2017 - Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Toimialan toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen 664,7 milj. euroa. Toimintakate, M. Sivistystoimen toimintakatteen ennustetaan 30.4.2017 tilanteessa olevan -667,7 milj. euroa. Timo Ketonen Tulostavoite ei toteudu Tuottavuus paranee vähintään 1,0 %. (Tulosyksikkökohtaiset keskeiset yksikköhinnat alenevat ja ovat yhtenäisiä eri lautakuntien välillä.) Tulosyksikkökohtaiset keskeiset vertailukelpoiset yksikköhinnat (kaikki kustannukset ja kustannukset pois lukien sisäiset kustannukset). - Kunnallisen päiväkodin yksikköhinta/laskennallinen lapsi/vuosi. - Hinnat/oppilas ja opiskelija/vuosi. Huhtikuun lopun jälkeen annetun ennusteen mukaan tuottavuus paranee vähintään 1%. Timo Ketonen Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa keskeisiin suoritteisiin. - Htv/laskennallinen lapsi - Htv/oppilas ja opiskelija Ennuste lasketaan 31.12. tilanteesta. Lopulliset luvut raportoidaan tilinpäätöstietona. Högström / Virpi Mattila Sivistystoimen johtamista ja esimiestyötä kehitetään ja henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2016 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi. Tieto on saatavilla vuoden 2018 alkupuolella. Marjo Sotala-Solovjew 1
Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 12 päivää / henkilötyövuosi. Sivistystoimen yhteisen palveluverkon asiakashyöty paranee. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää / henkilötyövuosi. Tilojen käyttöaste (koulutilojen käyttöajat ja käyttäjämäärät). Kuorma kasvanut vuoden 2016 vastaavasta 15,1 >16,1. Varsinkin Svebissä, Sukossa ja Suvassa ovat 30 pv. sairastaneiden määrät kasvaneet. Selite: kunta10 tulos osoitti, että hlöstö. kokee työmäärän lisääntyneen, tämä näkyy lisääntyneenä työuupumuksena (TTH). Ilmiöt: Suva: monikulttuuristen ryhmien lisääntyminen, Suko: Uuden opetussuunnitelman haltuunotto. - Kuusi valmennusta työkykyjohtamisesta -Yksi Tehostettu terveystarkastus -Kaksi moniammatillista yhteistyöverkostoa Tavoite ei toteudu Sivistystoimen johtoryhmä päätti 4.4. perustaa projektin koulutilojen käytön tehostamisesta. Marjo Sotala-Solovjew Palveluverkkotyö aloitetaan kouluista vuonna 2017. Tommila / Timo Ketonen / Juha Hovinen Sivistystoimessa johtaminen on tavoitteellista. 100 % kehityskeskusteluista käyty ja henkilökohtaiset konkreettiset tavoitteet asetettu ja dokumentoitu. Kevään kehityskeskustelut ovat käynnissä. Tulosyksiköiden johtajat tarkistavat käytyjen kehityskeskusteluiden määrät. Henkilöstöyksikkö tuottaa kehityskeskustelujen tueksi motivoivan videon, kokoaa sähköisen tukimateriaalin ryhmätyötilaan sekä järjestää koulutusta tavoitteellisen keskustelun käymiseen. Vähintään 4kk vuodessa palveluksessa olleet. Tommila / Timo Ketonen 2
2017 - Sivistystoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Nuoret kokevat itsensä merkityksellisenä osana yhteiskuntaa. Kaikille peruskoulun päättäneille alle 18-vuotiaille tarjottu koulutus-, lisäopetus- tai työpajapaikat. Yhteisötakuun ohjausmalli on luotu ja toimenpiteiden vaikuttavuusmittarit käyttöönotettu. Kaikille peruskoulun päättäneille pystytään tarjoamaan koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikka. Tilastot raportoidaan 31.7. 16+ nuorten matalan kynnyksen palvelukokonaisuus -projektin toteutus alkoi 1.3.2017. Lisäksi on aloitettu Nuorten Matalankynnyksen palvelukokonaisuuden yhteistyösopimuksen laatiminen. Högström / Martti Merra / Tapio Siukonen Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan. Varmistetaan hyvinvointia edistävien palveluiden saatavuus. On luotu tulosyksikkötasoiset mittarit ja tavoitteet. Tulosyksiköt valmistelevat tavoitteitaan. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmät toimivat aktiivisesti toimialojen välillä virastoja aluetasolla. Svebi: tavoitteet ja mittarit eri toimintamuodoille sisältyvät tulosyksikön tuloskorttiin. Tommila 3
Omnian toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate, M. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Sampo Suihko Omnian opiskelijoiden tyytyväisyys pysyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Opiskelijapalaute. Omnian opiskelijoiden tyytyväisyyskysely tehdään joulukuussa. Sampo Suihko Omnian opiskelijoiden läpäisyaste, työllistyminen ja jatko-opintoihin hakeutuminen säilyy vuoden 2016 tasolla. Opetushallituksen tulosrahoitusmittari. Valmistuneiden työllistyminen / jatko-opintoihin hakeutuminen. Omnian opiskelijoiden läpäisyaste, työllistyminen ja jatko-opintoihin hakeutuminen säilyi vuoden 2016 tasolla. Läpäisyaste: 74 % vuonna 2017 ja 71 % vuonna 2016 Sampo Suihko Työllistyminen: 52 % vuonna 2017 ja 52 % vuonna 2016 Jatko-opintoihin hakeutuminen: 2 % vuonna 2017 ja 2 % vuonna 2016. Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioiden. Maahanmuuttajien erityistarpeet huomioidaan kaikissa sivistystoimen palveluissa. Maahanmuuttajataustaisten sivistystoimen palveluja käyttävien osuus kaikista sivistystoimen palveluja käyttävistä käytettävissä olevin mittarein. Sivistystoimen palvelutarjonta tavoittaa maahanmuuttajat. Tilastot raportoidaan tarkemmin 31.7. ja 31.12. Tommila 4
Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Asukkaat ja asiakkaat osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Tasa-arvoisten tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien toteutuminen. Osallistavien prosessien määrä sekä ennakkoarvioinnin käyttäminen aina, kun kriteerit menetelmän käytölle täyttyvät. Osallistavien prosessien määrä. Tehtyjen ennakkoarviointien määrä. Päiväkodeissa, kouluissa ja lukioissa on tasa-arvoiset tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuudet. Laitemäärä vertailukelpoisessa yksikössä/ käyttäjämäärä. Asukkaat ja asiakkaat osallistuvat erilaisin menetelmin. Osallistumista ja asukastilaisuuksien järjestämistä on käsitelty toimialan johtoryhmässä 28.3. Tilastot raportoidaan tarkemmin 31.7. ja 31.12. Yksiköiden nykyisten laitemäärien kartoitus on menossa. Laitehankintoja toteutetaan loppukeväästä ja syksyllä. Suva: Kunnallisissa päiväkodeissa ja esiopetusryhmissä laitemäärä yhteensä 30.4.2017 on 6,8 lasta/laite. 30.4.2016 oli 10,8 lasta/laite. Suko: Koulujen laitevaihdot ovat käynnissä, laitemäärät raportoidaan seuraavan tuloskorttiseurannan yhteydessä. Tommila Högström / Virpi Mattila (Harri Luttinen) 5
2017 - Sivistystoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Espoo on paikallisesti ja kansainvälisesti tunnettu Oppiva kaupunki/ Learning City, jonka kehittymistä seurataan tulosyksiköissä käyttöön otetuilla mittareilla. Tulosyksiköittäin seurattavat Oppiva kaupunki -indikaattorit. Indikaattoreiden hyödyntäminen on käynnistynyt. Osa tulosyksiköistä vielä käyttöönottovaiheessa. Suva: Oppiva Espoo ydinteeman edistäminen kytketään varhaiskasvatussuunnitelman käyttöön ottoon 1.8.2017. Suko: Mittari 1: Suomenkieliset opetuspalvelut on kuvattu kattavasti verkossa (espoo.fi) uutta ilmettä hyödyntäen. Koulujen ja lukioiden verkkosivujen sekä englanninkielisen kieliversion kehittäminen jatkuu vuoden 2017 ajan. Mittari 2: Suomenkielisen opetuksen näkyvyys sosiaalisessa mediassa on kasvanut (Twiittien määrä). Tommila / Kristiina Erkkilä 6