JULKAISU 4/2009 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura SIKAINFLUENSSA - MITÄ SE ON? MIHIN ON VARAUDUTTAVA? Toimittanut Ulrica Gabrielsson
Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona 10.6.2009 keskustelutilaisuuden "Sikainfluenssa Mitä se on? Mihin on varauduttava?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen hallituksen jäsen, kansanedustaja Pentti Tiusanen. Alustajana toimi tutkimusprofessori Petri Ruutu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetty alustus.
SISÄLLYSLUETTELO Sikainfluenssa Mitä se on? Mihin on varauduttava? Tutkimusprofessori Petri Ruutu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tutkimusprofessori Petri Ruutu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIKAINFLUENSSA MITÄ SE ON? MIHIN ON VARAUDUTTAVA? Sikainfluenssa Mitä se on? Mihin on varauduttava? Petri Ruutu, tutkimusprofessori Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 10.6.2009 Influenssa A-virusalatyypit Hemagglutinin (HA)-tyypit 1-16 Neuraminidase (NA)-tyypit 1-9 Lukemattomia variantteja ja mutantteja
Influenssa A-virukset eläinkunnassa Luonnon reservuaari Influenssapandemia pan demos = kaikki ihmiset Aivan uudentyyppinen influenssa A-virus, jota kohtaan väestössä ei ole immuniteettia Virus leviää helposti ihmisestä toiseen ja yhteisöstä toiseen Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä epäsuora näyttö) H2N2 H2N2 H1N1 H1N1 H3N8 H3N2 H1N1v 1895 1905 1915 1925 1955 1965 1975 1985 1995 2005 2010 2015 1889 Venäläinen influenssa H2N2 1900 Vanha Hong Kong-influenssa H3N8 Dokumentoidut uudet lintuinfluenssatyypit 1918 Espanjan tauti H1N1 1957 Aasialainen influenssa H2N2 1968 Hong Konginfluenssa H3N2 H7 1980 H9 * H5 2009 Uusi influenssa H1N1v 1999 1997 2003 1996 2002 1955 1965 1975 1985 1995 2005 Reproduced and adapted (2009) by ECDC with permission of Dr Masato Tashiro, Director, National Institute of Infectious Diseases (NIID), Japan. Animated slide: Press space bar
Influenssa A-virus: kuolemat pandemioissa ja tuoreissa pandemiauhkissa Pandemia/epidemia Kuolemia H1N1 Spanish disease 1918-1919 40-50 milj. H2N2 Asian flu 1957-1958 H3N2 Hong Kong flu 1968-1969 1-3 milj. 0.6 milj. H5N1 Avian flu 1997, 2003-2009 (31.5.) 262 H1N1 Swine flu 2009 (8.6.) 139 1900-luvun pandemioiden keskeisiä piirteitä Kolme pandemiaa (1918, 1957, 1968) Kunkin pandemian kulku ja aaltojen lukumäärä toisistaan poikkeavat Eroja tarttuvuuden tehokkuutta kuvaavassa R0-arvossa Ikäryhmät sairastuivat eri tavalla eri pandemioissa Vakavuusaste toisistaan poikkeava, mukaan lukien tappavuus ( tapauskuolevuus = kuolemaan johtaneiden tapausten osuus kaikista oireisesti sairastuneista) Erot aiheuttavat tarpeen tarkastella uudelleen pandemian lähestyessä erilaisia toimintalinjoja epidemian ja sen terveysvaikutusten lieventämiseksi Eri ikäryhmien ylikuolleisuus pandemioissa 4000 3500 3000 Ylikuolleisuus 2500 2000 1500 1000 500 0 <1 1-2 2-5 5-10 10-15 15-20 20-25 25-35 35-45 45-55 55-65 65-75 75+ Ikäryhmä Ylikuolleisuus, toinen aalto, 1918 epidemia, Englanti & Wales 16000 14000 Ylikuolleisuus 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75+ Ikäryhmä Ylikuolleisuus, toinen aalto, 1969 pandemia, Englanti & Wales Source: Department of Health, UK, through ECDC
1968/1969 pandemia: A(H3N2) kaikki ikäryhmät välittivät tautia ja sairastuivat 1,400 1,200 1,000 800 600 400 200 0 42 48 4 12 20 28 36 44 50 8 16 24 32 40 48 4 12 20 28 36 Yleislääkärikäynnit 'ILI :n vuoksi viikon aikana Kausiinfluenssa Pandemian ilmaantuminen 1967 1968 1969 1970 viikko ja vuosi 1968/69: Yleislääkärikäynnit, Englanti ja Wales Tartuttavuus: arvioitu Basic Reproductive Number (R o) R o = 1.5-2.2 (World) Cooper et al (PLoS Med.2006) R o = 2.2 (UK) Gani et al (EID 2005) R o = 1.3-1.6 (UK) Hall et al (Epidemiol. Infect. 2006) Courtesy of the Health Protection Agency, UK, through ECDC Teoreettinen epidemiakulku suunnittelua varten Osuus tapauksista, vastaanottokäynneistä, sairaalaanotoista ja kuolemista 25% 20% 15% 10% 5% 0% Alku Kiihtyminen Huippu Lasku 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 viikko Yksi epidemia-aalto: uusien oireisten tapausten, käyntien sairaalaanottojen ja kuolemien viikottainen %-osuus. Perusteena 2. aalto Lontoossa 1918. Source: Department of Health, UK, through ECDC Animated slide: Please wait Epidemiakuvaajia: paikallisten epidemoiden ajoitus eroaa toisistaan Sairastuneiden, lääkärikäyntien, sairaalaanottojen ja kuolemien osuus/vk aths 25% 20% 15% 10% 5% 0% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 viikko Todellisuudessa suuremmissa maissa voi esiintyä joukko lyhyempiä, mutta lyhytkestoisempia paikallisia epidemioita Courtesy of ECDC Animated slide: Press space bar
Sairastuneita väestöstä kausi-influenssassa ja pandemioissa (pandemioissa kokonaissairastuvuus) 45% 40% Sairastuvuus tautiin (%) 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Kausiinfluenssa 1918 New York State 1918 Leicester 1918 Warrington ja Wigan 1957 SE London 1968 Kansas City Courtesy of ECDC Tapahtumien kulku 12.4. Meksiko ryhtyi WHO:n pyynnöstä selvittämään äkillistä hengitystieinfektio-epidemiaa pienessä La Glorian kunnassa 29% kunnan 2150 hengen väestöstä oli sairastunut 5.3.-10.4. 15.-17.4. Mexico City:ssä eri lähteistä hälytyksiä ministeriöön vakavan keuhkokuumeen rypäistä tehostettu seuranta 15. ja 17.4. Etelä-Kaliforniassa kaksi uuden influenssa A(H1N1) viruksen aiheuttamaa infektiota 22.-24.4. varmistui Meksikossa uusi influenssa A(H1N1) -infektio useilla potilailla Kanadan ja USAn kansalliset influenssalaboratoriot samanaikaisesti myös tavanomaisen kausi-influenssaviruksen löydöksiä WHO antoi kansainvälisen hälytyksen 25.4. Tehostettu seuranta epidemia-alueelta palaaville matkustajille, jotka sairastuvat kuumeiseen hengitystieinfektioon WHO nosti pandemiauhkan 27.4. vaiheeseen 4, ja 29.4. vaiheeseen 5 Sikaperäisen influenssa A/H1N1v-viruksen rakenne PB2 ja PA-geenit, lintuvirus (Amerikka) NA (neuraminidaasi) HA (hemagglutiniini) M1(matrixproteiini) PB2 PB1 PA HA NP NA M NS M2 (ionikanava) NA- ja M-geenit, sikavirus (Euraasia) PB1-geeni, ihmisvirus Rasvakalvo 1 PB1 PB2 PA NP 2 3 4 5 6 7 8 NS2/NEP Viruksen replikaasi HA-, NP- ja NS-geenit, sikavirus (Amerikka)
Uuden influenssa A(H1N1)-viruksen varmistetut tapaukset (N=5337) ja kuolemat (N=97) Meksikossa, maalis-toukokuu 2009 MMWR 2009;58:585 Epidemian kulku Meksikossa 11.3.-29.5.2009 (5305 laboratoriovarmistettua tapausta) MMWR 2009;58:585 Influenssa A(H1N1)-tapausten kertymä maailmanlaajuisesti 8.6.2009 mennessä
Influenssa A(H1N1)-tapausten kertymä EU ja EFTAmaissa 8.6.2009 mennessä Epidemiatilanne 8.6.2009 Yhteensä yli 26 000 tapausta Teollisuusmaissa taudin vakavuus muistuttaa kausi-influenssaa Laajalle leviäviä epidemioita maan väestössä Meksiko, Yhdysvallat, Kanada Ehdolla pandemian maantieteellisen kriteerin täyttämiseen Australia, Chile, Panama, Japani: nopea tapausten lisääntyminen Toistuvia isojakin paikallisia rypäitä, mutta ei yhteisötartuntoja Iso-Britannia, Espanja Maahantuotuja yksittäisiä tapauksia + satunnaisia tartuntoja noin 60 maassa, lisääntyy lähes päivittäin Suomessa 4 varmistettua tapausta matkailijoilla Yhdysvalloista (2) ja Meksikosta (2) Epidemian kulku pohjoisella pallonpuoliskolla kesän aikana? Mahdollinen epidemiakulku Euroopassa kesä 2009 Osuus tapauksista, vastaanottokäynneistä, sairaalaanotoista ja kuolemista 25% 20% 15% 10% 5% 0% Alku Kiihtyminen Huippu Lasku huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti kuukausi Alkuvaihe voi pitkittyä erityisesti kesäkuukausina. Etukäteen ei voi ennustaa, milloin kiihtyminen alkaa Courtesy of ECDC Animated slide: Please wait
Torjuntatoimet Suomessa Tiivis tautiseuranta (THL) Välittömästi: seurattavan taudin oirekuvan ja matkailun tartuntariskimaiden määrittely palaavat matkustajat ottavat yhteyden terveyskeskukseen Tiedotus lentokentillä ja mediassa Välittömästi: menettelytapaohjeet terveydenhuollolle Laboratoriodiagnostiikan nopea käyttöönotto (30.4.): THL HUSLAB, TYKS Suomen tapauksien virukset Pohjois-Amerikan valtavirtaa ja herkkiä viruslääkkeille Varmistetuille A(H1N1)- tapauksille lähialtistuneiden kansallinen ja kansainvälinen jäljitys, ja heille ehkäisytoimet Eri hallinnonalojen toimenpiteiden ohjaus nykytilanteessa Pandemiaan varautumisen sopeuttaminen uuteen tilanteeseen Maailmanlaajuiset epidemiat: ratkaisu varhainen raportointi ja torjunta TAPAUKSIA Varhainen raportointi 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Nopea torjunta Potentiaalisesti ehkäistyt tapaukset/ torjuttu kansainvälinen leviäminen 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 David Heymann, WHO, 2008 PÄIVÄ Toiminnan päätavoitteet ja -keinot Pandemiasta varoittavat vaiheet 3-5 (WHO) Tavoite: pandemian ehkäisy tai viivyttäminen Väestön altistumisia vähentävä neuvonta (matkailu) Yksittäisten, vielä harvinaisten tapausten varhainen toteaminen ja hoito Tartuntaketjujen katkaisu: eristäminen, karanteeni ym Pandemia (vaihe 6; WHO) Tavoite: väestön terveyshaittojen minimointi ( lieventäminen ) Keinot: hygienia, rokotteet, viruslääkkeet, tartuntasuojaus erityistilanteissa, läheisten henkilökosketusten vähentäminen Toiminnan poikkeavuus normaalitilanteesta riippuu siitä, muistuttaako pandemiaviruksen aiheuttama tauti aasialaista vai espanjantautia
Toimintalinjat nykyisessä vaiheessa 5 Tavoite: maatason epidemian viivyttäminen ( rajaamisvaihe ) Väestön altistumisia vähentävä neuvonta (matkailu) Yksittäisten, harvinaisten matkailijoiden mukana epidemiaalueilta tulevien tapausten varhainen toteaminen ja hoito Tartuntaketjujen katkaisu (tuoduista tapauksista) Sairastuessaan 7 vrk kuluessa matkasta yhteys t-huoltoon potilaiden eristäminen ja hoito viruslääkkeellä potilaalle oireisessa vaiheessa lähialtistuneiden jäljittäminen ja neuvominen; oireseuranta 7 vrk, harkinnan mukaan ehkäisevä viruslääkehoito karanteeni eli oireettomien altistuneiden liikkumisen rajoittaminen vain poikkeustilanteessa erityistilanteissa päiväkotien/ryhmien, koululuokkien ym sulkeminen lyhyeksi aikaa, jos todetaan varma H1N1-tapaus Toteaako WHO pandemian, ja mitä se merkitsee? (1) WHO:n pandemiamääritelmä on maantieteellinen ei ota huomioon taudin ja sen väestölle tuoman kokonais-terveyshaitan vakavuutta määritelmän muuttamisesta keskustellaan: ei helppoa ratkaisua nykyinen maantieteellinen määritelmä/kriteeri täyttymässä Pandemian toteamishetkellä eri maiden epidemiat ovat hyvin eri vaiheissa kunkin maan oma epidemiologinen tilanne ratkaisee torjuntatoimien luonteen (ei automatiikkaa) on mahdotonta ennustaa keskipitkällä tähtäimellä, kehittyvätkö viruksen aiheuttama tauti ja epidemia nykyistä vakavammiksi Pandemioita olisi hyvä luokitella vakavuuden perusteella mutta ongelmia on Vakavuus vaihtelee maasta toiseen Vakavuus voi muuttua ajan myötä Osa avaintiedoista vakavuuden arvioimiseksi ei ole käytettävissä aluksi Avaintiedot käsittävät epidemiologisia, taudinkuvaan ja virologiaan liittyviä tietoja merkittävä osa syntyy (vasta) epidemian alkuvaiheessa Myös yhteiskunnallisia ja sosiaalisia näkökohtia väestöryhmien haavoittuvuus torjuntakapasiteetti terveydenhuollon kapasiteetti viestintä etukäteissuunnittelun aste
Mitä tarkoitetaan lievällä ja vakavalla? Mitta-asteikko ei ole yksinkertainen Tappavuus. Infektion saaneen henkilön todennäköisyys kuolla (tapauskuolevuus, %) Hengitystieinfektioon sairastuvien kokonaismäärä kyseisenä ajankohtana talvipaineet. Terveydenhuollon kyky hoitaa nämä liittyy valmiuteen Kriittisten toimintojen jatkuvuus. Sairaana olevien tai sairaita hoitavien osuus ko ryhmässä epidemian huippujaksona Eräiden ryhmien odottamattomat kuolemat, esimerkiksi lapset, raskaana olevat, nuoret, terveet aikuiset Väestön ja median mielikuvat Johtopäätös: ei ole helppoa laatia yksinkertaista asteikkoa Hyödyllisempää todeta, mitkä torjuntatoimet ovat hyödyllisiä ja perusteltavissa (ja mitkä eivät) http://www.who.int/csr/disease/swineflu/assess/disease_swineflu_assess_20090511/en/index.html and http://www.who.int/wer/2009/wer8422.pdf Toteaako WHO pandemian, ja mitä se merkitsee? (2) Torjuntatoimien kaksi eri vaihetta Rajaamisvaihe (meneillään): maahantuontia rajataan tarmokkaasti, ei vielä yhteisötartuntoja kotimaassa; vaikka kuhunkin tapaukseen liittyvä toiminta on intensiivistä, ei se kuluta suuria määriä materiaali- tai muita resursseja lieventämisvaihe: alkaa, kun omassa maassa esiintyy yhteisötartuntoja, jolloin maahantuonti ei ole enää tärkeää Torjuntatoimien virittäminen epidemian lieventämisvaiheessa otettava huomioon epidemian taudin keskimääräinen vakavuus ja kansanterveydellinen kokonaiskuormitus Kansallinen pandemiaan varautumisen suunnitelma (2006) viritetty vakavaan pandemiaan Lievässä pandemiassa ylilyönnin vaara kuluttaa epätarkoituksenmukaisesti henkilö- ja materiaaliresursseja resurssit riittämättömiä myöhemmissä aalloissa, jotka voivat olla vakavampia Varautuminen pandemiaan Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten Esitys suunnitelmaksi maaliskuussa 2006 Viimeistelty suunnitelma v 2006 lopussa STM julkaisuja 2006:25 painottuu terveydenhuoltoon toimintavastuut ja mallit, ei kata kaikkia osa-alueita Hallintosektorikohtaisia suunnitelmia Eri hallinnonalojen suunnittelun tuki ja yhteensovitus Uhkavaiheessa painopisteenä myös eläininfluenssan torjuntaan valmistautuminen (MMM-hallinnonala ym)
Osuudet kansallisen influenssapandemiaan varautumisen suunnitelman (2006) tuottamisessa KTL/INFE KTL/ROKO KTL/VIMO STM NAM KTL=THL; STM = Sosiaali- ja terveysministeriö; NAM = Lääkelaitos Suomi varautuu, mutta mihin? 8 viikon aikana Sairaalahoitojaksoja Lievä 11 480 Keskivaikea 27 500 Vaikea 35 700 Kuolemantapauksia 3 450 5 650 9 050 Sairastuvuus 35% vaikeassa pandemiassa Tapauskuolleisuus vaikeassa pandemiassa 0.5 % Keskeisten toimintamallinen valinta Pandemian rajuus voidaan ennustaa vasta hyvin lähellä pandemiaa tai sen jo alettua Rajuuden vaikutus toimintamalleihin virus herkkä vs resistentti lääkkeille dramaattisesti erilainen terveydenhuollon toimintamalli viime hetkille saakka epävarmaa, onko hyödyllistä rokottaa koko väestö prepandeemisella rokotteella vai ei
Aktiivisten torjuntatoimien tavoitteet Viivytetään epidemiaa ja madalletaan sen huippua Terveyspalvelujen huippukuormitusta lievennetään ja vähennetään uhkaa Mahdollisesti vähennetään tapausten kokonaismäärää Ostetaan aikaa Ei torjuta Tapauksia päivittäin Torjutaan Päiviä ensimmäisestä tapauksesta Based on an original graph developed by the US CDC, Atlanta, through ECDC Animated slide: Press space bar Varautumisen toimeenpanon alueita (2006) Valmiussuunnitelmat Lainsäädäntö Kustannukset (kustannusjako) Epidemiologinen seuranta ja ohjeistus Tartunnan leviämisen ehkäisy Voimavarojen ja osaamisen vahvistaminen Materiaalinen varautuminen Viestintä Muut jatkotoimet Kansainvälinen toiminta Materiaalinen varautuminen Bakteerilääkkeet Infuusionesteet Rokotteet Hengityksensuojaimet Viruslääkkeet Laboratoriotoiminta Hengityslaitteet Suojautumistarvikkeiden valmistus Suomessa
Influenssaviruslääkkeiden varmuusvarasto Oseltamiviiri 1,3 miljoonaa hoitokuuria valtion varmuusvarastossa Riittänee kaikkien influenssatapausten hoitoon Alustava suunnitelma käytöstä etukäteen Käytön täsmällinen ohjeistus vasta pandemiatilanteessa - Päätöksenteko pandemiaviruksesta (esim vastustuskykyinen lääkkeille vai ei) ja taudista saatavien tietojen perusteella - Päätökset korkealla hallinnon tasolla - Logistiikka vaativaa: tarkka käytön seuranta STM:n työryhmäraportin esitys 12/2008 Tilattu 0,8 milj hoitokuuria tsanamiviiria sekä lapsille paremmin sopivaa annostelukokoa oseltamiviiria Mitä rokotteet ovat ja miten niitä käytetään? Prepandeeminen rokote rokote, joka on valmistettu ennen pandemian tuloa sisältää ihmisestä tai eläimestä eristettyjä viruksia (tai puhdistettuja viruksen osia), jotka voivat aiheuttaa pandemian odotetaan antavan osittaisen suojan mahdollista pandemiavirusta vastaan, vaikka uhkaa aiheuttavasta viruksesta on kehittynyt toisistaan eroavia muunnoksia otetaan Suomessa käyttöön, kun WHO on julistanut pandemian alkaneeksi, mikäli rokote- ja pandemiaviruskannat ovat rakenteellisesti riittävän lähellä toisiaan. Pandemiarokote eli täsmärokote valmistetaan vasta pandemian alettua sisältää pandemian aiheuttavaa viruskantaa saadaan Suomeen aikaisintaan 6 kuukautta pandemian puhjettua. Suomen pandemiarokotteiden saannin turvaaminen Prepandeeminen rokote Suomi solmi hankintasopimuksen tarjouskilpailun voittaneen GlaxoSmithKlinen (GSK) kanssa helmikuussa 2008. 5.3 M annosta H5N1-prepandeemista rokotetta (Indonesia - kantaa) saapui varastoon Suomeen kesäkuussa 2008 varastoitu kolmessa lääketukkukaupassa rokotteen stabiilius testataan kerran vuodessa, säilyvyys 3-5 vuotta 5.3 M annosta H1N1-prepandeemista rokotetta tilattu em sopimuksen option perusteella toukokuussa 2009
Keitä ja milloin rokotetaan prepandeemisella rokotteella Suomen tavoitteena on rokottaa koko väestö pandemian alettua prepandeemisella rokotteella. Rokotuksiin olisivat oikeutettuja Suomessa asuvat henkilöt Rokotukset ovat vapaaehtoisia. Pandeeminen eli täsmärokote Valmistus vasta pandemian puhjettua Suomeen aikaisintaan 6 kk kuluttua pandemian julistamisesta Kahdelta rokotevalmistajalta (Solvay, GSK) on ostettu maksullinen jonopaikka, jolla varmistetaan rokotteen toimittaminen Suomeen jonopaikan järjestyksessä Täsmärokotetta varataan yksi annos / kansalainen Jos tilanne vaatii, voidaan hankkia kummaltakin em valmistajalta täsmärokote ja näin saada koko kansalle kaksi rokoteannosta Influenssapotilaita hoitavan terveydenhuoltohenkilöstön suojautuminen Hengityksen- ja silmäsuojaimet STM:n työryhmä (12/2008) esittänyt hankittavaksi koko influenssapotilaita hoitavalle terveydenhuoltohenkilöstölle FFP2/FFP3 -hengityksensuojaimia ja saman määrän silmäsuojaimia (5,8 miljoonaa kpl kumpiakin) Hengityksensuojaimet vanhenevat 3-5 (?) vuodessa; toimivuus voidaan testata määräajoin Viruslääkkeiden käyttö profylaktisesti STM:n työryhmä (12/2008) esittänyt hankittavaksi koko influenssapotilaita hoitavalle terveydenhuoltohenkilöstölle yhteensä n 0,9 miljoonaa hoitokuuria vastaavan määrän (lisäksi kapseleita pienten lasten hoitoon) Sisältää pääasiassa tsanamiviiria, jolle ei ole raportoitu influenssa A- viruksen lääkeresistenssiä Vanhenee noin 5 (-10?) vuodessa; toimivuus voidaan testata määräajoin Toimeenpano Työryhmän esittämät lääkkeet ja varusteet tilattu Esitettyjen hankintojen vähittäishintojen perusteella arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 50 m
Keskeneräisiä asioita Muiden kuin lääkkeellisten torjuntakeinojen käyttö Väestön käyttäytyminen: käsihygienia, yskimishygienia ym Kampanjointi? Uusien, kehitteillä olevien valtakunnallisten terveydenhuollon tietojärjestelmien hyödyntäminen (influenssa)epidemian varhaiseksi havaitsemiseksi Viestintä Eri hallinnon sektorien valmius ja yhteensovitus EU:n sisällä maiden välisen toiminnan yhteensopivuus eri osa-alueila Valmiusharjoituksia Bio- eli tartuntatautiuhkiin valmistautuminen Suurelta osin geneeristä, eri tyyppisiin uusiin/uusiutuviin uhkiin valmistautumista (pandemia, mikrobien tahallinen käyttö, isot vesiepidemiat, SARS, muut uudet infektiotaudit) Jatkuvaa, ei kertaluonteista toimintaa Äskettäin sisällytetty Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen (YETT) strategiaan sekä valmisteilla olevaan valmiuslakiin olennaisena komponenttina Koulutusta ja tartuntatautien torjunnan henkilöstön kehittämistä sairaanhoitopiireissä tukenut valtion rahoitus (2006-) uhkaa päättyä kokonaan vuoden 2009 lopussa STM:n työryhmä (12/2008) esittänyt, että valtion rahoitusta tulee jatkaa tartuntatautien torjuntavalmiuksien ja pandemiavarautumisen jatkumisen turvaamiseksi. The pandemic clock is ticking; we just don t know what time it is. - Edgar Marcuse