1 Kaupunkisuunnittelukeskus: Talous 1. Kaupunkikonsernin talous on kestävästi tasapainossa. 1.1. Kaupungin toimintakate ei heikkene vuoden 2009 tasosta. Toimialan (TYT) toimintakate ei heikkene vuoden 2009 tasosta. Toimintakate Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. 1.2. Kaupunkikonsernin toiminnan kustannustehokkuus ja tuottavuus paranee vuosittain 2,5 % ja yksikköhinnat alenevat vastaavasti. 1.2 Omistajaohjauksen kautta PKS yhteisöjen tuottavuus on kehittynyt. Toimialan toiminnan kustannustehokkuus paranee. Toteutuneet toimenpiteet Henkilöstö-, tila- ja yksikkökustannukset PKS -yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen kanssa on sovittu tuottavuustavoitteista. Toimintamenot ovat hyväksytyn talousarvion mukaiset. Tuottavuus on kasvanut tulosyksiköissä tavoitteiden mukaisesti. 1.3. Vuosikatteella rahoitetaan 60 % investoinneista vuonna 2012. 1.4. Asukaskohtainen lainamäärä ei ylitä kaupungin lainojen osalta 1800 euroa/asukas ja konsernilainojen osalta 6000 euroa/asukas. 1.5. Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden ohjaus ja hallinta on tehokasta. Investointiohjelman laajuuden ja ajoituksen systemaattinen seuranta ja arviointi. Seudullisten organisaatioiden Tulosten saavuttaminen ja liikelaitoksen talousohjaus on tehokasta ja tukee tilaajatuottaja -mallin mukaista toimintatapaa. Investointibudjetin toteutuminen Investointien toteutus on budjetin mukainen. Huomioidaan normaalit toimintaan kuuluvat investointien muutokset.
2 Toimenpiteet yhteistyön tiivistämiseksi ja investointiohjelmien yhteensopivuus Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä on tiivistänyt yhteistyötä kaupungin organisaatioiden kanssa ja verkostojen laajennus- ja saneerausinvestoinnit on sovitettu yhteen kaupungin investointiohjelmien kanssa. Kaav ainf raty öry hmä on kokoontunut puoliv uosittain v erkostojen y hteensov ittamiseksi. Lisäksi HSY on laatinut kuntien kanssa y hteisty össä v esihuollon seudullisen kehittämissuunnitelman v uosille 2013-2022. Toimenpiteet yhteistyön tiivistämiseksi ja investointiohjelmien yhteensopivuus Helsingin seudun liikennekuntayhtymä on tiivistänyt yhteistyötä kaavoituksesta, maankäytöstä ja asumisesta vastaavien kaupunkien organisaatioiden kanssa. KSK ja HSY ov at tehneet y hteisty ötä liikenteen päästöjen v aikutusten arv ioinnin edistämiseksi.
3 Kaupunkisuunnittelukeskus: Henkilöstö 2. Kaupungilla on osaava, kehittämiseen osallistuva ja uudistumiskykyinen henkilöstö, joka parantaa työn tuottavuutta. 2.1. Johtaminen ja esimiestyö ovat hyvällä tasolla. Tyhymatriisin lukuarvo Toimialalla johtaminen ja Toteutuneet toimenpiteet esimiestyö ovat hyvällä tasolla. Työhyvinvointi pysyy vähintään vuoden 2012 tasolla. Espoolainen johtaminen on kehittynyt, johtamisen arviointiin on toimivat mittarit. TYHY-matriisin lukuarv o ei v ielä käytettävissä. Kaupunkisuunnittelukeskus on hakeutunut johtamisen kehittämisen pilottiy ksiköksi. 2.2. Henkilöstö- ja osaamisrakenne tukee palvelujen järjestämisen kehittämistä ja palvelujen tehokasta tuottamista. Tulosyksikkötasoilla henkilöstöja osaamisrakenne tukee palveluiden tuottamista Osaamisperustainen henkilöstösuunnittelun malli on käytössä kaikissa tulosyksiköissä ja suunnitelma tukee palvelujen järjestämistä. Kaupunkisuunnittelukeskus hy ödy ntää henkilöstösuunnittelussa osaamisperustaista henkilöstösuunnittelun mallia. KSK:n uusi 1.11. käy ttöönotettu organisaatiorakenne tukee paremmin palv elujen järjestämisen kehittämistä ja palv elujen tehokasta tuottamista. 2.3. Jatkuvan parantamisen toimintamalli on käytössä. Jatkuvan parantamisen toimintamalli on käytössä toimialalla. Toteutuneet toimenpiteet Toimiala kehittää kokonaisvaltaisesti asiakaspalvelutoimintaansa. KSK:ssa on käy nnistetty asiakaspalv elun kehittämishanke. KSK on mukana toimialatasoisessa asiakaspalv elun kehittämisessä.
4 2.4. Henkilöstön työhyvinvointi on hyvä ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Toimialan henkilöstön työhyvinvointi on hyvä ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Kuukausipalkkaisten terveysperusteiset poissaolopäivät/henkilötyövuo si Kuukausipalkkaisten terveysperusteiset poissaolot ovat enintään vuoden 2012 tasossa. (-tapaturmataajuus ja työmatkatapaturmataajuus pienenevät) Kuukausipalkkaisten terv ey sperusteiset poissaolot laskiv at tarkastelujaksolla tammikesäkuu v uoden 2012 tasosta. Tarkemmat luv ut saadaan v uoden 2013 osalta saadaan v uoden 2014 alussa. 2.5. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. Toimialan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä, % Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. KSK on palkannut y hden uuden maahanmuuttajataustaisen henkilön 31.10. mennessä v uonna 2013. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus on ny t 1,5 %. 2.6. Kaupungilla on korkeakoulu- ja toisen asteen tasoisia harjoittelu- ja työmahdollisuuksia. Korkeakoulujen ja toisen Harjoittelijoiden ja asteen oppilaitosten kanssa on kesätyöpaikkojen määrä solmittu alakohtaisia sopimuksia, jotka ovat konkretisoituneet harjoittelupaikoiksi. Harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen määrä pysyy vähintään vuoden 2012 tasolla. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on v uonna 2013 6 harjoittelijaa, joka on y htä paljon kuin 2012.
5 Kaupunkisuunnittelukeskus: Palvelujen järjestäminen 3. Palvelurakenne on uudistettu kattavasti ja kestävästi ja palvelut järjestetään kustannustehokkaasti. 3.1. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveysja hyvinvointieroja kaventavien, kuntalaisen omatoimisuutta tukevien sekä asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. 3.2. Palvelujen järjestämisessä käytetään tuotantotapoja, joilla varmistetaan toiminnan taloudellisuus, vaikuttavuus ja energiatehokkuus. Palveluvalikoima muodostaa tavoitteiden mukaisen palveluiden kokonaisuuden ja palvelut on järjestetty tilaajatuottaja-mallia hyödyntämällä. 3.2. Palvelujen järjestämisessä käytetään tuotantotapoja, joilla varmistetaan toiminnan taloudellisuus, vaikuttavuus ja energiatehokkuus. Toteutuneet toimenpiteet Suoritemäärät, toimitusajat, sähköisten palveluiden kehittyminen. Arvioidaan palvelutuotantoa (oma-/ostopalvelu) työkalulla. Edistetään palvelujen järjestämistä tavoitetila 2020- konseptin mukaisesti. Palvelut ovat oikea-aikaisia ja resurssit oikein kohdennettuja. Ohjaus toimii suunnitellusti. Palv elut on järjestetty tilaajatuottaja-mallia hy ödy ntämällä. Ennusteen mukaan palv eluostot tulev at toteutumaan lähes suunnitellusti. Sähköistä lupa-asiointia kehitetään edelleen toimialatasoisesti. 3.3. Palvelutuotantoa ja prosesseja kehitetään innovatiivisesti itsepalvelua ja sähköistä asiointia laajentaen. 3.3. Toimialan asiakaspalvelua yhtenäistetään ja lisätään sähköisiä palveluita Käyttöönotetut palvelut / suunnitellut (%) Uudistetaan palveluprosesseja ja toteutetaan sähköiset palvelut vuoden 2013 kehittämissuunnitelman mukaisesti. KSK:n kaikki luv at ja asemakaav an muutokset v oidaan hakea sähköisesti ja kokemukset järjestelmästä ov at olleet positiiv isia. Hakemusten sähköistä käsittely ä KSK:ssa kehitetään edelleen. Lisäksi selv itetään sähköisen ajanv arausjärjestelmän käy ttöönoton mahdollisuuksia.
6 3.4. Palveluverkkoa Toteutuneet toimenpiteet suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kaupungin tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, alueellisiin palveluihin, kaupunkitasoisiin ja seudullisiin palveluihin huomioiden eri kieliryhmien tarpeet. Päätöksenteon pohjaksi arvioidaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset. 3.5. Epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastovaikutukset huomioiden. Esteettömyyssuunitelman toteutuminen Palvelut on saavutettavissa esteettömästi. Espoon kotisiv uille v iedään entistä enemmän hav ainnemateriaalia kaav oitusprosessin aikana. 3.6. Suomenkielisten, ruotsinkielisten ja muiden kieliryhmien palvelut voivat sijoittua yhteisiin toimitiloihin. 3.7. Palveluja tuotetaan yli kuntarajojen.
7 3.8. Tilasuunnittelussa parannetaan toiminnan ja Kiinteistöjen energiataloutta, tilatehokkuutta ja Toteutuneet toimenpiteet Yhteisty ötiloja on toteutettu ja organisaatiomuutoksen y htey dessä on aloitettu uusien y hteistilojen tilojen käytön taloudellisuutta, toiminnallisuutta kehitetään. suunnittelu. muunneltavuutta ja energiatehokkuutta sekä yhteiskäyttömahdollisuuksia. 3.9. Hallinto- ja palvelutoimitilojen tilatehokkuutta parannetaan. 3.10. Kaupunkikonsernin sisäiset palvelut ovat tehostuneet merkittävästi. 3.11. Palveluiden arviointiin on laatu-, asiakastyytyväisyyssekä taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit. 3.11 Arviointivälineistö on käytössä. Keskeisille palveluille laadittujen mittarien käyttö Yhtenäiset mittaustavat toimivat johtamisen työkaluna. Keskeisten palv eluiden kuten kaav oituksen ja lupa-asioinnin mittaristo- ja arv iointijärjestelmää ollaan kehittämässä. Kaav oituksen toteumaseurantaa tehdään jo säännöllisesti. 3.12. Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit on otettu huomioon palveluja tuotettaessa ja hankittaessa. Toimialan palveluprosessit pidetään jatkuvasti ajanmukaisena. Toteutuneet toimenpiteet Ympäristökriteereitä ja energiasäästötavoitteita sovelletaan omassa palvelutuotannossa ja kaikissa hankinnoissa. Kehitetään sähköistä lautakuntakokousta. Julkaisuja julkaistaan sähköisenä Espoon kotisiv uilla.
8 Kaupunkisuunnittelukeskus: Asiakas ja kaupunkilainen 4. Espoolaiset ovat entistä 4.1. Espoolaiset kokevat aktiivisempia ja omatoimisempia asuinalueensa, yhteisönsä ja huolehtien itsestään, kaupunkikeskukset turvallisina. läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelumme laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. Asuinalueet ja kaupunkikeskukset koetaan turvallisiksi. 4.2. Espoolaisten Aluekehittämishankkeissa ja mahdollisuudet osallistua lähiöprojekteissa on luotu palveluiden ja lähiympäristönsä uusia kehittämiseen ovat vuorovaikutusmahdollisuuksia lisääntyneet. osallistua lähiympäristön kehittämiseen. Toiminnassa huomioidaan kaupungin turvallisuusohjelman tavoitteet ja toteutuneet toimenpiteet. Toteutuneet toimenpiteet Kaupunkilaisten turvallisuus on lisääntynyt. Turvallisuusohjelman toimenpiteitä on toteutettu. Kaupunkilaisten kokemuksia asuinalueestaan kartoitettiin sy y skuun 2013 aikana toteutetulla ky sely llä. Asuinalueiden Vastuu asiasta on siirretty kehittämissuunnitelman toimialan esikuntaan organisaatiomuutoksen mukaiset vuoden 2013 y htey dessä. kehittämistoimenpiteet on tehty. 4.3. Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointia on parannettu. Joukkoliikenteen palvelutaso säilyy hyvänä. Edistämme esteettömyyttä. Helsingin seudun liikennekuntayhtymän palveluselvitys Joukkoliikenteen palvelutaso on säilynyt vähintään vuoden 2012 tasossa. Tav oite on toteutunut. Joukkoliikenteen tarjottu palv elusuorite on kasv anut v uoden 2012 tasosta. Seutulinjoilla kumulatiiv inen kasv u tammisyyskuussa 2,8 %, mutta sisäisillä linjoilla laskua 0,2 %. Pääosa joukkoliikenteestä tehdään seutuliikenteessä, joten kasv utav oite toteutuu. 4.4. Maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti ja asuinalueita eheyttävästi ja maahanmuuttajien työllisyysaste on kasvanut.
9 4.5. Espoolaiset hoitavat suurimman osan asioinnistaan Sähköinen asiointi on lisääntynyt. Toteutuneet toimenpiteet Sähköisen asioinnin tarjonnan lisääntyminen Suurin osa toteutetusta aineistosta v iedään Espoon kotisiv uille sekä tiedottamista ja markkinointia on sähköisesti. kuntalaispalveluissa. lisätty, jotta sähköinen asiointi lisäänty y. 4.6. Espoolaiset ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin palveluihin. Espoolaiset ovat tyytyväisiä toimialan järjestämiin palveluihin. Laaja asuinkuntaindeksi (asteikko 1-5) Asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Vuoden 2013 asuinkuntaindeksiä ei ole v ielä saatav issa.
10 Kaupunkisuunnittelukeskus: Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki 5. Kaupunki on 5.1. Yliopistot ja kansainvälisesti houkutteleva ammattikorkeakoulut ja kiinnostava. Osaavat ihmiset muodostavat yhtenäisen ja yritykset juurtuvat kansainvälisiä opiskelijoita ja Espooseen. tutkijoita houkuttelevan kampusverkoston. 5.1 Aalto-yliopiston ja Laurean maankäyttöön liittyvät toimintaedellytykset on luotu Aalto-yliopiston laajentumisen mahdollistava asemakaavoitus etenee. T3 aluetta kehitetään ja lisätään asuntojen määrää. Otaniemen asemakaavat ja Otaranta-Serv inniemi (220207) muut suunnitelmat ja niiden v almisteluaineisto on ollut nähtäv illä loppuv uodesta 2012 ja toteutus etenevät asuintonttien ehdotus tuodaan lautakuntaan 2014 ja liikennejärjestelyjen osalta. alussa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hy v äksy ny t Otaniemen suunnittelun periaatteet (teesit) 25.9.13. Tekesin, Finnv eran ja Finpron uuden toimiston mahdollistav a asemakaav an muutos (Kiv imies, muutos) hy v äksy ttiin KH:lle 15.5.13. KSK järjesti lautakuntaseminaariin T3-alueen kehittämisestä 18.4.13. Raide-Jokerin linjaus Otaniemen kautta selv itetään v uoden 2013 aikana. Otaniemen kampuskilpailun tulos julkistettiin 27.9.13 ja asemakaav oitus on käy nnistetty. Otanimen alueen py säköintiselv ity s tuodaan lautakunnan päätettäv äksi loppuv uoden aikana.
11 5.2. Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto - kokonaisuutta kehitetään tieteen, taiteen, talouden (T3) ja liikunnan monipuolisena keskittymänä sekä puutarhamaisena asuinalueena. 5.2 Metron rakentaminen ja Tapiolan keskustan uudistaminen on käynnissä. 5.2 Suurpellon rakentaminen etenee. Tapiolan keskusta-alueen kaavojen eteneminen. Kehä I:n liikennejärjestelyihin liittyvät toimenpiteet etenevät. Varmistetaan metron rakentamisen eteneminen suunnitelmien mukaisesti ja vahvistetaan Tapiolan keskuksen uudistumista. Suurpellon keskusta-alueen hanke etenee. Suurpellon päiväkoti valmistuu. Opinmäen rakentaminen on käynnistynyt. Suurpellon kaava-alueiden IV ja V maankäyttösopimukset on tehty ja kaavat vahvistettu. Suurpellon kaava-alueiden VI ja VII kaava-aineistot ovat olleet nähtävillä. Alueen 1. kaupan rakentaminen on aloitettu. Suurpellon asemakaavat ja muut suunnitelmat ja niiden toteutus etenevät. Matinky lä-kiv enlahti-metrotunnelin asemakaav a sai lainv oiman 7.8.13. KV hy v äksy i 29.4.13 Jousenpuiston asemakaav an. Tapiolan kirkon asemakaav a oli ehdotuksena nähtäv illä sy y skuun ajan. Tapiolan keskus II (metroaseman maanpäällinen osa) hy v äksy ttiin KV:ssa 29.4.13. Tapiolan keskus (teatteri) kaav aehdotus oli nähtäv illä huhtikuussa 2013. Tav oite toteutuu. Suurpelto IV & V - alueiden asemakaav at on hy v äksy tty kaupunginhallitukselle. Opinmäen koulukeskuksen mahdollistav a asemakaav an muutosehdotus Suurpelto I on hy v äksy tty. Opinmäen rakentaminen on käy nnisty ny t. = > Pohjanv ahv istusty öt käy nnissä. Suurpellon kaav a-alueiden IV ja V maankäy ttösopimusten sopimusneuv ottelut ov at käy nnissä. Ny grannaksen (Suurpelto VI ja VII) lähtökohdat ja tav oitteet palautettiin KSL:ssa 9.4.13. Suurpellon keskusta-alueen asemakaav amuutos v iiv ästy ny t ELYn lausunnon seurauksena. Kaav aehdotus hy v äksy ttäneen alkuv uodesta 2014. Väliaikaiselle kaupalle on löy detty ratkaisu alueelta. 5.3. Otaniemen innovaatioympäristö tuottaa kasvuhakuisia yrityksiä ja maailmanluokan palveluinnovaatioita. Otaniemen innovaatioympäristö tuottaa kasvuhakuisia yrityksiä ja maailmanluokan palveluinnovaatioita.
12 5.4. Kaupunki osana metropolialuetta on tieteen, taiteen ja talouden yhdistämisen vetovoimasta tunnettu edelläkävijä merkittävimpien kansainvälisten verkostojen ja kaupunkiseutujen keskuudessa. Kaupunki osana metropolialuetta on tieteen, taiteen ja talouden yhdistämisen vetovoimasta tunnettu edelläkävijä merkittävimpien kansainvälisten verkostojen ja kaupunkiseutujen keskuudessa. 5.5. Asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen mukaiset tavoitteet on toteutettu. 5.5 Luodaan edellytykset 2 500 asunnon vuosituotannolle. 5.5 Uudistuotannosta 20 % on valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. 5.5 Espoon Asunnot Oy tuottaa vuosittain 300 asuntoa. 5.5 Hyödynnämme kunnallistekniikan rakentamisavustukset ja kiinteistöjen energiaavustukset. Kaavojen mahdollistama asuntojen vuosituotannon määrä Asuntotuotannon määrä Espoon Asunnot Oy:n vuosituotannon määrä Laadittu suunnitelma Haettujen avustusten määrä Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. Uudistuotannostaon keskimäärin 20 % valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain keskimäärin 300 asuntoa. Kaupunki on laatinut hyvät etukäteissuunnitelmat riittävän tonttitarjonnan osoittamisesta Espoon Asunnot Oy:lle ja Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiölle. Kunnallistekniikan rakentamisavustukset ja kiinteistöjen energiaavustukset vuodelle 2013 on haettu. Ksl hy v äksy i /hy v äksy i Kh:lle 31.10.2013 mennessä uutta asuinkerrosalaa 307 000 k-m2. KSL:n pitää saada asuinkerrosalaa hy v äksy tty ä (tai ehdottaa KH:lle) 350 000 k-m2 v uodessa. Yhdessä Espoon Asunnot Oy :n ja tonttiy ksikön kanssa on laadittu 5 v uoden tuotanto-ohjelma, jota seurataan. Kaav oituksen ty öohjelmaan v uodelle 2014 on lisätty asemakaav oja, jotta v oidaan taata asemakaav av arannon riittäv y y s pitkällä tähtäimellä. Kaav oitusohjelmaan 2014-2017 tuotiin merkittäv iä uusia kaav oituskohteita.
13 5.6. Joukkoliikenneyhteyksiä palvelukeskittymiin parannetaan, joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa ja Helsingin seudun liikennejärjestelmän aiesopimuksen mukaiset tavoitteet on toteutettu. 5.6 Nykyisen joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen. 5.6 Länsimetron, kaupunkiradan ja Kehä II:n jatkamisen suunnittelun eteneminen. Matkustajamäärä Liityntälinjastosuunnitelman sovittaminen Espoon joukkoliikennestrategian linjauksiin Metro-osuuden Matinkylä - Kivenlahti rakentamisen aloitusvalmiuden kehittyminen. Länsimetron (Linja Matinkylään) liityntälinjaston yksityiskohtainen suunnittelu on käynnistynyt. Toteutuneet toimenpiteet Kehä II liittymä Suurpellon alueella on valmistunut. Espoon suunnan joukkoliikenteessä matkustaminen on lisääntynyt vähintään 2,0 % edellisvuodesta. Sovitetaan yhteen Länsimetro - hanke ja siihen liittyvät hankkeet. Osallistutaan HSL:n liityntälinjastosuunnitteluun. Länsimetron Matinkylä- Kivenlahti rakennussuunnittelu käynnistyy. Länsimetron liityntälinjaston suunnittelu etenee. Länsiväylän kehittäminen etenee joukkoliikenteen osalta välillä Matinkylä-Espoonlahti. Seutulinjoilla kumulatiiv inen kasv u tammi-syyskuussa 2,8 %, mutta sisäisillä linjoilla laskua 0,2 %. Pääosa joukkoliikenteestä tehdään seutuliikenteessä, joten kasv utav oite toteutuu. Matinky lä-kiv enlahti-metrotunnelin asemakaav a sai lainv oiman 7.8.13. Finnoo I:n (Finnoo metroasema) v almisteluaineisto oli nähtäv illä tammikuussa 2013. Hannusjärv i (Kaitaan metroasema), Yläsoukka (Soukan metroasema) ja Kiv enlahdenpuisto (Kiv enlahden metroasema) osallistumis- ja arv iointisuunnitelmien arv ioitu aikataulu alkuv uonna 2014. Espoonlahden keskuksen (metroasema) v almisteluaineisto on nähtäv illä loka-marraskuussa 2013. Luodaan edellytykset Espoon kaupunkiradan jatkamiselle. Kehä II liittymä Suurpellon alueella valmistuu. Länsimetron liity ntälinjaston suunnittelu on käy nnisty ny t. Espoon kaupunkiradan mahdollistav at asemakaav at ov at lainv oimaisia ja ratasuunnittelu on käy nnissä.
14 5.7. Kaupungin elinvoimaisuutta on vahvistettu eheyttämällä kaupunkirakennetta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 5.7 Kaupunkirakenteen vahvistaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Niittykummun kaavamuutoksen eteneminen. 5.8. Yritystoiminnan kasvu on vahvistanut kaupungin tulopohjaa. Espoossa on tarjolla riittävä määrä kilpailukykyisiä ja kiinnostavia yritysalueita ja tontteja. Finnoon alueen suunnittelun eteneminen metron jatkon aikataulussa ja kh:n hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Pientalotonttien tarjonta Varmistetaan Kehä III varren yritysalueiden kehittymismahdollisuudet maakuntakaavassa. Tehostamme uuden maankäytön sijoittumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin: - Finnoo - Niittykumpu - Länsimetron jatke Pientaloalueiden asemakaavoitusta on tehostettu siten, että pientalotonttien tarjontaa saadaan lisätyksi. Varmistetaan kilpailukykyisten ja kiinnostavien yritysalueiden ja tonttien riittävä määrä. Niittykummun keskuksen mahdollistav a asemakaav a hy v äksy ttiin KV:ssa 21.10.13. Finnoon suunnittelu etenee KH:n tav oitteiden mukaisesti. KSK:ssa käy nnistetään pientaloprojekti, jossa edistetään pientalokaav oitusta ja tutkitaan keinoja pientalotuotannon toteutumiseksi v altuustosopimuksen mukaisesti. Perkkaa IIB -toimitilakaav aa (Tieto ja Rov io) hy v äksy ttiin KV:ssa 21.10.13. Kellarinmäki-Friisinmäki (130304) lainv oimainen. Kiv imies, muutos (Tekes, Finnv era & Finpro) hy v äksy ttiin KH:lle 15.5.13. Suurpelto I, muutoksen (kauppakeskus) kaav aehdotus hy v äksy ttäneen alkuv uodesta 2014. Koiv u-mankkaa II:n (Orion) KSL hy v äksy i Kh:lle 27.3. Lasihy tinrinne hy v äksy ttiin KH:lle 11.9.13. Lommilan kauppakeskuksen mahdollistav a kaav amuutos on hy v äksy tty KSL:ssa 29.5.13.
15 5.9. Palveluverkko rakentuu junaradan, tulevan metron ja 5.9. Palveluverkko rakentuu junaradan, tulevan metron ja Toteutuneet toimenpiteet Metron asemaseutujen kaupungin palvelujen Tapiola-Matinky lä-v älille laaditaan kaupungin palv elujen sijoittumissuunnitelmaa. Matinky län muiden keskeisten muiden keskeisten sijoittumissuunnitelmat on metroaseman v iereisen joukkoliikenneyhteyksien joukkoliikenneyhteyksien laadittu. Ty nny ripuiston palv eluiden varteen suurten varteen suurten sijoittumisesta on sov ittu. asiakasvirtojen läheisyyteen. asiakasvirtojen läheisyyteen. 5.10. Kasvihuonepäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. 5.10 Kaupungin käyttämästä energiasta yli 50 % on uusiutuvaa. CO2 -päästöjen kehityksen kaupunkitasoinen raportti. Toteutuneet toimenpiteet CO2-päästöjen kehitys CO-päästöt ovat vähentyneet ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Ilmasto- ja energiatyö koordinoidaan ja toteutetaan tulosyksiköiden yhteishankkeina. Kuntien energiatehokkuussopimuksen tavoitteet on saavutettu. Kasv ihuonekaasujen päästölaskennan raportti saadaan alkuv uodesta 2014. Viime v uonna kokonaispäästöt kasv oiv at 7 %. Kaupunkisuunnittelukeskus on jatkanut muiden tulosy ksiköiden kanssa ilmasto- ja energiaty ötä. Kuntien energiatehokkuussopimuksen Espoon toimintasuunnitelman mukaisia toimenpiteitä on jatkettu v uonna 2013. Uusiutuvan energian osuus kasvaa.
16 Toteutuneet toimenpiteet Asemakaavoissa luodaan edellytyksiä uusiutuvien ja Kehitetään kokonaisuuksina projektikohtaisesti edelly ty ksiä uusiutuv ien ja monipuolisten monipuolisten energiaratkaisujen käy ttöön, energiaratkaisujen esimerkiksi Finnoossa, jossa käyttöönottoon. tutkitaan energiapaalujen käy ttöä lämpöenergian tuotannossa. KSK:ssa on valmistumassa energiatietopalv elu, jonka av ulla v oidaan parantaa kaav allisia v almiuksia monipuolisten energiaratkaisujen käy ttöön. KSK on saanut energiainsinöörin v akanssin.