Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Transkriptio

1 Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL

2 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot: Lightlake Sinclar Kongressimatka: Jansen-Cilag Luentopalkkio: Professio Oy Tekijäpalkkio: Kustannus oy Duodecim

3 Käypä hoito Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntija-työryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

4 Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva tutkimusnäyttö Kohtalainen tutkimusnäyttö Niukka tutkimusnäyttö Ei tutkimusnäyttöä Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvia näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus); tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin.

5 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä Jaana Suokas, psykiatrian erikoislääkäri, HUS/HYKS, puhenjohtaja Heidi Alenius, yleislääketieteen erikoislääkäri, Lempäälän terveyskeskus Hanna Ebeling, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, OYS Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu, psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri; Satakunnan sairaanhoitopiiri Leea Järvi, laillistettu ravitsemusterapeutti, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö Minna Koskinen, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, TAYS:n Eila Laukkanen, psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, KYS Katarina Meskanen, psykologi, HUS/HYKS Laure Morin-Papunen, synnytys- ja naistentautiopin erikoislääkäri, OYS Anita Ryöppönen, sairaanhoitaja, perheterapeutti; HUS/HYKS Ulla Salonen, yleislääkäri; YTHS, Helsinki Päivi Tossavainen, lastenendokrinologian erikoislääkäri, OYS Piia Vuorela, synnytys- ja naistentautiopin erikoislääkäri; HUS Porvoon sairaala ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -toimittaja), sihteeri

6 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä (2) Asiantuntijat: Aila Rissanen, sisätautien erikoislääkäri; HUS/HYKS Jukka Meurman, professori, ylilääkäri; Helsingin yliopisto ja HUS/HYKS Tarja Takala; fysioterapeutti, Valkeakosken aluesairaala Päivi Tapanainen, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, OYS

7 Yleistä syömishäiriöistä - Nuorilla ja nuorilla aikuisilla naisilla yleisiä mielenterveydenhäiriöitä, joihin liittyy poikkeavan syömiskäyttäytymisen lisäksi psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen toimintakyvyn häiriintyminen - Syömiseen liittyvien ongelmien kirjo on laaja ja raja syömishäiriön ja normaalikäyttäytymisen välillä on liukuva

8 Uutena mukana suosituksessa on aikuisten syömishäiriöt Miksi? Syömishäiriöihin sairastutaan 18-vuoden jälkeen ja nuorten sairastaminen voi jatkua 18v jälkeen Syömishäiriöt voivat olla pitkäaikaisia ja kulultaan aaltoilevia Syömishäiriöpotilaiden hoidossa nuorilla ja aikuisilla on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia

9 Mitä muuta uutta päivityksessä? Käsitelty ahmintahäiriötä (= binge eating disorder, BED) Käsitelty pitkittyneen syömishäiriön hoitoa Perusterveydenhuollossa toteutettu itsehoito voi olla osalle riittävä hoito (B) Laihuushäiriötä sairastavat nuoret hyötyvät perhepohjaisesta hoidosta jossa keskitytään syömishäiriöoireiden hallintaan (B)

10 Korostettu aiempaa enemmän - avohoidon ensisijaisuutta - syömishäiriöiden varhaista tunnistamista ja aktiivista hoito-otetta - perheiden ja läheisten mukana oloa hoidossa

11 Samanaikaissairaudet (komorbiditeetti) Yhtaikaiset muut häiriöt ovat syömishäiriötä sairastavilla tavallisia Merkittävimpiä: masennus, ahdistuneisuushäiriöt, pakkooireet ja persoonallisuushäiriöt Autismikirjon häiriöitä on enemmän kuin muilla saman ikäisillä Keskimääräistä enemmän autoimmuunisairauksia Syömishäiriöitä esiintyy diabeetikoilla kaksi kertaa enemmän kuin ei-diabeetikoilla Ahminta- ja ahmimishäiriöihin liittyy huomattavasti suurentunut tyypin 2-diabeteksen riski

12 Tunnista varhain Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen voivat lyhentää sairastamisaikaa ja parantaa ennustetta Jo pieni puuttuminen voi normalisoida tilanteen Epäilyn herättyä on aktiivisesti selvitettävä syömishäiriön mahdollisuus

13 Hoidon porrastus Perusterveydenhuollon tehtävät: Syömishäiriöiden tunnistaminen ja somaattinen tutkiminen sekä lievempien häiriöiden hoito. Erikoissairaanhoidon tehtävät Hoidon ja arvion järjestäminen potilaille, joiden syömishäiriö ei ole korjaantunut perusterveydenhuollon interventioilla. Mikäli potilaan hoito ei edisty, kannattaa konsultoida tai ohjata potilas arvioon syömishäiriöihin perehtyneeseen moniammatilliseen työryhmään. Hoitopolut/ketjut suunnitellaan paikallisesti!

14 Hoidon yleiset periaatteet Syömishäiriöiden hoito toteutetaan ensisijaisesti avohoitona Tärkeää: varhainen hoidon aloitus ja aktiivinen hoito-ote Hoidon alussa keskeistä on ravitsemustilan korjaaminen ja syömiskäyttäytymisen normaalistaminen Tärkeää tiedollinen ohjaus sekä syömishäiriötä sairastavan ja hänen läheistensä tukeminen Erilaisia hoitomuotoja sairauden eri vaiheissa mm monenlaisia psykoterapeuttisia menetelmiä

15 Itsehoito Perusterveydenhuollossa toteutettu ohjattu itsehoito voi olla osalle riittävä hoito Pohjautuu yleensä kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan (KBT) Soveltuu ensivaiheen hoitona erityisesti ahmimisja ahmintahäiriötä sairastaville potilaille Kansainvälisiä internetpohjaisia itsehoitoohjelmia ja terapioita on tarjolla kaikkiin syömishäiriöihin - suomeksi ja ruotsiksi ahmintahäiriöön (

16 Ravitsemuskuntoutus Ravitsemustila suositellaan korjattavan nopeasti (syömishäiriön kroonistumisen riski?) Tavoitteena normaali paino (WHO: BMI 18.5kg/m 2 ) Yksilöllisen ateriasuunnitelman tulisi pohjautua täsmäsyömiseen Ravitsemusohjauksen tukena voidaan käyttää mallina esim. ruokakuvia Tarvittaessa vitamiini- ja kivennäisvalmisteita sekä kliinisiä täydennysravintovalmisteilla

17 Lääkehoito Laihuushäiriöön ei ole täsmälääkettä Ahmimishäiriö/ahmintahäiriö: SSRI-lääkkeistä jotkut potilaat saattavat hyötyä Huomioitava samanaikaissairauksien lääkehoito

18 Pitkittyneen syömishäiriön hoito Sairaus on kestänyt vuosia, ei ole korjaantunut hoitoyrityksillä Säännöllinen seuranta ja tukea antava avohoitohoitokontakti Perheen ja läheisten tukeminen ja mukanaolo hoidossa tärkeää Hoidon tavoitteet asetetaan maltillisesti yhdessä sairastuneen kanssa (psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen tilan koheneminen)

19 Tutustukaa syömishäiriöiden käypä hoito suositukseen!