Vuotaako Väestörekisterimme ja kuinka paljon?

Transkriptio

1 Pekka Myrskylä Vuotaako Väestörekisterimme ja kuinka paljon? Kirjoitimme Jussi Pyykkösen kanssa EVA:lle pari vuotta sitten raportin Kadonneet työmiehet. Raportissa tarkasteltiin vain 2554vuotiaita miehiä, joilla ei ole mitään rekistereihin jälkiä jättäviä toimintoja eli työtä, opiskelua, työttömyyttä, työkyvyttömyyseläkettä, asevelvollisuutta. Tällaisia miehiä löytyi noin He ovat siis parhaassa työiässä, mutta ilman mitään ns. järkevää toimintaa. Lisäksi katsoimme millä rahoilla he olivat eläneet viimeiset neljä vuotta. Siellä oli hieman työtuloja, ym. korvauksia ja toimeentulotukea, joillain vähän pääomatulojakin, mutta oli myös miestä, joilla ei ollut tullut euroakaan miltään taholta eikä miltään viranomaiselta näistä kadonneista oli ulkomaalaistaustaisia. Ainoa mieleen tuleva selitys tälle joukolle on, että he ovat poistuneet maasta jo ennen tätä neljää vuotta. Jos tämän osajoukon perusteella arvioi paljonko poistuneita on kaikkiaan siis alle 25vuotiaita ja 55+vuotiaita miehiä ja tietenkin myös naisia, niin päädyn noin ihmiseen. jotka todennäköisesti asuvat muualla kuin Suomessa, mutta eivät ole siitä ilmoittaneet rekisteriviranomaisille. Yhteenveto esitykseni tuloksista Tässä määritellään kadonneiden joukkoa käyttäen hyödyksi koko aikuisväestöä. Luvut perustuvat Markus Rapon ja Netta Hiitolan laskemiin työpapereihin, ja ne ovat epävirallisia. Rekistereistä puuttuvana pidettiin henkilöä, jolla ei tilastovuodelta löytynyt tietoja työssäkäyntitilastoon tulevista lähdeaineistoista koskien esimerkiksi työllisiä (yrittäjiä ja palkansaajia), opiskelijoita, työnhakijoita ja eläkeläisiä. Näiltä rekistereistä puuttuvilta katsottiin myös tulotietoja. Onko tilastovuodelta kertynyt tietoja ansio tai pääomatuloista, osinkotuloja tai arvopapereiden luovutusvoitoista, tulonsiirtoja (työttömyystuet, opintorahat, svpäivärahat, asumistuet, toimeentulotuet Onko henkilöllä käyttötuloja, jossa on huomioitu myös verovapaat etuudet kuten toimeentulotuki. Tällaisia aikuisia henkilöitä joilla ei tilastovuodelle tietoja työssäkäynnin lähdeaineistoissa eikä mitään tulotietoja oli yhteensä vuoden 2016 tiedoista tarkasteluna. 63 prosenttia heistä oli maahanmuuttajataustaisia. Rekisteripoissaoloa voi tarkastella useilta vuosilta peräkkäin. Useamman vuoden peräkkäin vailla mitään tulo tai toimintatietoa olevia henkilöitä on vähemmän ja määrä tippuu mitä enemmän vuosia taaksepäin tarkastelua tekee Esimerkiksi vuonna 2016 väestössä oli reilu henkilöä, jotka täyttivät rekisteripoissaolon määritelmän seitsemän vuotta putkeen ( ).

2 Usean vuoden rekisterihiljaisuuden jälkeen voivat pompata takaisin esimerkiksi työllisiksi tai työttömiksi. 3 vuotta rekisteritietoja vailla olevia oli noin henkeä, joista 63 prosenttia oli maahanmuuttajia Yleisimmät kansalaisuusryhmät olivat suomen lisäksi viro, venäjä, kiina Eniten oli 3039vuotiaita (noin joka kolmas) Kadonneissa on enemmän miehiä kuin naisia Maahanmuuttajista 40 prosentilla on kotipaikkakunta Helsingissä, suomalaistaustaisista taas Helsingissä asuu tietojen mukaan suurin piirtein joka viides 34 prosenttia (6 900 hlöä) oli perhetyyppiasemaltaan luokittelematonta, suurin osa näistä oli ulkomaavaikutukset työllisyysasteeseen jos poistettaisiin?laistaustaisia siis perheisiin kuulumattomia tai asunnottomia Ulkomaalaistaustaisilla yleisimmät perheasematyypit olivat tuntematon ja perheisiin kuulumaton, ei asu yksin Suomalaistaustaisia kadonneita oli eniten lapsen asemassa olevia Vaikutukset työllisyysasteeseen jos kadonneet poistettaisiin? Jos nämä lähes henkilöä (kolme vuotta kadoksissa), joista ei rekistereistä löytynyt tietoa poistettaisiin väestöstä, miten tämä vaikuttaisi esimerkiksi työllisyysasteeseen? Koko maan tasolla ei kovin paljoa nousua 0,4 prosenttiyksikköä. Jos yhdenkin vuoden kadoksissa olleet poistettaisiin, niin vaikutus olisi noin 0,7 prosenttiyksikköä. Jos väestöstä poistettaisiin rekisteritietoa kolme vuotta putkeen vailla olleet ulkomailla syntyneet, ulkomaalaistaustaiset, vaikutus tämän ulkomaalaisten ryhmän työllisyysasteeseen olisi 2,5 prosenttiyksikön verran (2016). Jos vuoden kadoksissa olleet poistettaisiin vaikutus olisi noin 4 prosenttiyksikköä. Aluetasolla muutos voi olla suurempikin, esimerkiksi Helsingissä jossa suuri osa rekistereistä puuttuneista ulkomaalaistaustaisista asui, vaikutus maahanmuuttajien työllisyysasteeseen olisi suurempi Helsingissä 3 vuotta kadoksissa olleiden poistaminen nostaisi ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta 4 prosenttiyksikköä.

3 55,0 54,0 53,0 Nykyinen tilanne Rekistereistä puuttuvat poistettu 52,0 51,0 50,0 49,0 48,0 Maahanmuuttajien työllisyysaste koko maassa Maahanmuuttajien työllisyysaste Helsingissä Jos yhdenkin vuoden kadoksissa olleet poistetaan nousisi maahan muuttaneiden työllisyys noin 56 prosenttiin ja Helsingin seudulla prosenttiin.

4 Seuraavassa kuviossa tarkasteltu kadonneiden osuutta maakunnittain. Pohjois Savon ulkomailla syntyneistä 5,5 prosenttia kuuluu vailla vakinaista asuntoa/tietymättömissä oleviin. Vastaava osuus Pohjanmaalla on 1,5 prosenttia. Alueellisia eroja on paljon havaittavissa. PohjoisSavo Lappi Uusimaa Kymenlaakso VarsinaisSuomi Pirkanmaa Koko maa KantaHäme Satakunta PohjoisKarjala PohjoisPohjanmaa Ahvenanmaa Åland EteläSavo PäijätHäme EteläKarjala KeskiPohjanmaa EteläPohjanmaa KeskiSuomi Kainuu Pohjanmaa Maakunnittain

5 Seuraavassa osuuksien tarkastelu syntymävaltioittain. Somaliassa syntyneistä 9 prosenttia kuuluu ryhmään vailla vakinaista asuntoa tai tietymättömissä. Kärkipään valtioissa syntyneet eivät ehkä ole kaikkein tunnollisimpia muuttoilmoitusten tekijöitä, joten näistä ryhmistä löytyy enemmän todennäköisesti ulkomaille pois muuttaneita. Vastaavasti pienimmät osuudet ovat Pohjoismaissa syntyneissä ja pakolaisina Suomeen tulleiden osalta (Myanmar, Bosnia). Somalia SaudiArabia Ent. Tsek. Libya Tunisia Israel Tansania Gambia Kamerun Unkari Zimbabwe Libanon Espanja Marokko Irak Ent SerMont. Ranska Algeria Puola Sveitsi Norja Senegal Indonesia Japani Ruotsi Myanmar BosHertzeg. Filippiinit Islanti Luxemburg EteläAfrikka Ruanda