KOLARIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
Johdantona varhaiskasvatussuunnitelmaan 2 1 Varhaiskasvatuksen arvot ja tavoitteet 1.1 Henkilöstön arvot 3 1.2 Vanhempien arvot 4 1.3 Lasten arvot 5 1.4 Lapsi on 6 2 Lapsen tapa toimia 2.1 Leikki 7 2.2 Liikkuminen 8 2.3 Luova kokeminen ja ilmaisu 9 2.4 Tutkiminen 10 3 Varhaiskasvatuksen sisällöt 3.1 Kieli ja vuorovaikutus 11 3.2 Matemaattinen orientaatio 11 3.3 Luonnontieteellinen orientaatio 12 3.4 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio 13 3.5 Esteettinen orientaatio 13 3.6 Eettinen orientaatio 14 3.7 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio 14 4 Kasvatuskumppanuus 15 5 Erityinen tuki 16 6 Kieli- ja kulttuurinäkökohtia 16 7 Päivähoidon yhteistyötahot 17 1
Johdantona varhaiskasvatussuunnitelmaan Kolarin kunnan varhaiskasvatussuunnitelman teko aloitettiin syksyllä 2005, jolloin päivähoidon henkilökunta kokoontui miettimään yhteisiä päivähoidon laatutekijöitä. Vanhemmille tehtiin kysely päivähoidosta keväällä 2006, jonka pohjalta koottiin vanhempien näkemyksiä päivähoidosta Kolarissa ja mikä heidän mielestään tekee päivähoidosta laadukasta. Kyselyn tuloksia esiteltiin Jussintien päiväkodilla järjestetyssä keskustelutilaisuudessa keväällä 2006 sekä vanhemmille, kunnan päättäjille että päivähoidon henkilöstölle. Kyselyä käytettiin myös apuna varhaiskasvatussuunnitelman teossa. Varhaiskasvatussuunnitelman tekoon koottiin työryhmä päivähoidon kasvatushenkilöstöstä, joka kattaa eri päivähoitomuodot (perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito ja päiväkodit): lastentarhanopettajat Hannamari Löf-Pentinpuro (Jussintien päiväkoti), Liisa Lähteenoja-Lakso (Jussintien päiväkoti), Marja Äkäslompolo (Jussintien päiväkoti), Tiina Mansikka-Ristimella (Äkäslompolon päiväkoti), lastenhoitaja Sari Rundgren (Jussintien päiväkoti) sekä perhepäivähoitajat Inger Koivuranta (Ylläsjärven ryhmis) ja Arja Niva (oma koti). Työryhmä on vuosien aikana työstänyt suunnitelmaa kokouksissaan ja kirjannut ylös yhteisiä tavoitteita ja ajatuksia. Myös koko päivähoidon kasvatushenkilöstö on kokoontunut yhteisesti pohtimaan mm. arvo-kysymyksiä ja lapsen tapaa toimia. Varhaiskasvatussuunnitelman kirjasi ja muokkasi lopulliseen muotoonsa kesän 2010 aikana lastentarhanopettaja Hannamari Löf-Pentinpuro. Varhaiskasvatussuunnitelman pohjana on käytetty valtakunnallista Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (Stakes, 2. painos). Kuvituksen suunnitelmaan on tehnyt Emilia Pentinpuro (9 v.). 2
1.1 HENKILÖSTÖN ARVOT Rajat ja rakkaus Kasvatus, ohjaus, tuki Syli Turvallinen toimintaympäristö Perheiden omien tapojen kunnioitus Perushoito Joustava yhteistyö vanhempien kanssa Leikki Jokainen lapsi on yksilö ja ainutkertainen Yhteistyö muiden tahojen kanssa Aikaa jokaiselle lapselle Monipuolinen ja haastava toiminta Ympäröivä luonto Kasvatushenkilöstöllä yhteiset tavoitteet ja arvot 3
Rajat ja rakkaus 1.2 VANHEMPIEN ARVOT Perushoito Lapsi huomioidaan yksilönä Pienet lapsiryhmät Henkilökuntaa riittävästi Koulutettu kasvatushenkilökunta Positiivinen ilmapiiri Kodin ja päivähoidon yhteistyö Päivähoidon yhteistyö muiden tahojen kanssa Toimivat sisäja ulkotilat Päivähoidon toiminta kannustavaa ja monipuolista 4
1.3 LASTEN ARVOT Kaverit Leikki Hyvä ruoka Päivälepo Säännöt Ulkoilu Retket Päivähoidon aikuiset Sadut 5
1.4 LAPSI ON Päivähoitohenkilöstön ajatuksia siitä, millainen lapsi on Ä Ä Ä Ä Ä 6 Ö
2.1 LEIKKI Leikki kuuluu osana lapsen jokapäiväistä elämää; se on osa arkea ja juhlaa. Leikkiä on sekä sisällä että ulkona. Päivähoidon tilat ja välineet mahdollistavat monipuolisen leikin. Ne kannustavat luovuuteen sekä sosiaaliseen toimimiseen toisten lasten kanssa. Lasten toiveet huomioidaan uusia välineitä hankittaessa. Tilojen ja lelujen turvallisuus tarkistetaan säännöllisesti. Leikkiä on spontaania ja ohjattua. Aikuisen tehtävänä on mm. opettaa leikkivälineiden käyttöä, seurata leikin kulkua ja puuttua siihen tarvittaessa, opettaa lasta leikkimään ja toimimaan toisten kanssa. Leikin avulla lapsi pystyy myös helpommin omaksumaan ja oppimaan uusia asioita. Liikunnalliset taidot Draama Pelit Sosiaaliset suhteet Leikkirauha Mielikuvitus Luovuus Pihaleikit Ajattelu Tunteet Roolileikit Esineleikit Laululeikit Liikuntaleikit Perinneleikit Rakenteluleikit 7
2.2 LIIKKUMINEN Päivittäinen liikkuminen luo perustaa lapsen hyvinvoinnille ja terveelle kasvulle. Liikkuminen vaikuttaa monien perustaitojen oppimiseen laajasti ja säännöllinen ohjattu liikunta tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Liikkuminen on lapsen perustarve, jonka kautta lapsi hakee uusia kokemuksia itsestään, toisista ihmisistä sekä ympäristöstään. Aikuisen tehtävänä on kannustaa ja innostaa lasta turvalliseen liikkumiseen ohjaamalla, luomalla sopivia puitteita, antamalla positiivista palautetta sekä kannustamalla lasta oman mielikuvituksen käyttöön ja omaehtoisuuteen. Aikuinen tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen liikkumiseen sekä sisällä että ulkona käyttäen vaihtelevia liikuntamuotoja ja -välineitä. Lapsiryhmissä liikunnan ohjaamiseen vaikuttavat lapsiryhmän ikärakenne, ryhmäkoko ja lasten omat yksilölliset tarpeet. Koska luonto on Kolarissa lähellä ja tärkeä osa elämäämme, ulkoliikunnan merkitys on suuri (esim. retket) ja samalla tutustutaan eri vuodenaikoihin ja niiden vaihteluun. 8
2.3 LUOVA KOKEMINEN JA ILMAISU Luova kokeminen kehittää lapsen tunneilmaisua ja mielikuvitusta. Lasta kannustetaan kokeilemaan ja kokemaan sekä sitä kautta löytämään omia tapoja ilmaista itseään. Aikuisen tehtävänä on antaa lapselle ideoita, välineitä, tilaa, aikaa ja mahdollisuuksia ilman, että lapselta odotetaan tietynlaista lopputulosta. Päämääränä on, että lapsi saa onnistumisen elämyksiä, iloa ja nautintoa omista tuotoksistaan. SA- DUTUS KER- RONTA KAT- SELU KUUN- TELU LIIKE LAULU RU- NOT KIRJALLISUUS KUUN- TELU ELÄY- TYMI- NEN MUSIIKKI SOIT- TIMET SA- DUT RIIMIT, LORUT LORU- TUS ELÄY- TYMI- NEN TEAT- TERI CD NUKET YMS. ESITYK- SET OMA TUO- TOS ROOLI- LEIKKI DRAAMA NÄY- TEL- MÄT VÄ- LI- NEET MATE- RIAALIT MAA- LAUS KUVALLINEN ILMAISU KAT- SELU VÄRI- TYS PIIR- TO TEKE- MINEN LUON- TO KO- KEMI- NEN RAKEN- TAMI- NEN MATE- RIAALIT KÄDENTAIDOT ASKAR- TELU MUO- VAILU KO- KEILU HAVAIN- NOT VÄRIT LEIK- KAUS REPI- MINEN LII- MAUS 9
2.4 TUTKIMINEN Lapsi on luonnostaan utelias ja tiedonhaluinen. Hän tutkii ja havainnoi ympäristöään. Aikuinen mahdollistaa monipuolisen kokemisen. Lasta rohkaistaan ja kannustetaan tutkimaan, kokeilemaan, pohtimaan ja kyselemään. Lapsen kysymyksiin vastataan hänen oman kehitystason mukaisesti. HAJU MAKU LÄHI- METSÄ ELÄI- MET KAS- VIT AISTIT TUN- TO TUN- TURI RETKET VUO- DENAJAT NÄKÖ KUU- LO RAKENNET- TU YMPÄ- RISTÖ PIHA IHMINEN 10
3.1 KIELI JA VUOROVAIKUTUS Runoja, loruja, satuja, kielen kaikenlaisia kiemuroita, luovaa ajattelua, tarinoita ja yhteisiä juttutuokioita. Opitaan yhdessä ja jaetaan, kuunnellaan ja kerrotaan. Mielikuvituksen lentoa, uuden tiedon hakua. Kielen ja vuorovaikutuksen avulla lapsi rakentaa kuvaa sekä itsestään että ympäröivästä maailmasta. Satujen, tarinoiden, lorujen, riimien, leikkien, laulujen, yhteisten juttutuokioiden, draaman ja pelien avulla lapsen kieli kehittyy. Turvalliset ja kannustavat vuorovaikutustilanteet sekä aikuisten että toisten lasten kanssa opettavat lasta vastavuoroisuuteen ja lapsen ajattelu kehittyy. 3.2 MATEMAATTINEN ORIENTAATIO Oivallan, vertailen, tutkin, luokittelen, hahmotan, päättelen, lajittelen, jäsennän. Luonnossa, pihalla, peleissä, sisällä, ruokailussa, leikeissä, päivän touhuissa. Matematiikkaa on kaikkialla lasta ympäröivässä maailmassa. Lasta kannustetaan matemaattiseen ajatteluun leikinomaisesti lapsen päivittäisissä touhuissa. Aikuisen tehtävänä on herättää lapsen kiinnostus luokitteluun ja vertailuun käyttäen ympärillä olevia esineitä ja asioita, ymmärtämään syy-seuraussuhteita, tunnistamaan ja hahmottamaan muotoja ja avaruudellisuutta sekä ajan kulkua ja käsitettä. 11
3.3 LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO Tutkin, havainnoin, päättelen luonnon kiertokulkua, ympäröivää maailmaa, eläimiä, kasveja. Koen, tunnen, aistin luonnon kauneutta, ympäröivää rikkautta. Opin, tiedän, ymmärrän turvallisen liikkumisen, luonnosta huolehtimisen, vuoden aikojen vaihtumisen. Luonto on lähellä jokaisen kolarilaisen lapsen hoitopaikkaa. Hoitopaikoissa tehdään retkiä lähiympäristöön sekä tutustutaan muihin tärkeisiin luonnonelementteihin kuten tuntureihin ja vesistöön. Lapselle on tärkeä saada liikkua ja leikkiä luonnossa. Aikuisen tehtävänä on tehdä siitä turvallista ja innostavaa. Pienten lasten kanssa tutustuminen luontoon aloitetaan päivähoitopaikan pihapiiristä. Luonto on lapselle aito ja monipuolinen oppimisympäristö. Se innostaa lasta havainnoimaan ympärillä olevaa maailmaa. Yhdessä lapsen kanssa tutkitaan vuodenaikojen vaihtumista ja sen tuomia muutoksia, luonnon kauneutta ja miten luontoa tulisi kohdella. 12
3.4 HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO Menneisyyttä, nykyisyyttä, perinteitä, juhlia. Kotiseutu, kulttuuri ja muuttuva maailma. MAAILMA, MUUTTUVA MAAILMA SUOMALAISUUS, KULTTUURI, KIELI LAPPILAISUUS, MEÄNMAA KOTISEUTUHISTORIA, LUONTO PERINTEET, JUHLAT OMA PERHE Perinteet ja seudun tapakulttuuri juurruttavat lasta omaan kotiseutuunsa ja kulttuuriinsa. Ymmärrys, kiinnostus ja tietoisuus ympäröivästä kulttuurista lisääntyvät iän myötä ja sitä kautta lapselle rakentuu oma identiteetti. Perinneleikkien, -laulujen, kansansatujen ja juhlien sekä perinneruokien ja vanhojen esineiden kautta lapselle opetetaan oman kotiseudun perinteitä ja Suomen historiaa. 3.5 ESTEETTINEN ORIENTAATIO Miltä tämä näyttää, mitä tulee mieleen? Miltä tämä kuulostaa, miten voisin esittää? Melodiaa, rytmiä, tarinoita, satuja, kuvia ja muotoja, draamaa ja taikuutta. Esteettinen kokemus on yksilöllistä; jokaisen lapsen oma näkemys ja tuntemus ovat tärkeitä ja oikeita. Päivähoidossa kokemuksia tuodaan monipuolisesti musiikin, kuvataiteen, draaman, liikkumisen ja kirjallisuuden avulla. Aikuisen tehtävänä on tutustuttaa lasta eri taidemuotoihin, mahdollistaa lapsen oma toteuttaminen mm. tiloja ja materiaaleja tarjoamalla, keskustelemalla lapsen omista kokemuksista ja auttaa lasta löytämään oma tapansa ilmaista kannustamalla ja hyväksymällä. 13
3.6 EETTINEN ORIENTAATIO Ajattelen, tunnen, kuuntelen ja kerron, toisista välitän. Hyvät tavat opettavat. Minä olen tärkeä! Jokainen lapsi on arvokas ja ainutlaatuinen. Päivähoidossa eettinen kasvatus tulee esiin kaikissa päivittäisissä toimissa (leikkien siivoaminen, pöytätavat, oman vuoron odottaminen, sosiaaliset tilanteet jne.). Lapselle opetetaan toisen kunnioittamista ja huomioimista, oikean ja väärän erottamista, anteeksipyytämistä ja anteeksiantoa, hyviä tapoja sekä yhteisiä arvoja. Oppimistilanteet on lapsen omasta maailmasta ja siten hänelle helposti lähestyttävissä. Myös jokaisen lapsen omat henkilökohtaiset tarpeet ovat tärkeitä ja aikuinen vastaa niihin kodin arvoja kunnioittaen. 3.7 USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO Onko taivaassa enkeleitä vai pilvenhattaroita? Muuttuuko lintu mullaksi vai uudeksi linnuksi? Uskonnollis-katsomuksellisessa orientaatiossa on tärkeintä perheen oman näkemyksen kunnioittaminen. VASU-keskusteluissa vanhempien kanssa sovitaan, millä tavoin lapsi osallistuu päivähoidon uskontokasvatukseen. Päivähoidossa tutustutaan kirkollisiin juhlaperinteisiin ja annetaan lapselle tilaa ja aikaa omiin pohdintoihin ja ajatuksiin. 14
4 KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus on monipuolista yhteistyötä perheiden ja päivähoidon henkilökunnan välillä, jossa tietoisesti sitoudutaan toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Keskinäinen luottamus ja toisen kunnioitus ovat edellytyksenä tälle yhteistyölle. VASTUU KASVATUSKUMPPA- NUUDEN LUOMISESTA VARHAISKASVATTAJIEN ARVOSTAMINEN KOULUTETTUINA AMMATTILAISINA KOULUTUKSEN ANTAMA TIETO JA OSAAMINEN PERHEEN KUNNIOITUS JA KUUNTELEMINEN OMAN LAPSENSA PARHAITA ASIANTUNTIJOITA ENSISIJAINEN KASVATUSOIKEUS JA -VASTUU SUVAITSE- VAISUUS VAITIOLO- VELVOLLISUUS PUHELIN- KESKUSTELUT PÄIVÄ- HOIDON HENKILÖ- KUNTA YHTEISET TAVOITTEET JA LINJAT YHTEISET TAPAHTUMAT JA JUHLAT KASVATUS- KUMPPA- NUUS PÄIVÄHOIDON YLEISET TIEDOTTEET VANHEM- MAT, HUOLTAJAT HENKILÖKUNNAN YKSITYISELÄMÄN JA TYÖAIKOJEN KUNNIOITUS PÄIVITTÄISET JUTTELUT ALKUKESKUSTELU LUOTTAMUS SOPIMUKSIIN SITOUTUMINEN VANHEMPAINILLAT REISSUVIHKO JA MUUT VIESTIT VASU- KESKUSTELUT 15
5 ERITYINEN TUKI Lapsi nähdään päivähoidossa ensisijaisesti lapsena, ei tuen tai kuntoutuksen kohteena. Joskus lapsi voi kuitenkin tarvita tukea jollakin kehityksensä osa-alueella: fyysisellä, emotionaalisella, tiedollisella, taidollisella tai sosiaalisella. Jos hoitohenkilöstöllä tai vanhemmilla herää huoli lapsen kehityksestä, asiasta keskustellaan vanhempien kanssa. Havaintojen ja keskustelun pohjalta mietitään yhdessä perheen kanssa, miten tästä eteenpäin. Päivähoidossa tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Asiantuntijalausunto ei ole tukitoimien järjestämisen edellytyksenä, jos toimet ovat sellaisia, että ne pystytään päivähoidon omilla resursseilla järjestämään. Lausunto on kuitenkin merkittävä apu yksilöllisten tukitoimien suunnittelussa ja järjestämisessä. Lapsen tarvitsema tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle lapsen omassa päivähoitoryhmässä niin, että hän saa olla osana ryhmää. Ryhmän toimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon lapsen kyvyt ja taidot. Tavoitteena on, että lapsi saa onnistumisen elämyksiä ja hänen itsetuntonsa säilyy hyvänä. Lapsen tuen tarve voi olla tilapäistä tai jatkuvaa. Esimerkiksi lapsen muuttunut perhetilanne saattaa johtaa tilapäiseen tuen tarpeeseen. Jos tuen tarve on lapsella jatkuvaa, laaditaan lapselle henkilökohtainen toiminta- ja kuntoutussuunnitelma. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä vanhempien, päivähoidon henkilöstön sekä lasta kuntouttavien asiantuntijoiden kanssa. Päivähoidon käytössä on moniammatillinen tiimi, jonka jäseninä on päivähoidon kasvatushenkilöstöä, neuvolan työntekijöitä, puheterapeutti, psykologi, perhetyöntekijä sekä sosiaalitoimen henkilöstöä, ja jonka kokoonpano vaihtelee tarpeen mukaan. Tiimin tehtävänä on viedä eteenpäin lapsen asioita, joista päivähoidon henkilökunta on sopinut vanhempien kanssa. Tiimi kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa. 6 KIELI- JA KULTTUURINÄKÖKOHTIA Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja maahanmuuttajataustaisia lapsia. VASU-keskusteluissa vanhempien kanssa sovitaan, mitkä lapsen omaan kieleen tai kulttuuriin liittyvät asiat tulee ottaa päivähoidossa huomioon. Eri kulttuuri- tai kielitaustainen lapsi sijoitetaan päivähoidon lapsiryhmään samoilla periaatteilla kuin muutkin lapset. Heidän sosiaalisia kontaktejaan ja/tai suomen kielen oppimista tuetaan. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuuriperimän säilymisessä. 16
7 PÄIVÄHOIDON YHTEISTYÖTAHOT KIRJASTO POLIISI PALOKUNTA KUNTOUTUS ESIM. PUHETERAPIA LAPSEN PERHE TERVEYS- KESKUS, LKS NEUVOLA PERHETYÖN- TEKIJÄ PSYKOLOGI KOLPENEEN PALVELU- KESKUKSEN KY KESKUS- KEITTIÖ SEURA- KUNTA SOSIAALI- TOIMI KOULUT KUNNAN PALVELUT (KULTTUURI-, LIIKUNTA-, SIVISTYS- JA TEKNINEN TOIMI) PAIKALLISET YRITYKSET JA YHDISTYKSET TAKSI LINJA-AUTOT 17