Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010



Samankaltaiset tiedostot
Tilastokatsaus 10:2012

TILASTOKATSAUS 22:2016

Tilastokatsaus 3:2014

TILASTOKATSAUS 2:2015

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta

TILASTOKATSAUS 11:2015

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

TILASTOKATSAUS 23:2016

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Muuttajien taustatiedot 2005

TILASTOKATSAUS 19:2016

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Tilastokatsaus 12:2010

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

TILASTOKATSAUS 1:2018

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Kuopion työpaikat 2016

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Tilastokatsaus 11:2010

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

TILASTOKATSAUS 12:2015

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Muuttajien taloudellinen tausta

Kuopion työpaikat 2017

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Tilastokatsaus 9:2013

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Työpaikka- ja. Päivitetty

Kilpailukyky ja työmarkkinat

KUOPION TYÖPAIKAT

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Muuttoliike vuonna 2014

TILASTOKATSAUS 7:2018

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

Tilastokatsaus 6:2014

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

TILASTOKATSAUS 16:2016

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TILASTOKATSAUS 8:2018

TILASTOKATSAUS 1:2015

Työpaikat Vaasassa

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Toimintaympäristön muutokset

Tilastokatsaus 13:2014

TILASTOKATSAUS 4:2017

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

Toimintaympäristön muutoksia

Muuttoliike Janne Vainikainen

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

TILASTOKATSAUS 15:2016

Työpaikat Vaasan seudulla

TILASTOKATSAUS 4:2015

Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

Tilastokatsaus 1:2014

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Tilastokatsaus 4:2014

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

TILASTOKATSAUS 1:2016

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

TILASTOKATSAUS 6:2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Tilastokatsaus 2:2014

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Tilastokatsaus 14:2014

Transkriptio:

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yli yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 2007 aikana Vantaalle muutti 14 746 henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 68 prosenttia. Heistä yli 92 prosenttia oli työllisiä ja vajaa 8 prosenttia työttömiä. Edellisinä vuosina työttömien osuus tulomuuttajista oli hieman isompi. Lukumääräisesti työttömiä tulomuuttajia oli vuonna 2007 noin neljäkymmentä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalta pois muuttaneilla työvoimaan kuuluvilla kehitys on ollut samanlainen kuin Vantaalle muuttaneilla, työllisten osuus on ollut vain hivenen pienempi. Kuvio 1. Työlliset muuttajat Kuvio 2. Työttömät muuttajat Työllisten tulomuuttajien määrä kasvoi vuoteen 2001 saakka, jonka jälkeen heidän määränsä tasaantui noin 8 200-8 300 muuttajan tasolle vuosittain. Vuodesta 2005 se jälleen alkoi kasvaa ja oli vuonna 2007 jo yli 9 200 henkilöä. Samoin kävi työllisten lähtömuuttajien määrälle, joka on ollut tarkastelujakson viime vuosina noin 8 000 henkilöä. 1990-luvun laman aikana työttömien määrä ja osuus tulomuuttajista oli suurempi kuin ennen ja jälkeen lamavuosien. Vuonna 1998 tulomuuttajista työttömiä oli vielä lähes 900. Työttömien määrä Vantaalle muuttaneista väheni edelleen, vaikka Vantaalle muuttaneiden kokonaismäärä kasvoi tasaisesti vuodesta toiseen. Vähimmillään työttömiä oli tulomuuttajissa vuonna 2000, jolloin heitä oli 715. Sen jälkeen Vantaalle on vuosittain muuttanut keskimäärin runsas 900 työtöntä. Vuodesta 2004 poismuuttaneiden työttömien määrä alkoi taas selvästi vähetä. Vuonna 2007 heitä oli 767. Vantaalta on vuosia 2000 ja 2004 lukuun ottamatta muuttanut työttömiä vähemmän pois kuin heitä on tullut kaupunkiin. Työllisten tulomuuttajien ikärakenne ei ole juurikaan muuttunut vuodesta 1998 vuoteen 2007. Tulomuuttajista runsas kaksi viidennestä on 25-34-vuotiaita ja runsas neljännes 15-24-vuotiaita. Työllistenkään lähtömuuttajien ikärakenteessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana.

2 Tilastokatsaus 2:2010 Kun tarkastelujakson alussa nettomuutosta kertyi 43 prosenttia alle 25-vuotiaista ja loput 57 prosenttia 25-34-vuotiaista, olivat prosentit vuonna 2007 alle 25-vuotiailla 31 prosenttia ja 25-34-vuotiailla 65 prosenttia. Muuttotappiota on viime vuosina tullut vain 55 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista työllisistä. Taulukko 1. Työllisten muuttajien ikärakenne 1998, 2003 ja 2007 Ikä 1998 2003 2007 tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto 15-24 2 054 1 564 490 2 396 2 175 221 2 641 2 274 367 25-34 3 237 2 533 704 3 522 2 970 552 4 025 3 245 780 35-44 1 184 1 179 5 1 607 1 495 112 1 477 1 428 49 45-54 633 662-29 763 729 34 800 751 49 55-64 87 119-32 237 256-19 263 309-46 kaikki 7 204 6 060 1 144 8 527 7 627 900 9 214 8 014 1 200 Vuonna 1998 työttömistä tulomuuttajista oli joka neljäs alle 25-vuotias ja kaksi viidestä 25-34 vuotta täyttäneitä. Vuonna 2007 alle 25-vuotiaiden osuus oli edelleen neljännes mutta 25-34-vuotiaiden osuus enää kolmannes. Lähtömuuttajissa alle 25-vuotiaita oli myös joka neljäs vuonna 1998 ja joka viides vuonna 2007. 25-34-vuotiaiden osuus väheni vuodesta 1998 vajaaseen kolmannekseen vuonna 2007. Työttömistä nettomuuttajista alle 25-vuotiaiden osuus aleni kolmesta neljäsosasta (1998) vajaaseen puoleen (2007). Vuonna 1996 Vantaa kärsi muuttotappiota 35 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista työttömistä 40 henkilön verran, vuonna 2003 tappiota tuli 30 ja vuonna 2007 enää 23 henkilöä. Työttömien muuttajien ikärakenne on vanhentunut. Taulukko 2. Työttömien muuttajien ikärakenne 1998, 2003 ja 2007 Ikä 1998 2003 2007 tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto 15-24 223 194 29 232 202 30 187 119 68 25-34 347 298 49 337 276 61 253 179 74 35-44 159 163-4 222 192 30 169 151 18 45-54 106 120-14 115 104 11 100 87 13 55-64 50 72-22 47 77-30 58 81-23 kaikki 885 847 38 953 851 102 767 617 150 Työikäisten muuttovoitosta 69 prosenttia työllisiä Työllisen työvoiman nettomuutto Vantaalle kasvoi nopeasti aina vuoteen 1999 saakka, jonka jälkeen se tasoittui useaksi vuodeksi 800-900 henkilön vuositasolle. Vuonna 2007 Vantaan saama työllisten muuttovoitto oli 1 200 henkilöä. Työtöntä työvoimaa on useimpina vuosina tullut Vantaalle hieman enemmän kuin sitä on muuttanut kaupungista pois. Vuonna 2007 heidän nettomuuttonsa oli 150 henkilöä voitollinen. Eläkeläisten Vantaalta poismuuton nettovaikutus on vakiintunut parin sadan henkilön tappion vuositasolle. Myös alle 15-vuotiaiden muuttotase on ollut vuodesta 1998 lähtien negatiivinen.

Tilastokatsaus 2:2010 3 Kuvio 3. Nettomuutto Vantaalle pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1998-2007 Maassamuuton muuttovoitosta neljä viidesosaa korkeasti koulutettuja Vantaa sai 1990-luvun lopun noususuhdanteessa pääosan muuttovoitosta keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Myös korkea-asteen suorittaneiden muuttovoitto lisääntyi tasaisesti. 1990-luvun alussa, syvimmän laman aikana, Vantaan muuttovoitto koostui yksinomaan enintään perusasteen suorittaneista paremmin koulutetun väestön muuttaessa muualle. Taulukko 3. Nettomuutto Vantaalle koulutusasteen ja pääasiallisen toiminnan mukaan vv. 1998-2007 Pääasiallinen toiminta / 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 koulutusaste lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Nettomuutto yhteensä 1 035 985 523-46 580 646-142 340 742 1 211 * ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 128 29-191 228 265 275-30 361 205 507 * keskiasteen tutkinto 519 626 411-183 171-23 -68-160 195 280 * korkea-asteen tutkinto 388 330 303-91 144 394-44 139 342 424 Työllinen työvoima 1 144 1 303 897 642 887 900 621 804 866 1 200 * ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 209 225 103 381 296 316 224 314 171 496 * keskiasteen tutkinto 497 643 467-2 358 134 247 188 306 278 * korkea-asteen tutkinto 438 435 327 263 233 450 150 302 389 426 Työtön työvoima 38 19-180 41 9 102-9 59 59 150 * ei perusasteen jälkeistä tutkintoa -7-21 -87 0 36 70 61 121 42 89 * keskiasteen tutkinto -3 9-68 26-55 -7-48 -47 2 27 * korkea-asteen tutkinto 48 31-25 15 28 39-22 -15 15 34 Vuoden 2007 nettomuutto oli 1 211 henkilöä voitollinen. Muuttovoitosta kolme viidesosaa tuli maassamuutosta ja tästä joukosta runsas puolet oli naisia ja enemmistö 15-34-vuotiaita. Maassamuutosta saadusta muuttovoitosta neljä viidesosaa muodostui korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Vain perusasteen koulutuksen saaneita muutti Vantaalta muualle maahan enemmän kuin heitä muutti muualta Vantaalle. Siirtolaisista tulleesta muuttovoitosta oli neljä viidesosaa henkilöitä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Maassamuuton muuttotappio koostui toisaalta alle 15-vuotiaista ja toisaalta 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista lähestulkoon henkilön koulutuksesta riippumatta. Poikkeuksen muodostivat keskiasteen koulutuksen saaneet, joita muutti jo 35 vuotta täytettyään enemmän Vantaalta pois kuin Vantaalle.

4 Tilastokatsaus 2:2010 Työllisessä työvoimassa muuttovoittoa kertyi kaikissa koulutusasteissa. Runsas kolmannes siitä tuli korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Enintään perusasteen koulutuksen saaneiden osuus oli kaksi viidesosaa ja keskiasteen suorittaneiden osuus vajaa neljäsosa. Maassamuutossa lähes puolet työllisen työvoiman muuttovoitosta saatiin korkea-asteen koulutuksen hankkineista, vajaa kolmannes keskiasteen ja neljännes vain perusasteen koulutuksen saaneista. Siirtolaisuudessa sen sijaan kuta kuinkin kaikki työllisten muuttovoitosta tuli enintään perusasteen koulutuksen saaneista. Muissa koulutusluokissa poismuuttaneita oli vain jokunen tulomuuttajia vähemmän. Työttömän työvoiman muuttovoittoa Vantaalle tuli jonkin verran kaikissa koulutusluokissa, kolme viidesosaa kuitenkin vähiten koulutusta saaneista. Työttömän työvoiman maassamuutossa eniten muuttotappiota tuli keskiasteen koulutuksen hankkineista, mutta myös muissa koulutusluokissa kertyi muuttotappiota. Siirtolaisuudessa muuttovoittoa kertyi kaikista koulutusluokista, puolet kuitenkin vähiten koulutusta hankkineista. Taulukko 4. Työllisten nettomuutto Vantaalle sukupuolen, koulutuksen ja muuton suunnan mukaan vuonna 2007 Työlliset, netto 15-24v 25-34v 35-44v 45-54v 55+ v Yhteensä Perusasteen koulutus, kaikki 150 196 94 32 24 496 -- naiset maan sisäinen 14 28 23 6 8 78 -- naiset siirtolaisuus 40 31 20 12 5 108 -- miehet maan sisäinen 52 68 20 4 12 156 -- miehet siirtolaisuus 44 69 31 10-1 154 Keskiasteen koulutus, kaikki 156 206-48 -5-31 278 -- naiset maan sisäinen 68 107-14 1-29 133 -- naiset siirtolaisuus -2 3-4 2 0-1 -- miehet maan sisäinen 84 98-31 -8-5 138 -- miehet siirtolaisuus 6-2 1 0 3 8 Korkea-asteen koulutus, kaikki 61 378 3 22-38 426 -- naiset maan sisäinen 47 169-2 8-17 205 -- naiset siirtolaisuus 3 0 5 1 0 9 -- miehet maan sisäinen 11 217 1 10-21 218 -- miehet siirtolaisuus 0-8 -1 3 0-6 Enintään perusasteen koulutuksen suorittaneista työllisistä Vantaa sai vuonna 2007 suurimman muuttovoiton 25-34-vuotiaista miehistä. Yli puolet muuttovoitosta tuli siirtolaisuudesta. Naisten muuttovoitosta selvä enemmistö tuli ulkomailta, kun taas miesten muuttovoitto meni tasan kotimaan ja ulkomaiden kesken. Enintään perusasteen koulutuksen saaneen työttömän työvoiman muuttovoitto tuli kaikki ulkomailta. Keskiasteen koulutuksen hankkineista työllisistä muuttovoitto kertyi lähes kaikki alle 35-vuotiaista, eniten 25-34-vuotiaista, joista enemmistö oli naisia. Kaikki muuttovoitto saatiin kotimaasta. Keskiasteen koulutuksen saaneesta työttömästä työvoimasta saatu muuttovoitto kertyi kaikkia ulkomailta Vantaalle muuttaneista. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista työllisistä Vantaa keräsi muuttovoittoa pääosin 25-34-vuotiaista muualta Suomesta muuttaneista. Työttömien korkea-asteen koulutuksen hankkineiden pieni muuttovoitto tuli kaikki ulkomailta, kotimaan muuttovoitto oli lievästi tappiollista.

Tilastokatsaus 2:2010 5 Yli neljä viidesosaa muuttovoitosta kertyi yksityisellä sektorilla työskentelevistä Vuoden 2007 työllisistä tulomuuttajista joka kuudes työskenteli kaupan toimialalla ja joka kahdeksas hallinnon ja tukipalveluiden toimialalla 1. Teollisuuden, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla työskenteli jokaisella noin joka kymmenes Vantaalle muuttaneista. Lähes kolmannes siirtolaisina kaupunkiin tulleista sai ansionsa hallinnon ja tukipalveluiden toimialalta. Työllisillä lähtömuuttajilla tilanne oli hyvin samanlainen kuin tulomuuttajilla: vajaa viidennes poismuuttaneista työskenteli kaupan toimialalla ja vajaa viidennes hallinto- ja tukipalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoilla. Kuvio 4. Nettomuuttajien määrä Vantaalla toimialan (TOL 2008) mukaan 1998-2007 (työlliset) Työllisistä eniten muuttovoittoa vuoden 2007 aikana Vantaalle kertyi hallinto- ja tukipalvelujen toimialan työntekijöistä: noin neljännes kokonaismuuttovoitosta. Kuljetuksen ja varastoinnin, teollisuuden ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilta kertyneen muuttovoiton osuus jäi kullakin noin kymmenesosaan kokonaismuuttovoitosta. Maassamuutossa julkisen sektorin osuus työllisten muuttovoitosta oli 19 prosenttia ja siirtolaisilla noin 13 prosenttia. Lähes kaikki muuttovoitto Helsingistä, suurimmat tappiot kehysalueelle Vuonna 2007 Vantaalle muutti 928 työllistä enemmän kuin kaupungista muutti heitä pois. Maakunnista eniten Vantaa sai työllisiä muuttovoiton seurauksena Uudenmaan maakunnasta: vuonna 2007 maakunnan osuus Vantaan saamasta muuttovoitosta oli lähes kolme viidesosaa. Maakunnista muuttotappiota tuli Itä-Uudellemaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen. Vantaa sai kaikista suurista, yli 100 000 asukkaan kaupungeista vuonna 2007 työllisten muuttovoittoa. Helsingistä sitä kertyi 1 211 henkilöä, Espoosta 215, Tampereelta 66, Oulusta 62 ja Turusta 44 henkilöä. Vantaa ei saanut Helsingin, Espoon ja Kauniaisten lisäksi työllisten muuttovoittoa vuonna 2006 muista Helsingin seudun kunnista. Suurimmat muuttotappiot kirjattiin Keravalle (-197), Tuusulaan (-167) ja Nurmijärvelle (-158). 1 Tässä käytetään uutta vuoden 2008 toimialaluokitusta: A maa-, metsä- ja kalatalous, B kaivostoiminta ja louhinta, C teollisuus, D sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ja jäähdytysliiketoiminta, E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F rakentaminen, G tukku- ja vähittäiskauppa, H kuljetus ja varastointi, I majoitus- ja ravitsemistoiminta, J informaatio ja viestintä, K rahoitus- ja vakuutustoiminta, L kiinteistöalan toiminta, M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O julkinen hallinto ja maanpuolustus, P koulutus, Q terveys- ja sosiaalipalvelut, R taiteet, viihde ja virkistys S muu palvelutoiminta, T kotitalouksien toiminta työnantajina, U kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta sekä X toimiala tuntematon.

6 Tilastokatsaus 2:2010 Taulukko 5. Vantaalle ja Vantaalta muun Helsingin seudun kuntiin ja kunnista muuttaneet työlliset vuosina 2003-2007 T u l o m u u t t o L ä h t ö m u u t t o N e t t o m u u t t o 2003 2004 2005 2006 2007 2003 2004 2005 2006 2007 2003 2004 2005 2006 2007 Helsinki 4455 4229 4510 4361 4374 3326 3280 3326 3153 3163 1129 949 1184 1208 1211 Espoo 966 895 858 937 1009 876 953 940 859 794 90-58 -82 78 215 Kauniainen 24 12 9 10 9 19 13 16 8 6 5-1 -7 2 3 PKS yhteensä 5445 5136 5377 5308 5392 4221 4246 4282 4020 3963 1224 890 1095 1288 1429 Hyvinkää 72 76 76 92 67 85 107 115 135 126-13 -31-39 -43-59 Järvenpää 137 164 173 167 152 250 214 222 202 252-113 -50-49 -35-100 Kerava 210 251 248 204 231 325 313 312 345 428-115 -62-64 -141-197 Kirkkonummi 59 43 50 52 57 74 97 84 81 88-15 -54-34 -29-31 Mäntsälä 42 39 46 42 40 72 88 100 127 100-30 -49-54 -85-60 Nurmijärvi 182 173 172 173 182 346 330 331 362 340-164 -157-159 -189-158 Pornainen 13 13 9 16 23 20 41 45 43 31-7 -28-36 -27-8 Sipoo 84 65 72 67 62 109 83 133 116 120-25 -18-61 -49-58 Tuusula 125 159 165 161 159 297 297 340 325 326-172 -138-175 -164-167 Vihti 44 52 54 61 71 83 96 109 106 105-39 -44-55 -45-34 Kehyskunnat yhteensä 968 1035 1065 1035 1044 1661 1666 1791 1842 1916-693 -631-726 -807-872 Vuosina 2003-2007 työllisiä on muuttanut Vantaalta vuosittain Helsingin seudun kehyskuntiin huomattavasti enemmän kuin niistä on tultu Vantaalle. Kehyskuntiin muutto on ollut kasvussa. Suurimmat vuosittaiset tappiot ovat olleet Nurmijärvelle, Tuusulaan ja Keravalle. Helsingistä saatu muuttovoitto on korvannut kaikkina vuosina muulle seudulle tulleen tappion. Muuttoliike näyttää keskittyvän: Vantaan saamasta työllisten muuttovoitosta ja -tappiosta entistä suurempi osa tulee entistä harvemmasta määrästä kuntia (ks. taulukko 6). Isoista kaupungeista muuttaa Vantaalle vuosittain enemmän työntekijöitä kuin Vantaalta näihin. Tappiollinen muuttoliike taas keskittyy Helsingin seudun kehyskuntiin, pääpainon ollessa naapurikunnissa. Vantaan saaman muuttovoiton kokonaismäärä on vaihdellut vuosina 1998-2007 vajaasta kolmesta sadasta reiluun tuhanteen. Muuttovoiton osuus Vantaan väestönkasvusta oli vuosina 1998-2007 keskimäärin vajaa kolmannes, toisin sanoen kaksi kolmannesta kaupungin väestönkasvusta selittyi syntyvyyden enemmyydellä kuolleisiin nähden. Taulukko 6. Vantaan 10 suurinta muuttovoitto- ja muuttotappiokuntaa vuonna 2007 sekä näistä kunnista saatu muuttovoitto/-tappio vuosina 2003-2007, työllisten muutot Kunta 2003 2004 2005 2006 2007 Kunta 2003 2004 2005 2006 2007 Helsinki 1 129 949 1 184 1 208 1 211 Kerava -115-64 -64-141 -197 Espoo 90-58 -82 78 215 Tuusula -172-138 -175-164 -167 Tampere 11 29 35 33 66 Nurmijärvi -164-157 -159-189 -158 Jyväskylä 15 27 53 38 64 Järvenpää -113-50 -49-35 -100 Oulu 31 9 22 53 62 Mäntsälä -30-49 -54-85 -60 Joensuu 20 28 25 24 44 Hyvinkää -13-31 -39-43 -59 Turku 15 3 8 20 44 Sipoo -25-18 -61-49 -58 Kouvola 4 8 11 9 42 Lohja -23-1 -16-27 -35 Kuopio 19 28 21 34 38 Karkkila -10 5-6 -8-34 Lappeenranta 17 11 0 25 25 Vihti -39-44 -55-45 -34 Yhteensä 1 351 1 034 1 277 1 522 1 811 Yhteensä -704-547 -678-786 -902

Tilastokatsaus 2:2010 7 Tuusula ja Nurmijärvi vetivät Vantaalta keski- ja hyvätuloisia Muuttoliikkeestä Vantaalle kertyi muuttovoittoa kaikissa tuloluokissa lukuun ottamatta vähintään 52 000 euroa vuodessa ansainneita, jossa tuloluokassa poismuuttaneita oli yksi enemmän kuin tulijoita. Kaikkien tulomuuttajien keskimääräiset vuositulot olivat noin 234 euroa suuremmat kuin lähtömuuttajien. Maahan muuttaneilla vuositulot olivat noin 6 000 euroa suuremmat kuin maasta muuttaneilla. Vuotta aiemmin (v.2006) kaikkien tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat pienemmät kuin lähtömuuttajien. Työllisistä muuttajista muuttovoittoa saatiin kaikista tuloluokista sekä maassamuutossa että siirtolaisuudessa. Kaikkien työllisten tulomuuttajien vuositulot olivat kuitenkin keskimäärin 436 euroa lähtömuuttajien tuloja pienemmät. Yli 45 prosenttia työllisten muuttovoitosta keskittyi 12 000-27 000 euroa vuodessa ansainneisiin. Työllisten muuttovoittoa saatiin kaksi kolmannesta maassamuutosta, kolmannes siirtolaisista. Siirtolaisissa 12 000-27 000 tuhatta euroa vuodessa ansainneiden osuus oli runsas kolmannes nettomuutosta. Vantaa sai suurimman muuttovoiton Helsingistä. Kuviossa 5 on kuvattu Vantaalle Helsingistä ja Vantaalta Helsinkiin vuoden 2007 aikana muuttaneet työlliset heidän valtionveronalaisten tulojensa mukaan. Kuviosta nähdään, että alle 9 000 euroa vuodessa ansainneita muutti Helsinkiin enemmän kuin heitä muutti Helsingistä Vantaalle. Sitä enemmän ansainneissa oli kaikissa tuloluokissa selvästi enemmän Helsingistä Vantaalle muuttaneita kuin Vantaalta Helsinkiin lähteneitä. Eniten heitä oli 17 000-42 000 euroa ansainneissa. Kuvio 5. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Helsingin välillä vuonna 2007 valtionveronalaisten tulojen mukaan (työlliset) Kuviossa 6 on esitetty Vantaan ja Espoon välinen muuttoliike muuttajien valtionveronalaisten tulojen mukaan. Vantaalle muutti Espoosta eniten 17 000-42 000 euroa vuodessa ansainneita. Kuvio 6. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Espoon välillä vuonna 2007 valtionveronalaisten tulojen mukaan (työlliset)

8 Tilastokatsaus 2:2010 Suurimmat muuttotappiot Vantaa kärsi vuonna 2007 Keravan ja Tuusulan kuntiin. Kuvioissa 7 ja 8 on Vantaan ja näiden kuntien välinen muuttoliike kuvattu muuttajien valtionveronalaisten tulojen mukaan. Kuvio on hyvin samankaltainen kummankin kunnan suhteen: muuttotappiota alkaa tulla Tuusulaan jo 6 000 euroa vuodessa ansainneista, Keravalle 9 000 euroa ansainneista. Kuvio 7. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Keravan välillä vuonna 2007 valtionveronalaisten tulojen mukaan (työlliset) Kuvio 8. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Tuusulan välillä vuonna 2007 valtionveronalaisten tulojen mukaan (työlliset) Maassamuuton kokonaistulokertymä reilusti voitollinen, siirtolaisten osuus tulokertymästä 28 prosenttia. Tulomuuttajien kokonaistulokertymä vuonna 2007 lähes 26,5 miljoonaa euroa suurempi kuin lähtömuuttajien Vantaa sai vuonna 2007 valtionveronalaista tuloa ansainneita suurimmasta osasta Suomen kuntia, mutta Vantaalta muutti valtionveroa maksavia asukkaita lähes yhtä useaan kuntaan. Pohjoisimmat kaksi tulomuuttajaa olivat Inarista, kun taas lähtömuuttajista yksi vantaalainen valitsi uudeksi kotikunnakseen Inarin. Vuonna 2001 muuttoliikkeen seurauksena tulokertymät (tulijoiden tulot miinus lähtijöiden tulot) olivat kaikissa tulotyypeissä negatiiviset mutta seuraavina vuosina (2002-2003) positiiviset. Vuonna 2004 kokonaistulokertymä oli jälleen lievästi negatiivinen. Vuonna 2005 tulokertymät kääntyivät jälleen Vantaan kannalta positiivisiksi ja näin oli edelleen sekä vuonna 2006 että vuonna 2007.

Tilastokatsaus 2:2010 9 Taulukko 7. Muuttoliikkeen seurauksena muodostuneet nettotulokertymät (1 000 ) ikäryhmän mukaan tulotyypeittäin Vantaalla vuosina 2002-2007 (työlliset muuttajat ja muut muuttajat) Vuosi Ikäryhmä Työlliset muuttajat Muut muuttajat 2 Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki työlliset muuttajat Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki muut muuttajat 2002 Kaikki ikäluokat 12 363-161 11 687 11 786-5 187 174-7 067-6 667 0-14 -vuotiaat 0 0 0 0 22 0 0-73 15-24 -vuotiaat 4 605-338 4 516 4 543-398 -45-522 -242 25-34 -vuotiaat 9 609 188 9 443 9 658-1 098 8-896 -811 35-44 -vuotiaat -921-684 -1 458-1 487-758 58-483 -486 45-54 -vuotiaat -225 277-3 292-382 -1 128-201 -1 358-1 346 55-64 -vuotiaat -728 407-435 -558-1 609 149-3 063-3 022 65+ -vuotiaat 0 0 0 0-199 143-770 -762 2003 Kaikki ikäluokat 18 008-835 17 845 17 830-2 946-413 -4 009-3 581 0-14 -vuotiaat 0 0 0 0-16 0-108 -23 15-24 -vuotiaat 4 159 196 4 180 4 204-545 -30-526 -504 25-34 -vuotiaat 13 079 349 12 972 12 973 88 87 333 392 35-44 -vuotiaat 2 004-298 2 058 2 003-225 76 41 100 45-54 -vuotiaat -900-839 -981-956 -456 0-575 -505 55-64 -vuotiaat -370-243 -420-428 -1 304-373 -2 377-2 279 65+ -vuotiaat 0 0 0 0-488 -217-816 -761 2004 Kaikki ikäluokat 9 965-3 411 9 101 8 891-5 809-303 -8 982-9 116 0-14 -vuotiaat 0 0 0 0-10 0 0 13 15-24 -vuotiaat 3 535 305 3 546 3 568-1 010 16-889 -950 25-34 -vuotiaat 10 625-821 10 535 10 470-1 726-243 -1 813-1 696 35-44 -vuotiaat 339-706 777 766 163-13 301 189 45-54 -vuotiaat -1 333-406 -1 539-1 701-636 181-886 -857 55-64 -vuotiaat -3 275-1 784-4 292-4 285-2 192-139 -3 635-3 713 65+ -vuotiaat 0 0 0 0-399 -183-2 077-2 102 2005 Kaikki ikäluokat 18 462 224 17 807 17 881-5 483 69-8 229-8 199 0-14 -vuotiaat 0 0 0 0 237 0 0-6 15-24 -vuotiaat 5 274 141 5 151 5 190-1 409 16-1 319-1 341 25-34 -vuotiaat 13 025 464 12 590 12 612-1 138 41-936 -1 001 35-44 -vuotiaat 3 554-617 3 440 3 452-168 -91-141 -90 45-54 -vuotiaat -642 155-749 -731-313 78-743 -720 55-64 -vuotiaat -2 622 122-2 458-2 475-1 832-45 -3 239-3 230 65+ -vuotiaat -188 0-229 -229-628 82-1 857-1 812 2006 Kaikki ikäluokat 18 753 560 18 940 18 835-4 955-103 -7 220-7 253 0-14 -vuotiaat 0 0 0 0-2 0 0-211 15-24 -vuotiaat 6 352-472 6 383 6 371-144 -27 112-18 25-34 -vuotiaat 12 608 561 12 172 12 195 84 16-7 49 35-44 -vuotiaat 1 193 674 1 396 1 390-1 67-95 -122-140 45-54 -vuotiaat 2 059 104 2 301 2 224-546 0-769 -699 55-64 -vuotiaat -3 429-307 -3 281-3 316-3 913-146 -5 099-4 859 65+ -vuotiaat -30 0-30 -30-267 108-1 361-1 376 2007 Kaikki ikäluokat 34 394 304 34 079 34 290-2 067-425 -8 068-7 817 0-14 -vuotiaat 0 0 0 0 0 0 0-133 15-24 -vuotiaat 6 250 273 6 390 6 480 826-12 776 1 021 25-34 -vuotiaat 27 493 874 27 089 27 076-327 128-153 -153 35-44 -vuotiaat 309-501 387 519-340 136-587 -519 45-54 -vuotiaat 2 609 658 2 752 2 733-309 -99-448 -450 55-64 -vuotiaat -2 337-1 044-2 608-2 586-2 041-228 -6 291-6 286 65+ -vuotiaat 69 0 69 69 125-295 -1 361-1 298 2 Muihin muuttajiin kuuluvat työttömät, lapset, opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat.

10 Tilastokatsaus 2:2010 Taulukko 8. Muuttoliikkeen seurauksena tapahtuneet nettotulokertymät (miljoonaa euroa) tulotyypeittäin Vantaalla vuonna 2007, maassamuutto ja siirtolaisuus erikseen Kaikki muuttajat Palkkatuloa saaneet Yrittäjätuloa saaneet Kunnallisveronalaista tuloa saaneet Kaikki työlliset muuttajat Kaikki muut muuttajat Yhteensä 26,5 32,3-0,1 26,0 34,3-7,8 Maassamuutto 18,9 25,6-0,4 18,7 28,1-9,1 Siirtolaisuus 7,5 6,7 0,3 7,3 6,2 1,3 Muuttajien kunnallisveronalaisten tulojen nettokertymä oli vuonna 2007 lähes 26,5 miljoonaa euroa (kaikki muuttajat). Vuotta aiemmin se oli 15 miljoonaa euroa pienempi. Yrittäjätuloa saaneiden kohdalla tulokertymä jäi 161 000 euroa tappiolliseksi vuonna 2002, vuonna 2003 oltiin vielä enemmän, 835 000 euroa, tappiolla, vuotta myöhemmin peräti 3,4 miljoonaa euroa tappiolla, mutta vuonna 2005 jo 224 000 euroa voitolla ja vuonna 2006 edelleen noin 506 000 euroa voitolla. Vuonna 2007 jäätiin jälleen 121 000 euroa tappiolle. Nettotulokertymästä tuli maassamuuton tuloksena voittoa 18,9 miljoonaa euroa ja siirtolaisuuden tuloksena 7,5 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin luvut olivat 7,2 ja 4,4 miljoonaa euroa. Kunnallisveronalaisen tulon nettokertymästä kertyi vuonna 2007 maassamuuton seurauksena 18,7 ja siirtolaisuuden tuloksena 7,3 miljoonaa euroa. Tuloero tulo- ja lähtömuuttajien välillä kaventui jälleen Vuonna 1999 Vantaalta poismuuttaneiden työllisten valtionveronalaiset keskitulot olivat keskimäärin lähes kolme tuhatta euroa suuremmat kuin Vantaalle muuttaneiden. Sen jälkeen ero on alkanut kaventua ja se oli alimmillaan, 560 euroa, vuonna 2003. Vuonna 2004 tuloero oli taas suurempi, yli 900 euroa, mutta kaventui jälleen vuonna 2005 ollen enää 400 euroa. Vuonna 2006 tuloero oli jälleen kasvanut yli 1 000 euroon. Vuonna 2007 ero jälleen kaventui: lähtömuuttajien vuositulot olivat keskimäärin 440 euroa suuremmat kuin tulomuuttajien. Kun mukaan lasketaan kaikki muuttajat (muutkin kuin työlliset) Vantaalle muuttaneilla oli vuodesta 2003 vuoteen 2005 suuremmat tulot kuin pois muuttaneilla. Vuonna 2006 lähtömuuttajilla oli keskimäärin 125 euroa suuremmat vuositulot kuin tulomuuttajilla, mutta vuonna 2007 tulomuuttajilla oli keskimäärin 235 euroa suuremmat vuositulot kuin lähtijöillä. Kuvio 9. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden työllisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/ henkilö) vuosina 1998-2007

Tilastokatsaus 2:2010 11 Kuvio 10. Nettomuutto muuttajan tuloluokan ( /v) mukaan vuosina 2002-2007 (kaikki muuttajat) Vuoden 2007 aikana työllisten nettomuuttajien (tulomuuttajat miinus lähtömuuttajat) määrä lisääntyi alimmassa, alle 12 000 /v ja 32 000-52 000 /v ansainneiden tuloluokissa. Vantaa sai suurimman muuttovoittonsa 25-34-vuotiaista 22 000-42 000 euroa vuodessa ansainneista. Suurimmat menetykset olivat vähintään 12 000 euron vuosituloihin päässeistä 55-64-vuotiaista. Vantaalle muuttaneiden keskitulot hieman suuremmat kuin kaupungista pois muuttaneiden keskitulot Kun tarkastellaan kaikkien Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden keskituloja, nähdään, että Vantaalle tulleiden keskitulot ylittivät vuosina 2003-2005 ja jälleen vuonna 2007 kaupungista lähtijöiden keskitulot. Muina vuosina tilanne oli päinvastainen. Vuoteen 2002 verrattuna kaikkien Vantaalle muuttaneiden keskitulot olivat vuonna 2007 runsas 17 prosenttia korkeammat, kun taas kaupungista lähtijöiden keskitulot olivat kasvaneet samassa ajassa vain 14 prosenttia. Taulukko 9. Vantaalle muuttaneiden ja Vantaalta muuttaneiden (nettomuuton) keskitulojen erotus tulotyypin mukaan vuosina 2002-2007 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kaikki muuttajat -315 246 161 259-125 234 * valtionveronalaista tuloa saaneet -972-393 -588-267 -1 027-593 * palkkatuloa saaneet -1 121-261 -415-80 -949-251 * yrittäjätuloa saaneet -182-2 423-5 212-1 527-1 345-2 789 * kunnallisveronalaista tuloa saaneet -897-351 -657-228 -942-484 Työlliset muuttajat -1 204-559 -902-396 -1 035-436 * valtionveronalaista tuloa saaneet -1 190-580 -897-400 -1 032-438 * palkkatuloa saaneet -1 135-606 -870-399 -969-416 * yrittäjätuloa saaneet -1 136-1 407-6 235-1 509-1 946-2 193 * kunnallisveronalaista tuloa saaneet -1 149-574 -854-346 -997-363 Muut muuttajat -908-378 -845-915 -977-1 230 * valtionveronalaista tuloa saaneet -1 895-1 120-1 836-1 808-2 041-2 853 * palkkatuloa saaneet -1 734-888 -1 502-1 610-2 706-1 449 * yrittäjätuloa saaneet 5 690-8 498-173 -1 004 971-8 314 * kunnallisveronalaista tuloa saaneet -1 998-1 149-2 061-1 947-2 530-3 069

12 Tilastokatsaus 2:2010 Työllisillä muuttajilla Vantaalle muuttaneiden keskitulot olivat kasvaneet 15 prosentilla vuodesta 2002 vuoteen 2007, kun Vantaalta pois muuttaneiden työllisten keskitulot olivat kohonneet samassa ajassa 12 prosentilla. Muilla kuin työllisillä muuttajilla pois lähteneiden keskitulot olivat lisääntyneet vuodesta 2002 noin 15 prosentilla ja Vantaalle tulleilla kasvu oli 13 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taloudellinen tausta vuosina 1996-2007 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-316-7 Puh. 8392 2716 ISSN 0786-7476 Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi