouluikäisillä myös hedelmien ja marjojen käyttö yleisempää, kun äidillä pitkä koulutus THL / Kaikkonen /2014 63

Hampaiden harjaus ja äidin koulutus THL / Kaikkonen /2014 64

Rokotusohjelmaa on toteutettu erinomaisesti Suomen ainutlaatuinen neuvola- ja kouluterveydenhuoltojärjestelmä sekä saajalleen maksuttomat rokotusohjelman rokotteet takaavat, että kaikille lapsille ja nuorille pystytään tarjoamaan suojaa useita eri tauteja vastaan tasapuolisesti. Valtaosa tutkimukseen osallistuneista oli saanut kaikki rokotusohjelman mukaiset tutkimuksessa tarkastellut rokoteannokset. Rokotusohjelma on erinomainen esimerkki terveyseroja vähentävästä toiminnasta. THL / Kaikkonen /2014 65

Tarpeelliseksi arvioidut rokotteet tulee tarjota maksutta osana rokotusohjelmaa Tutkimus osoitti sen, että jos perheet joutuvat maksamaan rokotteet itse, ne eivät kohdennu tasaarvoisesti kaikille. Rotavirusrokote ei kuulunut ohjelmaan vielä tutkimuksen aikana, rokotesarja imeväiselle maksoi tuolloin (v. 2007-2008) noin 150 e. Lapsi sai rotavirusrokotukset sitä todennäköisemmin, mitä helpommin perhe koki tulojen kattavan menot. Myös äidin koulutuksella oli yhteys lapsen rotavirusrokotukseen. On siis tärkeätä, että tarpeelliseksi arvioidut rokotteet kuuluvat rokotusohjelmaan. THL / Kaikkonen /2014 66

Yhteenveto Rokotusohjelma on tasapuolinen kaikille. Rokotusohjelman rokotteet ja rokotukset ovat saajalleen maksuttomia. Jos jokin rokote katsotaan tarpeelliseksi, tulee sen kuulua rokotusohjelmaan. Rokotuskattavuus on Suomessa erinomainen, maailmanlaajuisesti huippuluokkaa. THL / Kaikkonen /2014 67

Vanhemmat edellä, lapset perässä Vanhempien terveystottumukset THL / Kaikkonen /2014 68

Ylipainosia äidestä joka neljäs ja isistä joka kuudes Äideistä lihavia oli 12 % ja isistä 14 %. Vanhempien koulutus oli yhteydessä ylipainoisuuteen ja lihavuuteen vähemmän opiskelleilla ylipaino ja lihavuus oli yleisempää. Ylipainoisten ja lihavien vanhempien lapsilla ylipainoisuus ja lihavuus oli yleisempää kuin normaalipainoisten vanhempien perheissä. Lähes joka viides vanhempi ei harrasta lainkaan liikuntaa. THL / Kaikkonen /2014 69

Tupakointi edelleen yleistä erot suuria koulutusryhmien välillä Äideistä 15 % Raskausaikana 9 % Imetysaikana 4 % Isistä 27 % Perheistä 31 % vähintään toinen ja 9 % molemmat Lasten altistuminen tupakansavulle vähäistä Vähemmän opiskelleet tupakoivat selvästi yleisemmin Raskausajan erot nelinkertaiset 4 % vs 16 % Imetysajan erot yli nelinkertaisia 1,5 % vs. 6,8 % Kainuulaisilla tupakointi turkulaisia yleisempää THL / Kaikkonen /2014 70

Alkoholia liikaa joka kolmannessa perheessä isistä joka neljäs THL / Kaikkonen /2014 71

TOIMINTA- JA TYÖKYKY THL / Kaikkonen /2014 72

Työkykynsä heikentyneeksi kokee neljännes suomalaisista (27 %, 863 000 henkilöä). Alueiden välillä eroja. Työkyky heikentynyt n osuus määrä yht yht yht yht Etelä-Savo 124034 33,1 41055 Kymenlaakso 144638 32,6 47152 Satakunta 177701 32,3 57397 Pohjois-Savo 195407 31,5 61553 Kainuu 64035 31 19851 Pohjois-Karjala 131454 30,5 40093 Kanta-Häme 136052 30,4 41360 Etelä-Karjala 106182 29,7 31536 Päijät-Häme 159585 28,1 44843 Keski-Suomi 213335 28 59734 Varsinais-Suomi 368714 27,8 102502 Pohjois-Pohjanmaa 291847 27,4 79966 Lappi 143543 27,2 39044 Keski-Pohjanmaa 51163 27,2 13916 Pirkanmaa 387185 26,7 103378 MANNER-SUOMI 4192409 26,7 1119373 Etelä-Pohjanmaa 148484 26,1 38754 Pohjanmaan 137524 24,4 33556 Uusimaa 1211526 22 266536 THL / Kaikkonen /2014 73

Alemmissa koulutusryhmissä arvio omasta työkyvystään huonompi kuin korkeimmin koulutetuilla. THL / Kaikkonen /2014 74

Neljännes suomalaisista (26 %, 863 000 henkilöä) ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka, Kainuulaisista joka kolmas. Ei jaksa eläkkeelle n osuus määrä yht yht yht yht Etelä-Savo 124034 33 40559 Kainuu 64035 33 20875 Pohjois-Savo 195407 32 62726 Kymenlaakso 144638 32 46284 Lappi 143543 31 45073 Päijät-Häme 159585 30 48354 Pohjois-Karjala 131454 30 39436 Kanta-Häme 136052 29 39999 Etelä-Karjala 106182 29 30899 Pirkanmaa 387185 29 110348 Pohjois-Pohjanmaa 291847 28 82593 Varsinais-Suomi 368714 28 102502 Etelä-Pohjanmaa 148484 27 40091 Keski-Suomi 213335 27 57387 MANNER-SUOMI 4192409 26 1094219 Satakunta 177701 26 45669 Keski-Pohjanmaa 51163 23 11921 Pohjanmaa 137524 22 30805 Uusimaa 1211526 22 262901 THL / Kaikkonen /2014 75

Vähän koulutetuilla työssä jaksaminen eläkeikään asti heikompaa kuin korkeimmin koulutetuilla THL / Kaikkonen /2014 76

Noin joka viides yli 75-vuotias suomalainen kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä. - matalasti koulutetuilla avun tarve yleisintä THL / Kaikkonen /2014 77

HYVINVOINTI JA PALVELUT THL / Kaikkonen /2014 78

Joka toinen suomainen aikuinen kokee elämänlaatunsa hyväksi, näin myös Kainuussa Elämänlaatu hyvä n osuus määrä yht yht yht yht Uusimaa 1211526 55,8 676032 Etelä-Pohjanmaa 148484 54,9 81518 Pohjanmaa 137524 54,8 75363 Kainuu 64035 54,8 35091 Lappi 143543 54,7 78518 Keski-Suomi 213335 54,7 116694 Kanta-Häme 136052 53,6 72924 Pohjois-Savo 195407 53,2 103957 MANNER-SUOMI 4192409 53,2 2230362 Pohjois-Pohjanmaa 291847 53,1 154971 Pohjois-Karjala 131454 53,1 69802 Satakunta 177701 52,8 93826 Etelä-Savo 124034 51,9 64374 Varsinais-Suomi 368714 51,8 190994 Pirkanmaa 387185 51,5 199400 Keski-Pohjanmaa 51163 51,3 26247 Etelä-Karjala 106182 51,2 54365 Päijät-Häme 159585 50,3 80271 Kymenlaakso 144638 50,1 72464 THL / Kaikkonen /2014 79

Korkeammin koulututetut kokevat matalasti koulutettuja yleisemmin elämänlaatunsa hyväksi. THL / Kaikkonen /2014 80

Joka toinen suomainen aikuinen kokee itsensä suurimman osaa ajasta onnelliseksi. Alueiden välillä löytyy eroja. Onnelliset n osuus määrä yht yht yht yht Etelä-Pohjanmaa 148484 53,3 79142 Keski-Suomi 213335 52,7 112428 Etelä-Savo 124034 52,3 64870 Lappi 143543 52,2 74929 Pohjois-Karjala 131454 51,5 67699 Kainuu 64035 51,1 32722 Satakunta 177701 50,7 90094 Päijät-Häme 159585 50,5 80590 Pohjois-Savo 195407 49,7 97117 Varsinais-Suomi 368714 49,4 182145 Kanta-Häme 136052 49,4 67210 MANNER-SUOMI 4192409 49,2 2062665 Pohjois-Pohjanmaa 291847 48,9 142713 Pirkanmaa 387185 48,5 187785 Etelä-Karjala 106182 48,5 51498 Uusimaa 1211526 48,1 582744 Kymenlaakso 144638 47,9 69282 Keski-Pohjanmaa 51163 47,5 24302 Pohjanmaa 137524 45,1 62023 THL / Kaikkonen /2014 81

Onnellisuuden kokeminen ja sosioekonominen asema, ei havaittavaa eroa THL / Kaikkonen /2014 82

Myös perustarpeiden osalta. Köyhyyttä on niin Kainuussa kuin koko Suomessa THL / Kaikkonen /2014 83

Köyhyys ja sosiaalinen asema THL / Kaikkonen /2014 84

PALVELUT THL / Kaikkonen /2014 85

Palveluiden tarve ja käyttö Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista käyttäneet Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa unmet needs Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana. Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä. Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita. Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen. THL / Kaikkonen /2014 86

Noin kolmannes suomalaisista kokee saaneensa tarpeisiinsa nähden riittämättömästi terveyskeskuslääkärin palveluja. Alueiden välillä eroja. Tk-lääkäri riittämätön n osuus määrä yht yht yht yht Uusimaa 1211526 36,4 440995 Kymenlaakso 144638 36,1 52214 Etelä-Savo 124034 33,5 41551 Päijät-Häme 159585 32,9 52503 Kainuu 64035 32,5 20811 Etelä-Karjala 106182 31,7 33660 Pohjois-Pohjanmaa 291847 31,4 91640 Pohjois-Karjala 131454 30,7 40356 Lappi 143543 30,7 44068 MANNER-SUOMI 4192409 30,1 1261915 Pirkanmaa 387185 29 112284 Satakunta 177701 28,4 50467 Keski-Pohjanmaa 51163 28,2 14428 Pohjanmaa 137524 27,3 37544 Varsinais-Suomi 368714 25,8 95128 Keski-Suomi 213335 25,1 53547 Pohjois-Savo 195407 24,7 48266 Etelä-Pohjanmaa 148484 24,3 36082 Kanta-Häme 136052 22,7 30884 THL / Kaikkonen /2014 87

Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäripalveluihin. THL / Kaikkonen /2014 88

Kulttuuripalveluiden riittävyys tarpeisiin nähden. Kainuussa tilanne samaa tasoa kuin Suomessa keskimäärin THL / Kaikkonen /2014 89

Liikuntapalveluiden riittävyys koetaan melko hyväksi kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä. THL / Kaikkonen /2014 90

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY THL / Kaikkonen /2014 91

Koettu terveys maakunnittain ja ikäryhmittäin Kainuussa THL / Kaikkonen /2014 92

Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut. THL / Kaikkonen /2014 93

Masennusoireilu yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä: noin joka neljännellä kainuulaisella 20 54 -vuotiaalla esiintynyt masennusoireilua THL / Kaikkonen /2014 94

Unettomuus maakunnittain ja koulutuksen mukaan THL / Kaikkonen /2014 95

Suuhygienian osalta koulutusryhmien välillä eroja, Pohjois-Karjalassa tilanne matalasti koulutetuilla miehillä huonompi kuin Suomessa keskimäärin THL / Kaikkonen /2014 96

Osallisuus Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus. Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi. Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä). Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky. Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa. tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen. Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveysja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestöym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen. THL / Kaikkonen /2014 97

Aktiivinen osallistuminen: Kainuussa vähemmän aktiivisia osallistumaan erilaisiin yhdistys-, kerho ja harrastetoimintaan kuin suomalaiset keskimäärin. Maakuntien välillä eroja! THL / Kaikkonen /2014 98

Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa. Pohjois-Karjalassa ylimmän ja alimman koulutusryhmän erot suurempia kuin koko Suomessa keskimäärin THL / Kaikkonen /2014 99

Yksinäisyys: ikääntyneillä yleisempää, mutta nuoremmillakin verrattain yleistä THL / Kaikkonen /2014 100

Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. miksi? THL / Kaikkonen /2014 101

Vanhemmissa ikäryhmissä luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja oman kunnan päätöksentekoon vahvempaa kuin nuorimmassa ikäryhmässä THL / Kaikkonen /2014 102

Lähiympäristöt Asuinalueella ja elinympäristöllä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Eri ikäisillä erilaisia perustarpeita: liikkuminen, aktiviteetit, esteettisyys Julkinen joukkoliikenne takaa asukkaiden pääsyn käyttämään julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita. Huonot julkiset joukkoliikenteen yhteydet kohdistuvat usein jo muutoinkin haavoittuvammassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten pienituloisiin, vanhuksiin jne. joiden liikkuminen on julkisten liikenneyhteyksien varassa: lapsiperheet, ikääntyneet Liikkuminen ja asiointi ovat yksilötasolla tärkeitä tapoja pitää yllä yhteyttä yhteiskuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin. Asuinympäristön ja asuinalueen koetun viihtyisyyden tiedetään olevan jakautunut myös sosiaalisen aseman mukaan. Korkeammin koulututetut ja ylemmät tuloluokat asuvat yleisimmin alueilla, mitkä koetaan viihtyisiksi. Asuinalueen viihtyisyyteen ja esteettisyyteen voidaan vaikuttaa. Viihtyisän asuinympäristön takaaminen kaikille on kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeää. Asuinalueiden kaavoituksella ja maisemoinnilla on keskeinen merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta. Viihtyisyyteen liittyvät erilaiset asiat kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa. THL / Kaikkonen /2014 103

Elintavat ja riskitekijät THL / Kaikkonen /2014 104

Lihavuus Kainuussa on maakunnista yleisintä. Työikäisistä kainuulaisista noin joka neljäs on lihava THL / Kaikkonen /2014 105

Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä THL / Kaikkonen /2014 106

Tupakointi nuoremmissa ryhmissä yleisintä THL / Kaikkonen /2014 107

Mitä vähemmän koulutusta sitä yleisempää tupakointi on THL / Kaikkonen /2014 108

Humalahakuinen juominen THL / Kaikkonen /2014 109

Niukasti kasviksia käyttävien osuus THL / Kaikkonen /2014 110

Päivittäinen voin käyttö maakunnittain THL / Kaikkonen /2014 111

ATH-tulospalvelu, www.thl.fi/ath maakuntaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel pylväskuvaraportti THL / Kaikkonen /2014 112

Lopuksi THL / Kaikkonen /2014 113

Omistajuus, hyödyntäminen, sanoma Sanoma: Tutkimuksen avulla saamme suoraan kuntalaisilta tietoa heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan, toteaa Espoon perusturvajohtaja Juha Metso. Tuloksia hyödynnetään Metson mukaan kaupungin toiminnan ja palvelujen suunnittelussa ja samaa koskee muita tutkimukseen osallistuvia kuntia. On ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman moni vastaisi saamaansa kyselyyn, Metso toteaa. Kasvot THL / Kaikkonen /2014 114

Lopuksi Päihdeongelmien ehkäisyllä voidaan kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja Puolet kuolleisuuseroista selittyy alkoholilla ja tupakalla Tapaturmat, itsemurhat, tapot ym. tehdään usein päihtyneenä Miten vaikutetaan valintojen tekemiseen käytännössä Jokainen valitsee kuitenkin lopulta itse Yhteiskunta määrittää mahdollisuudet valinnoille Krapula tulee kyllä, mutta minä päätän päivän THL / Kaikkonen /2014 115

Maakuntaohjelmatyöhön Alue-erojen kaventamisen lisäksi Väestöryhmien välisten sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen keskiöön! Lähde: Kaikkonen ym. 2008 THL / Kaikkonen /2014 116

Ohjelmatyöhön THL / Kaikkonen /2014 117

Kiitos mielenkiinnostanne! Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö THL/ATH p. 029 524 8176 risto.kaikkonen@thl.fi THL / Kaikkonen /2014 118