HANGASNEVA, Seinäjoki TURVETUOTANTOALUE

Frilundintie 7 65170 VAASA 18.5.2009 HANGASNEVA, Seinäjoki TURVETUOTANTOALUE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Laatija: Osoite: puh. Telefax PL 43 (Voudintie 6) (08) 5625 100 (08) 376 970 90401 OULU

Frilundintie 7 65170 VAASA 18.5.2009 Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET JA MÄÄRÄYKSET... 2 3 HANKKEESTA VASTAAVA JA YHTEYSVIRANOMAINEN... 4 4 HANKKEEN KUVAUS... 5 4.1 Hangasnevan sijainti ja maankäyttö... 5 4.2 Hangasnevan turvetuotantohankkeen tarkoitus ja hyödyt... 7 4.3 Liittyminen muihin hankkeisiin... 8 5 HANKKEEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT... 9 5.1 Hankkeen toteuttamatta jättäminen (0-vaihtoehto)... 9 5.2 Hankkeen toteuttaminen koko tuotantokelpoisella alueella vesienkäsittelymenetelmänä allastusten ja virtaamansäädön lisäksi sulan maan aikaan toiminnassa oleva pintavalutus (vaihtoehto 1) tai ympärivuotisesti toiminnassa oleva pintavalutus (vaihtoehto 2) tai sulan maan aikaan toiminnassa oleva kemikalointi (vaihtoehto 3)... 10 5.3 Hangasnevan tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma... 11 6 HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA KOSKEVAT SELVITYKSET... 15 6.1 Vaikutukset kasvillisuuteen... 15 6.2 Vaikutukset linnustoon... 17 6.3 Luonnon monimuotoisuus... 17 6.4 Pohjavesialueet ja lähistön kaivot sekä arvokkaat pienvedet... 18 6.5 Maisemavaikutukset... 19 6.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön... 20 6.7 Hankealueen luonnonvarojen hyödyntäminen... 20 6.8 Alapuolinen vesistö sekä vesistö- ja kalatalousvaikutukset... 22 6.9 Pölyvaikutukset... 26 6.10 Meluvaikutukset... 27 6.11 Liikenne... 28 6.12 Yhteiskunnalliset vaikutukset... 29 6.13 Tuotantoalueen jälkihoito ja uusi maankäyttömuoto... 30 6.14 Riskit ja toimenpiteet riskien varalta... 31 6.15 Alustava vaikutusalueen rajaus ja epävarmuustekijät... 31 6.16 Vaikutusten seuranta... 32 7 TIEDOTUSSUUNNITELMA... 32 8 HANKKEEN SUUNNITELTU TOTEUTTAMISAIKATAULU... 32 LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Hangasnevan kartta Hangasnevan alustava tuotantosuunnitelma Laatija: Osoite: puh. Telefax PL 43 (Voudintie 6) (08) 5625 100 (08) 376 970 90401 OULU

1 JOHDANTO EPV Bioturve Oy selvittää Seinäjoen Hangasnevan kunnostamista turvetuotantoon. EPV Bioturve Oy:llä on hallussa Hangasnevalla 387 ha laajuinen alue. Alueelle on laadittu alustava tuotantosuunnitelma. Suunnitelmassa hankealueen tuotantoala on 315 ha ja auma-alueiden ala 16,5 ha. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 10.6.1994 annetun lain (486/1994) ja ympäristöministeriön 5.3.1999 antaman asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (268/1999) mukaan turvetuotantoon, jonka yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 ha, on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hangasnevan tuotantopinta-ala tulee arviolta olemaan noin 315 ha. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hanketta käynnistettäessä hankkeesta laaditaan arviointiohjelma, jossa on esitettävä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (268/1999) mukaisesti seuraavat tiedot: - tiedot hankkeesta ja hankkeesta vastaavasta, hankkeen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista, maankäyttötarpeesta ja hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin. - hankkeen toteuttamisvaihtoehdot. - tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista ja luvista ja niihin rinnastettavista päätöksistä. - tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnasta ja arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja niihin liittyvistä oletuksista. - tiedot tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta. - suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä. - arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta sekä arvio selvitysten ja arviointiselostuksen valmistumisajankohdasta. EPV Bioturve Oy on antanut :n tehtäväksi laatia yllä esitetyn sisältöinen Hangasnevan turvetuotantohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Ko. arviointiohjelma on tämän raportin sisältö. Hankkeen jatko on yleisesti tarkasteltuna seuraava: - hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. - yhteysviranomainen tiedottaa hankkeesta, jolloin sta pyydetään tarvittavat lausunnot ja varataan mahdollisuus esittää mielipide hankkeesta. - yhteysviranomainen antaa lausunnon arviointiohjelmasta. Lausuntoon sisältyy yhteenveto hankkeesta annetuista muista lausunnoista ja mielipiteistä. - hankkeesta vastaava tekee hankkeen selvitykset arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta. Hankkeesta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus. 1

- yhteysviranomainen tiedottaa hankkeesta kuuluttamalla siitä hankkeen arvioidulla vaikutusalueella. Hankkeesta pyydetään tarvittavat lausunnot ja varataan mahdollisuus mielipiteen esittämiseen. - arviointimenettely päätetään yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Lausunnossa esitetään yhteenveto muista lausunnoista ja mielipiteistä. Lausunto liitetään ympäristölupahakemukseen, mikäli Hangasnevan tuotantoalueelle haetaan ympäristölupaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että - ympäristövaikutusten arviointiohjelma toimii sisällön määrittäjänä laadittavalle selostukselle hankkeen arvioiduista ympäristövaikutuksista. - sekä arviointiohjelmasta että ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta pyydetään lausunnot ja varataan mahdollisuus mielipiteen esittämiseen. - arviointiohjelma ja arviointiselostus sekä yhteysviranomaisen lausunnot niistä liitetään hankkeen ympäristölupahakemukseen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ei tehdä hanketta koskevia juridisia päätöksiä. Hankkeen mahdollinen toteuttaminen ja toteuttamisen ehdot käsitellään hankkeen ympäristöluvan hakemisen yhteydessä, mikäli hankkeelle haetaan ympäristölupaa. 2 AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET JA MÄÄRÄYKSET Hangasnevan alueen turvetuotantohanketta koskevia lupapäätöksiä ei ole. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 10.6.1994 annetun lain (486/1994) ja ympäristöministeriön 5.3.1999 antaman asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (268/1999) mukaan turvetuotantoon, jonka yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 ha, on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hangasnevan tuotantoala tulee olemaan noin 315 ha riippuen tarvittavista vesiensuojelumenetelmistä. Hangasnevan suoalue on suurimmaksi osaksi ojitettu metsänkasvatukseen. Hangasnevan alueella on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kuvan 1 mukaisia merkintöjä. 2

KUVA 1 Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Hangasnevan ympäristöstä (http://www.epliitto.fi/). Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 23.5.2005. Maakuntakaavassa Hangasnevan pohjoispuolella ja sen keskeltä sijaitseva tumman ruskea viiva on maaseudun kehittämisen kohdealueen merkintä. Hangasnevan lounaispuolella sijaitseva vihreä viiva on matkailun vetovoima-alueen -merkintä. Hangasnevan läpi menevä vaaleanruskea viiva on seutukunnan raja -merkintä. Pystysuorat siniset viivat ovat kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen -merkintä. Hangasneva sijoittuu maakuntakaavassa turvetuotantovyöhyke tt-2:lle, jolle on annettu suunnittelumääräys III: Turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla (http://www.epliitto.fi/). 3

3 HANKKEESTA VASTAAVA JA YHTEYSVIRANOMAINEN Hangasnevan turvetuotantohankkeesta ja ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa EPV Bioturve Oy. EPV Bioturve Oy on EPV Energia Oy:n tytäryhtiö, joka on perustettu maaliskuussa 2008 turvaamaan kotimaisen polttoaineen saatavuutta Vaasan ja Seinäjoen kaupunkien lämmitykseen käytettäville lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksille. Alkuvuosina yhtiön toiminta keskittyy energiaturvetuotantoon soveltuvien maa-alueiden hankintaan. Yhtiön tavoitteena on aloittaa turvetuotanto vaiheittain. Ensimmäisten tuotantoalueiden ympäristölupamenettelyt käynnistetään vuoden 2009 aikana. Hankeesta vastaavan yhteystiedot ovat EPV Bioturve Oy Frilundintie 7 65170 VAASA Yhteyshenkilö: Timo Orava puh. 06-337 5513 050 386 2516 sähköposti: timo.orava@epv.fi Hangasnevan arviointiohjelman on laatinut, jonka yhteystiedot ovat PL 43 (Voudintie 6) 90401 OULU Yhteyshenkilö: Seppo Mäkäräinen puh. 08-5625 105 044 257 1501 sähköposti: seppo.makarainen@planora.fi Hangasnevan turvetuotantohankkeen yhteysviranomaisena toimii asianomainen alueellinen ympäristökeskus (asetus 268/1999). Hangasneva sijaitsee Länsi- Suomen ympäristökeskuksen toimialueella. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen yhteystiedot ovat: Länsi-Suomen ympäristökeskus PL 262 65101 VAASA Yhteyshenkilö: Egon Nordström puh. 0400-417 904 sähköposti: egon.nordstrom@ymparisto.fi 4

4 HANKKEEN KUVAUS 4.1 Hangasnevan sijainti ja maankäyttö Hangasneva sijaitsee Seinäjoen kaupungissa entisen Ylistaron kunnan alueella. Suoalue on 21 km Seinäjoen taajamasta pohjoiseen ja 15 km Ylistaron taajamasta koilliseen (kuva 2). KUVA 2: Hangasnevan hankealueen sijainti. EPV Bioturve Oy:llä on Hangasnevan suoalueesta hallussa noin 387 ha. Alue on pääosin metsäojitettu. Suo sijaitsee karttalehdellä 2311 04. Suon sijaitsee korkeustasolla 37-43 mpy. Suo sijoittuu Kyrönjoen koillispuoliselle laakealle soistuneelle suo- ja metsäalueelle. Suoalueen länsi- ja eteläosa on raivattu laajoiksi peltoalueiksi. Itä- ja lounaispuolella Hangasneva rajoittuu moreenimaastoon. Hangasnevan pohjoispuolella kulkee valtatie 16 (Lapuantie). Kyrönjoen pohjoisrannalla on paikallistie 17613 (Vanhatie). Paikallistieltä lähtevä metsäautotie (Pirunkorpi metsätie) tulee Hangasnevan eteläosaan ja valtatie 16:lta lähtevä metsäautotie tulee Hangasnevan pohjoisosaan. Hangasnevan länsipuolitse kulkee sähkölinja. Asutus Hangasnevan alueella on sijoittunut enimmäkseen Kyrönjokivarteen Hangasnevan lounaispuolelle. Myös Hangasnevan itäpuolella on asutusta itäpuolen tien (Viemeröntie) varressa (kuva 3). 5

EPV Bioturve Oy KUVA 3: Hangasnevan hankealue ja hankealueen ympäristö. Hangasnevan läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähin suojelualue on Hangasnevasta 8,7 km etelään sijaitsee Nättypiin Natura 2000 alue. Nättypii on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde (www.ymparisto.fi) 6

Hangasneva etelä- ja keskiosa sijaitsevat Kyrönjoen vesistöalueen (42) Kyrönjoen keskiosan (42.02) Hanhikosken alueella (42.023. Aivan suon pohjoisosa sijaitsee Lapuanjoen (44) keskiosan (44.02) Löyhinkiluoman valuma-alueella (44.025). Vedet purkautuvat suoalueelta metsäojien kautta suon länsi- ja pohjoispuolen peltoalueiden kuivatusojiin. Hangasnevan lähialueella ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on Hangasnevan lounaispuolella on 3 km etäisyydellä Hangasnevasta sijaitseva Koivulakson (1097503) pohjavesialue. Pohjavesialueen ja Hangasnevan välissä virtaa Kyrönjoki. 4.2 Hangasnevan turvetuotantohankkeen tarkoitus ja hyödyt Hankkeen käynnistäjä EPV Bioturve Oy on EPV Energia Oy:n tytäryhtiö, joka on perustettu maaliskuussa 2008 turvaamaan kotimaisen polttoaineen saatavuutta Vaasan ja Seinäjoen kaupunkien lämmitykseen käytettäville lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksille. Yhtiön hankkii energiaturve-tuotantoon soveltuvia maa-alueita ja aloittaa hankituilla alueilla turvetuotannon vaiheittain. Ensimmäisten tuotantoalueiden ympäristölupamenettelyt käynnistetään vuoden 2009 aikana. Alueellisen energiahuollon varmistaminen edellyttää myös loppuun tuotettujen alueiden korvaamiseksi uusien turvesoiden kunnostusta ja ottamista tuotantoon. Nykyisten tuotantoalueiden turvekerrosten loppumisen vuoksi poistuu tuotannosta lähivuosina huomattava määrä tuotantoalueita. Tuotantoon otetulla turvesuolla turvekerroksen hyödynnys kestää keskimäärin 20-30 vuotta. Hangasnevan turvetuotanto on energiantuotantoon tarkoitettua polttoturvetta. Hangasneva on EPV Bioturve Oy:ssä valittu turvetuotantokohteeksi liiketaloudellisin, tuotantoteknisin ja suoalueen nykyisen tilan perusteella. Hankealue on EPV Bioturve Oy:n omistama alue. Alueen nykyinen metsäojitus on jo peruskuivattanut suoaluetta. Metsäojituksen ansiosta suon tyhjennysvaluma on jo tapahtunut, mikä pienentää turvetuotannon kuormitusvaikutusta. Hankealue on laajuudeltaan sellainen, että tuotantoa voidaan toteuttaa taloudellisesti kannattavasti. Kyrönjoen valuma-alueen suoala on 89 980 ha (18,3 % valuma-alueesta). Tutkitulla suoalalla (76 % suoalasta) on turvetta kaikkiaan 1002 milj. m³, josta energiaturvetta on 655 milj. m³ (GTK 2003). Turpeen energiasisältö on noin 250 milj. MWh. Suomen suoalasta on turvetuotannossa 0,6 % (kuva 4). 7

KUVA 4: Soiden käytön jakautuminen Suomessa (%) (GTK 2003). Hankkeen turvetuotanto edellyttää tuotantosuunnitelman laadinnan sisältäen tuotantoalueilla toteutettavan vesiensuojelutekniikan. Hankealue sijaitsee kohtuullisella kuljetusetäisyydellä turpeen käyttäjistä. 4.3 Liittyminen muihin hankkeisiin Hangasneva etelä- ja keskiosa sijaitsevat Kyrönjoen vesistöalueella (32) ja pohjoisosa Lapuanjoen vesistöalueella. Kyrönjoen valuma-alueella oli vuonna 2007 toiminnassa 67 turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on 8 700 ha. Keskimäärin yksittäisen tuotantokentän pinta-ala on siis noin 100 ha. Vuosittain tuotannossa oleva ala saattaa vaihdella suurestikin. Osa Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsevista turvetuotantoalueista on jo vanhoja ja vanhimmasta päästä pian poistumassa turvetuotannosta. Turvetuotanto on keskittynyt pääasiassa joen yläjuoksulle Seinäjoen, Jalasjoen ja Kauhajoen alueelle (http://www.ymparisto.fi/). Lapuanjoen valuma-alueella oli vuonna 2007 toiminnassa 69 turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala oli 3 600 ha (http://www.ymparisto.fi/). 8

5 HANKKEEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT Hangasnevan alustavassa tuotantosuunnitelmassa tuotantoalueen sarka-ala on 315 ha ja auma-alueiden ala 16,5 ha. Hankealue on suurimmaksi osaksi metsäojitettu. YVA arviointia varten Hangasnevan turvetuotantoalueen toteuttamisvaihtoehtoina käsitellään: 0-vaihtoehto: Hankkeen toteuttamatta jättäminen. Vaihtoehto 1: Turvetuotannon toteuttaminen koko tuotantokelpoisella alueella ja vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusaltaiden lisäksi sulan maan aikaiset pintavalutuskentät ja talvisin laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpadot. Vaihtoehto 2: Turvetuotannon toteuttaminen koko tuotantokelpoisella alueella ja vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusaltaiden lisäksi ympäri vuoden käytössä olevat pintavalutuskentät. Vaihtoehto 3: Turvetuotannon toteuttaminen koko tuotantokelpoisella alueella ja vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusaltaiden lisäksi sulan maan aikana käytössä oleva kemikalointi ja talvisin laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Kaikissa toteusvaihtoehdoissa sarkaojiin tehdään lietesyvennyksekset ja asennetaan lietteenpidättimet. Vaihtoehdoissa 1-3 tarkastellaan vesien johtamisen vaihtoehtoja: a: Kuivatusvedet johdetaan koko tuotantoalueelta Kyrönjokeen. b: Kuivatusvedet johdetaan osalta tuotantoaluetta Kyrönjokeen ja osalta tuotantoaluetta Lapuanjokeen. Alustavan tuotantosuunnitelman perusteella Hangasnevan pohjois- ja keskiosan kuivatusvedet voidaan johtaa joko Kyrönjokeen tai Lapuanjokeen. Johtamismahdollisuudet tarkentuvat kesän 2009 maastotutkimuksissa. 5.1 Hankkeen toteuttamatta jättäminen (0-vaihtoehto) Mikäli Hangasnevan turvetuotantoaluetta ei toteuteta jää alue nykyiseen tilaansa suurelta osin metsänkasvatusta varten ojitetuksi suoalueeksi. Alueen metsäojitus on tehty ilmeisesti 1970-luvulla. Alueella tulee tehtäväksi ilman turvetuotantohanketta nykyisen metsäojituksen kunnostusojitus jossakin vaiheessa ennen alueen puuston korjuuta. Arviointiselostuksessa tarkastellaan niitä hyötyjä ja haittoja, joita hankkeen toteuttamatta jättämisestä aiheutuisi. 9

5.2 Hankkeen toteuttaminen koko tuotantokelpoisella alueella vesienkäsittelymenetelmänä allastusten ja virtaamansäädön lisäksi sulan maan aikaan toiminnassa oleva pintavalutus (vaihtoehto 1) tai ympärivuotisesti toiminnassa oleva pintavalutus (vaihtoehto 2) tai sulan maan aikaan toiminnassa oleva kemikalointi (vaihtoehto 3) Hankealueella on EPV Bioturve Oy:n hallinnassa maata noin 387 ha. Alueella laaditun alustavan tuotantosuunnitelman tuotantoala on 315 ha ja auma-alueiden ala 16,5 ha. Koko tuotantokelpoisen alueen keskimääräinen tuotantomäärä on noin 125 000 m³ energiaturvetta vuodessa. Tuotantohankkeen lähtökohta on tuotannon aloittaminen koko tuotantokelpoisella 315 ha alueella. Hangasnevan tuotantoalue on suurelta osin metsäojitettu ja alue on menettänyt huomattavasti luonnontilaansa. Ojittamattomia alueita ympäröivät metsäojitetut alueet. Suolla on ojittamattomia alueita seitsemässä erillisessä lohkossa eri puolilla suota. Suurimman ojittamattoman lohkon ala on 22 ha, kolmen ojittamattoman lohkon ala on 13-16 ha ja kolmen pienimmän ojittamattoman lohkon ala on 2-3 ha. Ojittamattomien lohkojen ala on yhteensä 75 ha. Ojittamattomaksi alueeksi on mitattu yli 25 m etäisyydellä ojasta oleva alue. Alueen peruskuivatus on osin tapahtunut metsäojituksen myötä. Arviointiselostuksessa esitetään hankealueen yksityiskohtainen tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma ja kuvaus vesien johtamisesta. Tuotantoalueen vesienkäsittelymenetelminä tarkastellaan: Hankkeen toteuttamisvaihtoehto 1: Vesien käsittely allastuksilla (sarkaojien lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja laskeutusaltaat) ja virtaamansäädöllä sekä sulan maan aikaan toiminnassa olevilla pintavalutuskentillä. Talviaikaisina vesiensuojelurakenteina allastus ja virtaamansäätöpadot. Hankkeen toteuttamisvaihtoehto 2: Vesien käsittely allastuksilla (sarkaojien lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja laskeutusaltaat) sekä ympärivuotisesti toiminnassa olevilla pintavalutuskentillä. Hankkeen toteuttamisvaihtoehto 3: Vesien käsittely allastuksilla (sarkaojien lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja laskeutusaltaat) ja virtaamansäädöllä sekä sulan maan aikaan kemikaloinnilla. Talviaikaisina vesiensuojelurakenteina allastus ja virtaamansäätöpadot. Hangasnevan keski- ja eteläosan metsäojituksen vedet laskevat Kyrönjokeen. Suoalueen pohjoisosassa metsäojat laskevat Löyhinkiluoman kautta Lapuanjokeen. Hankkeen tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelmassa sekä arviointiselostuksessa selvitetään tuotantoalueen vesien käyttökelpoiset laskusuunnat. 10

Selostuksessa kuvataan myös hankealueella tarvittavat kunnostustoimenpiteet, liikennejärjestelyt, käytettävät tuotantomenetelmät ja tuotantomäärät. Lisäksi arvioidaan tuotantoalueella käytettävien poltto- ja voiteluaineiden määrä sekä syntyvien jätteiden laatu. Arviointiselostuksessa tarkastellaan hankkeen toteuttamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tarkasteltavat kokonaisuudet ovat seuraavat: - vaikutukset kasvillisuuteen - vaikutukset linnustoon - vaikutuksen luonnon monimuotoisuuteen - pohjavesialueet ja lähistön kaivot sekä arvokkaat pienvedet - maisemavaikutukset - vaikutukset kulttuuriperintöön - vaikutukset ihmisten terveyteen ja elinoloihin - hankealueen luonnonvarojen hyödyntäminen - alapuolinen vesistö sekä vesistö- ja kalatalousvaikutukset - pöly- ja meluvaikutukset - liikenne - yhteiskunnalliset vaikutukset - tuotantoalueen jälkihoito ja tuotannon lopettamisen jälkeinen maankäyttö - riskit ja toimenpiteet riskien varalta Tarkastelumenetelmät on esitetty tämän arviointiohjelman kohdassa 7. 5.3 Hangasnevan tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma - tuotantoalueen kunnostus Tuotannon aloittaminen suolla edellyttää suon kuivaamista eli suon vesivaraston pienentämistä. Suon ojituksella suon pohjavesipinta lasketaan siten, että kapillaarinen veden nousu kentän pintaan estyy. Suon tuotantokenttien kuivatus tapahtuu ojittamalla tuotantoalue noin 20 m välein sarkaojilla. Sarkaojien alareunassa on kokoojaojat, joihin sarkaojaston vedet johdetaan. Kokoojaojilla kuivatusvedet johdetaan pois tuotantoalueelta. Tuotantoalue ympäröidään eristysojilla, joilla katkaistaan tuotantoaluetta ympäröivien suo- ja metsäalueiden vesien virtaaminen tuotantoalueelle. Suon pinnan kuivettua riittävästi kentät valmistellaan tuotantokuntoon. Suon kuivumisaika vaihtelee 1-4 vuoden välillä riippuen kunnostettavan alueen lähtötilanteesta. Alueella mahdollisesti oleva puusto, risukko, kannot ja pintakasvillisuus poistetaan ja sarat muotoillaan ja tasataan. 11

Tuotantoalueen kuivatuksen ja sarkojen muotoilun lisäksi tuotantoalueen kunnostuksessa rakennetaan ja hankitaan - tiet tuotantoalueelle ja tuotantoalueella - turpeen varastointialueet (aumat) - huoltoalueet - vesiensuojelurakenteet - palontorjuntarakenteet ja varusteet Hangasnevalla on suurella osalla aluetta vanha metsäojitus, minkä vuoksi alue on jo kuivunut. Alue on otettavissa tuotantoon suhteellisen lyhyessä ajassa (1-3 vuotta). - turvetuotanto Turpeen nosto tuotantoalueella tapahtuu pääasiassa touko-syyskuun aikaan, mutta myös muuna aikana tapahtuva tuotanto saattaa olla mahdollista. Tuotantovuorokausia on keskimääräisessä tuotantokaudessa noin 40 vuorokautta. Vuodessa turvetta nostetaan suon pinnasta keskimäärin 10-20 cm. Tuotanto suoalueella kestää 20-30 vuotta. Tuotantovaiheen kestoon vaikuttavat turvekerroksen vahvuus, tuotantotehokkuus ja turpeen markkinatilanne sekä tuotantoajan sääolot. Tuotantoalueen poistuma tuotannosta tapahtuu vaiheittain, jolloin tuotannosta poistuvat ensimmäiseksi matalimman turvekerroksen alueet ja mahdolliset alueet, joilla on kuivatusvaikeuksia. Tuotannosta poistuneet alueet siirtyvät jälkihoitovaiheen jälkeen uuteen maankäyttöön, jolloin niiden uutena maankäyttömuotona on yleensä maa- ja/tai metsätalous. Hangasnevalla on suunniteltu tuotettavan pääasiassa jyrsinturvetta. Tarvittaessa alueelta voidaan tuottaa myös palaturvetta. Hankealueen jyrsinturve tullaan tuottamaan pääsääntöisesti haku-menetelmällä. Tuotannon loppuvaiheessa, mataloituvilla kentillä, voi imu- tai mekaanisten kokoojavaunujen käyttö lisääntyä. Jyrsinturvetuotannon haku-menetelmän päävaiheet ovat - jyrsintä - kääntäminen - karheaminen - kokoaminen - aumaus Turvekentästä irrotetaan jyrsimällä tasapaksu jyrsös turvetta kentän pinnalle kuivumaan. Jyrsöksen kuivumista tehostetaan kääntämisellä satokierron aikana. Kuivan, tavoitekosteudessa olevan turpeen kokoaminen kentältä suoritetaan siirtämällä (karheamalla) turve tuotantosaran keskelle pitkittäiseksi karheeksi. Karheelta turve kuormataan ja kuljetetaan aumaan. Aumoissa turve varastoidaan odottamaan kuljetusta. 12

Palaturvetuotannossa käytetään palaturpeen nostomenetelmää ja palaturpeen kokoamisessa haku-menetelmää. Palaturvetuotannon työvaiheet ovat - nosto - kääntäminen - karheaminen - kokoaminen - aumaus Palaturvetuotannossa turve irrotetaan suosta koneellisesti. Ns. palaturvekoneella turve muokataan ja puristetaan suuttimien kautta tiiviiksi paloiksi tuotantokentälle kuivumaan. Kuivumista tehostetaan kääntämällä paloja. Turpeen kokoaminen ja kuljetus aumoihin tapahtuu vastaavasti kuin jyrsinturvetuotannossa karheamalla palaturve tuotantosaran keskelle pitkittäiseksi karheeksi ja tämän jälkeen kuormaamalla ja kuljettamalla turve aumaan. Hankkeen YVA selostuksessa esitetään tuotantosuunnitelman ja menetelmän lisäksi - tuotantotoiminnassa käytettävät poltto- ja voiteluaineet ja niiden varastointi työmaalla - tuotantoalueen jätehuolto sekä ongelmajätteiden syntyminen ja käsittely - riskit sekä valmiudet ja toiminta hätätilanteissa, joita voivat muodostaa o tulipalot o polttoaineiden kuljetus ja varastointi o konerikot o mahdollisten allasrakenteiden sortuminen - vesienkäsittelymenetelmät Tuotantoalueella vesiensuojelussa käytetään tuotantoalueen ojastoon tehtäviä sarkaojarakenteita sekä vesiensuojelurakenteita, joilla käsitellään kuivatusvedet ennen vesien johtamista alapuoliseen vesistöön. Tuotantoalueen ojastoon rakennettavia vesiensuojelurakenteita ovat jokaisen sarkaojan päähän kaivettava lietesyvennys, joka toimii sarkaojan laskeutusaltaana. Sarkaojien päihin asennetaan päisteputket (rummut) työkoneiden saralta toiselle liikkumista varten. Sarkaojien rumpuputkien sarkaojan ja lietesyvennyksen puoleiseen päähän asennetaan lietteenpidättimet tehostamaan ojien kiintoaineen talteenottoa. Tuotantoalueen kokoojaojastoon asennetaan tarvittaessa virtaamansäätöpadot, joilla ylivirtaamatilanteessa (esim. rankkasade) pidätetään tuotantoalueen ojastoon vettä ja samalla laskeutetaan kiintoainetta ojastoon. Tuotantokentältä sarka- ja kokoojaojien vesiensuojelurakenteiden läpi johdetut kuivatusvedet puhdistetaan vielä ennen vesistöön laskua kullekin tuotantoalueelle teknistaloudellisessa tarkastelussa sopivimmaksi todetulla menetelmällä. Vaihtoehtoina menetelmiksi ovat laskeutusaltaat, pintavalutuskenttä, ylivuotokenttä, haihdutus/maaperäimeytys, virtaaman säätö, kemiallinen puhdistus ja salaojitus. Kunkin menetelmän soveltuvuudelle on omat reunaehtonsa, jotka on otettava huomioon menetelmää valittaessa. 13

Hangasnevalla vesienkäsittelyssä lähtökohtana on käyttää alueelle soveltuvaa teknistaloudellisesti parasta mahdollista menetelmää. Hankkeen toteuttamisvaihtoehto tarkastelussa on esitetty Hangasnevalla tarkasteltavaksi allastukseen, virtaamansäätöön ja sulan maan aikaiseen pintavalutukseen sekä talviaikaiseen allastukseen ja virtaamansäätöön perustuvaa tekniikkaa allastukseen ja ympärivuotiseen pintavalutukseen perustuvaa tekniikkaa allastukseen, virtaamansäätöön ja kuivatusvesien sulan maan aikaiseen kemialliseen puhdistukseen sekä talviaikaiseen allastukseen ja virtaamansäätöön perustuvaa tekniikkaa. Allastuksella käsitetään sarkaojien lietesyvennykset varustettuna sihtiputkilla ja laskeutusaltaat sekä virtaamansäätöpadot. Liukoisia ravinteita poistavaksi menetelmäksi Hangasnevalla on ennalta tarkastellen mahdollista toteuttaa pintavalutuskentät. Hangasnevan eteläosasta vedet laskevat etelään Kyrönjokeen. Hangasnevan keski- ja pohjoisosasta vedet laskevat länsi- ja pohjoisosan kautta. Pintavalutuskenttiä tarvitaan alueella kaksi; suon eteläosaan ja länsireunalle. EPV Bioturve Oy:llä on hallussa Hangasnevan luode- ja eteläosassa on alueet, joita voidaan käyttää pintavalutuskenttinä. Alueiden soveltuvuutta pintavalutuskentiksi voi alentaa/vaikeuttaa alueiden nykyinen metsäojitus, joten alueiden soveltuvuus ja riittävyys pintavalutuskentiksi varmennetaan Hangasnevan kesän 2009 alueen tuotantosuunnittelun maastotöiden yhteydessä. Pintavalutuskenttäsuunnitelmissa esitetään vesien jakaminen ja johtuminen kentillä sekä nykyiselle metsäojitukselle tehtävät rakenteet (ojien patoaminen ja vesien ohjailu pois ojista) tai toimenpiteet (esim. ojien täyttäminen ja ennallistaminen) pintavalutuskenttien toimintatehon varmistamiseksi. Arviointiselostuksessa esitetään tarkka suunnitelma tuotantoalueesta ja vesien johtamisesta sekä toteuttamismahdollisuudet eri vesiensuojelumenetelmille ja perustelut valittujen vesiensuojelumenetelmien käytölle. - tarkkailu ja valvonta Arviointiselostuksessa esitetään suunnitelma Hangasnevan hankealueella suoritettavasta tarkkailusta toiminnan alkaessa ja toiminnan aikana. EPV Bioturve Oy toimintaa ohjaamaan on tarkoitus laatia ISO 9001 ja ISO 14001 standardien mukainen toimintajärjestelmä. Laatu- ja ympäristöjärjestelmän avulla parannetaan organisaation kykyä toteuttaa yrityksen päämääriä ja asetettuja tavoitteita sekä vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeet sekä toiminnalle asetetut vaatimukset huomioiden. Järjestelmällä varmistetaan, että prosessien toteuttaminen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta, jatkuvasti kehittyvää ja hyväksyttyjen laatu- ja ympäristöpolitiikkojen mukaista. 14

6 HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA KOSKEVAT SELVITYKSET 6.1 Vaikutukset kasvillisuuteen - yleistä Soiden kasvillisuus koostuu pääasiassa hygrofiilisistä eli kosteushakuisista kasvilajeista ja yhdyskunnista. Soilla esiintyy lukuisia vain niille ominaisia kasvilajeja, mutta myös yleisiä rantojen, metsien ja niittyjen kasveja. Suoyhdistymätyyppien avulla luonnehditaan suokokonaisuuksia lähinnä niiden pinnanmuotojen, yleisen suotyyppikoostumuksen ja kosteussuhteiden perusteella. Alueelliset suoyhdistymätyypit ovat keidas-, aapa- ja palsasuot, joiden erot kasvillisuudessa ja vesitaloudessa pohjautuvat etupäässä ilmaston eroihin. Suo jaetaan puuston määrän ja puulajiston perusteella neljään päätyyppiryhmään: korpiin, rämeisiin, nevoihin ja lettoihin. Kasvillisuuden laadun, puuston määrän sekä kosteus- ja pinnanmuotojen perusteella päätyyppiryhmien suot voidaan jakaa suotyyppeihin (Turveteollisuusliitto ry. 2002). - arviointimenetelmät Hangasnevan tuotantoalue on suurelta osin metsäojitettu ja alue on menettänyt huomattavasti luonnontilaansa. Ojittamattomia alueita ympäröivät metsäojitetut alueet. Suolla on ojittamattomia alueita seitsemässä erillisessä lohkossa eri puolella suota (kuva 5). Suurimman ojittamattoman lohkon ala on 22 ha, kolmen lohkon ala on 13-16 ha ja kolmen lohkon 2-3 ha. Ojittamattomien lohkojen ala on yhteensä 75 ha. Ojittamattomaksi alueeksi on mitattu yli 25 m etäisyydellä ojasta oleva alue. Alueen peruskuivatus on osin tapahtunut metsäojituksen myötä. Hangasnevan suoalue rajautuu lännessä ja etelässä peltoalueisiin. Suon lounais- ja itäpuolella on moreenimaastoa. Hangasnevan hankealueella tehdään kasvillisuusinventointi kesällä 2009 Inventointialueen pinta-ala on noin 350 ha. Inventoinnin tarkoituksena on selvittää alueen kasvillisuus, kuvata suotyypit sekä kuvata maiseman luonnontilaisuus, näkyvyys ja yleisyys. Vuoden 2009 kartoitusalue käsittää kokonaan tässä ssa turvetuotantoon kaavaillun alueen. Arviointiselostuksessa kuvataan tarkemmin hankealueen kasvillisuus kesällä 2009 tehtävän maastoselvityksen mukaan. Alueen nykytila (ojitukset) ja suotyypit esitetään kartalla. Selostuksessa arvioidaan lisäksi kohteen edustavuutta ja mahdollisen turvetuotantohankkeen toteutuksen vaikutuksia alueen kasvillisuuteen. 15

EPV Bioturve Oy KUVA 5: Hangasnevan hankealueen ojittamattomat suoalueet. Ojittamattomaksi on määritetty alue, joka on 25 m etäisyydellä ojasta. Ojittamattomia alueita on seitsemässä lohkossa yhteensä 75 ha. 16

6.2 Vaikutukset linnustoon - yleistä Suomessa pesivistä linnuista varsinaisiksi suolinnuiksi luetaan 19 lajia, jotka asustavat pääosin avosoilla ja harvapuustoisilla rämeillä (Väisänen ym. 1998). Tyypillisin ja omaleimaisin suolinturyhmä on kahlaajat. Soilla pesivät ja niitä käyttävät ruokailualueenaan myös monet muut kuin varsinaiset suolajit. Linnusto vaihtelee lajistoltaan ja runsaudeltaan suotyypeittäin. Korvissa ja runsaspuustoisilla rämeillä esiintyy runsaasti metsälajeja kun taas avosoilla, nevoilla ja harvapuustoisilla rämeillä viihtyvät avomaiden lajit, joihin miltei kaikki varsinaiset suolintulajit kuuluvat. Kahlaajien lisäksi soilla pesii myös vesi-, peto-, lokki- ja varpuslintuja (Turveteollisuusliitto ry 2002). - arviointi Hangasnevalla tehdään linnustoselvitys kesällä 2009. Linnustoselvitys kattaa Hangasnevan hankealueen. Linnustokartoituksessa selvitetään Hangasnevalla pesivän maalinnuston lajikoostumus ja parimäärät. Arviointiselostuksessa esitetään kesällä 2009 tehtävän linnustoselvityksen tarkemmat tulokset. Selostuksessa arvioidaan hankkeen toteutuksen vaikutuksia alueen linnustoon. 6.3 Luonnon monimuotoisuus ja ilmasto - yleistä Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisten eliöyhteisöjen ja niiden elottoman ympäristön monipuolisuutta ja samalla eri eliölajien määrää ja lajien sisäistä perinnöllistä vaihtelua (Turveteollisuusliitto ry 2002). Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin katsotaan koostuvan lajien sisäisestä eli perinnöllisestä monimuotoisuudesta, lajien monimuotoisuudesta sekä ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuudesta (http://www.ymparisto.fi/). Suoluonnon monimuotoisuutta luovat luonnontilaiset suoyhdistymätyypit, suotyypit ja soille ominaiset kasvi- ja eläinlajien elinympäristöt. Soidensuojelualueiden ja Natura 2000 verkoston tehtävänä on turvata mm. luontotyyppien ja niille luonteenomaisten lajien elinympäristöjen säilyminen. Turvetuotanto vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen lähinnä kahdella tavalla; vähentämällä luonnontilaisia suoyhdistymiä ja suotyyppejä sekä kaventamalla kasvi- ja eläinlajien elinympäristöjä. Alkuperäinen suoluonto häviää turvetuotantoalueelta lähes kokonaan. Lisäksi maaperän kuivuminen vaikuttaa kasvillisuuteen reunaojien läheisyydessä myös hankealueen ulkopuolella. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat sitä suuremmat, mitä harvinaisempia ja uhanalaisempia luontotyyppejä ja eliölajeja suunnitellulla turvetuotantoalueella esiintyy (Turveteollisuusliitto ry 2002). 17

Metsäojitetuilla soilla on pohjaveden pinta laskenut niin paljon, että turpeen muodostuminen on pysähtynyt. Turvekerros ei kasva, vaan se yleensä melko hitaasti hajoaa. Metsäojitettujen soiden maaperä on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja suuren pinta-alansa takia. Metsäojitettujen suoalueiden metaanipäästöt ovat tavallisesti luonnontilaisten soiden päästöjä alhaisemmat. Luonnontilaiset ojittamattomat turvemaat kasvavat hitaasti paksuutta sitoen ilmakehän hiilidioksidia ja vapauttaen metaania ilmakehäään (Kirkinen ym. 2007). - arviointimenetelmät Hangasnevan alueen monimuotoisuutta arvioidaan kesällä 2009 tehtävien kasvillisuusja linnustokartoitusten perusteella. Hangasnevan turvetuotantohankkeen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen arvioidaan vertaamalla hankealueen luontotyyppejä ja lajistoa ympäröivien alueiden muiden soiden ja suojelualueiden luontotyyppeihin ja elinympäristöihin. Vertailussa käytetään olemassa olevia tietoja. Erityistä huomiota kiinnitetään: - luonnonsuojelulain ja asetuksen mukaisiin lajeihin ja luontotyyppeihin (Luonnonsuojelulaki 1096/1996 ja asetus 160/1997). - EU-direktiivilajeihin (lintudirektiivi ja luontodirektiivi) - uhanalaisiin lajeihin (Rassi et al. 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000) - ns. Suomen erityisvastuulajeihin. Lajit, joiden Euroopan populaatiosta huomattava osa pesii Suomessa ja joiden säilyttämisestä Suomella on erityinen vastuu (Leivo 1996). - uhanalaiset suotyypit (Raunio et al. 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus I ja II) - vesilain mukaisiin luontotyyppeihin - Metsähallituksen ympäristöoppaan (Metsähallitus 1997) mukaisiin uhanalaisiin suotyyppeihin. Hankkeen ilmastovaikutuksia arvioidaan olemassa olevan tutkimustiedon perusteella. 6.4 Pohjavesialueet ja lähistön kaivot sekä arvokkaat pienvedet Hangasnevan hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on Hangasnevan lounaispuolella sijaitseva Koivulakson (1097503) I luokan pohjavesialue. Suon ja pohjavesialueen välinen etäisyys on 3 km. Suon ja pohjavesialueen välissä virtaa Kyrönjoki. Muita pohjavesialueita ovat Liipantöngän kylän itäpuolella sijaitseva Liipantönkkä (1097502), jonka etäisyys Hangasnevalle on 5 km, Troiharin kylän eteläpuolella sijaitseva Troihari (1097505), jonka etäisyys suolle on 7 km ja Saarenkangas kylän eteläpuolella sijaitseva Saarenkangas (1040801), jonka etäisyys suolle on 8 km. 18

KUVA 6: Hangasnevan ilmakuva ja hankealueen rajaus. 6.5 Maisemavaikutukset - yleistä Maiseman kokemiseen vaikuttavat ihmisen kokemukset, tavoitteet, toiveet ja asenteet. Tästä syystä arviot samasta maisemasta voivat olla hyvin erilaisia (Turveteollisuusliitto ry 2002). Turvetuotantoalueen maisema muistuttaa maataloustuotannossa olevaa kasvitonta peltoaluetta. 19

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kyrönjokilaakso on peltoalueiden osalta merkitty maakuntakaavassa Hangasnevan kohdalla kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueelle on annettu suunnittelumääräys: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaisilta ja ympäristökeskukselta lausunto. - arviointimenetelmät Arviointiselostuksessa kuvataan alueen ojitukset, avonaisuus, suon reuna-alueiden tila sekä ympäristön pinnanmuodot. Alueella esiintyvän suomaiseman yleisyyttä arvioidaan kuntatasolla. Selostuksessa kuvataan myös maiseman luonnontilaa ja maisemaa muuttanut aikaisempi ihmistoiminta sekä huomioidaan mahdolliset rakenteet (esim. sähkölinjat). Arviointiselostuksessa arvioidaan tuotantoalueen näkyvyyttä läheisille alueille ja arvioidaan hankkeen toteuttamisen aiheuttamat muutokset alueen kauko- ja lähimaisemassa ottaen huomioon maakuntakaavan merkinnät. Arviointiselostukseen liitetään valokuvia hankealueesta. 6.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kyrönjokilaakso on peltoalueiden osalta merkitty maakuntakaavassa Hangasnevan kohdalla kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueelle annettu suunnittelumääräys on esitetty kohdassa 6.5. - arviointimenetelmät Arviointiselostuksessa tarkastellaan hankkeen kohdassa 6.5 esitettyjä tarkasteluja hyväksi käyttäen hankkeen vaikutusta maakuntakaavan kulttuuriympäristön vaalimismerkintään. 6.7 Hankealueen luonnonvarojen hyödyntäminen - marjastus Hangasnevan tuotantoalue on suurelta osin metsäojitettu ja alue on menettänyt huomattavasti luonnontilaansa. Ojittamattomia alueita ympäröivät metsäojitetut alueet. Suolla on ojittamattomia alueita seitsemässä erillisessä lohkossa eri puolella suota. Suurimman ojittamattoman lohkon ala on 22 ha. Muiden ojittamattomien lohkojen ala on 2-16 ha ja ojittamattomien lohkojen ala on yhteensä 75 ha. Ojittamattomaksi alueeksi on mitattu yli 25 m etäisyydellä ojasta oleva alue. Alueen peruskuivatus on osin tapahtunut metsäojituksen myötä. 20

- arviointimenetelmät Arviointiselostuksessa tarkastellaan Hangasnevan käyttöä marjastukseen alueen kasvillisuusselvityksen antamien tietojen pohjalta. - metsästys Metsästysoikeus kuuluu Suomessa pääsääntöisesti alueen maanomistajalle, eikä metsästys ole jokamiehenoikeus. Hankealue on EPV Bioturve Oy:n omistamaa aluetta.. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy. Tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista. EPV Bioturve Oy selvittää ja harkitsee metsästysoikeuksien vuokraamisen aina toimintansa kannalta. Linnustokartoituksessa saadaan tietoa metsästyksen kannalta merkityksellisten lintulajien esiintymisestä alueella. - virkistys Tietyn alueen virkistyskäytön määrään vaikuttaa mm. alueen väestöpohja, luonnon vetovoima, saavutettavuus ja saatavilla oleva informaatio. Yleisiä soiden virkistyskäytön muotoja ovat marjastus, metsästys, luonnonharrastus ja retkeily (Turveteollisuusliitto ry 2002). Hangasnevan länsi- ja itäpuolella on harvaa asutusta 0,5-1 km etäisyydellä suoalueen reunasta. Kyrönjoen varressa Hangasnevan eteläpuolella on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa merkintä virkistysalueeksi (v-1). Alue sijoittuu noin 2 km Hangasnevalta etelään. Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Alue on tarkoitettu virkistys- ja matkailutoiminnan solmualueeksi, jonne voidaan sijoittaa tarkoitusta tukevia rakennuksia ja rakenteita. Alueen tarkka rajaus määräytyy kuntakaavoituksen yhteydessä. Alueella ei ole voimassa MRL 33 mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. - arviointimenetelmät Hankealueella mahdollisesti sijaitsevat ja suunnitteilla olevat retkeily- ja kelkkailureitit selvitetään. Hankealueen merkitystä marjastus- ja virkistysalueena arvioidaan olemassa olevien ja kasvillisuus- sekä linnustokartoituksesta saatavien tietojen perusteella. 21

6.8 Alapuolinen vesistö sekä vesistö- ja kalatalousvaikutukset - yleistä Turvetuotanto aiheuttaa vaikutuksia vesistössä. Vaikutukset johtuvat lähinnä turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta vesistöön ja mahdollisesti turvepölyn joutumista vesistöön. Turvetuotannon merkittävimmät vesistövaikutuksia aiheuttavat tekijät ovat kiintoaines, humus, ravinteet ja rauta. Turvetuotannolle on ominaista valumavesien määrän suuri vaihtelu ja sitä kautta kuormituksen vaihtelu. Arvioinnissa selvitetään Hangasnevan hankealueen vesistökuormituksen merkitys vedenlaatuun ja vesistön käyttöön. Arvioinnissa tarkastellaan suon kuivatusaikaisia (käyttöönoton) ja turvetuotannon aikaisia vaikutuksia. Arviointi perustuu: o olemassa oleviin tietoihin vedenlaadusta Kyrönjoesta sekä mahdollisena toisena laskusuuntavaihtoehtona (hankealueen pohjoisosa) olevasta Löyhinkiluomasta ja Lapuanjoesta. o kuormituksen suuruusarvioihin, jotka pohjautuvat luonnontilaisten ja metsäojitettujen soiden ominaiskuormitukseen sekä tuotannossa olevien turvetuotantoalueiden ominaiskuormituksiin erilaisilla vesiensuojelumenetelmillä. o laskuvesistön sietokykyyn ottaa vastaan lisäkuormitusta. o hankkeesta aiheutuvan kuormituksen vaikutukseen purkuvesistössä. Hangasnevan hanketuotantoalueen vaikutusten arvellaan hankealueen sijainnin ja osuuden valuma-alueen pinta-alasta perusteella rajoittuvan laskuojana käytettävään pelto-ojaan ja sen laskuun Kyrönjokeen tai Löyhinkiluomaan. Kuivatusvesien lisäksi vesistökuormitusta aiheuttaa tuotannon aikainen pölyäminen. Sen vaikutus rajoittuu yleensä tuotantoalueiden läheisille vesialueille. - alapuolinen vesistö ja tuotantoalueen vesien johtaminen Kyrönjoki - yleistä Kyrönjoki virtaa Etelä-Pohjanmaan lakeuksien halki lähes pohjois- etelä suuntaisena, kaartuen kuitenkin alajuoksulla kohti luodetta. Tärkeimmät sivuhaarat ovat Seinäjoki, Jalasjoki ja Kauhajoki. Joki laskee Vassorinlahteen Vaasan pohjoispuolella aivan Selkämeren ja Perämeren vesistöalueiden rajamaille. Vesistöalueen suora pituus kaakkois- luoteissuuntaan mitattuna on noin 134 km. Pinta-alaltaan Kyrönjoen vesistöalue on 4 923 km² ja se sijaitsee Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vastuualueella 18 kunnan alueilla ja yhteensä 24 kunnan alueilla. Vesiä uomaan saapuu Vaasan, Mustasaaren, Vähänkyrön, Isonkyrön, Ylihärmän, Ylistaron, Ilmajoen, Jurvan, Kurikan, Seinäjoen, Teuvan, Kauhajoen, Jalasjärven, Peräseinäjoen, Nurmon, Lapuan, 22

Vöyrin ja Laihian kuntien alueilta. Joki on Länsi-Suomen suurin. Vaasan kaupunki ottaa raakavetensä Kyrönjoesta (http://www.ymparisto.fi/). Kyrönjoessa on neljä isompaa voimalaitosta ja neljä tekoallasta. Jokivesi on väriltään tummaa ja se kärsii ajoittain pahoista happamuusongelmista erityisesti alajuoksulla. Vesistöalueen maaperä on paikoin luontaisesti hapanta alunamaata, josta johtuen veden alumiinin ja muiden metallien pitoisuudet saattavat nousta korkeiksi. Vesistöä kuormittavat myös erityisesti maaseudun hajapäästöt. Kyrönjoen valuma-alueella oli vuonna 2007 toiminnassa 67 turvetuotantoaluetta,joiden yhteenlaskettu kokonaispintaala on 8 700 ha. Turvetuotantoalueiden osuus joen kokonaiskurmituksesta on muutaman prosentin luokkaa (kuva 7). KUVA 7: Kyrönjoen laskennalliset fosfori- ja typpikuormitukset ja niiden jakautumiset (Nuotio 2008). Kyrönjoen virtaamien vaihtelut ovat suuria ja epäsäännöllisiä. Erot pienimmän ja suurimman virtaaman välillä ovat jopa 400 kertaisia (ylivirtaama HQ 528 m³/s, keskivirtaama MQ 43 m³/s, alivirtaama NQ 2,3 m³/s) ja vedenpinnan korkeudenvaihtelu voi olla jopa seitsemän metriä. Vaihteluihin vaikuttavat vallitseva lämpötila, sadanta ja lumien sulamisvedet. Myös valuma-alueen maankäyttö (pellot, ojitukset) ja vähäjärvisyys vaikuttavat veden viipymän kautta ratkaisevasti virtaamien määriin. (http://www.ymparisto.fi/). - asutus Kyrönjoen valuma-alueella asuu yli 100 000 ihmistä ja asutus keskittyy taajamiin ja jokilaaksoihin ("nauhakylät"). Väestöstä hieman yli puolet toimii palveluelinkeinoissa, kolmannes jalostuksen parissa ja viidennes maa- ja metsätaloudessa. Erittäin merkittävä työllistäjä on myös pieni ja keskisuuri teollisuus. Matkailuun liittyvät palvelut ovat viime aikoina lisääntyneet. Asutuksen jätevedet aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä, hapenkulutusta ja hygieenistä haittaa. Jätevedet ja runsas levätuotanto saattavat aiheuttaa haju- ja makuhaittoja veteen sekä esteettisiä haittoja. Haitat korostuvat etenkin kesäisin, jolloin 23

virtaamat ovat alhaisimmillaan ja loma-asutuksen kuormitus suurimmillaan sekä vesien virkistyskäyttö vilkkainta. Kyrönjoen vesistöalueella toimii kymmenen kunnallista jätevedenpuhdistamoa. Vesistöalueen väestömäärä on reilut 100 000, josta noin 40 000 on kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella. Kaikki Kyrönjoen kunnalliset puhdistamot ovat tällä hetkellä biologis-kemiallisia puhdistamoita. Ne puhdistavat jätevesien sisältämän fosforin ja orgaanisen aineen hyvin, mutta typen poisto on heikompaa. (http://www.ymparisto.fi/). - sulfidimaat Pohjanmaan maaperän happamuus on peräisin viimeisen jääkauden jälkeiseltä ajalta, kun Litorinameren pohjalle kertyi sulfaattimaita. Kerrostumat ovat lähellä maanpintaa ja niitä kutsutaan alunamaiksi eli sulfaattimaiksi. Kun rikkikerrostumat joutuvat tekemisiin hapen kanssa, esimerkiksi ojitusten yhteydessä, voi seurauksena olla valumaveden huomattava happamoituminen. Happamuuden yhteydessä lisääntyy metallien esimerkiksi raudan ja alumiinin haitallisten muotojen huuhtoutuminen. Happamuus ei välttämättä haittaa vesistön virkistyskäyttöä, mutta vesieliöstö kärsii alhaisesta ph:sta ja metallikuormituksesta. Vuoden 1996 keväällä Kyrönjoen suulla kuoli ainakin 60 tonnia kalaa (Teppo ym. 1999). Samoin syksyllä 2006 useiden Pohjanmaan jokien, esimerkiksi Ähtävänjoen ja Kyrönjoen alaosilla oli runsaasti kuolleita kaloja. Sulfidikerrosten syvyys ja rikkipitoisuus vaihtelee paikasta toiseen. Sinänsä sulfidikerroksista ei aiheudu happamuushaittoja ympäristöön, mikäli ne pysyvät pohjaveden pinnan alapuolella. Rikkipitoisuus on keskimäärin suurin Keski- ja Pohjois- Pohjanmaan rannikolla, vaikka sulfaattimaita on eniten Etelä-Pohjanmaalla korkeuskäyrän 60 m alapuolella. Maat joissa on runsaasti sulfidia lähellä pintaa, tuottavat valumavesiin suuremman happamuuden kuin sellaiset maat, joissa rikkipitoisuus on pienempi ja kerrokset syvällä (Yli-Halla 2003). Happamuushaittoja voidaan vähentää samanlaisin keinoin kuin maa- ja metsätalouden ravinne- ja kiintoaineskuormitusta. Näitä keinoja ovat esimerkiksi kosteikot, peltojen säätösalaojitus ja kalkkisuodinojitus sekä ojitussyvyyden vähentäminen ja ojien padottaminen (Nuotio 2008). Lapuanjoki - yleistä Lapuanjoki saa alkunsa Suomenselältä Alavuden ja Virtojen väliseltä alueelta. Latvavesistöt yhtyvät Sapsalampeen ja laskevat siitä edelleen Pahajokea pitkin Alavudenjärveen, jonka alapuolella jokeen yhtyy idästä tuleva Töysänjoki. Lapuan keskustassa jokeen liittyy Nurmonjoki ja hieman alempana Kauhavanjoki. Perämereen Lapuanjoki laskee Uudenkaarlepyyn kaupungin pohjoispuolella. Joen valuma-alue on 4 137 km² ja se on siten Kyrönjoen jälkeen Etelä-Pohjanmaan alueen toiseksi suurin joki. Joen valuma-alueesta on vain 2,8 % järviä, joista suurimmat ovat Kuortaneenjärvi ja Kuorasjärvi sekä Hirvijärven tekojärvi. Yli 50 ha järviä Lapuanjoen vesistöalueella on 40 ja niistä 25 sijaitsee Alavuden ja Töysän kunnan alueella (http://www.ymparisto.fi/). 24

Lapuanjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvia kuntia ovat alajuoksulta pohjoisimpana Alahärmän kunta ja eteläisimpänä Alavuden kaupunki. Muita vesistöalueella sijaitsevia eteläpohjalaisia kuntia ovat Nurmo, Seinäjoki, Lehtimäki, Töysä, Kuortane, Lapua, Kauhava ja Ylihärmä. Joki laskee Perämereen Uudenkaarlepyyn pohjoispuolella. Lapuanjoen vesistön koskiin on aikojen kuluessa rakennettu erikokoisia vesilaitoksia ja patoja energian tuotantoa varten. Suurinta osaa vesistöalueen järvistä säännöstellään. Nurmonjoen latvajärvet ja myös Hirvijärven ja Varpulan tekojärvet ovat säännösteltyjä. Lapuanjoen veden laadun ongelmia ovat happamuus ja rehevyys. Veden happamuuden vaihteluihin ja alhaisiin ph- ja alkaliniteettiarvoihin vaikuttavat ennen kaikkea valuma-alueen alunapitoisella maaalueella aiemmin tehdyt kuivatustyöt ja ojitukset. Vesistöalueelle kohdistuva mittava ravinne- ja orgaaninen kuormitus ovat peräsin maa- ja metsätalousalueilta, turvetuotantoalueilta, vesistörakentamisesta sekä taajamien ja haja-asutusalueiden jätevesistä. Rehevyys kasvaa yläjuoksulta alaspäin tultaessa kuormituksen kasvaessa. Toisaalta vesistöalueen yläosassa sijaitsevat järvet tasoittavat ja pienentävät ravinnepitoisuuksia. Lapuanjoen suuri ravinne- ja orgaaninen kuormitus tulee maa- ja metsätalousalueilta. Maatalouden merkitys joen kuormittajana on merkittävä suuren peltoalan vuoksi, 23 % vesistöalueen pinta-alasta. Esimerkiksi fosforikuormituksesta yli puolet on peräisin maataloudesta ja noin neljäsosa luonnonhuuhtoumaa (Nuotio 2008). Lapuanjoen vesistöalueella on turvetuotantosoita tuotannossa yhteensä n. 2500 ha. Eniten turvetuotantoa on Nurmonjoen valuma-alueella (Nieminen 2001, Turveteollisuusliitto 2001). Hangasnevan tuotantoalueen vesien johtaminen Hangasnevan sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella (42), Kyrönjoen keskiosan (42.02) Hankikosken alueella (42.023) alueella. Aivan suon pohjoisosa sijaitsee Lapuanjoen (44) keskiosan (44.02) Löyhinkiluoman valuma-alueella (44.025). Hangasnevan etelä- ja länsiosasta vedet purkautuvat metsäojien kautta peltoalueen kuivatusojiin ja niitä pitkin edelleen Kyrönjokeen. Kyrönjoen valuma-alue on Hanhikosken alueen alarajalla 3 947,44 km². Hangasneva sijaitsee noin 1 km etäisyydellä Kyrönjoesta. Hangasnevan pohjoisosasta vedet purkautuvat Löyhinkiluomaan. Löyhinkiluoma (44.025) sijaitsee Lapuanjoen (44) keskiosan (44.02) alueella. Löyhinkiluoman valuma-alue on 67,50 km². Löyhinkiluoma laskee Lapuan Alajoen kautta Lapuanjokeen. Lapuanjoen valuma-alue on Alajoen laskussa 2677,71 km² ja Kauhavanjoki mukaan luettuna 3325,63 km². Hangasnevalta on 17 km Löyhinkiluoman laskuun Lapuanjokeen. Hangasnevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan noin 315 ha:n tuotantoalueelta vesienkäsittelyrakenteiden kautta Kyrönjokeen. Suon pohjoisosan kuivatusvesien johtamisessa selvitetään vesien johtaminen Löyhinkiluoman kautta Lapuanjokeen. Tarkasteltavina vesienkäsittelyrakenteina ovat allastus (laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset) ja virtaamansäätörakenteet lisättynä sulan maan aikaan toimivassa olevalla pintavalutuksella tai ympärivuotisesti toiminnassa olevalla 25

pintavalutuksella tai sulan maan aikaan toimivassa olevalla kemiallisella puhdistuksella. Sulan maan aikaan toimivalle pintavalutuskentälle kuivatusvedet nostetaan pumppaamalla polttomoottori- tai sähkökäyttöisellä pumpulla. Sähkövirran saanti ja siten ympärivuotinen pumppaus pintavalutuskentälle tai kemikaloinnin käyttö selvitetään. Sulan maan aikaan toiminnassa olevissa vesiensuojeluratkaisuissa (pintavalutus ja kemikalointi) johdetaan vedet talviaikaan allastuksen ja virtaamansäätörakenteiden kautta. - arviointimenetelmät Arviointiselostuksessa kuvataan alapuolisen vesistön veden laatu, kalasto ja kalastus sekä rapu ja ravustus olemassa olevien tietojen perusteella. Samoin tuotantoalueen alapuolisen vesistön maankäyttö esitetään olemassa olevien tietojen perusteella. Arviointiselostuksessa Hangasnevan tuotantoalueelta lähtevän veden laatu sekä kuntoonpano- ja tuotantovaiheen brutto- ja nettokuormitus alapuoliseen vesistöön arvioidaan ennakkotietojen ja muiden vastaavilla vesiensuojelumenetelmillä hoidettavien tuotantoalueiden tarkkailutulosten perusteella. Kuormitusarvio tehdään koko vuodeksi, ottaen huomioon eri vuodenaikoina käytössä olevat vesienkäsittelymenetelmät. Lisäksi arvioidaan hetkellisen ylivaluntatilanteen (esim. voimakas sadejakso) kuormitus. Selostuksessa arvioidaan Hangasnevan turvetuotannon aiheuttaman kuormituslisän vaikutus alapuolisessa vesistössä. Lisäksi arvioidaan Hangasnevan turvetuotannon kuormituksen vaikutus alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen sekä virkistyskäyttöön. Sulfidimaiden esiintyminen Hangasnevan alueella selvitetään Hangasnevan turvetuotannon suunnittelun maastotutkimusten yhteydessä kesällä 2009. Turvepaksuutta kairattaessa otetaan myös pohjamaasta näytteitä, joiden ph mitataan heti näytteenoton yhteydessä. Hangasneva sijoittuu tasolle 37-43 mpy. Taustatietojen perusteella sulfaattimaita on Etelä-Pohjanmaalla korkeuskäyrän 60 m alapuolella. 6.9 Pölyvaikutukset - yleistä Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Siihen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m / s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölymuodostus ja leviäminen ympäristöön ovat erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten 26