kolminkertaisesti tehtäviä tavallisiin harjoituksiin verrattuna, voi sen kokonaan tekemällä saada suunnilleen kolmen tavallisen harjoituksen edestä

Samankaltaiset tiedostot
Matematiikkaa kemisteille, kevät 2012 Ylimääräinen laskuharjoitus Palautus 7.5. klo (suositellaan kuitenkin tekemään ennen välikoetta 30.4!

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Tilavuusintegroin. f(x,y,z)dxdydz. = f(x,y,z)dx dy

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

1 WKB-approksimaatio. Yleisiä ohjeita. S Harjoitus

Shrödingerin yhtälön johto

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

Luento 2: Liikkeen kuvausta

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Differentiaalilaskennan tehtäviä

Differentiaali- ja integraalilaskenta

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais. Osa 11. Differen0aaliyhtälöt. Luoki?elua: kertaluku. Luoki?elua: lineaarisuus 4/13/13

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo Ratkaisut ja pisteytysohjeet

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo 10 13

MEI Kontinuumimekaniikka

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Merkitään f(x) =x 3 x. Laske a) f( 2), b) f (3) ja c) YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA

6. Kompleksiluvut. Kompleksilukuja esiintyy usein polynomiyhtälöiden ratkaisuina. Esim:

Matematiikan tukikurssi

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

Mapu I Laskuharjoitus 2, tehtävä 1. Derivoidaan molemmat puolet, aloitetaan vasemmasta puolesta. Muistetaan että:

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 12

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Kvanttifysiikan perusteet 2017

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

5.10. HIUKKANEN POTENTIAALIKUOPASSA

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

E p1 = 1 e 2. e 2. E p2 = 1. Vuorovaikutusenergian kolme ensimmäistä termiä on siis

f(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim

H5 Malliratkaisut - Tehtävä 1

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

Integroimistekniikkaa Integraalifunktio

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

Osa 11. Differen-aaliyhtälöt

Kuva 1: Tehtävä 1a. = 2π. 3 x3 1 )

Mat Matematiikan peruskurssi K2

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

x n e x dx = n( e x ) nx n 1 ( e x ) = x n e x + ni n 1 x 4 e x dx = x 4 e x +4( x 3 e x +3( x 2 e x +2( xe x e x ))) = e x

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

(1) (2) Normalisointiehdoksi saadaan nytkin yhtälö (2). Ratkaisemalla (2)+(3) saamme

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,

780392A/782631S Fysikaalinen kemia II, 5 op / 4 op

Kompleksianalyysi, viikko 6

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

H7 Malliratkaisut - Tehtävä 1

Kvanttifysiikan perusteet, harjoitus 5

Osoita, että täsmälleen yksi vektoriavaruuden ehto ei ole voimassa.

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

Aineaaltodynamiikkaa

Suhteellisuusteorian perusteet 2017

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Lisävaatimuksia aaltofunktiolle

Osi$aisintegroin, Palautetaan mieleen tulon derivoimissääntö: d

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Matematiikan tukikurssi

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 TFM Laskuharjoitus 2L

Transkriptio:

Matematiikkaa kemisteille, kevät 2013 Ylimääräisiä laskuharjoituksia Tällä laskuharjoituksella voi korottaa laskuharjoituspisteitään, mikäli niitä ei ole riittävästi kurssin läpäisemiseen, tai vaihtoehtoisesti korottaa arvosanaansa ansaitsemalla lisää lisäpisteitä. Koska tässä lisäharjoituksessa on kolminkertaisesti tehtäviä tavallisiin harjoituksiin verrattuna, voi sen kokonaan tekemällä saada suunnilleen kolmen tavallisen harjoituksen edestä lisäpisteitä. Ylimääräiset laskuharjoitukset on tehtävä toukokuun 2013 aikana mikäli niistä haluaa pisteet kevään 2013 kurssille. Ilmoita luennoitsijalle (theo.kurten(athelsinki.fi kun palautat harjoituksen. Huom: Tehtäviin (9-11 kuuluu melko haastavia integraaleja r:n suhteen. Taulukkointegraalien tai tietokoneen käyttö näiden integraalien ratkaisemiseen on sallittua (joskaan ei välttämätöntä, kunhan kirjoitat selkeästi tehtäväpaperiin mitä olet tehnyt. Jos sinulla ei ole käytössä integraalitaulukoita tai sopivaa tietokoneohjelmaa, etkä osaa laskea integraaleja käsin, ratkaise tehtävä niin pitkälle kuin osaat (ts siitäkin saa jo pisteitä että näyttää täsmälleen mitkä integraalit tulisi laskea - mahdollisimman sievennetyssä muodossa. 1. Laske integraali e x sin(xdx, (a kahteen kertaan osittaisderivoimalla (b Eulerin kaavaa käyttäen (vinkki: sin(x on imaginääriosa e ix :stä, joten integraalin arvo on imaginääriosa e x e ix :n integraalista. (c Laske integraali e ax sin(bxdx. Voit käyttää jompaakumpaa edellä käytettyä menetelmää. 2. (a Keksi vähintään kolme esimerkkiä karkeasta, systemaattisesta ja satunnaisesta virheestä laboratoriotyöskentelyssä. (b Miten a-kohdan virheet voi ehkäistä, niiden vaikutusta pienentää tai arvioida niiden merkitystä? (Vastaa vain niihin kohtiin, joihin vastaaminen on järkevää. 3. Arvioi mahdollisia virhelähteitä seuraavissa kemistin työtehtävissä. Millä tavalla mittauksen tarkkuutta voi kasvattaa ja virheiden suuruutta arvioida kussakin työssä? 1

(a NaOH-liuoksen pitoisuus määritetään titraamalla 1, 0 dl NaOHliuosta 0, 0010 M HCl-liuoksella. (b Pommikalorimetrin lämpökapasiteetti vakiotilavuudessa c v = H T määritetään polttamalla pommikalorimetrissä massa m(sokeri sokeria ja mittaamalla lämpötilan nousu pommikalorimetrissä T. Palamisentalpia H lasketaan sokerin tarkasti tunnetun moolisen palamisentalpian avulla: H = m(sokeri M(sokeri H mol(sokeri. (c Beerin ja Lambertin lain mukaan kromoforin (valoa tietyllä aallonpituudella absorboiva aine absorbanssi A on suoraan verrannollinen kromoforin konsentraatioon c. Verrannollisuuskerrointa kutsutaan absorptiokertoimeksi. Kromoforin absorptiokerroin määritetään mittaamalla kromoforiliuoksen absorbansseja eri liuoksen pitoisuuksilla. 4. m-massaisen kaksiulotteiseen L-sivuiseen laatikkoon suljetun hiukkasen (0 x L ja 0 y L Schrödingerin yhtälö on ( 2 d 2 2m dx + d2 ψ = Eψ 2 2 Todista että funktio ψ = A sin ( n xπx ( L sin nyπy L toteuttaa Schrödingerin yhtälön. Mikä on systeemin energia? Laske tai päättele aaltofunktion suurin ja pienin arvo. 5. Joissain tapauksissa origon valinta vaikuttaa dipolimomentin arvoon. Varauksilla q 1 = 3, q 2 = 2 ja q 3 = 1 on paikkavektorit r 1 = 2 i+2 j + k, r 2 = 2 i 2 j + 3 k ja r 3 = 4 j 3 k. (a Laske systeemin dipolimomentti valittuun origoon nähden. (b Etsi sellainen piste jossa dipolimomentti on nolla. 6. Entropian kokonaisdifferentiaali on ( S ds = T dt + p ( S dp. p T 1 moolille ideaalikaasulle entropian osittaisderivaatat lämpötilan ja paineen suhteen ovat ( ( S = 5R ja S = R. Osoita että suljetulla T p 2T p p T reitillä T 1, p 1 T 2, p 1 T 2, p 2 T 1, p 2 T 1, p 1 on voimassa T ds = pdv. 2

7. Monissa fysikaalisissa sovelluksissa tärkeä differentiaaliyhtälö on d 2 y dx2 + ω2 y = 0 (a Osoita sijoittamalla että y = Ae iωx + Be iωx missä A ja B ovat vakioita on tämän yhtälön ratkaisu. (b Vaihtoehtoinen muoto ratkaisulle on y = Ccos(ωx + Dsin(ωx, missä C ja D ovat vakioita. Ilmaise C ja D A:n ja B:n avulla. 8. Tarkastellaan kemiallista alkeisreaktiota A + B C. Olkoon A:n konsentraatio ajanhetkellä t = 0 a 0, B:n konsentraario ajanhetkellä t = 0 b 0 (siten että a 0 b 0 ja C:n konsentraatio ajanhetkellä t = 0 nolla. Olkoon reaktion nopeuskerroin k. Reaktion nopeuslaki on muotoa dx dt = k[a][b] = k(a 0 x(b 0 x missä x = x(t on tuotteen C konsentraatio ajanhetkellä t. Osoita integroimalla k.o. nopeuslaki että systeemille pätee kt = 1 ln[ b 0(a 0 x(t a 0 b 0 a 0 (b 0 x(t ] (Vihje 1: Rationaalifunktion integrointi. Vihje 2: Voit joko integroida nopeuslain määräämättömässä muodossa, ja ratkaista sen jälkeen integrointivakio C asettamalla x=0 kun t=0, tai voit integroida suoraan integrointirajoilla x : 0 x(t ja t : 0 t. Vihje 3: muista logaritmien laskusäännöt. 9. Vetyatomin 3p-orbitaalia kuvaa pallokoordinaateissa aaltofunktio ψ 3p = N(4 ρρe 1 2 ρ cos θ, missä ρ = 2r 3a 0 ja a 0 on Bohrin radan säde a 0 = 52, 92 pm. Elektronin etäisyys vetyatomin ytimestä on r, kulma θ kuvaa elektronin sijainnin suuntaa ytimen ympärillä. Laske normitusvakion N arvo, kun se on määritelty niin, että aaltofunktion todennäköisyysjakauman ψ 3p 2 integraali yli koko avaruuden on yksi. HUOM! Taulukkointegraalien käyttö on integroitaessa sallittua ja suotavaa. LISÄTIETOA: Kun elektronin todennäköisyysjakauma integroidaan yli koko avaruuden, lasketaan todennäköisyys, että elektroni löytyy jostain. Koska elektroni varmasti löytyy jostain, todennäköisyys on yksi. Samalla tavalla integroimisaluetta pienentämällä voidaan tutkia, millä todennäköisyydellä elektroni löytyy joltain muulta alueelta. 3

10. Elektronin paikan todennäköisyysjakaumaa voidaan käyttää erilaisten odotusarvojen laskemiseen. Laske odotusarvo elektronin etäisyydelle ytimestä ( r = ψ 3p rψ 3p d. Aaltofunktion lausekkeen saat edellisestä tehtävästä. Sijoita normitusvakion paikalle edellisessä tehtävässä laskemasi arvo. Jos laskeminen ei onnistunut, käytä symbolia N. 11. Vetyatomin 1s-orbitaalin aaltofunktio on pallokoordinaateissa ψ 1s = 1 πa 3 0 e r a 0. Bohrin radan säde on a 0 = 52, 92 pm. Aaltofunktion neliö ψ 1s 2 on elektronin paikan todennäköisyysjakauma. Laske vetyatomin (a potentiaalienergian odotusarvo ( ˆV = ψ1s ( e2 elec 4πɛ 0 r ψ 1s d, missä e elec on alkeisvaraus ja ɛ 0 on tyhjiön permittiivisyys, ja (b kineettisen energian odotusarvo ( ˆT = ψ1s ( 2 2 ψ 1s d, 2m e missä m e on elektronin massa ja 2 on Laplacen operaattori. Pallokoordinaateissa Laplacen operaattori on 2 = 2 r 2 + 2 r r + 1 r 2 2 θ 2 + cosθ r 2 sinθ θ + 1 r 2 sin 2 θ 2 φ 2 (Vinkki: koska ψ 1s :llä ei ole kulmariippuvuutta, kaikki kulmamuuttujien suhteen otetut osittaisderivaatat ovat nollia. 12. Löydä yleinen ratkaisu differentiaaliyhtälölle dx = y x 4

13. Ratkaise differentiaaliyhtälö alkuarvolla y = 1 kun x = 0 dx = x2 1 2y + 1 14. Löydä yleinen ratkaisu differentiaaliyhtälölle 15. Ratkaise differentiaaliyhtälö alkuarvoilla x(0 = 1, dx dt (0 = 0 16. Ratkaise differentiaaliyhtälö dx y x 2 = 4 x 2 d 2 x dt + dx 2 dt 2x = 0 d 2 y dx 6y = 2 + 3x 2 dx 5