Syömishäiriöt. Tietoisuuspäivä Tampereen kaupunki, Tipotien sosiaali- ja terveysasema Juha-Matti Väänänen Vastaamo.

Samankaltaiset tiedostot
Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka

MLL Nuoren kohtaaminen Nuorten syömishäiriöt

Nuorten syömishäiriöt - puuttuminen ja hoitoon ohjaaminen

Psykoositietoisuustapahtuma

Anorexia nervosa Somatisk vårdv

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

Miten oppia syömään monipuolisesti? Case: anoreksia

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U

SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ

Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)

Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista.

(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy. Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Mielenterveyden häiriöt

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach Ludwigshafen DE Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

SYÖMISHÄIRIÖIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA HOIDON YLEISET PERIAATTEET

PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Agatha Christie: Where is the body? Aila Rissanen Syömishäiriöyksikkö Psykiatrian klinikka HYKS

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät Jarmo Salo

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Nuoruusiän erityispiirteet. Katri Makkonen Ylilääkäri Espoon kaupunki

Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS


Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

VESOTE-Pirkanmaa. VESOTE-Pirkanmaan ravitsemustyöryhmä AVOHOITO Haastattelu- ja havainnointilomake mielenterveysasiakkaan ruokailussa

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Osteoporoosi (luukato)

Käypä hoito -suositus. Syömishäiriöt

VANHUSTEN SYÖMISH ONKO NIITÄ?

Syömishäiriöt. Mistä on kyse? Tunnista, kohtaa ja puutu.

Riippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Traumat ja traumatisoituminen

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVAN HOITOTYÖ

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA,

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Koko elämä sirpaleina

Lotta Karvonen SYÖMISHÄIRIÖT VERKKOMATERIAALIN TUOTTAMINEN DECIBEL.FI- SIVUSTOLLE

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

ANOREXIA NERVOSAA SAIRASTAVAN NUOREN HOITOKETJU NUORISOPSYKIATRIASSA

Suomalaisten mielenterveys

Haasteita ja mahdollisuuksia

PARI SANAA SYÖMISHÄIRIÖSTÄ

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Miesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen.

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Lappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi. liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille vuotiaille.

LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS

PARI SANAA SYÖMISHÄIRIÖISTÄ. Lounais-Suomen SYLI ry Toiminnanohjaaja Sami Heimo

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa. TPA Tampere ravitsemus

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp

Sisällys. I Potilaan tutkiminen ja diagnostiikka. 1 Psykiatria ja mielenterveys Potilaan tutkiminen 43

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl

Susanna Kallio, Marika Kantoniemi. Syömishäiriöiden yhteys nuorten terveyteen

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut

VESOTE-Pirkanmaa. VESOTE-Pirkanmaan ravitsemustyöryhmä VUODEOSASTO Haastattelu- ja havainnointilomake mielenterveysasiakkaan ruokailussa

Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus T.V.

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

Transkriptio:

Syömishäiriöt Tietoisuuspäivä Tampereen kaupunki, Tipotien sosiaali- ja terveysasema 16.5.2017 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 1

Sisältö Syömishäiriöt Anoreksia Nervosa Bulimia Nervosa Ahmimishäiriö Miesten häiriöiden eritysipiirteitä Yhteenveto 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 2

Syömishäiriöt Anoreksia nervosa (laihuushäiriö) 1900 luvun alkupuolelta alkaen Alamuotoja, esim orthorexia Bulimia nervosa (ahmimishäiriö, kompensointi) 1979 kuvattu omana sairautenaan, tautiluokitukseen 1980 ensimmäisen kerran BED (ahmimishäiriö, ei kompensointia) 2013 tautiluokitukseen Epätyypilliset/sekamuotoiset/tarkemmin määrittelemättömät syömishäiriöt 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 3

Syömishäiriöiden esiintyvyys 5.2%:lla tytöistä oli diagnosoitava anorexia, bulimia, tai binge eating disorder. Jos otetaan mukaan tarkemmin määrittämättömät häiriö, 13.2%:lla tytöistä on ollut diagnosoitava syömishäiriö 20 vuoden ikään mennessä. 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 4

Anoreksia nervosa Esiintyvyys (nuorilla naisilla) 0,3% Sairastuvuus vuosittain (nuorilla naisilla) 8/100 000 Lisääntynyt 1970-luvulta lähtien (15-24 vuotiaat naiset) Lievien häiriöiden määrän kasvu selkeä (perusterv huollossa hoidettavien) Sairastuminen yleisintä 15-19v 90-95% naisia Suomessa 18-29v anoreksia jossain vaiheessa 3% ja tutkimushetkellä 0,2% naisista, ja miehillä 0,2%:lla jossakin vaiheessa ollut. 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 5

Anorexia nervosa A. Paino vähintään 15 % alle pituuden mukaisen keskipainon tai BMI korkeintaan 17,5. Esimurrosikäisten potilaiden paino saattaa kasvun aikana jäädä jälkeen pituuden mukaisesta keskipainosta ilman, että paino varsinaisesti laskee. Vanhemmilla potilailla tulee tapahtua painon laskua. B. Painon lasku on itse aiheutettua välttämällä»lihottavia» ruokia. Lisäksi saattaa esiintyä liiallista liikuntaa, itse aiheutettua oksentelua sekä ulostuslääkkeiden, nestettä poistavien tai ruokahalua hillitsevien lääkkeiden käyttöä. C. Potilas on mielestään liian lihava ja pelkää lihomista. Kyseessä on ruumiinkuvan vääristymä. Potilas asettaa itselleen alhaisen painotavoitteen. 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 6

Anorexia nervosa D. Todetaan laaja-alainen hypotalamus-aivolisäkesukupuolirauhasakselin endokriininen häiriö, joka ilmenee naisilla kuukautisten puuttumisena ja miehillä seksuaalisen mielenkiinnon ja potenssin heikkenemisenä. Mikäli häiriö alkaa ennen murrosikää, kasvu ja murrosiän fyysiset muutokset viivästyvät tai pysähtyvät. Potilaan toipuessa murrosiän kehitys jatkuu usein normaalisti, mutta tavallista myöhempään. Lisäksi kasvuhormonin ja kortisolin pitoisuudet saattavat olla koholla, kilpirauhashormonin aineenvaihdunta elimistössä saattaa olla muuttunut ja insuliinineritys voi olla poikkeavaa. E. Ahmimishäiriön kriteerit (F50.2) A ja B eivät täyty 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 7

Anorexia nervosa Liitännäisoireet ¾ syömishäiriöpotilaista kärsii myös Masennus Ahdistuneisuus Pakko-oireet Vaativan persoonallisuuden piirteet Itsetuhoisuus Jos kompensaationa tyhjentämiskäyttäytymistä, psyykkiset lisäoireet ja itsetuhokäyttäytyminen on tavallisempaa 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 8

Erotusdg, AN Painonlaskun somaattiset syyt: Keliakia ym imeytymishäiriöt Kilpirauhasen liikatoiminta Lisämunuaisen liikatoiminta Diabetes Masennus Somatisaatio Skitsofrenia Autismi ym neuropsykol. häiriöt 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 9

Riskitekijät AN Sosiaaliluokka Länsimaiset ihanteet, mutta myös muissa kuin länsimaissa sairautta esiintyy Sukupuoli Miehillä: sukupuoliroolin ristiriidat, seksuaalisuuden ongelmat Lajit, joissa painoon kiinnitetään huomiota Perhedynaamiset ongelmat? 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 10

Riskitekijät AN Lapsuuden traumat, erityisesti seksuaalinen hyväksikäyttö Temperamentin ja persoonallisuuden piirteet Sukurasitus perheessä Geenitutkimus: serotoniinijärjestelmän poikkeavuudet Serotoniinin ja estrogeenin yhteistoiminta Murrosiän merkitys? Tyytymättömyys kehoon Psykososiaaliset vaatimukset 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 11

Riskitekijät AN Itsetunto Toisten mielipiteiden merkitys Ihmissuhteiden ongelmat 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 12

Sairauden kulku AN Alkaa nuoruusiän alkuvuosina Lapsuudessa alkavista 30% pojilla Usein pitkäaikainen Kulku aaltoileva 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 13

Tutkiminen Fyysinen tutkiminen Esitiedot: kasvu ja kehitys, syömis- ja liikuntatottumukset, kuukautisten alkaminen ja nykytilanne, oksentelu, lääkkeiden käyttö Ravitsemustila (suhteellinen paino, painoindeksi) Murrosiän vaihe, verenpaine, pulssi, sydän, raajojen verenkierto, turvotukset, ihomuutokset, hampaiden kunto. 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 14

Muut tutkimukset Laboratorio tutkimukset EKG EEG jos on neurologisia oireita Aivojen kuvaus joissain tapauksissa Hormonipitoisuudet, jos kuukautiset eivät ala painon noustua Luuntiheysmittaus joissakin tapauksissa 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 15

Psykiatrinen tutkimus Alkukartoitus perusterveydenhuollossa Jatkotutkimukset erikoissairaanhoidossa Tavoitteena on varmistaa syömishäiriö (erotusdiagnostiikka) ja arvioida häiriön vaikeusaste sekä liitännäissairaudet Arvioidaan psyykkisen kehityksen aste 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 16

Psykiatrinen tutkimus Potilaan oma haastattelu Nuorilla ja lapsilla vanhempien haastattelu Käydään läpi kaikki oirekategoriat syömishäiriöön liittyen Kehitys ja kasvu Aikaisemmat ongelmat Laaja-alaisesti psykiatriset oireet Sairauden kehittyminen 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 17

Psykiatrinen tutkimus Lomakkeet Syömishäiriöön (EDE/EDI) Ahdistuneisuuteen (OASIS) Masentuneisuuteen (BDI) Muihin tarvittaessa 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 18

Hoito AN Moniammatillisuus Ravitsemustilan korjaaminen Tavoitepaino, välitavoitteet Ruokavalion suunnittelu, kuka vastaa, kuinka tarkkaa ateriasuunnitelmaa tarvitaan? Normaali ruoka Vaikean aliravitsemuksen korjaaminen: hidas eteneminen Refeeding oireyhtymä (rytmihäiriöt, hypofosfatemia, delirium) 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 19

Hoito AN Palkkiot Liikuntarajoitukset Nenä-mahaletku Luukato, hampaat. 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 20

Hoito AN (Tays) Kriisi-interventio Perhetyö Tarkemmat tutkimukset Perhetyö jatkuu Oma hoitosuhde Tukena päiväosastohoito ja kokovuorokausiosastohoito 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 21

Hoito AN Psykoterapia: Rauhallisessa vaiheessa Pahimman aliravitsemuksen korjaannuttua KBT ja IPT ovat tehokkaita, pitkäaikainen terapia tarpeen Psykofyysinen fysioterapia Perheterapia Lääkehoito ahdistuksen hallintaan ja liitännäisoireisiin 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 22

Hoito AN Osastohoito: Somaattiset syyt: Painoindeksi <14, paino <70%pituuden mukaisesta keskipainosta, 25%:n painon lasku 3 kk:ssa Vakavat elektrolyytti tai aineenvaihduntatasapainon häiriöt Syst RR<70, pulssi<40 tai EKG muutoksia 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 23

Hoito AN Osastohoito Psyykkiset syyt Psykoottiset oireet Vakava itsetuhoisuus Vakava masennus Vakavat ongelmat perhetilanteessa Avohoidon keinot eivät riitä 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 24

Ennuste AN Kuolleisuus 5-10% N 50% paranee N 30% oireilua N 10-20% kroonistuu Taudin vakavuus Pitkäsairastaminen ennen hoidon alkua Pieni painoindeksi Myöh. pakko-oireista häiriötä, masennusta, persoonallisuushäiriöitä 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 25

Bulimia nervosa Esiintyvyys nuorilla naisilla 1% Sairastuvuus vuoden aikana nuorilla naisilla >13/100 000 Suurin sairastuvuus hieman myöhemmin kuin AN Suomessa 18-29v bulimia oireita 4% naisista ja diagnosoitava bulimia 2%:lla, joillakin miehillä oireita, yhdelläkään ei diagnoosia (mutta arvioitu että miehiä on 10-15% sairastavista) 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 26

Bulimia nervosa A. Toistuvia ylensyömisjaksoja (vähintään kahdesti viikossa ainakin kolmen kuukauden ajan), jolloin potilas nauttii suuria ruokamääriä lyhyessä ajassa. B. Ajattelua hallitsee syöminen ja voimakas halu tai pakonomainen tarve syödä. C. Potilas pyrkii estämään ruuan»lihottavat» vaikutukset itse aiheutetun oksentelun, ajoittaisen syömättömyyden, ruokahalua hillitsevien lääkkeiden, ulostuslääkkeiden, kilpirauhaslääkkeiden tai nesteenpoistolääkkeiden väärinkäytön avulla. D. Potilaalla on käsitys, että hän on liian lihava, ja hänellä on lihomisen pelko, mikä johtaa usein alipainoisuuteen. Psykopatologian muodostaa sairaalloinen lihavuuden pelko. Potilas asettaa itselleen tarkan painorajan, joka selvästi alittaa ihanteellisen, terveen painon. Usein, mutta ei aina, potilas on aikaisemmin sairastanut laihuushäiriötä. 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 27

Bulimia nervosa Ahmimisen määritelmä: Vähintään kolme seuraavista Syö huomattavasti normaalia nopeammin. Syö kunnes on epämiellyttävän täysi olo. Syö suuria määriä suokia, vaikka ei ole fyysisesti nälkäinen Syö yksin, koska tuntee häpeää syömänsä ruuan määrästä Tuntee itseinhoa, masentuneisuutta tai voimakasta syyllisyyttä jälkikäteen. 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 28

Bulimia nervosa Liitännäisoireet ¾ syömishäiriöpotilaista kärsii myös Masennus Ahdistuneisuus Pakko-oireet Persoonallisuuden häiriöt Päihdeongelmat Itsetuhoisuus Luukato 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 29

Bulimia nervosa Erotusdiagnoosi Somaattiset sairaudet Kilpirauhasen toimintahäiriöt Lisämunuasikuoren toimintahäiriöt Mielialahäiriöt Neuropsykiatriset häiriöt Hillitsemishäiriöt BED 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 30

Riskitekijät BN Sosiaaliluokka Länsimaiset ihanteet, mutta myös muissa kuin länsimaissa sairautta esiintyy Sukupuoli Miehillä: sukupuoliroolin ristiriidat, seksuaalisuuden ongelmat Lajit, joissa painoon kiinnitetään huomiota Perhedynaamiset ongelmat? 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 31

Riskitekijät BN Lapsuuden traumat, erityisesti seksuaalinen hyväksikäyttö Temperamentin ja persoonallisuuden piirteet Sukurasitus perheessä Serotoniinijärjestelmän poikkeavuudet Murrosiän merkitys? Tyytymättömyys kehoon Psykososiaaliset vaatimukset 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 32

Riskitekijät BN Itsetunto Toisten mielipiteiden merkitys Ihmissuhteiden ongelmat 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 33

Taudinkulku BN Alkaa nuoruusiän loppupuolella Raju laihdutusyritys Jatkuu usein vuosia ennen hoitoon hakeutumista Voimakkaita laihdutus yrityksiä, ahmimista, tyhjentämiskäyttäytymistä Häiriö voi olla jatkuvaa tai jaksottaista 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 34

Hoito BN Ravitsemus neuvonta Psykofyysinen fysioterapia Psykoterapia KBT, IPT Ryhmäpsykoterapia Ryhmäpsykoedukaatio Lääkitys:SSRI (fluoxetiini), oireet helpottuvat, mutta <1/3 tulee oireettomiksi pitkäakaisessa seurannassa Paras teho yhdistämällä psykoterapia ja lääkehoito 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 35

Ennuste BN 50% paranee Hoitamattoman taudin pitkä kesto Päihdeongelma Hoidon loppuvaiheen oksentelu 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 36

Binge eating disorder Esiintyvyydestä tiedetään vähemmän kuin AN ja BN On selvästi yleisempi Elinaikana 0,2-3,5% naisista ja 0,9-2%miehistä esiintyy Sukupuolijakauma on selvästi tasaisempi kuin AN ja BN, jopa 40% sairastuneista on miehiä 30%:lla laihdutushoitoa hakevista 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 37

Binge eating disorder Alkaa yleensä teini-iässä tai nuorena aikuisena On tavattu myös lapsuudessa ja myöhemmässä aikuisuudessa 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 38

Binge eating disorder Oireet: Toistuvia ahmimis episodeja (ks BN) Syö tiettynä aikana huomattavasti keskimääräistä suuremman määrän Kontrollin menettäminen syömisen aikana Tuottaa huomattavaa rasitetta Vähintään kerran viikossa kolmen kuukauden ajan Ei kompensatorista käyttäytymistä 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 39

Binge eating disorder 28 % saa hoitoa sairastumisen aikaan ja 44% elinaikana Terapia ja lääkehoito paras yhdistelmä. 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 40

Miesten syömishäiriöt Harvinaisempia kuin naisilla. AN: pyrkimys laihuuteen, useammin ja pakonomaisempaa liikuntaa BN: usein ollut ylipainoa. Ahmimisen kompensaatio useammin ja pakonomaisempaa liikuntaa ja erilaiset ravintovalmisteet BED: yleisempi suhteessa muihin häiriöihin Tyypillistä usein lihasmassaan tyytymättömyys 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 41

Monimuotoinen malli Riski/altistavat tekijät Laukaisevat tekijät Ylläpitävät tekijät Sosiokulturaaliset tekijät Sukupuoli Perhetekijät Persoonalli-suus Neurobiologiset tekijät Ympäristötekijät Aiempi psykiatrinen toimintakyky Lihavuus, kiusaaminen Laihdutus Murrosiän kehitys Traumaattiset tapahtumat Nälkiintymi-sen vaikutukset Ratkaisema-ton trauma Perheen toimintaongelmat 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 42

Yhteenveto Aikainen havaitseminen erityisen tärkeää Kouluterveydenhuolto Muu havainnointi koulussa, ruokailut liikuntatunnit Asenteiden muokkausta tehdään (älä laihduta päivä), näiden tehosta ei vielä ole tutkittua tietoa Hoidon tehon mittarina myös oireiden väheneminen, hallinnan paraneminen, liitännäisoireiden väheneminen, kehityksen jatkuminen, toimintakyky. 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 43