NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN
ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Toimintakenttä 2. Perusrakenteiden kehittäminen 3. Tukitoimintojen kehittäminen
1. TOIMINTAKENTTÄ
vastaa osana valtioneuvostoa - puolustuspolitiikkaan - sotilaalliseen maanpuolustukseen, kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä - kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen liittyvistä asioista n hallinnonalaan kuuluvat ministeriön lisäksi puolustusvoimat sekä puolustushallinnon rakennuslaitos Ministeriön rooli keskittyy hallinnonalan strategiseen johtamiseen poliittisten linjausten mukaisesti n keskeisiä tehtäviä ovat mm. - määrittää maanpuolustuksen suuntalinjat - määrätä puolustusvoimien rauhan ajan toimintamalli - vastata toiminnan resurssoinnissa
Hallinnollisesti puolustusvoimat on puolustusministeriön alainen Puolustusvoimien johtoesikuntana ja ylempänä hallintoviranomaisena toimii Pääesikunta Puolustusvoimien välitön johto ja valvonta kuuluu puolustusvoimain komentajalle Puolustusvoimissa käsiteltävät asiat jaotellaan hallintoasioihin sekä sotilaskäskysasioihin ja sotilaallisiin nimitysasioihin Vuosittain koulutetaan varusmiehiä n. 27 000 (näistä naisia vajaa 500) ja reserviläisiä noin 30 000 Hallinnonalan osuus v. 2004 valtion talousarviossa 5.6% Puolustusvoimat
Roolit antaa määräykset puolustusvoimien rauhan ajan kokoonpanosta ja johtosuhteista sekä esikuntien sotilaslaitosten ja joukkoosastojen perustamisesta, sijoituspaikasta ja lakkauttamisesta Puolustusvoimain komentajalla on oikeus puolustusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti antaa rauhan ajan yksityiskohtaisia kokoonpanoja ja johtosuhteita koskevia määräyksiä esikuntien, sotilaslaitosten ja joukko-osastojen osalta.
Pv - toimipisteet ja henkilöstö Vuoden 2003 lopussa puolustusvoimien palveluksessa oli 16 419 henkilöä (15 871 htv) Rauhan ajan vahvuus noin 16 500 henkilöä, joista siviilihenkilöstöä noin 7900 (47%) - LMPA 3700 hlöä - IMPA 2000 hlöä - PMPA 1300 hlöä - MeriV 2300 hlöä - IlmaV 2900 hlöä - PvMatL 2400 hlöä Henkilöstöstä miehiä 74% ja naisia 26 %. Siviilihenkilöistä naisten osuus on 50% Toimintamenoista työvoimakustannusten osuus on lähes 60 % Palkkakustannukset v. 2003 450 milj ja sosiaali- ja eläkemaksut 160 milj
PhRakL toimipisteet ja henkilöstö Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistötoimen asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä Rakennuslaitoksen henkilöstö v. 2003 lopussa 1316 ( 1274 htv) Liikevaihto 126,13 M Ylläpidettävä huoneistoala 3 470 000 htm2
Keskushallinnon uudistaminen Keskushallinnon uudistamisen päämääränä oli vahvistaa valtioneuvoston päätöksentekoa ja terävöittää ministeriöiden asemaa hallinnonalojensa ohjaajina Hallitusohjelmassa osoitetaan, mitkä ovat vaalikauden keskeisimmät yhteiskuntapoliittiset tavoitteet Ministeriöt pidetään pieninä ja strategisiin poliittisiin valmistelutehtäviin keskittyvinä yksikköinä Toimeenpanotehtävät sijoitetaan ministeriötä alemmalle tasolle Ministeriöstä ja muusta keskushallinnosta siirretään alue- ja paikallistasolle kaikki ne tehtävät, joiden osalta se on mahdollista Keskushallinnon yksiköiden ydintoiminnan tehostamiseksi ja rakenteiden keventämiseksi tukipalvelujen hoito keskitetään erikoistuneille palvelutuottajille
Valtion keskushallinnon toimintojen ja yksiköiden alueellistamista jatketaan. Uusia, laajenevia ja uudistettavia toimintoja ja yksiköitä sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle Alueellistamisen on oltava hyödyllistä sekä alueellistettavan toiminnon että uuden sijaintialueen kannalta Ympäristön ja toiminnon vuorovaikutteisuuden huomioon ottava alueellistaminen tukee osaamis- ja toimintokeskittymiä eli klustereita Alueellistamisen kohdepaikkakuntia ovat ennen kaikkea aluekeskukset Puolustusvoimien kehittämiseen sisältyy useita hankkeita, joilla on alueellisia vaikutuksia Alueellistaminen
Kehittämisen logiikka Hallitusohjelma Hallituksen strategia -asiakirja Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko Tulosohjaus PLM:n strategia Puolustusvoimien strategia (PTS) Kehittämisohjelmat Toiminnan ja resurssien suunnittelu
2. PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN
Etenemismalli Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä sopeutetaan vastaamaan turvallisuusympäristön muutoksia ja sodan ajan joukkomäärien pienentymistä. Kehittämiseen vaikuttaa vaikuttaa myös valtion keskushallinnon uudistamishanke Uusi johtamis- ja hallintojärjestelmä on valmis viimeistään 1.1.2008 Suurimmat muutokset tapahtuvat maavoimissa
Pääesikunta Pääesikunta on puolustusvoimain komentajan alainen johtoesikunta ja puolustushallinnon keskushallintoviranomainen. Pääesikuntaa uudistetaan siten, että se voi keskittyä puolustushaarojen kehittämistyön yhteensovittamiseen sekä yhteisoperaatioiden suunnitteluun ja johtamiseen. Vahvuus tavoitetilassa on noin 300 henkilöä
Maavoimat Erillinen Maavoimien esikunta perustetaan Mikkeliin Alueorganisaatio käsittää 7 sotilaslääniä - 4 operatiivista sotilaslääniä - 3 muuta sotilaslääniä Maavoimien koulutusorganisaatio muutetaan vastaamaan varusmieskoulutuksen mukaista tarvetta mm. uudelleen organisoimalla ja yhdistämällä joukko-osastojen organisaatioita sekä tarkistamalla tehtäviä Materiaalilaitoksen rationalisointia jatketaan ja toiminta sopeutetaan vastaamaan kriisiajan joukkojen määrää ja huoltotarvetta. Varikoita ja laitoksia yhdistämällä luodaan vahvoja järjestelmävarikoita, tarpeettomista kiinteistöistä ja alueista luovutaan ja osa toiminnoista tuotetaan kumppanuustoiminnan kautta
Meri- ja Ilmavoimat Merivoimien esikunta siirretään Helsingistä Turkuun Kiinteää rannikkotykistöä supistetaan - Utö, Örö, Russarö ja Mäkiluoto vartiolinnakkeiksi Ilmavoimissa yhdistetään tukilentolaivue Ilmavoimien Viestikouluun Hawk-harjoitushävittäjäkalusto keskitetään Kauhavalle
3. TUKITOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN
Erityistarkastelut - selvitysmiehet Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen määrä laskee (450 000 -> 350 000 v. 2009 mennessä) Kehittämishankkeen tehtävänä on laatia vaihtoehtoja varuskuntarakenteen sekä varikkoja varastotoimintojen uudistamiseksi joukkojen määrää ja huoltotarvetta vastaaviksi 3 selvitysmiestä ja ohjausryhmä - Varuskuntarakenne: prikaatikenraali Arto Räty - Varikko- ja varastotoiminnot: erityisasiantuntija Hannu Vuorinen ja vanhempi hallitussihteeri Tarja Jaakkola - Ohjausryhmässä edustajat puolustusministeriöstä ja Pääesikunnasta - Raportin tavoiteaikataulu 15.2.2005
Tukitoimintojen kehittämisohjelma Kriittinen arvio tukitoimintojen tarpeesta, tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta Tavoitteena on rakentaa toimialakohtainen palvelukeskusverkosto, joka on kytkettävissä osin tai kokonaisuutena valtionhallinnon ja yhteiskunnan palvelurakenteisiin Puolustusvoimien ja palveluntuottajien väliset kumppanuusjärjestelyt ovat osa puolustusvoimien hallittua rakennemuutosta
Kehittämisen kohteena olevat toimialat Lääkintähuolto Korjaamo- ja kunnossapitotoiminta sekä materiaalilogistiikka Tietohallinto Tilahallinta Ruokahuolto Palkkahallinto Talous- ja henkilöstöhallinto Vaatetushuolto Arkistotoimi ja asiakirjahallinta
Lääkintähuolto Päätös: Tammikuu 2004 uusi toimintamalli 2006 Muutos toiminnassa: - Palvelun tuottajasta tilaajaksi strategisen kumppanuuden malli - Keskittyminen ydintehtäviin: tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen Muutos organisaatiossa: Tilkan lakkauttaminen ja Sotilaslääketieteen Keskus perustaminen - henkilöstökokoonpanon muutos Tilkka 2004 alkuvuosi 270 henkilöä Sotilaslääketieteen Keskus 1.1.2006 105 henkilöä
Korjaamo- ja kunnossapitotoiminta sekä materiaalilogistiikka Käynnissä AKKU-hanke Nykyiset vuosittaiset kokonaiskustannukset 89 M. Toimintoihin sitoutuu 1564 htv Hankkeessa käsittelyssä kattavasti eri materiaaliryhmät Hankkeen tavoite on selvittää kokonaisuutena korjaamoiden, varikoiden ja puolustusvoimien materiaalilaitoksen sekä alan teollisuuden tarkoituksenmukainen työn- /vastuunjako eri materiaaliryhmien huolto-, korjaus- ja kunnossapitotoiminnassa Selvitys valmistuu keväällä 2005
Puolustushallinnon tietohallinto on kokonaisuus, joka muodostaa n. 10 % puolustusbudjetista (170 M ) ja henkilöstömäärästä (1000 htv). Puolustusvoimien tietohallinnon rationalisointihanke TIERA tarkennetun suunnittelun vaiheessa Tavoite: Tehostaa tietoteknisen perusrakenteen toimivuutta ja ja parantaa kustannustehokuutta Hanke huomioi puolustusdoktriinin, resurssilinjaukset, valtionhallinnon tietohallinnon uudistamisen, turvallisuusviranomaisten välisen yhteistoiminnan ja kansainvälisen toiminnan TIERA vaikuttaa 2005-2009 Tietohallinto
Tilahallinta Kiinteistö- ja rakennustoimen sekä tilahallinnan kehittäminen jatkuu Kehittämislinjana on tilaajatuottajamalli Eri toimijoiden roolien selkeyttämistä jatketaan Kiinteistöuudistuksen tavoitteet arvioidaan saavutettavaksi vuonna 2006
Ruokahuollon palvelukeskuksen perustaminen käsittelyssä puolustusministeriössä Kumppanuuskokeilu Amica Ravintolat Oy:n kanssa toimii vertailupohjana Muutos toiminnassa: - Valtakunnallinen ruokahuollon palvelukeskus, joka tuottaa ruokahuollon palvelut puolustusvoimille - Uusi toimintamalli mahdollistaa tulevaisuudessa n. 2-3 miljoonan euron vuosisäästöt Uusi toimintamalli vuoden 2006 alussa - Ruokahuollon palvelukeskuksen henkilöstömäärä kokonaisuudessaan runsaat 800 Ruokahuolto
PALMA-hanke käynnistyi 2002 Palkkahallinto Palvelukeskuspilotti toiminnassa huhtikuusta 2003 Muutos toiminnassa: - Valtakunnallinen palkkahallinnon palvelukeskus - Palvelukeskuksen henkilöstömäärä on noin 60. Toimintamalli vapauttaa noin 60 henkilötyövuotta. Uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2005 aikana
Talous- ja henkilöstöhallinto Esiselvitys valmistuu joulukuussa 2004 Taustalla osallistuminen valtionhallinnon KIEKU-hankkeen* pilottiin Muutos toiminnassa: - Erillisyksiköistä palvelukeskukseksi - Vapautuvia henkilöstöresursseja n. 200 htv 2010 mennessä - Uusi toimintamalli käyttöön vuoden 2006 aikana *VALTIOKONTTORIN OHJAAMA VALTION TUKIPALVELUJEN KEHITTÄMISOHJELMA
Vaatetushuolto Pilottihanke suojavaatehuollossa Lindstöm Oy:n kanssa Muutos nykytoiminnassa: - Kaikki sotavarustukseen kuulumattoman siviilihenkilöstön suojavaatetuksen omistus ja huolto siirtyy ulkopuolisille (n. 3500 hlön suojavaatetus) Käynnistymässä kokonaisselvitys vaatetuskorjaamon /pesulan toiminnan järjestämisestä - oman toiminnan kehittäminen - toiminnan ulkoistaminen - mahdolliset sekamallit
Arkistotoimi ja asiakirjahallinto Taustalla erityispiirre: oma keskusarkisto (35 hlöä) Sota-arkisto on Suomen toiseksi suurin kansallinen arkisto Käynnissä selvitys sota-arkiston ja arkistolaitoksen yhdistämisestä Tavoitteena - Voimavarojen yhdistäminen arkistotoimessa ja erillisten arkistojärjestelmien karsiminen - Puolustusvoimien tehokkaampi ohjaus asiakirjahallinnossa Haasteena: sotien ajalta kertynyt järjestämätön arkistomateriaali