Nurmesta Tulosta -hanke Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma Nurmex-tietoisku 12 Marita Jääskeläinen
Ravinnepoistuma nurmella Heinänurmen ravinnepoistuma eri satotasoilla Sadossa poistuvat ravinteet ka-sato tn/ha N * P K S Cu Zn Mn heinäsr 3 77 9 93 6 0,021 0,93 1,83 heinäsr 6 154 17 186 12 0,042 1,86 3,66 heinäsr 10 256 29 310 20 0,07 3,1 6,1 * sr:n RV 160 g/kg ka Lähde: Luke, Rehutaulukot
Kasvutekijät = kasvin kehittymiseen vaikuttavat tekijät Sisäiset: laji, siemenen laatu, lajike Ulkoiset: * Maaperätekijät -Fysikaaliset tekijät: ilmavuus, vesitalous, mekaaninen vastus, lämpötalous, lämpöominaisuudet, huokosrakenne, lujuusominaisuudet - Biologiset tekijät: mikrobiologinen aktiivisuus - Kemialliset tekijät: happamuus, ravinteisuus * Säätekijät; valo, lämpö, ilman kosteus, sadanta * Kasvinsuojelutekijät; taudit, tuholaiset, rikat
Nurmiheinät kasvavat n. 1-1,5 1,5 cm/vrk Kuivuus Optimoitu lannoitus pienentää haihdutuskerrointa (kuinka monta kiloa vettä tarvitaan tuottamaan kilo maanpäällistä kuiva-ainetta) Nurmilla kriittisin periodi puutteen osalta on heti niiton jälkeen (vähän haihduttavaa pinta-alaa) Kuivissa olosuhteissa kasvimassan kemiallinen koostumus voi muuttua, esim. kivennäisaineiden pitoisuus kuiva-aineessa voi kasvaa Syväjuuriset nurmiheinät ja nurmipalkokasvit pärjäävät hyvin Märkyys Maassa vallitsee hapen puute Solukot ohutseinäisiä ja meheviä Lakoontuminen, heikko kasvustorakenne Kasvitaudit Lyhytjuuriset nurmikasvit esim. timotei ja englanninraiheinä pärjäävät hyvin
Kokonaisuus ratkaisee Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet -pieneliöt - eloperäinen aine Fysikaaliset tekijät - maalaji -rakenne -muruisuus -ilmavuus - vesitalous Kemialliset tekijät -happamuus -ravinteet - ravinteiden varastointikyky -suolapitoisuus
Kasvit tarvitsevat ravinteita Jokaisella ravinteella yksi tai useampi tehtävä, jota muut eivät voi hoitaa Kasvun kannalta kaikki ravinteet tärkeitä määrät vaihtelevat Tasapainoinen lannoitus edellytykset hyvään satoon Lannoitus suunnitellaan maan viljavuuden ja viljeltävän kasvin tarpeiden mukaan Lisäksi muut kasvutekijät: valon määrä, lämpötila ja sademäärä
Ravinteiden otto maasta 1.Kasvin juuri koskettaa ja sieppaa ravinteen hidas 2. Juuri saa ravinteita veden massavirtauksen mukana nopea 3. Juuri imee ravinteita maanesteestä ja ravinteita siirtyy diffuusion voimalla väkevämmästä faasista laimeampaan maanesteeseen ja maanesteestä juureen melko hidas Sieppaa Ca, jossain määrin Mg, Zn, Mn Massavirtaus Na, Ca, Mg, S, Cu, B, Mn, Mo P, K, Zn, Fe Diffuusio Lähde Arja Mustonen ProAgria
Ravinteiden liikkuvuus kasvissa Helppo liikkuvuus -N, P, K, Mg, Mo liikkuvat helposti vanhemmista kasvinosista nuorempiin. Puute näkyy alalehdillä. Heikko liikkuvuus -Ca, S, Mn, Fe, Zn eivät liiku vanhoista nuorempiin puute näkyy ylälehdillä.
Ravinteiden saatavuuteen vaikuttaa Maan rakenne Huokosten happi-vesisuhde Maan happamuus Maan ph alle 4,5 maassa kasveille myrkyllistä liukoista alumiinia P ja Mositoutuu kasveille käyttökelvottomaan muotoon Fe, Mn, Zn, jossain määrin Cuovat liukoisimmillaan happamassa maassa
Ravinnepuutokset Kasvun heikkeneminen Ravinteiden puute, liikamäärä, epätasapaino Puutos voi rajoittaa sadon määrää/laatua Eivät välttämättä silmin havaittavissa Esiintymispaikka viittaa ravinteen liikkuvuuteen kasvissa Miltä puutosoire näyttää? Missä osassa kasvia oire ilmenee? Puutoksia muistuttavia oireita ja laikkuja voi aiheuttaa myös fysiologiset kasvuhäiriöt, liika vesi, kuivuus, lehtilaikkutaudit tai hyönteisvioitukset
Ravinnetarpeiden määrittäminen Maa-analyysi Kasvianalyysi Säilörehuanalyysi Kivennäisanalyysi Kalsium, g/kg ka 4,5 3,0-5,0 Fosfori, g/kg ka 2,5 2.8-3.5 Kalium, g/kg ka 25,7 20-30 Magnesium, g/kg ka 1,3 2.0-2.5 Natrium, g/kg ka 0,1 Yli 0.1 Hivenaineet Kupari, mg/kg ka 3 6-10 Mangaani, mg/kg ka 54 40-100 Sinkki, mg/kg ka 20 30-50 Rauta, mg/kg ka 180 Seleeni, mg/kg ka 0.2-0.3
Tärkeimmät ravinteet -N-P-K Typpi on tärkein sadonmuodostukseen vaikuttava ravinne Vaikutus sadon määrään ja rehun valkuaispitoisuuteen Liian alhainen typpilannoitus heikentää muiden ravinteiden ottoa (K, P) 1 kg N/ha nostaa 0,05% rehun raakavalkuaista Tuottaa energiaa, osa lehtivihreää Valkuaisaineiden rakennusosa Yhteys kaliumiin Puutosoireet: heikentynyt kasvu, vanhojen lehtien kellastuminen, matala valkuaispitoisuus Altistavat olot: kevyet maalajit, kuivuus, matala tai korkea ph
Raakavalkuaispitoisuus ja ravinteet Raakavalkuaispitoisuuteen rehussa vaikuttaa kasvuaste, kasvilaji ja lannoitus, erityisesti typpilannoitus Valkuaispitoisuus laskee sadon lisääntyessä ja kasvuston vanhetessa Valkuaisen muodostus riippuu ensisijaisesti kasvin typen saannista, mutta siihen vaikuttaa myös rikin ja kaliumin saanti sekä maan ph Nurmen typen ja muiden ravinteiden riittävä saanti turvataan tasapainoisella ja oikeaaikaisella lannoituksella Alhainen raakavalkuaispitoisuus johtuu useimmiten riittämättömästä typpilannoituksesta/epäonnistunee sta typensidonnasta
Tärkeimmät ravinteet -N-P-K Kalium on typen jälkeen tärkein sadonmuodostukseen vaikuttava ravinne Nurmet ottavat paljon kaliumia poistuu sadoissa n. 150 250 kg/ha Tukee valkuaisen muodostumista Huolehtii kasvien vesitaseesta ja tukee sokerien siirtymistä Puutostilanteessa solunseinämäaineita ei rakennu riittävästi löysää kasvustoa Puutosoireet: vanhojen lehtien kärjet tai lehtien reunat kellastuvat Altistavat olot: matala ph, kuivuus, märkyys, kevyet maalajit
Tärkeimmät ravinteet -N-P-K Fosfori on välttämätön ravinne kasveille ja eläimille Sen vaikutus sadonmuodostukseen ei niin selkeä Nurmi ottaa maasta tehokkaasti fosforia Alhainen nurmen P johtuu useammin säistä kuin lannoituksesta Maan P-luokan alentuessa välttävästä huononlaiseen tarkista lannoitus Kalkituksesta huolehdittava-erityisesti orgaanisilla mailla Juuriston kasvuedellytykset Poudanarat maat NK-lannoitus Puutosoireet: lehtien punertuminen, heikentynyt verson ja juurien kasvu, Altistavat olot: kylmä kevät, matala multavuus
Näitäkin tarvitaan Mangaani Mn Yhteyttäminen, muiden ravinteiden hyväksikäyttö Puutosoireet: pitkittäisiä ruskeita tai harmahtavia laikkuja tai pieniä keltaisia laikkuja, Altistavat olot: korkea ph, nopea kasvu, kevyet maalajit, runsaasti humusta sis. maalajit Kalsium Ca Soluseinien rakennusaine, uusi kasvu, ravinteiden kulkeutuminen Puutosoireet: nuorissa kasvinosissa ensin, lehtien kärjet koukistuvat, lehdissä kellertäviä laikkuja Altistavat olot: kevyet maalajit Magnesium Mg Yhteyttäminen, hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen muodostuminen Puutosoireet: kellertävä lehden suuntainen helminauhakirjonta Altistavat olot: kevyet maalajit, matala ph, maan korkea K, kylmyys, märkyys Kupari Cu Yhteyttäminen, palkokasvien typensidonta Altistavat olot: korkea ph, karkeat maat, turvemaat, kuivuus
Rikki S Valkuaisaineiden rakenneosa, muiden ravinteiden hyväksikäyttö, kasvu Puutosoireet: uusien lehtien kellastuminen, heikentynyt, epätasainen kasvu Altistavat olot: matala ph, kevyet maalajit, matala multavuus Sinkki Zn Kasvurytmin säätely, solujen jakautuminen ja kasvu Altistavat olot: korkea ph, multavat maat, maan korkea P, kylmyys Molybdeeni Mo typensidontaan Tärkeä palkokasvien nystyräbakteereille Altistavat olot: matala ph, matala multavuus Boori B Sokerinkuljettaja vaikutus mm. timotein talvehtimiseen Apilat Turve- ja karkeilla kivennäismailla vähän Rauta Fe Lehtivihreän ja valkuaisaineiden muodostamiseen
Reservikalium Nurmi käyttää myös vaikeasti vaihtuvaa kaliumia, jota kutsutaan reservikaliumiksi Hyvä reservikalium: yleensä runsaasti savesta, hienoa hietaa, hiesua sisältävät maat Huono reservikalium: usein karkeat hiedat, turvemaat Alhaisen reservikaliumin mailla (< 500 mg/l, sekä pintamaassa että jankossa) kaliumlannoituksella on merkittävä vaikutus nurmen sadonmuodostukseen Jos reservikaliumpitoisuus on korkea (> 600 mg/l) joko pintamaassa, jankossa tai molemmissa, alhainen viljavuuskaliumin pitoisuus maassa ei ole ongelma ja kaliumlannoituksen hyöty on satunnainen.
Resevikaliumanalyysi Kuten tavallinen viljavuusanalyysi (muokkauskerros), mutta kerran 15 20 vuodessa (suurimmat ja tärkeimmät lohkot ensisijaisesti) Esimerkiksi kokoomanäyte per samantyyppisetpeltolohkot (esim1 per 5 20 ha riittää). Jankko, jos sillä uskotaan olevan lohkolla merkitystä (pinta-ja pohjamaan erot)
Kysymyksiä? Lähteet: Ravinteet tuotannossa Tieto tuottamaan, Yara, Eurofins, koulutusmateriaali Anu Ellä, Arja Mustonen ProAgria, Luke