LÄNSI-SUOMEN SOTE ALUE TULEE OLETKO VALMIS?

Transkriptio

1 Kuva: LÄNSI-SUOMEN SOTE ALUE TULEE OLETKO VALMIS? VTT Timo Aro Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen valtuustoseminaari

2 SISÄLTÖ I. SOTE UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA II. LÄNSI-SUOMEN SOTE ALUE PALVELURAKENTEEN KANTOKYKYMITTARIEN NÄKÖKULMASTA III. HAASTEET

3 I SOTE UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA

4 Nykyinen järjestelmä Yhteistoiminta-alue Isäntäkunta Kunta Kunta Kunta Kunta sosiaalipalvelut Yhteistoiminta-alue kuntayhtymä (perusterveydenhuolto) 304 kuntaa Kunta sosiaalipalvelut 20 kpl Sairaanhoitopiiri Erityisvastuualue Kunta sosiaalipalvelut Erityishuoltopiiri Sairaanhoitopiiri Erityisvastuualue Erityishuoltopiiri 15+1 kpl 5 kpl Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus Lähde: Kuntaliitto

5 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi (304) Kunta järjestää palvelut itse (89 kuntaa, väestöstä 59 %) Yhteistoiminta-alueet (yhteensä 62, kuntia 215, väestöstä 41 %) Terveyskeskukset yhteensä (151) Kuntien (89) Kuntayhtymien (31) Vastuukuntien (31) Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Vastuukunta järjestää Terveyskeskukset Alle asukasta (73) Yli asukasta (78) Lähde: Kuntaliitto

6 KUNTARAKENNE- LAKI METROPOLIALUEEN RATKAISUT KUNTIEN VALTIONOSUUS- JÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN KUNTA- UUDISTUS SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON RATKAISUT KUNTALAIN KOKONAIS- UUDISTUS KUNTIEN TEHTÄVIEN ARVIOINTI

7 Kesäkuu kriteerit Aluekierros ja kuntien kuuleminen Uudistusten aikataulut Eduskuntakäsittely Metropoliselvitys Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Kuntien II kuulemiskierros Kuntien lausunnot Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista Kuntarakennelaki voimaan Rakennelain täydennys Lausunnot Arvio uudistuksesta ja 4/2014 Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset (aikataulusta säädetään erikseen) Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset, ainakin 12 kaupunkiseutua Selvitysalueesta poikkeaminen Kuntien yhdistymiset voimaan , kuitenkin viimeistään Kuntien tehtävien kartoitus Kuntien velvoitteiden vähentäminen Kuntien velvoitteiden vähentäminen, kokeilut Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista mennessä Kuntien lausunnot 5/ HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntalaki voimaan Sote Palvelurakennetyöryhmä Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen HE + eduskuntakäsittely selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä Kuntien lausunnot ja Sote-selvityshenkilöt Sote järjestämislaki väliraportti loppuraportti Hallituksen sote- ja kuntauudistustyöryhmä15.5. Kuntien lausunnot Kuntien lausunnot HE 05/ 2014 Kuntien kuuleminen 05-06/2014 Rakennelakityöryhmä Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan Sote-alueet toiminnassa viimeistään Lähde: Kuntaliitto

8

9

10 Sote -alue Kuntayhtymä Palvelurakenne Järjestämisvastuu Ennaltaehkäisevät palvelut Saumattomat palveluketjut Tuottaja Rahoitusvastuu Erityistason palvelut Järjestäjä Sote -integraatio Hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut Yhdenvertaiset palvelut Peruserikoissairaanhoidon palvelut

11 Sote uudistus pähkinänkuoressa 1 (3) Kaikki sote-palvelut järjestetään viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Sote-alue järjestää palvelut, mutta kunta toimii tuottajana. Uudistus mahdollistaa sote sopuun liittyvien linjausten mukaan ( ainakin periaatteessa seuraavan toivelistan/ta): yhdenvertaiset palvelut riippumatta asuinkunnasta toimivat palveluketjut, joissa asiakasta ei pompotella (!) purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä turvaa varhaisen puuttumisen, siirtää painopistettä ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja turvaa palvelujen rahoituksen turvaa osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvoinnin. UGH!!!!

12 Käytännössä

13 Sote uudistus pähkinänkuoressa 2 (3) Kunnat rahoittavat sote-alueita tarvepainotetun kapitaatioperiaatteen (VOS-periaatteen?) mukaisesti: kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa väestömäärän lisäksi väestön ikärakenne ja sairastavuus. Uudistuksen lähtökohta on täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta: perus- että erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua yhteen viidestä sote - alueesta. Hallinto järjestetään kuntayhtymänä. Uudistuksen yhteydessä lisätään kansallista ohjausta. Perusteluina muun muassa: 1. Erikoissairaanhoidon tehokkuuserojen kaventaminen. 2. Uuden teknologian ja alueiden välisen ja sisäisen työnjaon tehokkaampi hyödyntäminen 3. Kansallisen normiohjauksen tehostuminen.

14 Sote uudistus pähkinänkuoressa 3 (3) Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään, lähipalvelut varmistetaan (ministeriöiden ja kuntaliiton yhteinen Lähipalveluprojekti) Nykyisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita ei voi purkaa ennen uusien sote -alueiden toiminnan alkamista vuoden 2017 alussa (HE ) Uudistukselle on asetettu peruspalveluministeri Susanna Huovisen johdolla toimiva parlamentaarinen ohjausryhmä. Valmistelu tehdään virkatyönä. Taustalla asiantuntijaryhmä. Hallituksen esityksen tulee lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskunnan käsittelyyn esitys tarkoitus saada syysistuntokaudella. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti

15 Lähde: Kuntaliitto

16 Auki on vielä muutamia pikku juttuja Sote-alueiden lopulliset maantieteelliset rajat ja kuntakokoonpanot Palveluiden tuottaminen (miten) ja kuntien rooli (vain laskujen maksaja?) Kunnallinen itsehallinto ja perustuslain säädökset mammuttisuuralueiden muodostumisen kohdalla (vrt. kuntauudistuksen juridinen pallottelu) Ohjaus Täydellisen integraation varmistaminen (terveyspalvelut vie ja vikisee medikalisoitumisen ja vahvoihin professioihin perustuvan rälssijärjestelmän nimissä sosiaalipalvelut jäävät lapsipuolen asemaan eikä niiden erityispiirteitä tunnisteta). Omistamiseen liittyvät kysymykset Rahoitukseen liittyvät kysymykset Henkilöstön asemaan liittyvät kysymykset (sote palveluita tuottavissa peruskunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä henkilöstöä noin henkilöä, joista 67 % terveyspalveluissa ja 33 % sosiaalipalveluissa) Sitoumuksiin liittyvät kysymykset Nykyisten yhteistoiminta-alueiden rooli jatkossa

17 Lähde: Kuntaliitto

18 Lähde: Kuntaliitto

19 II LÄNSI-SUOMEN SOTE ALUE KANTOKYKYMITTARIEN VALOSSA

20 15-20 %

21 Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja sairaanhoitopiirit, väestö HYKS erva as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa kuntaa Etelä-Karjala kuntaa Kymenlaakso kuntaa KYS erva as. 68 kuntaa Pohjois-Savo kuntaa Etelä-Savo kuntaa Itä-Savo kuntaa Keski-Suomi kuntaa Pohjois-Karjala kuntaa OYS erva as. 68 kuntaa Pohjois-Pohjanmaa kuntaa Kainuu kuntaa Keski-Pohjanmaa kuntaa Lapin kuntaa Länsi-Pohja kuntaa TAYS erva as. 67 kuntaa Pirkanmaa kuntaa Etelä-Pohjanmaa kuntaa Kanta-Häme kuntaa Päijät-Häme kuntaa TYKS erva as. 62 kuntaa Varsinais-Suomi kuntaa Satakunta kuntaa Vaasa kuntaa Ahvenanmaa as. 16 kuntaa Aluerajat MML,

22 Länsi-Suomen kolmen maakunnan yleinen profiili eri muuttujilla MAAKUNTA BKTA /AS BKT INDEKSI 2011 TYÖTTÖ- MYYSASTE 2014 % TALOUDEL- LINEN HUOL- TOSUHDE 2012 VÄESTÖL- LINEN HUOLTO- SUHDE 2012 LAINA- KANTA /AS VUOSI- KATE /AS TUTKIN- NON SUORIT- TANEET 2012 TYÖ- PAIKKO- JEN MÄÄRÄ 2012 YRITYSTEN MÄÄRÄ 2012 Varsinais-Suomi Satakunta Pohjanmaa KOKO MAA ,9 11,5 1,33 0, ,6 68, ,5 11,9 1,46 0, ,5 65, ,1 7,5 1,23 0, , ,7 1,32 0, ,3 68, Lähde: Tilastokeskus

23 Länsi-Suomen Sote alueen maakuntien väestökehitys ja väestöennuste MAAKUNTA POHJANMAA SATAKUNTA VÄKILUKU VÄESTÖ- ENNUSTE 2030 MUUTOS ABS VARSINAIS- SUOMI LÄNSI-SUOMEN SOTE-ALUE KOKO MAA MUUTOS % ,1-1,9 6,1 4,7 7,2 Lähde: Tilastokeskus

24 Väestöennuste 2030 VÄESTÖENNUSTE 2030 Länsi-Suomen Sote alueella on neljä yli asukkaan kaupunkia ja kuusi asukkaan kuntaa 11 kuntaa, joissa asukasta 42 kuntaa, joissa alle asukasta. Alle 5000 asukkaan kuntia 23 ja alle 2000 asukkaan kuntia 9 Porin perusturvan ytaalueella väestöennusteen mukaan asukasta vuonna 2030 Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Turku Pori Vaasa Salo Väestöennuste 2030 Lin. (Väestöennuste 2030) Porin perusturvan yta-alue asukasta Rauma Ulvila Kustavi Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat

25 Länsi-Suomen Sote alueen maakuntien verotulot, sote menot ja valtionosuudet euroina asukasta kohden vuonna 2012 Maakunta Verotulot /as. Sote -kustannukset Valtionosuudet /as. /as POHJANMAA SATAKUNTA VARSINAIS- SUOMI KOKO MAA Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

26 Verotulot euroa per asukas Verotulot euroa per asukas Lin. (Verotulot euroa per asukas) VEROTULOT EUROA ASUKASTA KOHDEN (2012) Eurajoki 4800 Verotulot asukasta kohden ylivoimaisesti korkeimmat Eurajoella Verotulot alhaisimmat Pohjois-Satakunnan ja Varsinais-Suomen reunaalueilla Porin perusturvan ytaalueella verotulot euroa asukasta kohden Vaasa Kustavi Turku Pori Ulvila Porin perusturvan yta-alue /asukas Länsi-Suomen Sote alueen mediaani /asukas (Tarvasjoki) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Merikarvia Karvia Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat

27 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /as. SOTE NETTOKUSTAN- NUKSET /ASUKAS (2012) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset korkeimmat Kustavissa, Laviassa, Merikarvialla, Pomarkussa ja Loimaalla Kustavi Lavia Merikarvia Pomarkku Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Lin. (Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas) Sote nettokustannukset alhaisimmat Turun seudun kehyskunnissa: kymmenen alhaisimman kunnan joukossa seitsemän Turun kehyskuntaa Porin perusturvan ytaalueen sote kustannukset medi-aanikuntia alhaisemmat /as. Länsi-Suomen Sote alueen mediaani /as. (Laihia) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Vaasa Turku Pori Porin perusturvan yta-alue /asukas Ulvila Luoto Rusko Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat

28 Valtionosuudet /asukas VALTIONOSUUDET /ASUKAS (2012) Valtionosuudet /asukas Merikarvia Lavia Pomarkku Lin. (Valtionosuudet /asukas) Valtionosuudet olivat asukasta kohden korkeimmat Merikarvialla ja Pohjois-Satakunnan kunnissa Karvia Valtionosuudet olivat alhaisimmat Turun seudun kehyskunnissa ja korkean työpaikkaomavaraisuuden kunnissa (Kaskinen, Rauma): seitsemän alhaisimman valtionosuuden kuntaa oli Turun seudulta Porin perusturvan yta-alueen valtionosuudet olivat mediaania alhaisemmat (1.717 /as.) Porin perusturvan yta-alue /asukas Turku Pori Vaasa Ulvila Länsi-Suomen Sote alueen mediaani oli /asukas (Marttila) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Kaarina

29 Länsi-Suomen Sote alueen maakuntien väestö- ja ikärakenne, työllisyystilanne ja väestön pääasiallinen toiminta Yli 85 v. osuus % MAAKUNTA väestöstä POHJANMAA Yli 75 v. osuus % väestöstä Väestöllinen huoltosuhde Työlliset väestöstä % Työttömät % työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät Alle 25 v. työttömistä % työttömistä % 3,1 9,7 61,1 44, ,2 SATAKUNTA 3 10,6 62,7 40,7 10,5 26,7 14,3 VARSINAIS- SUOMI 2,7 9,2 56,5 43 9,9 23,7 12,1 KOKO MAA 2,4 8,5 55,7 43,1 9,8 24,2 12,4 Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

30 Sairastavuusindeksi KELAN SAIRASTAVUUS- INDEKSI (2013) 130 Sairastavuusindeksi Lin. (Sairastavuusindeksi) 125 Lavia Sairastavuusindeksi oli alhaisin Pohjanmaan ruotsinkielisissä kunnissa ja Turun seudun kehyskunnissa Merikarvia Siikainen Vehmaa Pomarkku Sairastavuusindeksi oli korkein Pohjois-Satakunnassa ja Varsinais-Suomen reuna-alueilla Pori Porin perusturvan yta-alue 104,7 Turku Ulvila Porin perusturvan yta-alueen sairastavuusindeksi koko maan indeksin (100) ja Länsi-Suomen mediaanikuntien yläpuolella: Luvian indeksi 8:nneksi alhaisin Länsi-Suomen alueella Vaasa Länsi-Suomen Sote alueen mediaani oli 97,4 (Pöytyä) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Mustasaari

31 Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä % YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (2013) Yli 75-vuotiaiden osuus % väestöstä Siikainen Lin. (Yli 75-vuotiaiden osuus % väestöstä) Yli 75-vuotiaiden osuus oli korkein kolmen maakunnan reuna-alueilla Merikarvia Karvia Yli 75-vuotiaiden osuus oli alhaisin Luodon kunnassa ja Turun seudun kehyskunnissa: kymmenen alhaisimman joukossa oli yhdeksän kuntaa Turun seudulta Porin perusturvan yta-alue 10,2 % Pori Luodossa ja Maskussa oli kolme kertaa vähemmän yli 75- vuotiaita kuin esim. Siikaisissa 9 8 Ulvila Vaasa Porin perusturvan yta-alueella yli 75-vuotiaita joka kymmenes väestöstä (10,2 %) Länsi-Suomen Sote alueen mediaani oli 10.7 % (Laitila) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Masku Luoto Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat

32 Työllisten osuus % väestöstä TYÖLLISTEN OSUUS % VÄESTÖSTÄ (2012) Työllisten osuus oli korkein Turun ja Vaasan seudun kehyskunnissa: Mustasaaressa työllisiä oli lähes joka toinen väestöstä Työllisten osuus % väestöstä Mustasaari Masku Rusko Vaasa Turku Lin. (Työllisten osuus % väestöstä) Työllisten osuus oli alhaisin Satakunnan pohjoisissa kunnissa ja Pohjanmaan sekä Varsinais- Suomen reuna-alueilla: Vaasan ja Turun seudun kehyskunnissa työllisten osuus oli %- yksikköä korkeampi kuin maakuntien reuna-alueilla Porin perusturvan yta-alue 40,5 % Ulvila Pori Pomarkku Lavia Porin perusturvan yta-alueella työllisten osuus oli 40,5 % Merikarvia Siikainen Länsi-Suomen Sote alueen kuntien mediaani oli 41,9 % (Eurajoki) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat

33 Länsi-Suomen Sote alueen maakuntien segregaatiokehitystä kuvaavia muuttujia MAAKUNTA Koulutustasomittain Yksinhuoltajaperh eet % lapsiperheistä Toimeentulotuki /asukas Toimeentulotukea saaneet vuotiaat % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v. % POHJANMAA ,9 74 4,6 0,6 SATAKUNTA ,1 76 5,5 1,4 VARSINAIS- SUOMI ,6 98 5,9 1,3 KOKO MAA , ,8 1,4 Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

34 Yksinhuoltajaperheiden osuus % lapsiperheistä YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN OSUUS LAPSIPERHEISTÄ % (2012) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä vaihteli merkittävästi kuntien välillä: Turussa oli lähes kuusi kertaa enemmän yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä kuin Luodossa Yksinhuoltajaperheiden osuus oli korkein Turussa, Kustavissa, Harjavallassa ja Porissa Yksinhuoltajaperheiden osuus oli alhaisin Pohjanmaan kunnissa: kuusi alhaisinta kuntaa oli Pohjanmaan kunnissa Porin perusturvan yta-alueella oli yksinhuoltajaperheiden osuus Länsi-Suomen Sote alueen mediaani oli 15,9 % (Isokyrö) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Turku Kustavi Harjavalta Pori Vaasa Yksinhuoltajaperheet lapsiperheistä % Lin. (Yksinhuoltajaperheet lapsiperheistä %) Porin perusturvan yta-alue 22,1 % Ulvila Merikarvia Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Pedersöre Luoto

35 Toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuus % TOIMEENTULOTUKEA SAANEIDEN VUOTIAIDEN OSUUS % VASTAAVANIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ (2012) 10 9 Harjavalta Toimeentulotukea saaneet v. % Lin. (Toimeentulotukea saaneet v. %) Toimeentulotukea saaneiden osuus oli alhaisin Vaasan ja Turun seudun kehyskunnissa: osuus oli alle kaksi prosenttia viidessä kunnassa (Pedersöre, Luoto, Kruunupyy, Masku ja Mustasaari) Raisio Turku Vaasa Pori ja Merikarvia Porin perusturvan yta-alue 5,9 % 5 Toimeentulotukea saaneiden osuus oli korkein Harjavallassa ja keskuskaupungeissa 4 Ulvila Porin perusturvan yta-alueen kunnissa toimeentulotukea sai 5,9 % vuotiaista suhteessa vastaavanikäiseen väestöön Pedersöre, Luoto, Kruunupyy Länsi-Suomen Sote alueen mediaaniluku oli 4,4 % (Ulvila) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat

36 Toimeentulotuki euroa per asukas TOIMEENTULOTUKI EUROA PER ASUKAS (2012) Toimeentulotukimenot asukasta kohden vaihtelivat merkittävästi alueen kuntien välillä: Toimeentulotuki euroa per asukas Raisio Raisio Kustavi Lin. (Toimeentulotuki euroa per asukas) Yhdeksässä kunnassa toimeentulotukimenot olivat yli 100 euroa asukasta kohden: Raisio, Kus-tavi, Harjavalta, Vaasa, Turku, Vehmaa, Naantali, Pomarkku, Uusikaupunki ja Nakkila Harjavalta Vaasa Turku Kymmenessä kunnassa toimeentulotukimenot asukasta kohden jäivät alle 30 euron: alle 20 euron tason jäivät ruotsinkieliset kunnat Pedersöre, Luoto ja Kruunupyy Pori Merikarvia Ulvila Porin perusturvan yta-alueen ttmenot olivat 86,5 euroa asukasta kohden Länsi-Suomen Sote alueen ttmenojen mediaani oli 60 euroa asukasta kohden (Vöyri) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Pedersöre, Luoto, Kruunupyy

37 III HAASTEET

38 Haasteet Tuottajan rooli (mikä on ylipäätään tuottajan rooli jatkossa) ja tuottajan kannusteet muutostilanteessa Noin 2,5 vuotta aikaa trimmata Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen organisaatiokone kuntoon. Mitä edellyttää ja miten? Profilointi ja erikoistuminen? Palveluiden saatavuuteen ja palveluverkkoon liittyvät kysymykset: proaktiivinen vai reaktiivinen toimintamalli? Miten lähipalvelut turvataan uudessa mallissa? Henkilöstön kannustinjärjestelmät muutostilanteessa (organisaatiomuutoksesta toiseen: Paras-uudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen, yhteistoimintaalueen muodostaminen, kuntaliitokset ja sote uudistus) Julkinen keskustelu pyörii järjestäjän ja tilaajan roolin ympärillä entä palvelun käyttäjien rooli? Tuotteistaminen Jos 10 % asiakkaista aiheuttaa 80 % kustannuksista Porinkin perusturvan yta-alueella, niin mitä on omaehtoisesti tehtävissä ja miten? Tanskan malli: kunnat maksavat viidelle suuralueelle asukasmäärän ja asukkaiden käyttämien palvelujen perusteella kannustaa kuntia ennaltaehkäiseviin toimintamalleihin: terveysasemat antavat terveysneuvontaa, palkattu runsaasti esim. toiminta- ja fysioterapeutteja, tehdään järjestelmällisesti ehkäiseviä kotikäyntejä, perhelääkärit jne.

39 K I I T O S!!!