Itsestä huolehtinen ja omaishoitajana jaksaminen Ensitietopäivät omaishoitajille 20.5.2014 Psykologi Maria Heikkilä EPSHP
Koska olet viimeksi...? Nukkunut hyvät, yhtenäiset yöunet, noin 6-8h Syönyt hyvän aterian, rauhassa, hotkimatta Ulkoillut, kevyesti hengästyen, puutarhatyöt, lenkkeily, uiminen Lukenut lehden rauhassa, lukenut kirjaa Käynyt ostoksilla, kirjastossa, teatterissa, elokuvissa Tavannut ystäviä, tuttavia Huolehtinut itsestäsi, käynyt lääkärissä, parturissa, jalkahoidossa, saunonut Tehnyt käsilläsi, leiponut, käsityöt, puutyöt, Liikkunut luonnossa, bongannut lintuja Kuunnellut musiikkia, soittanut, laulanut Tehnyt sanaristikoita, sudokuja
Omaishoitajuutta on monenlaista Omaishoitajuutta on monenlaista, tilanteet vaihtelevat Suomessa yli 300 000 omaishoitajaa Omaishoitosuhteessa on lukuisia tekijöitä, jotka altistavat omaishoitajaa stressille ja kuormittumiselle (Kirsi, 2004) läheisen toimintakyvyn alenema tai asteittainen heikkeneminen muistin, kognition alenema tai heikkeneminen liikkumisen, omatoimisuuden heikkeneminen taloudellinen tilanne Omaishoitajia kuormittaa (Koivula 2010) -Päivittäisissä toiminnoissa avustamien 43% -Työn sitovuus 32% -Hoitajan tai hoidettavan sairaudet 14% -Hoidettavan kiukuttelu tai ärtyvyys 7% -Kuljettaminen 3%
Omaishoitajan kuormitus on pitkä-aikaista ja usein jatkuvaa, ja mahdollisuudet irrottautua läheisen luota ovat usein vähäisiä. Omaishoitajat kokevat itsenä uupuneemmaksi ja stressaantuneemmaksi kuin muu väestö (Välimäki 2012) Alttius sekä fyysiseen että psyykkiseen sairastumiseen on kohonnut mm. stressihormonien korkeiden pitoisuuksien myötä Uniongelmat Ahdistuneisuus ja masennus Yksinäisyys Kuormitus oli yhteydessä vaatimustasoon, mitä enemmän itseltä vaadittiin, sitä suurempaa kuormitus oli (Välimäki 2012)
Omaishoitajan onkin siis erityisen tärkeää huolehtia itsestään! Vapaahetket kuuluvat omaishoitajan arkeen samoin kuin läheisestä huolehtiminen Omien tarpeiden lykkääminen pidemmällä tähtäimellä on kuormittavaa sekä itselle että läheisille Pidä huolta itsestäsi jo etukäteen, päivittäin, viikoittain, olet sen ansainnut!
Suhteen muutos Läheisen sairastuessa suhde muuttuu Läheisen sairastuminen pakottaa arvioimaan omaa ja yhteistä elämää, tulevaisuutta uudelleen Sairastuminen on muutos, shokki, tulevaisuus näyttäytyy epävarmana, "matto pois jalkojen alta" Sairastuminen merkitsee luopumista, surua menetyksestä, omien ja perheen yhteisten tavoitteiden uudelleenarviointia Läheinen muuttuu sairauden edetessä: seurauksena kyky ilmaista itseään tai ymmärtää puhetta muuttuu, läheinen ei enää ole kiinnostunut samoista asioista, yhteiset harrastukset jäävät pois, kyky liikkua, hoitaa päivittäisiä asioita heikkenee, kiinnostus läheisyyteen voi muuttua Omaishoitajaan kohdistuu ehkä väkivallan uhkaa, nimittelyä, puoliso ei enää tunnista Omaishoitajan vastuu arjen hoitamisesta kasvaa, mitä läheinen voi ja kykenee tekemään?
Tunnemyrskyä vai tyventä? Negatiivisetkin tunteet kuuluvat asiaan Ajoittain läheistä kohtaan herää ristiriitaisia tunteita, kiukkua, ärtymystä, vihaa Syyllisyys omista ajatuksista, teoista Negatiivistenkin tunteiden kanssa tulee toimeen, kertoo omista rajoista. Väärin ymmärretyksi tuleminen muiden taholta, en saa apua, minua ei kuunnella Motivaation lähteinä yhteinen menneisyys, velvollisuus, rakkaus, elämän laadun parantaminen Toisaalta stressin lisääntyminen, omaishoitajuus koettiin myös taakaksi, ei vaihtoehtoja Omaishoitajana toimiminen mahdollistaa toisen lähellä olemisen ja elämisen, ihmisarvoisen kohtaamisen Ilot jokapäiväisiä, pienet asiat, tärkeysjärjestyksen muutos Muutos on aina mahdollisuus, hetki muuttaa suuntaa, toimia toisin Tilanteen hyväksyminen
Ei tartte auttaa Avun pyytäminen, kunnat, yhdistykset, ystävät ja sukulaiset Avun vastaanottaminen : oman rajallisuuden tunnistaminen ja myöntäminen Ei ole merkki heikkoudesta, emme ole koneita Ei luovuttamista, vaan riittävän hyvän hoidon tarjoamisesta läheiselle Riittävän hyvä omainen ja läheinen, mikä riittää, kuka vaatii? Omat tavoitteet, ovatko linjassa oman jaksamisen kanssa?
Oman jaksamisen huomioiminen joka päivä Perustarpeista huolehtiminen, nuku ja syö Liiku voimiesi ja tasosi mukaan Aikataulut ja säännöllisyys Pieni lepohetki useammin kuin pitkä harvoin. Merkitse kalenteriin oma aikasi, pidä kiinni menoistasi Puuhastelun ja touhuilun vähentäminen, vapaahetkinä lupa olla tekemättä mitään Jos mahdollista, lähde ihmisten ilmoille, tapaa ystäviä ja sukulaisia Tieto ja vertaistuki auttavat, mutta älä usko kaikkea mitä luet tai kuulet. Tietoisuus esim. dementoiviin sairauksiin liittyvistä käytösoireista auttaa selviämään läheisen muuttuvan toimintatyylin kanssa Omien ajatusten, tunteiden ja tarpeiden ääneen puhuminen Mieltä painavien asioiden puhuminen ääneen, huolipäiväkirjat, ystävät "En halua huolestuttaa, kuormittaa muita. "Mitä jos ystäväsi kertoisi sinulle..." Kiitolllisuuden ja onnellisuuden mittaaminen ja näkyväksi tekeminen
Oman jaksamisen huomioiminen joka päivä Kosketus, halaaminen, fyysinen läheisyys Huijaa itsesi hyväntuuliseksi: pukeudu hienosti, meikkaa, käy kampaajalla, hymyile, käytä voimalauseita, kehu muita ja itseäsi. Lopeta itsesi moittiminen, ajattele tekemiäsi töitä, ei tekemättömiä. Keskity siihen, mitä teet, osita ja suunnittele tehtävät työt, voitko pyytää apua? Mutta- ja pitäisi-lauseet vievät ojasta allikkoon Lupaa itsellesi palkinto Rentoutusharjoitukset Tietoinen hengitys Kuntoutuskurssit, yhdistysten toiminta
Jos uupumus vie voimat Milloin huolestua omasta voinnista et saa unta, heräilet öisin, tai olet päivisin tavallista väsyneempi asiat eivät kiinnosta joudut pakottamaan itsesi liikkeelle ja arjen askareisiin ruoka ei maistu tai päinvastoin olet kiukkuinen, ärsyynnyt entistä herkemmin tulevaisuus tuntuu pelottavalta, murehdit pärjäämistä, taloudellisia asioita tavanomaista enemmän olet levoton, et saa keskityttyä, asiat eivät pysy mielessä olet ahdistunut, murehdit, käyt ylikierroksilla somaattiset sairaudet pahenevat, kipuja ja kremppaa
Ole armollinen itsellesi ja läheisellesi Pidä kiinni omista vapaahetkistäsi Lepää riittävästi