Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi
Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa) Kaikissa kunnissa järjestetään kuntalaistilaisuudet kevään aikana Käsittely kuntien hallituksissa ja valtuustoissa touko-kesäkuussa
Kuntien nykyinen tilanne Kangasala on joukosta vahvin ja säilyy vahvana myös jatkossa. Kuhmoinen on joukosta heikoin ja heikkenee edelleen. Pälkäne on joukon toiseksi vahvin, mutta heikkenee. Kuhmoisten ja Pälkäneen asemaa heikentää erityisesti väestön vähenemä ja väestörakenteen heikkeneminen. Väestön vanheneminen koskettaa erityisesti Kuhmoista. Mittareina väestömäärä, väestörakenne, työpaikat, työllisyys, koulutustaso.
Kuntien nykyinen talous I Kuntien talous on tähän saakka ollut vahvaa. Tämä on osin johtunut kertaluonteisista eristä, mutta taloutta on myös tarkoituksellisesti sopeutettu. Kuhmoinen ja Pälkäne ovat nettovelattomia. Kangasalla on nettovelkaa. Kaikkien kuntien konserneilla on velkaa. Kaikilla kunnilla on taseessa kertynyttä ylijäämää yli 1000 euroa asukasta kohti vuoden 2014 lopussa Kaikkien kolmen kunnan tuloveroprosentit ovat nousseet nopeasti 2000-luvulla.
Kuntien nykyinen talous II Yksikään kunnista ei ole ollut kriisikunta. Its. Kunnilla on jatkossa noin 16 miljoonan euron sopeutustarve. Tästä Kangasalan osuus on 9 M (1,7 veroprosenttiyksikköä), Kuhmoisten 3,2 M (11,1 veroprosenttiyksikköä) ja Pälkäneen 4 M (4,4 veroprosenttiyksikköä). Sopeutustarve johtuu pääasiassa valtionosuuksien leikkaamisesta ja verotulojen hitaasta kasvusta. Valtionosuuksien supistuminen näkyy erityisesti Kuhmoisten taloustilanteessa.
Visio uudesta kunnasta Uuden kunnan visio on kuntalaisia ja yrityksiä tukeva sekä velvoitteistaan selviytyvä kunta jossa yhdistyvät kaupunki, maaseutu ja luonto sekä arki ja vapaa-aika ainutlaatuisella tavalla. Uusi kunta järjestää toimintansa asiakaslähtöisesti siten, että asukkaat, vapaa-ajan asukkaat ja yritykset voivat asioida helposti kunnan kanssa. Uusi kunta koostuu erilaisista osista, joista jokainen lisää kunnan elinvoimaisuutta ja lisää asukkaiden tyytyväisyyttä ja tuo kuntaan uusia asukkaita.
Uuden kunnan strategia 5 päätavoitetta Tasapainoinen kuntatalous Tarkoituksenmukainen palvelutoiminta Elinvoima ja kasvu Vapaa-ajan kärkikunta Hyvä saavutettavuus Strategia on avattu selvityksessä luvussa 8.1
Kuntaliitoksen hyötyjä Poliittinen ja operatiivinen johto voi keskittyä nykyistä isompiin, strategisiin asioihin. Lisää kehittämismahdollisuuksia ja resursseja. Kunnan painoarvo kasvaa. Joustavuus tilojen ja muiden resurssien käytössä lisääntyy. Kuntalaisten ja alueiden vaikutusmahdollisuuksia voidaan parantaa. Uudenlainen profiloituminen. Henkilöriskien pieneneminen. Paremmat etenemismahdollisuudet henkilöstölle.
Kuntaliitoksen haittoja Päätöksenteko etääntyy. Suuret etäisyydet vaikeuttavat toimintaa ja asiointia. Kunnan rakenne on hajanainen. Yhteistä identiteettiä ei muodostu. Nurkkakuntaisuus säilyy. Kuntaliitos ei poista talouden tasapainotuksen tarvetta. Kuntaliitos voi vähentää kuntalaisten kiinnostusta päätöksentekoon.
Uuden kunnan elinvoima Elinvoima koostuu alueiden kehittämisestä, yritystoiminnasta, työllisyydestä, kylien selviytymisestä, elinkeinopolitiikasta ja vapaa-ajasta. Uudella kunnalla on entisiä suuremmat mahdollisuudet kehittämistyöhön. Tästä hyötyvät myös maaseutualueet. Yrityksille olisi tarjolla monipuolisia alueita eri puolilta kuntaa. Elinkeinopolitiikkaa voisi toteuttaa nykyistä monipuolisemmin. Vanhojen kuntakeskusten elinvoima heikkenee jos kuntien työpaikat siirtyvät Kangasalle.
Uuden kunnan talous Myös uuden kunnan talous vaatii sopeutustoimia. Kunnan pitäisi pystyä tekemään sopeutuksia 16 miljoonan euron edestä. Kuntaliitoksen avulla voisi säästää n. 3 miljoonaa euroa. Kunnan tuloveroprosenttia pitäisi nostaa 16 miljoonan sopeutuksen saavuttamiseksi 2,5 prosenttiyksikköä. Vrt itsenäisten kuntien sopeutustarve. Kuntaliitoksen tuoman kolmen miljoonan euron säästöpotentiaalin kanssa sopeutustarve vastaa 2,0 veroprosenttiyksikköä.
Yhteistyön mahdollisuudet Johtoryhmien seminaarista kootun materiaali pohjalta näyttää, että yhteistyöllä voidaan saavuttaa joitakin hyötyjä, joita kuntaliitoksella haetaan samalla säilyttäen kunnat itsenäisinä. Hankinnat Erityisasiantuntemuksen hyödyntäminen. Olemassa olevat tilat. Esimerkkejä: ateriapalvelu, lukio, kaavoitus, Kangasala-talo
Lopuksi Ohjausryhmä on lähettänyt selvityksen kuntiin käsiteltäväksi. Ohjausryhmä kokoontuu toukokuun alussa antamaan esitystä selvityksen pohjalta etenemisestä.
Lisätiedot Kangasalan kunta: Kuhmoisten kunta: Pälkäneen kunta: Kunnanvaltuuston pj Raimo Kouhia 050 3803322 Kunnanvaltuuston pj Mira Jokinen 040 7181266 Kunnanvaltuuston pj Petri Urkko 040 7739824 Kunnanhallituksen pj Heikki Lyytinen 040 5056652 Kunnanhallituksen pj Kimmo Malin 040 8392248 Kuntajakoselvityksen ohjausryhmän pj. Kunnanhallituksen pj Eero Laesterä 0400 735772 Kunnanjohtaja Oskari Auvinen 040 133 6311 Kunnanjohtaja Anne Heusala 040 718 5959 Kunnanjohtaja Janita Koivisto 040 573 6390