Kuntauudistus NYT! Kehittämispäällikkö, Timo Aro 2.3.2012 Porin kaupunki
Ei vielä niin kovin kauan sitten Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli hauskaa ja hilpeää, paljon väkeä töissä ja verotulot kasvoivat parikymmentä prosenttia vuodessa. Joskus 1980-luvun alussa lääninhallitukselta soitettiin, että kaupunki voisi perustaa vielä neljä uutta virkaa. Heillä on rahat, jotka pitäisi muuten palauttaa Helsinkiin. No me perustimme virat, joihin tuli 80 % valtionosuutta. Sittemmin ei ole soiteltu! - Olavi Ruotsalainen 2011, Suonenjoen kaupunginjohtaja -
SK 20.5.2007
Uudistusta ei ole myyty miellyttävillä sävyillä Kuntauudistusta ei ole myyty miellyttävillä sävyillä. Suomessa uudistuksia pohjustetaan aina tummilla sävyillä: ihmiset vanhenevat, talous on synkkä, tämä sanoma on aina sama. Tanskassa uudistus onnistuttiin myymään Uusi Tanska nimellä. Kuntakoko suureni ja päästiin eroon maakunnista ja maakuntaverosta Tanskan malli on houkuttelevan yksinkertainen. Uudistuksen seuraukset eivät olleet ruusuisia, mutta se onnistuttiin myymään - Tutkija Siv Sandberg, Kuntalehti 2/2012 -
KESKEISIMMÄT JOHTOPÄÄTÖKSET AIKAISEMMISTA KUNTALIITOKSISTA: Kaikki uudistukset ovat 1960-luvulta alkaen perustuneet keskushallinnon interventioihin Yhteisenä piirteenä se, ettei asetettuja tavoitteita ole saavutettu tai uudistukset ovat joko hiipuneet tai jääneet keskeneräisiksi. Kuntien yhteistoiminta on tiivistynyt, mutta yhteistyöjärjestelyjen kirjo on kasvanut ja monimutkaistanut johtamista Kaupunkiseutujen yhteistyössä on päästy eteenpäin, mutta keskeiset ongelmat ovat edelleen ratkaisematta Lukuisat tehdyt selvitykset ovat sitoneet sekä kuntien että keskushallinnon resursseja. Kuntakenttä on ollut jatkuvan muutoksen tilanteessa
Hallitusohjelman tavoitteet kuntauudistuksessa Koko maan kattava kuntauudistus Vahvoihin peruskuntiin perustuva kuntarakenne Peruskunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta Riittävän suuria itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista (pl. vaativa erikoissairaanhoito ja vaativa sosiaalihuolto Kaupunkiseudut uudistuksen keskiössä Lähde: VM, Hallitusohjelma
2012
2020-2030
9 Kartta, nykyhetki, kunnan nimi, kunnan optimikoko, hyvä vs. huono hallitus, ideologista keskittämistä vs. rakenteiden uudistamista jne. Yhdyskuntarakenne, demografia ja kuntatalouden kehitys 2010, 2020 ja 2030 : kuinka hyvinvointimallimme selviytyy, kuinka kuntaperustainen järjestelmä kestää, mitkä ovat kunnan tehtävät ja kuinka paljon siirrettään taakkaa työmarkkinoille tuleville nuorille ikäluokille?
Satakunta: Porin alueen Uusi Kunta muodostuisi kahdeksasta nykyisestä kunnasta. Asukasluku 120 749 asukasta. Rauman alueen Uusi Kunta muodostuisi kolmesta kunnasta. Asukasluku 47.874 asukasta Kankaanpään alueen Uusi Kunta muodostuisi viidestä kunnasta. Asukasluku 20.691 Euran, Säkylän ja Köyliön Uusi Kunta 20.034 asukasta Huittisten, Kokemäen ja Punkalaitumen Uusi Kunta 21.931 asukasta
Rakennetyöryhmän selvityksen perustelut nojaavat ensisijaisesti I. Alueen toiminnalliseen kiinteyteen (keskinäis- ja polkuriippuvuus) II. Demografiseen kehitykseen III.Kuntatalouteen
I Alueen toiminnallinen kiinteys
Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012 93 000 asukasta keskustaajamaalueellla. Suomen 7:nneksi suurin taajama-alue
Jalostuksen ja palveluiden työpaikat Porin työssäkäyntialueella vuonna 2010 Kartta: Timo Widbom Data: Tilastokeskus
VYÖHYKKEISYYS PORIN ALUEELLA - Kartassa asukasmäärä sektoreittain 30 km etäisyydellä Porin keskustasta: vyöhykkeet aina viiden kilometrin välein. - Vyöhykkeen sisällä kuusi kuntaa vuonna 2011 - Porin kaupungin väkiluku on noin 83 000 asukasta. Keskustasta 15 km vyöhykkeen sisällä asuu 88 400 asukasta ja 25 km säteellä yli 102 000 asukasta. - 30 kilometrin sisällä asuu noin 112 000 asukasta eli enemmän kuin yhdeksän kymmenstä Porin työssäkäyntialueen asukkaista Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro
Alle kouluikäisten ja yli 75-vuotiaiden sijoittuminen Porin työssäkäyntialueella Kartta: Timo Widbom Data: Tilastokeskus
Asiointialueet Satakunnassa Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012 Asiointi kuvaa toiminnallisia kokonaisuuksia, joilla asukkaiden arki rakentuu kuntarajoista riippumattomasti. Asiointialue kuvaa sitä, kuinka laajalta alueelta ihmiset hakevat joko yksityisiä tai julkisia palveluita
Liikennevirrat Uuden Kunnan alueella
Työpaikkaomavaraisuus % Lähde: VM 5a 2012 140 120 130,4 Harjavallan työpaikkaomavaraisuus kolmanneksi korkein Manner-Suomen kunnissa (edellä vain Vaasa 133,5 % ja Helsinki131,9 %). Kuntien työpaikkaomavaraisuus vaihtelee 39,3-133,5 %;in välillä 107,4 100 80 85,9 76,3 Parhaimman viidenneksen raja 100,7 % ja heikoimman viidenneksen 67,8 % 88,7 60 52,4 64,9 66,7 40 20 0 Harjavalta Merikarvia Nakkila Luvia Pomarkku Siikainen Ulvila Pori
Työpaikkaomavaraisuus ja pendelöinti Oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus % Pendelöinti % Ulvila 35,7 64,3 Siikainen Pomarkku 45,8 65,2 54,2 34,8 Pendelöijien määrä suurin Luvialla ja Ulvilassa: kaksi kolmesta työssäkäyvästä pendelöi Luvia 33,4 66,6 Nakkila 42,8 57,2 Merikarvia Harjavalta 69,9 65 30,1 35 Oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus suuriin Merikarvialla, Siikaisissa ja Harjavallassa: kaksi kolmesta käy työssä oman kunnan alueella Lähde: VM 5a 2012
Muuttoliike ja pendelöinti Poriin Muuttoliike Poriin 2005-2010 % Pendelöinti Poriin % Ulvila Siikainen Pomarkku 12 % 28 % 36,7 % 44 % 49 % 60 % Yli puolet Ulvilan ja Luvian kuntien rajat ylittävistä muutoista suuntautuu Poriin: vahva keskinäis-riippuvuus Luvia 42 % 52 % Nakkila Merikarvia Harjavalta 16 % 17,3 % 12 % Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus väestötiedot 2011 27 % 34,4 % 42,3 % Pendelöintiaste Poriin ylittää 40 %:in rajan Ulvilassa ja Luvialla sekä 20 %:in rajan Pomarkussa ja Nakkilassa
Tulkinta alueen toiminnallisesta kiinteydestä Yhdyskunta- ja taajamarakenteen näkökulmasta yhtenäinen kokonaisuus, samaa toiminnallista aluetta Kaikki kunnat kuuluvat tilastollisesti Porin työssäkäynti- ja asiointialueeseen Väestörakenteen näkökulmasta tiivis kokonaisuus erityisesti Porin välittömällä vaikutusalueella (noin 30 km) Väestö-, työpaikka-, tuotanto- ja talouskeskittymä Mäntyluodon ja Harjavallan välisellä nauha-alueella: nauhan päissä vahvat työpaikkaomavaraisuuden solmupisteet Muuttoliikkeen ja pendelöinnin välillä vahva keskinäis- ja polkuriippuvuus Porin ja muiden kuntien välillä: väestön liikkuvuuden perusteella Luvia, Pori ja Ulvila samaa kokonaisuutta.
II Demografinen kehitys
Väestönmuutos % vuosina 1960-2030 -22,8-62,7-5 -11,8 Nakkila Siikainen Huom! Väestön ennustetaan kasvavan koko maassa 8,8 % vuodesta 2010 vuoteen 2030! Vuosina 1960-2010 väkiluku laski suhteellisesti eniten Siikaisissa, Merikarvialla ja Pomarkussa. Väkiluvun ennakoidaan suhteellisesti eniten vähenevän Siikaisissa ja Merikarvialla vuosina 2010-2030 -9,7-1,7-38 -47,5-4,8 Harjavalta -3,9 Ulvila Pomarkku Pori Merikarvia 6,2 18,2 35,8 1,6 Väkiluvun ennakoidaan kasvavan vain Luvialla ja Porissa vuosina 2010-2030 Luvia 14,9 2,1-100 -80-60 -40-20 0 20 40 60 Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011 Väestömuutos 1960-2010 % Väestömuutos 2010-2030 %
Syntyneiden määrä (ka. 2008-2010) SYNTYNEIDEN MÄÄRÄ (Ka.2008-2010) Nakkila Siikainen Harjavalta 10 53 65 - Joka kolmannessa kunnassa (136 kuntaa) syntyi vuosittain alle 50 lasta vuosina 2008-2010 ja joka neljännessä kunnassa alle 30 lasta vuodessa Ulvila Pomarkku 22 143 - Lasten tai oppilaiden ikäluokan koon tulisi opetuksen, hoidon järjestämisen ja pedagogisten tekijöiden näkökulmasta olla vähintään 50 Merikarvia 24 - Porissa syntyi keskimäärin 823 lasta vuosina 2008-2010! Luvia 35 0 25 50 75 100 125 150 175 200 - Uuden Kunnan alueella syntyi keskimäärin 1175 lasta vuodessa Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011
2030 2010 Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011 2030
25 20 15 10 5 0 Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä 2010 ja 2030 23,3 22,8 21,8 18,2 18,1 18,1 17,4 17,8 17,3 15,6 13,2 14,3 10,6 9,5 9,3 9,7 8,5 7,9 Luvia Merikarvia Pori Pomarkku Ulvila Harjavalta Siikainen Nakkila UUSI KUNTA Yli 75-vuotiaiden osuus 2010 % Yli 75-vuotiaiden osuus 2030 % YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS: Yli 75-vuotiaiden osuus 8,1 % väestöstä koko maassa 2010. Vain Ulvila jää koko maan keskiarvon alle. Yli 75-vuotiaiden osuus nousee14,4 %:iin väestöstä koko maassa 2030. Kaikki Porin alueen kunnat ylittävät koko maan keskiarvon Uuden Kunnan alueella yli 75- vuotiaiden määrä nousee 11600:sta henkilöstä 21500:aan henkilöön Joka kolmannessa kunnassa (112 kuntaa) yli 75-vuotiaita vähintään 20 % vuonna 2030. Vaihteluväli Limingan 5 %:sta Kuhmoisten 28,8 %:iin Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011
MEDIAANI-IKÄ 2025: Koko maan mediaani-ikä keskimäärin 49,1 vuotta vuonna 2025. Alhaisin mediaani Limingalla (30 vuotta), Tyrnävällä (31 vuotta) ja Luodossa (32 vuotta) Ulvilan, Porin, Luvian ja Nakkilan mediaani-ikä alle koko maan keskiarvon. Uuden kunnan mediaani 2 vuotta koko maan mediaani alempi Ulvilan mediaani peräti 11 vuotta alhaisempi kuin Merikarvialla ja Siikaisissa Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011
IKÄVAKIOITU SAIRASTA- VUUSINDEKSI 2010: Indikaattori ilmaisee miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Luvian indeksi kuudenneksi alhaisin Manner-Suomessa: parempi indeksi vain Taipalsaaressa, Mustasaaressa, Kirkkonummella, Sipoossa ja Kruunupyyssä. Uuden Kunnan indeksi 101,7 hieman yli koko maan keskiarvon Lähde: THL, tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNET 2005-2012
Laskennalliset sosiaali- ja terveysmenot (miljoonaa euroa) ikäryhmittäin Porin työssäkäyntialueella vuosina 2010-2030 - Joka viides (20,8 %) on yli 65-vuotias vuonna 2010 ja joka kolmas (30,2 %) vuonna 2030 - Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa noin 11 000 henkilöllä vuosina 2010-2030 (25 456 36 714) - Yli 85-vuotiaiden määrä on 2,2 kertaa suurempi vuonna 2030 kuin vuonna 2010 - Laskennalliset sosiaali- ja terveysmenot: - 65-74-vuotiaat: 3750 /as., - 75-84-vuotiaat 7500 ja - yli 85-vuotiaat 15 000 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tilastokeskus
Demografia Uusi Kunta Kunta Väestömuutos 1960-2030 % Väestömuutos 2010-2030 % Syntyneiden määrä ka. 2008-2010 Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 Yli 75-v. osuus 2010 % Yli 75-v. osuus 2030 Mediaani-ikä 2025 Sairastavuusindeksi 2010 Harjavalta 6,2-4,8 65 72,9 100,6 10,6 21,8 52 105,2 Luvia 14,9 2,1 35 69,4 92,6 8,5 18,2 47 85 Merikarvia -47,5-9,7 24 79,4 115,9 15,6 22,8 56 115,8 Nakkila -11,8-5 53 70,4 89,4 9,3 18,1 47 96,1 Pomarkku -38-1,7 22 75,9 91,7 13,2 18,1 50 110,2 Pori 18,2 1,6 823 63,9 80,2 9,5 17,4 46 103,1 Siikainen -62,7-22,8 10 81,6 115,3 14,3 23,3 56 107,2 Ulvila 35,8-3,9 143 68,3 88,2 7,9 17,3 45 92,5
Kunta Väestömuutos % 2010-2030 Huoltosuhde 2030 Syntyneiden määrä ka. 2008-2010 Mediaani-ikä vuonna 2025 Yli 75-vuotiaiden osuus % vuonna 2030 Harjavalta 3 2 3 2 2 Luvia 3 3 2 3 3 Nakkila 3 3 3 3 3 Merikarvia 2 1 2 1 1 Pomarkku 3 3 2 3 3 Pori 3 4 5 4 3 Siikainen 1 1 1 1 1 Ulvila 3 3 4 3 3 YHTENVETO DEMOGRAFIA: Kaikki Suomen kunnat jaettu viiteen kvintiiliin (viidennekseen) 5 = paras kvintiili ja 1 = heikoin kvintiili Porin ja Ulvilan tilanne demografisesti vahvin: Pori 19/25 summapistettä ja Ulvila 16/25 summapistettä Demografisesti ylivoimaisesti heikoin tilanne Siikaisissa ja Merikarvialla Porilaisten ennakoitu mediaani-ikä 46 vuotta ja siikaislaisten 56vuotta vuonna 2030
Tulkinta Väestöltään kasvavia kuntia vain Luvia ja Pori Väestökehitys ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat keskeisesti kuntien mahdollisuuksiin vastata peruspalveluiden järjestämisestä. Palvelutarpeen kasvu kohdistuu erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin väestön ikääntymisen, palvelutarpeen kasvun ja kasvavan eläkepoistuman vuoksi Uuden Kunnan alueella yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa 1,8 kertaiseksi ja yli 85-vuotiaiden määrä 2,2 kertaiseksi nykyiseen verrattuna Laskennalliset sosiaali- ja terveysmenot nousevat nykyisestä 150 miljoonasta eurosta 255 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä Demografian kaksoishaaste Uuden Kunnan alueella: väestörakenne lähtökohtaisesti vinoutuneempi kuin koko maassa ja alueen sisäiset erot erittäin suuret kuntien vällillä. Demografinen perusta kunnossa Porissa ja Ulvilassa. Porin suhteellinen asema parantuu alueen muihin kuntiin verrattuna 2010-2020-luvulla. Demografinen riski nousee korkeaksi erityisesti Siikaisissa, Merikarvialla ja Pomarkussa: palveluiden järjestäminen aiheuttaa jatkossa suuria haasteita Alueen keskeinen haaste työikäisen väestön vähentyminen niin tulevan talouskehityksen kuin palveluiden rahoituspohjan kannalta. Väestöllisen huoltosuhteen osalta kriittisen rajan ylittävät Siikainen, Merikarvia ja Harjavalta.
III Kuntataloudellinen kehitys
Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto, VM, Helsingin kaupungin tietokeskus Suhteellinen velkaantuneisuus %* Nakkila Siikainen Harjavalta Ulvila 9 20,5 24,7 Uusi Kunta 35,7 % 32,8 SUHTEELLINEN VELKAANTUNEISUUS SUURISSA KAUPUNGEISSA: - Vantaa 79,3 % - Lahti 74,7 % - Jyväskylä 51,1 % - Turku 44,2 % - Helsinki 42,8 % - Kuopio 42,6 % - Oulu 38,9 % - Espoo 26,9 % SUHTEELLINEN VELKAANTU- NEISUUS: Satakunnassa suhteellinen velkaantuneisuus ei ylitä yhdessäkään kun-nassa arviointimenettelykriteerinä olevaa 50 %:in rajaa. Pomarkku Pori 28,1 39,7 Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku koko maan tasolla 44,5 % vuonna 2010 Merikarvia Luvia 18,6 38,9 Harjavallan luku on toiseksi alhaisin koko maassa Karvian (8%) jälkeen 0 10 20 30 40 50 60 Suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun: mitä alhaisempi luku, sitä parempi
Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto, VM, Helsingin kaupungin tietokeskus Konsernilainat /asukasta kohden UUSI KUNTA 3323 Ulvila Siikainen 819 3041 Huom! Satakunnan kuntien kuntakonsernit olivat maan nettovelattomimpia vuonna 2010 Pori 4002 Pomarkku 1609 Luvia Nakkila Merikarvia Harjavalta 402 1184 1660 1805 KONSERNILAINAT MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA: - Vantaa 8464 /asukas - Helsinki 6917 /asukas - Jyväskylä 6710 /asukas - Turku 6534 /asukas - Kuopio 5774 /asukas - Espoo 5255 /asukas - Lahti 5195 /asukas - Tampere 3527 /asukas - Oulu 3437 /asukas 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500
* Lainakanta-antolainat-rahavarat
Verotulot euroa asukasta kohden 2010 3975 Harjavallan verotulot asukasta kohden 10:nneksi korkeimmat koko maassa VEROTULOT MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA: - Espoo 4773 /asukas - Helsinki 4258 /asukas - Vantaa 4022 /asukas - Tampere 3556 /asukas - Oulu 3540 /asukas - Turku 3444 /asukas - Kuopio 3276 /asukas - Jyväskylä 3223 /asukas - Lahti 3195 /asukas Verotulot asukasta kohden olivat keskimäärin 2890 euroa vuodessa 3026 3050 3056 2869 2520 2392 2362 Harjavalta Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila UUSI KUNTA Lähde: THL, tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNET 2005-2012
Verotettava tulo asukasta kohden vuonna 2010 ja 2020 Verotettava tulo eur/as 2020 Verotettava tulo eur/as 2010 Ulvila 14 663 16 324 Siikainen Pori Pomarkku 8 701 8 996 11 137 10 604 14 562 16 526 Verotettava tulo asukasta kohden korkein Harjavallassa, Ulvilassa, Porissa ja Luvialla vuonna 2010. Vuonna 2020 verotettavan tulon ennakoidaan olevan korkeain Porissa ja Ulvilassa Nakkila 13 092 13 830 Merikarvia Luvia Harjavalta Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto, VM 11 229 10 823 15 261 14 421 15 755 14 957 Verotettava tulo noin 6 000 euroa alhaisempi per henkilö Siikaisissa kuin Harjavallassa vuonna 2010 ja ennakoitu verotettava tulo noin 8 000 euroa alhaisempi kuin Porissa vuonna 2020
Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto, VM Valtionosuuksien osuus % kunnan tulopohjasta* Ulvila Siikainen Pori 26,1 25,4 45,6 Jos 40 %:in raja ylittyy valtionosuustuloissa, niin valtionosuusriskiä pidetään suhteellisen korkeana. Raja ylittyi Pomarkussa, Merikarvialla ja Siikaisissa vuonna 2010 Pomarkku 48,4 Merikarvia 47,4 Nakkila Luvia Harjavalta 20,7 26 33,3 Huom! Koko maan valtionosuuksien osuus tulopohjasta oli 20,9 prosenttia vuonna 2010. Vaihteluväli 1,4 %:sta (Kaskinen ja Espoo) 61,2 %:iin (Ranua) 0 10 20 30 40 50 60 * Tulopohja on verotulot, valtionosuudet, toimintatuotot ja muut tuotot
Uusi Kunta versus koko maa vuonna 2010 Tunnusluku Uusi Kunta Koko maa Tuloveroprosentti % 18,94 18,97 Suhteellinen velkaantuneisuus % 35,7 44,5 Nettolainat asukasta kohden /asukas 132 Kumulatiivinen yli- tai alijäämä /asukas 441 1310 Verotulot asukasta kohden /asukas 3061 2890 Valtionosuuksien osuus tulopohjasta % 26,2 20,9 Verotulotasaus asukasta kohden /asukas 75-1246 - 1247 Kokonaisveroaste % 35,06 43,5
Millainen olisi ollut Uuden Kunnan tilinpäätös vuoden 2010 tilinpäätöstietojen perusteella?
Kunta Uuden Kunnan tilinpäätös 1 (2) 2010 Vero% 2010 Kunnallisverotulo euroa Vakioitu vero% Kunnallisverotulo vakioitu euroa Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämä vakioidulla vero%:lla UUSI KUNTA: Vakioidulla veroprosentilla kuntien kunnallisverotulot kasvaisivat noin miljoonalla eurolla Harjavalta 18,75 21 146 000 19 21 427 947 3 783 000 4 064 947 Luvia 19 9 102 000 19 9 102 000 140 000 140 000 Merikarvia 19,5 7 064 000 19 6 882 872 1 265 000 1 083 872 Nakkila 19,75 21 146 000 19 20 342 987 622 000-181 013 Pomarkku 19,75 5 152 000 19 4 956 354 698 000 502 354 Pori 18,75 226 713 000 19 229 735 840 5 657 000 8 679 840 Siikainen 20 2 976 000 19 2 827 200 510 000 361 200 Kaikki kunnat tekivät ylijäämäisen tilinpäätöksen vuonna 2010 Vuoden 2010 tilinpäätöstietojen perusteella Uuden Kunnan tilikauden ylijäämä oli 13,4 M, vakioituna19 %:iin 14,3 M ja Porin 18,75 %:in tasolla 9,9 M Ulvila 19,5 38 904 000 19 37 906 462 694 000-303 538 Uusi Kunta 332 203 000 333 181 662 13 369 000 14 347 662 Lähde: Tuomas Hatanpää 2012
Kunta Uuden Kunnan tilinpäätös 2 (2) 2010 Toiminnan ja investointien kassavirta Investoinnit kolmen vuoden keskiarvo (2008-2010) Poistot Pitkäaikaista lainaa taseessa Lähde: Tuomas Hatanpää 2012 Oma pääoma taseessa Omavaraisuusaste % Harjavalta 3 750 000 1 745 333 1 132 000 0 35 774 000 90 Luvia -102 000 1 323 000 610 000 4 247 000 8 125 000 55 Merikarvia 216 000 2 236 000 871 000 1 577 000 19 030 000 80 Nakkila -17 000 1 976 667 1 149 000 2 250 000 16 128 000 70 Pomarkku 836 000 631 333 405 000 1 080 000 6 884 000 62 Pori -27 841 000 54 990 333 26 810 000 123 448 000 493 329 000 64 Siikainen 680 000 529 000 431 000 1 276 000 8 892 000 77 Ulvila 1 885 000 5 803 667 3 733 000 12 445 000 44 260 000 65 UUSI KUNTA -20 593 000 69 235 333 35 141 000 146 323 000 632 422 000 66 UUSI KUNTA: Luvian, Nakkilan ja Porin kassavirta negatiivinen Kuntien yhteenlasketut poistot noin 35 M ja bruttoinvestoinnit kolmen vuoden keskiarvon mukaan noin 69 M. Nykyrakenteella uuden kunnan investointi-menot vähintään 60 M Jos uuden kunnan kassavirta olisi laskennallisesti vuonna 2010 tasapainotettu kunnallisverotuloilla, veroprosentin olisi pitänyt olla vähintään 20,25
Tulkinta Kuntatalouden sopeuttaminen koskee kaikkia kuntia Kuntien erot lähtökohtaisesti suuria ja polarisoituminen vahvoihin ja heikkoihin kuntiin tulee entisestään korostumaan Kolmanneksella kunnista suuria vaikeuksia selvitä palveluvelvoitteestaan Verotulotasauksen tasausvähennystä maksoi 62 kuntaa 258 kunnalle ja tuloveroprosentin vaihteluväli oli 4,5 prosenttiyksikköä vuonna 2010 Uuden kunnan alueella taloudellisesti erittäin vahvoja ja heikkoja kuntia Uusi Kunta talouden näkökulmasta kohtuullisen vahva verrattuna esimerkiksi muihin yli 100 000 asukkaan Uusiin Kuntiin Uuden Kunnan tilinpäätös noin 14 miljoonaa euroa, kaikki kunnat tekivät ylijäämää mutta kassavirta oli negatiivinen Porissa, Luvialla ja Nakkilassa Iso kysymys jatkossa kuntien keskinäinen lojaalisuus ja solidaarisuus
Entä millainen olisi Uusi Kunta taloudellisen painelaskelman mukaan vuosina 2010-2024?
Muutama varoituksen sana kuntatalouden painelaskelmasta Lähde: Eero Laesterä & Tuomas Hanhela 2012
VELKATASAPAINOMALLI VEROTASAPAINOMALLI VEROTASAPAINO= Veroprosentti joustaa ensin ja jos joustokaan ei riitä, etsitään vuotuinen lisärahoitus lainan avulla. VELKATASAPAINO= Kuinka paljon kunnan on otettava lisää velkaa pystyäkseen maksamaan palveluiden järjestämiseen ja investointeihin liittyvät kustannukset TULOVERO- PROSENTTI Pori: -18,75 (2010) -26,38 (2024) Siikainen: -20,00 (2010) -28,23 (2024)
Taloudellisen painelaskelman sanallinen arvio Porin ja sen kehyskuntien osalta Porin veronkorotuspaineet ovat kehyskuntien veroiset Porin veroprosentti alueella kilpailukykyinen Pori saa kehyskuntien verran valtionosuutta, mutta määrä suhteessa alenee Porin konsernivelka suuri suhteessa kehyskuntiin, tase heikkenee suhteessa itseensä ja kehyskuntiin. Pori on kuitenkin suhteellisen nettovelaton. Porin nettomenot asukasta kohden kehyskuntia korkeammat Porin verotettava tulo asukasta kohden hyvä ja vahvistuu suhteessa kehyskuntien keskiarvoon Porin demografiset muuttujat hyvät Pori pysyy jokseenkin samantasoisena suhteessa itseensä ja kehyskuntiin Lähde: Eero Laesterä & Tuomas Hanhela 2012
Summa Summarum
Harjavalta Hyvää: Vahva ja velaton talous. Taloudellisesti 14. vahvin kunta Suomessa. Työpaikkaomavaraisuus 3:nneksi korkein koko maassa. Suhteellinen velkaantuneisuus toiseksi alhaisin jne. Yhdyskunta- ja aluerakenteen näkökulmasta keskeinen solmupiste Porin ja Harjavallan välisellä kehityskäytävällä. Huonoa: Negatiivinen väestökehitys ja muuttotappiot. Valikoivan muuttoliikkeen seurausvaikutukset. Demografinen muutospaine ja ikääntymisen vaikutukset korostuvat jatkossa keskimääräistä enemmän Huoltosuhde heikkenee yli kriittisen 100:n tason vuoteen 2030 mennessä. Sairastavuusindeksi korkea, kumuloituvaa huono-osaisuutta
Luvia Hyvää: Positiivinen väestökehitys ja muuttovoittoisuus. Sairastavuusindeksi koko maan 6:nneksi paras. Vahva keskinäis- ja polkuriippuvuus Porin kehitykseen Menot asukasta kohden toistaiseksi alhaiset. Sijainti Porin ja Rauman välisellä kehityskäytävällä. Huonoa: Työpaikkaomavaraisuus erittäin alhainen. Pendelöinnin osuus alueen korkein. Omavaraisuusaste alueen alhaisin ja nettolainamäärä alueen korkein. Suhteellinen velkaantuneisuus muita alueen kehyskuntia korkeampi. Demografiset tekijät heikkenevät nopeasti 2020-luvun vaihteessa.
Merikarvia Hyvää: Työpaikkaomavaraisuus hyvä, oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus Porin jälkeen toiseksi korkein. Kuntatalouden sopeutusta tehty Ylijäämäinen talous, vähän velkaa: esim. suhteellinen velkaantuneisuus ja kumulatiivinen ylijäämä alueen toiseksi paras Harjavallan jälkeen Demografiseen muutospaineen syy- ja seuraussuhteisiin jouduttu varautumaan muita aikaisemmin Huonoa: Demografinen riskikerroin erittäin korkea, useita ns. kuolevan kunnan tunnuspiirteitä Mediaani-ikä 56 vuotta vuonna 2025, 11 vuotta korkeampi kuin esim. Ulvilassa. Negatiivinen väestönkehitys ja muuttotappiot. Verotulojen ja verotettavien tulojen alhaisuus Menot asukasta kohden korkeat. Suuri valtionosuustukiriski
Nakkila Hyvää: Sijainti Porin ja Harjavallan vaikutusalueella. Keskimääräinen demografinen ja taloudellinen kehitys. Potentiaalia, mutta alisuoriutuja sijainnin näkökulmasta Huonoa: Alhainen työpaikkaomavaraisuus. Keskimääräisyys: kaikki mittarit keskitasoa Ei erottaudu
Pomarkku Hyvää: Kuntatalouden sopeutusta tehty. Ikääntymiseen haasteisiin jouduttu varautumaan muita aikaisemmin Etäisyys Porista mahdollistava tekijä. Huonoa: Väestö- ja ikärakenne vinoutunut, useita ns. kuolevan kunnan tunnuspiirteitä Verotulojen osuus alhainen Valtionosuustukiriski huomattava. Sijainti Porin ja Harjavallan ja Porin ja Rauman kehityskäytävien ulkopuolella
Siikainen Hyvää: Kuntatalouden sopeuttamista tehty aikaisemmin, taloudellinen asema kohtalainen. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus korkea. Ikääntymisen vaikutuksiin jouduttu varautumaan Huonoa: Demografinen riskikerroin erittäin korkea, useita kuolevan kunnan tunnuspiirteitä Krooninen väkiluvun lasku 1960-2030- luvuilla Huoltosuhde heikko, alhainen syntyvyys, korkea mediaani-ikä jne. Sijainti erittäin haasteellinen. Suuri valtionosuustukiriski Verotulot asukasta kohden erittäin alhaiset
Ulvila Hyvää: Demografinen tilanne Porin jälkeen alueen toiseksi vahvin. Sijainti Porin välittömässä läheisyydessä, ydinalueella, vahva keskinäis- ja polkuriippuvuus Porin mahdollisuuksista. Sijainti Porin ja Harjavallan kehityskäytävällä. Vahva toiminnallinen yhteys Poriin. Verotettavat tulot hyvää tasoa. Potentiaalia. Huonoa: Työpaikkaomavaraisuus alhainen. Vahva keskinäis- ja polkuriippuvuus Porin kehityksestä. Negatiivinen väestönkehitys ja muuttotappiot. Kuntatalouden haasteet kasvavat. Alisuoriutuja sijainnin hyödyntämisen näkökulmasta
MAHDOLLISUUS
Neljä isoa tulkintaa lopuksi 1) Kuntauudistus on pitkän aikavälin yhteinen projekti 2) Kaupunkiseutujen ja kehityskäytävien merkitys korostuu kaikessa aluekehittämisessä. Porin kaupunkiseudun kokonaisetu ja positio turvattava alueiden välisessä kilpailussa. 3) Kuntauudistus on keino kehittää 2020-luvun palveluverkkoa vastaamaan palveluiden kysynnän muutoksiin 4) Kuntauudistus on parhaimmillaan yhteydessä muihin alueen positiivisiin kehitystekijöihin ja kasvusykäys myönteisille muutoksille (vrt. case Noormarkku tai Seinäjoki)
Uusien kuntien asukaslukuja Uusi Kunta Kuntien määrä Asukasluku (tiedot 30.11.2011) 1. Helsinki 5 1.063.000 2. Tampere 7+3 347.209 (374.265) 3. Turku 11+3 312.166 (317.205) 4. Oulu 11 253.168 5. Jyväskylä 9+2 179.535 (192.091) 6. Lahti 8 173.854 7. Kuopio 11+2 154.792 (169.485) 8. Kuuma-kunnat (Tuusula, Kerava, Järvenpää ja Nurmijärvi) 4 150.113 9. Lappeenranta 9 127.112 10. Pori 8 120 749 11. Joensuu 6 117.396 12. Vaasa 7 105.406 13. Seinäjoki 4+1 97.259 14. Kouvola 15. Hämeenlinna 2 3 (+1 Pälkäne) 95.117 93 378 (100 877)
Näköalattomuus ja nurkkakuntaisuus ovat terveiden uudistusten pahimpia vastustajia tämän päivän Suomessa - Sami Sulkko, Punkaharjun kunnanjohtaja HS 25.1.2012 -
Kiitos!