Tasekirja. Khall 2.4.2012 / 92 Kvalt 25.6.2012 / 51

Tasekirja 2011 Khall 2.4.2012 / 92 Kvalt 25.6.2012 / 51

Tasekirja 2011 2 Sisällysluettelo Sivu KAUHAJOEN KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ... 4 VISIO 2015... 4 ARVOT... 4 STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT VALTUUSTOKAUDELLE 2009-2012... 5 Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle... 5 Strategiset painopisteet vuodelle 2011... 7 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 8 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011... 9 1. KAUPUNGIN HALLINTO... 9 1.1. Organisaatiokaaviot... 9 1.2 Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien jäsenet... 10 1.3 Henkilöstö... 13 2. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 14 Yleinen taloudellinen tilanne... 14 Kansantalous... 14 3. KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS... 15 3.1 Strategisten painopisteiden toteutuminen... 15 3.2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella... 18 3.3 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2012 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 20 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 20 Toimintatuotot... 21 Toimintakulut... 21 Verotulot... 21 Valtionosuudet... 22 Muut rahoitustuotot... 22 Vuosikate... 22 5. TOIMINNAN RAHOITUS... 26 6. KAUHAJOEN KAUPUNGIN TASE JA SEN TUNNUSLUVUT... 29 7. KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 31 7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 31 7.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 31 7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 31 7.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 32 7.5 Kaupungin ja konsernijohdon lausuma sisäisestä valvonnasta... 36 7.6 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 37 7.7 Kuntalain 69 :n mukainen selvitys tasapainottamisen toteutumisesta... 37 8. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 38 8.1 KÄYTTÖTALOUSOSA... 38 8.1.1 Kaupunginhallitus... 38 8.1.2 Yhteistoimintalautakunta... 42 8.1.3 Sivistyslautakunta... 46 8.1.3.1 Varhaiskasvatusjohtokunta... 50 8.1.3.2 Nuoriso- ja liikuntapalvelut... 54 8.1.4 Tekninen lautakunta... 59 8.1.5 Rakennuslautakunta... 64 8.1.6 Viemärilaitos... 67

Tasekirja 2011 3 8.2 INVESTOINTIOHJELMAN TOTEUTUMINEN... 70 8.3 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 71 8.3.1 Käyttötalousosan toteutumisvertailu päävastuualueittain... 71 8.3.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 72 8.4 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 74 8.5. INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 76 8.6 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 78 9. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 80 9.1. Tuloslaskelma9.2 Rahoituslaskelma... 80 9.2 Rahoituslaskelma... 81 9.3. Tase... 82 9.4. Konsernin tuloslaskelma... 84 9.5. Konsernin rahoituslaskelma... 85 10. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 88 10.1 Kaupungin tuloslaskelman liitetiedot... 89 10.2 Taseen liitetiedot... 92 10.3 Konsernin liitetiedot... 98 11. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 99 11.1 Viemärilaitos... 99 12. KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 102 12.1 Kauhajoen kaupungin konserni, tytär- ja osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät (kaaviot)... 102 12.2 Konserniyhtiöiden toiminta ja talous... 104 Kauhajoen Lentokenttä Oy... 104 Kauhajoen Lämpöhuolto Oy... 105 Kauhajoen Tennishalli Oy... 106 Kauhajoen Vesihuolto Oy... 108 Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali... 110 Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus... 112 Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot... 113 Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy... 114 12.3. Kuntayhtymät... 117 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä... 117 13. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 122 14. LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA... 123 15. HENKILÖSTÖKERTOMUS... 124 JOHDANTO... 126 KAUPUNGIN HALLINTO-ORGANISAATIO... 126 HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET... 127 PALKKA- JA HENKILÖSTÖKULUT... 127 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 128 VUOSITYÖAIKA... 134 HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE... 137 POISSAOLOT... 140 ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN... 144 TYÖTERVEYSHUOLTO... 147 YHTEISTOIMINTA... 149 JOHTAMINEN... 150 HENKILÖSTÖKYSELY... 151 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN... 153

Tasekirja 2011 4 KAUHAJOEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO KAUHAJOEN KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ Vetovoimainen Kauhajoen kaupunki järjestää ja kehittää alueellaan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä tehdä työtä, elää, asua, yrittää ja menestyä. VISIO 2015 Kauhajoki on peruspalveluistaan hyvin huolehtiva, elinvoimainen ja viihtyisä sekä kansainvälisesti tunnettu eteläisen Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin keskus. VISION TÄSMENNYS Kaupunki yhdessä ympäröivien kuntien kanssa muodostaa yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen Kauhajoen seudun, joka on verkostoituneiden, kehittyvien tuotantoja palvelumuotojen suunnannäyttäjä. Kauhajoki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkeinojen, energia-alan, elintarvike-, puu- ja palvelualojen osaajana. Kauhajoki on tunnettu puhtaasta ja monipuolisesta luonto- ja kulttuuriympäristöstään ARVOT Asiakaslähtöisyys Avoimuus Oikeudenmukaisuus Yrittäjyys

Tasekirja 2011 5 STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT VALTUUSTOKAUDELLE 2009-2012 1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja tiivis alueellinen yhteistyö 2. Kuntatalouden tasapaino 3. Konsernin ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus 4. Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus palvelukeskuksena 5. Kauhajoki koulutus - ja kulttuurikaupunkina Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle Kuntatalouden keskeisiä haasteita ovat väestön ikääntymisestä johtuva lisääntyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve, työikäisen väestönosan pienentyminen sekä työvoiman saatavuuden heikkeneminen. Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite 1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja tiivis alueellinen yhteistyö Kehityksen kärjessä kulkeva ja innovatiivinen palvelukaupunki -> Laadukkaiden palvelujen järjestäminen ja tarkoituksenmukaisen alueellisen palvelurakenteen kehittäminen Kauhajoki esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä Johtaminen, päätöksenteko ja henkilöstöpolitiikka -> Strategiaan perustuva johtaminen; päätöksenteko ja toiminta tapahtuvat perustehtävän ja strategisten linjavalintojen mukaisesti Osaava ja motivoitunut henkilöstö 2. Kuntatalouden tasapaino Kehityksen mahdollistava ja kannustava kuntatalous -> Palveluissa ollaan maan keskiarvoa tehokkaampien kuntien joukossa. Hallittu, taloudelliseen liikkumavaraan suhteutettu toiminta ja talous - tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen Strategisesti järkevät investoinnit.

Tasekirja 2011 6 3. Konsernin ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus Seudullisten yhteisöjen strateginen johtaminen Konserniyhtiöt -> Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toiminnan jäntevöittäminen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän strategian selkiinnyttäminen ja johtaminen toiminnaksi, tuotteistaminen Suupohjan Seutupalvelukeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen Kauhajoen kaupungin omien konserniyhteisöjen strateginen johtaminen -> Vesi- ja viemärilaitoksen toimintojen yhteensovittaminen Kiinteistöstrategian toimeenpano Liike-, ym. kiinteistöjen hallinnoinnin tarkastelu 4. Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus palvelukeskuksena Aktiivinen elinkeinopolitiikka -> Elinkeinostrategian päivittäminen Olemassa olevan ja uuden yritystoiminnan toimintaedellytysten mahdollistaminen Maaseutuohjelman 2010 toteutus Kauhajoen hyvä julkisuuskuva -> Imagotekijöiden ja ympäristöarvojen konkretisointi Viestintäsuunnitelman päivitys Elinvoimaisuuden, kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden lisääminen sekä menestykseen kannustavat alueelliset yhteistyöverkostot Kauhajoen kehittäminen alueellisena kauppa- ja vapaa-ajan keskuksena -> Seudun aluekehitystehtävä; KOKO ohjelman toteutus -> Uuden liikekeskusalueen ja keskustaajaman sekä ympäristön kehittäminen Kauhajoki International Center -> Kansainvälisten toimintojen edistäminen 5. Kauhajoki koulutus- ja kulttuurikaupunkina Kauhajoki, vetovoimainen koulutusja kulttuurikaupunki -> Lasten ja nuorten palvelut - oppilashuollon ja tukipalvelujen toimintamallien selkiinnyttäminen - päivähoidon rakennemuutoksen aloittaminen Vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen alueellisten yksiköiden selvitystyö Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen rakennemuutos Toisen asteen- ja korkeakoulutuksen tulevaisuuden varmistaminen Liikunnan kehittämisohjelman laadinta

Tasekirja 2011 7 Strategiset painopisteet vuodelle 2011 1. Valtuustotyöskentelyn vahvistaminen; Valtuusto päättää kaupungin strategisista linjauksista sekä yksittäisistä strategioista esim. kiinteistö- ja elinkeinostrategiasta 2. Talouden tasapainotus ja tarvittavien toiminnallisten päätösten tekeminen Sitoutuminen tasapainottamisohjelmaan kaikilla tasoilla Kaupunginhallitus ja lautakunnat tarkastelevat talouden kehitystä kolmannesvuosittain Tasapainotuksen mahdollistavat rakenteelliset toimenpiteet 3. Omistajaohjauksen ja kumppanuuden toteuttaminen; LLKY:n palvelujen tarjoaminen tehokkaasti kasvaviin palvelutarpeisiin verrattuna SEK:n omistajaohjauksen järjestäminen ja toimialueen laajentaminen sekä KOKO -ohjelman toteuttaminen Kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelu ja yhteensovittaminen 4. Oman hallinto- ja palvelutoiminnan organisointi Henkilöstöä koskevan ohjeistuksen yhtenäistäminen Sivistystoimen vastuualuerakenteen ja johtamisjärjestelmän tarkastelu sekä päivitetyn palveluverkkosuunnitelman toteuttaminen Vesi- ja viemärilaitosten toimintojen yhdistäminen ja toimeenpano Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen 5. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa mm. projektitoiminnan kautta Kauhajoen ampumatragedian jälkihoidon jäljelle jäävien toimintamallien vakiinnuttaminen Lasten ja nuorten hankkeissa kehitettyjen toimintamallien käyttöön ottaminen 6. Toisen ja korkea-asteen koulutuksen kehittäminen paikallisen elinkeinoelämän tarpeista lähtien; Toimenpideohjelman laatiminen Suupohjan koulutusjärjestelmän selvityksen perusteella KOKO -ohjelman kautta (Suupohjan koulutuspilotti) Muun korkeakouluyhteistyön lisääminen; paikallista elinkeinoelämää tukevien yliopistotutkintojen mahdollistaminen paikkakunnalla 7. Keskeisten investointien toteuttaminen Yhteiskoulun saneerauksen toteuttaminen Kiinteistöstrategian täytäntöönpano Kiinteistöjen käytön tehostaminen. Perustehtävän kannalta tarpeettomista kiinteistöistä ja rakennuksista luopuminen.

Tasekirja 2011 8 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2011, joka oli tämän valtuustokauden kolmas vuosi, oli Kauhajoen kaupungin osalta toimintojen vakiinnuttamisen ja talouden tasapainottamisen vuosi. Toiminta alkoi vakiintua peruskunnissa, Suupohjan neljän kunnan yhteisessä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä ja Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:ssä. Rauhallinen kehitysvaihe oli vain hetkellinen, sillä loppuvuodesta julkisuuteen tuli hahmotelmia uusista kuntarakenteista Suomessa. Teuvan kunta halusi olla etujoukoissa ja päätti ehdottaa kuntarakenneselvitystä, jossa vaihtoehdot olivat, että Teuva säilyy itsenäisenä kuntana, Teuva liittyy Kauhajokeen tai Teuva liittyy Kurikkaan. Ratkaisut näiden selvitysten pohjalta tehdään keväällä 2012. Tehtävät ratkaisut vaikuttavat merkittävästi kuntien lisäksi yhteisiin kuntayhtymiin, yhtiöihin ja vastaaviin organisaatioihin. Päättynyt vuosi oli merkittävä myös kaupungin rakentamisinvestointien vuoksi. Suurin yksittäinen hanke oli koulukeskuksen jatkorakentaminen, johon rahaa jouduttiin päättyneenä vuonna käyttämään yli 6,5 miljoonaa euroa. Koulurakentamisen alkuvaiheeseen myönnettyä valtion rahoitusta tuloutettiin erä vielä viime vuonna. Rakentamisen peikkona on, että se tapahtuu velkarahalla ja kaupungin velkaisuusaste valtakunnan vertailussa on jo nyt liian korkea. Talouden tasapainotukseen ja sen suunnitteluun panostettiin merkittävästi vuonna 2011, kuten myös vuonna 2010. Ohjelman toteuttamista helpotti valtion myöntämät harkinnanvaraiset avustukset kahtena peräkkäisenä vuotena. Talouskehityksessä ollaan oikealla tiellä, joskin tasapainotussuunnitelmaan on matkan varrella tullut hidasteita. Talouden tasapainotussuunnitelma on rakennettu vuosille 2010-2016 ja tällä hetkellä näyttää, että vielä on mahdollisuus, että suunnitelmassa asetettu tavoite saavutetaan seuraavalla valtuustokaudella. Se edellyttää edelleen kaikkien sitoutumista päätettyyn tasapainottamisohjelmaan ja myös ohjelman päivityksiin. Ohjelman mukaisesti kaupunki myi sille tarpeettomia kiinteistöjä, asunto-osakkeita ja pienehköjä metsäpalstoja. Mm Kokonkylän ja Luomankylän koulukiinteistöt myytiin 2011. Molemmat kiinteistöt myytiin yritystoiminnan käyttöön. Rahallisesti merkityksetön, mutta paljon keskusteluttanut Kauhajoen Lentokenttä sai myös sinetin ja sen toiminnot siirtyvät sen ostaneelle yhdistykselle. Tällä järjestelyllä kaupunki vapautuu lentokentän vuosittaisista käyttökuluista ja nyt voidaan myös odottaa, että toiminta Lamminmaan lentokentällä lisääntyy. Merkittävä omaisuuden järjestely oli myös kaupunginvaltuuston päätös liittymisestä perustettavaan yhteismetsään. Kaupungin osuus noin 1500 hehtaarin yhteismetsästä on noin kolmasosa. Kaupunginvaltuusto päätti usean toiminnan suuntaviivat tuleville vuosille mm. hyväksymällä päivähoidon rakenneohjelman, tasa-arvosuunnitelman, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä kulttuurin kehittämisohjelman. Sivistyksen rakenneohjelman käsittely valtuustossa siirtyi vuodelle 2012. Pitkään valmisteltu Kauhajoen kaupungin viemärilaitoksen ja Kauhajoen Vesihuolto Oy:n toimintojen yhdistäminen saatettiin kaupunginvaltuustossa loppuun kesällä 2011. Vuonna 2009 alkanut laaja ja pitkäkestoinen työ Kauhajoen keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan 2035:n laatimiseksi jatkui koko vuoden. Valitut työryhmän jatkavat osayleiskaavan työstämistä yhdessä asiantuntijoiden kanssa vuoden 2012 aikana. Suunnittelualueen koko on yli 15 tuhatta hehtaaria. Keijo Kuja-Lipasti kaupunginjohtaja

Tasekirja 2011 9 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. KAUPUNGIN HALLINTO 1.1. Organisaatiokaaviot

Tasekirja 2011 10 1.2 Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien jäsenet KAUPUNGINVALTUUSTO Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Hautala Lasse Hakola Taija Yli-Rahnasto Sami Valtuutetut Ala-Kokko Antti Koivuniemi Kai Ojala Asko Ala-Kyyny Esa Kuusinen Merja Paananen Merja Arola Soili Kuusisto Juha Passi Esa Haikonen Paavo Kuusisto Raija Pihlaja Tapio Hangasluoma Ossi Köykkä Jari Rintaluoma Tiina Hautala Pauli Leppinen Anne-Mari Tapanainen Tarja Järviluoma Heikki Maunula-Craycroft Riitta Tervonen Ilkka Kalliomaa Seppo Marttila Hannu Uusi-Kokko Riitta Ketola Jorma Männistö Unto Ylikoski Piia Kilpiö Tero Nummijärvi Marketta Ylinen Marko Koivula Veikko Ojala Harri Poliittiset voimasuhteet 31.12.2011 KESK KOK SDP PS VAS Yhteislista Kauhajoen puolesta (Pro) YHTEENSÄ 35 17 (9.11.2009, -1/vaalitulos, +1/vaalitulos) 7 (22.3.2010, -1/vaalitulos) 3 6 (9.11.2009, +1/vaalitulos) 1 1 KAUPUNGINHALLITUS Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Jäsenet Ala-Kokko Antti Hautala Pauli Järviluoma Heikki Kuusinen Merja Tapanainen Tarja Pihlaja Tapio Ketola Jorma Paananen Merja Ylikoski Piia KAUPUNGINHALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTO Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ylikoski Piia Kuusinen Merja Jäsenet Nummikoski Tarmo Ojala Asko Tapanainen Tarja

Tasekirja 2011 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ala-Kyyny Esa Männistö Unto Jäsenet Haikonen Paavo Korpi-Kyyny-Samulinen Koskimäki Marja Katriina KESKUSVAALILAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kangasniemi Olavi Tervonen Ilkka Jäsenet Liminka Tarja Lylyoja Lauha Uitto Jorma YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Ranta-Muotio Aulis Ojala Asko Hautaviita Timo Jäsenet Ala-Kyyny Esa Kiviluoma Jarmo Uitto Satu Harju Leila Marttila Hannu Viitanen Päivi Vainonpää Jukka Niemelä Anne Ylinen Marko Jokinen Riikka Tapanainen Tarja Jaakkola Antti (30.3.2011 saakka) ja hänen tilalleen valittiin Jukka Vainionpää SIVISTYSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kalliomaa Seppo Pihlajaviita Seija Jäsenet Kilpiö Tero Mäkelä Hannu Rintaluoma Tiina Kuusisto Raija Ojala Harri Uusi-Kokko Riitta Köykkä Jari NUORISO- JA LIIKUNTAJOHTOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hautaviita Petri Maunula-Craycroft Riitta Jäsenet Ilomäki Harri Luukaslammi Katja Metsä-Turja Tanja Kohtala Tapani Panula Jaakko Palomäki Ritva Raitio Marita

Tasekirja 2011 12 Luoma-Halkola Samppa jäsenenä 14.11.2011 saakka ja uudeksi jäseneksi valittiin Tapani Kohtala ja varajäseneksi Kohtalan tilalle Jarkko Kulmala VARHAISKASVATUSJOHTOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Leppinen Anne-Mari Peltomaa Sari Jäsenet Jerkku Anne Lahdenmaa Timo Ylinen Marko Kohtala Tapio Nurmenniemi Ville Lyyski Toivo Virtalehto Lea TEKNINEN LAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Koivuniemi Kai Arola Soili Jäsenet Antila Mirja Hautamäki Harri Kuusisto Juha Haapakangas Markku Heikkilä Marja Uitto Satu Hangasluoma Ossi RAKENNUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ala-Kyyny Esa Hallivuori Antti Jäsenet Latva-Lusa Jarmo Nummijärvi Marketta Rantahalvari Taina Metsä-Turja Tanja Palomäki Hannu Piikkilä Sanni Passi Esa

Henkilöä Tasekirja 2011 13 1.3 Henkilöstö Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 679 henkilöä, joista 511 kokoaikaista (75,25%), 82 osa-aikaista (12,09%), 72 sivutoimista (10,6 %) sekä työllistettyjä 14 (2,06%). Luku on 9 työntekijää enemmän kuin edellisvuonna. Vakinaisen henkilöstön määrä vuodenvaihteessa oli 471 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni edellisvuodesta 8 henkilöllä. Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö 1200 1000 800 600 400 200 0 Kokoaikaisia Työllistetyt Osa-aikaisia Sivutoimisia Yhteensä 31.12.2007 795 20 129 72 1016 31.12.2008 858 28 124 81 1091 31.12.2009 519 12 92 82 705 31.12.2010 505 14 79 72 670 31.12.2011 511 14 82 72 679 Osastoittain suurin henkilöstömäärä 31.12.2011 (sis. määräaikaiset ja sijaiset) oli sivistysosastolla 328 henkilöä (48,3 % henkilöstöstä) ja teknisellä osastolla (sis. viemärilaitos) 170 henkilöä (25,0%). Kolmanneksi suurin oli varhaiskasvatus 152 henkilöä (22,4 %). Hallintoja elinkeinopalvelujen henkilöstö, yhteensä 29 henkilöä edustaa 4,3 %:n osuutta koko henkilöstöstä. Henkilöstömäärä sisältää myös työllistetyt (14). Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden kuluessa, joten keskimääräinen luku poikkeaa hiukan vuoden lopun tilanteesta. Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden kuluessa, joten keskimääräinen luku poikkeaa hiukan vuoden lopun tilanteesta.

Tasekirja 2011 14 2. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Kansantalous Tilastokeskuksen 2.3.2012 julkaistujen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu velka kasvoi vuoden 2011 aikana 6 miljardilla eurolla 93 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen pysyi lähes ennallaan, kasvu oli vain 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kuntien talouskehitys vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan kuntasektorin alijäämä kasvoi 0,5 miljardia euroa 0,8 miljardiin euroon, minkä taustalla oli verotulojen ja saatujen tulonsiirtojen hidastunut kasvu ja kulutusmenojen edellisvuotta suurempi kasvu. Tilastokeskuksen kuntien taloutta koskevat ennakkotiedot osoittavat, että kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on kasvanut edelleen reilusti, ja oli viime vuoden lopussa noin 12,6 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 900 miljoonaa euroa. Koko kuntasektorin velkamäärä on kasvanut vuosina 1997-2011 noin 8,5 miljardia euroa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa 2085 euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli 1956 euroa asukasta kohti. Kuntien lainakanta kasvoi noin 7,2 prosenttia. Lainakanta on kasvanut erityisesti yli 40 000 asukkaan kaupungeissa. Maakunnittain velkaantunein kuntatalous on Keski-Pohjanmaalla, jossa kunnilla on lainaa jo 3600 euroa asukasta kohti.

Tasekirja 2011 15 3. KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 3.1 Strategisten painopisteiden toteutuminen 1. Valtuustotyöskentelyn vahvistaminen; Kaupungin strategian toteuttaminen Toteutuminen: Valtuusto on päättänyt talousarvion yhteydessä tasapainottamisohjelmasta vuosille 2012 2016. Vuoden 2012 puolella on valtuusto hyväksynyt vuoden 2011 aikana valmistellun kiinteistöstrategian. 2. Talouden tasapainotus, tarvittavien toiminnallisten päätösten tekeminen lautakuntien ja kaupunginhallituksen toimialueilla sekä valtuustossa Tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen kaikilla tasoilla Kaupunginhallitus ja lautakunnat tarkastelevat talouden kehitystä kolmannesvuosittain ja ryhtyvät tarvittaviin rakenteellisiin toimenpiteisiin tasapainon saavuttamiseksi. Toteutuminen: Valtuuston talousarvion yhteydessä vahvistamaan talouden painottamisohjelmaan sisältyneet koulukiinteistöjen myynnit ovat toteutuneet päätösten mukaisesti. Lentokentän myyntiä ja Kauhajoen Lentokenttä Oy:n toiminnan lakkauttamista koskeva päätös on tehty ja valmistelussa Lentokenttä Oy:ssä. Kaupungin henkilöstömäärä on edelleen laskenut 8 henkilöllä. Vähennys on tapahtunut vakinaisista työsuhteista. Vuoden 2011 aikana on erityisesti sivistysosastolla laadittu tasapainottamisohjelman edellyttäminä toimenpiteinä palveluverkkosuunnitelmia päivähoidon ja perusopetuksen alueilla. Päivähoidon rakenneohjelma on tullut valtuustossa hyväksytyksi vuoden 2011 kuluessa. Sivistyslautakunnan esittämä perusopetuksen tehostamiseen tähtäävä rakenneohjelma ei ole edennyt tavoitteen mukaisesti. Taloussuunnitelman sisältämää tasapainottamisohjelmaa ei siten ole vielä konkretisoitu riittävästi, joten siihen joudutaan palaamaan. Talouden ja toiminnan kehitystä on seurattu valtuustotasolla kolmannesvuosittain sekä talouslukujen osalta kaupunginhallituksessa kuukausittain. 3. Omistajaohjauksen ja kumppanuuden toteuttaminen; Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan vakiinnuttaminen Yhteistoimintalautakunnan johtama LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhteistoiminnassa jäsenkuntien kanssa SEK:n omistajaohjauksen järjestäminen ja toimialueen laajentaminen sekä KO- KO -ohjelman toteuttaminen Kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelu ja yhteensovittaminen Toteutuminen: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän kuntamaksuosuudet kasvoivat vuoden 2011 aikana 9,9 %, Kauhajoen maksuosuuden kasvun ollessa 7,5 % edellisvuodesta. Liikelaitoksen kustannusten kasvu on edelleen oleellisesti osakaskuntien tulojen kasvua korkeampaa ja ylittää kantokyvyn. Kustannus-

Tasekirja 2011 16 ten kasvu on saatava pysähtymään, koska vuoden 2011 maksuosuuden kasvu vastasi noin 1,8 veroprosentin osuutta kunnallisverosta. SEK:n strategiatyö on valmistunut tilivuoden aikana. Kurikan osalta ei ole vielä tietoa, tuleeko Kurikka olemaan jatkossa SEK:n osakas. 4. Oman hallinto- ja palvelutoiminnan organisointi, toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen palvelurakenteen muutoksista johtuen; Hallintopalvelujen järjestelyt Sivistystoimen johtamisjärjestelmän sekä palveluverkon tarkastelu ja toimeenpano Vesi- ja viemärilaitosten toimintojen yhteensovittaminen Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen Toteutuminen: Perusopetuksen järjestäminen toteutunut palveluverkkopäätöksen mukaisesti. Päivähoidon rakenneselvitys on valmistunut ja hyväksytty valtuustossa. Kaupungin viemärilaitoksen ja Kauhajoen Vesihuolto Oy:n toimintojen yhdistäminen valmistui vuoden 2011 loppuun mennessä. Kiinteistöjen energiatehokkuutta on parannettu. 5. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa mm. projektitoiminnan kautta Selevä Paletti -hanke; poikkihallinnollisen varhaisen puuttumisen mallin luominen Perusopetuksen useat hankkeet opetuksen tukemiseksi Kauhajoen ampumatragedian jälkihoidon loppuun vieminen Toteutuminen: Päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hankkeet ovat toteutuneet (tarkemmin sivistyslautakunnan kertomuksessa). Ampumatragedian jälkihoitoon kokemusten johdosta on henkilöstön työnkuvia ja tehtäviä muutettu nuorisotyössä ja koulukuraattoritoiminnassa. 6. Toisen ja korkea-asteen koulutuksen kehittäminen paikallisen elinkeinoelämän tarpeista lähtien; Toimenpideohjelman laatiminen Suupohjan koulutusjärjestelmän selvityksen perusteella KOKO -ohjelman kautta Muun korkeakouluyhteistyön lisääminen; paikallista elinkeinoelämää tukevien yliopistotutkintojen mahdollistaminen paikkakunnalla Toteutuminen: Toisen ja korkea-asteen opetuksen tulevaisuuden ratkaisu ei ole selkiytynyt. Asia on edelleen valmistelussa ja siitä neuvotellaan edelleen. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän valtuusto on linjannut lausunnossaan opetusministeriölle, että restonomiopetus Kauhajoella päättyy vuoden 2013 aikana. Ammattikorkeakouluopetuksen säilyttämismahdollisuuksia ja koulun alueelle saatavia mahdollisia korvaavia toimintoja selvitetään edelleen työryhmätyönä 7. Koulukeskuksen ja muiden keskeisten rakennushankkeiden tasapainoinen toteuttaminen Kiinteistöstrategian laatiminen Toteutuminen: Kiinteistöstrategia on valmistunut vuoden 2012 alussa ja on tullut valtuustossa hyväksytyksi helmikuussa 2012.

Tasekirja 2011 17 Kiinteistöstrategiaan liittyen kaupunki on myynyt useita perustoiminnan kannalta tarpeettomiksi todettuja rakennuksia ja kiinteistöjä sekä pienehköjä metsäpalstoja.

Tasekirja 2011 18 Kaupungin oman toiminnan uudelleen organisointi Vuoden keskeisimmät toimintojen uudelleen järjestämishankkeet ovat olleet viemärilaitoksen toimintojen siirtäminen Kauhajoen Vesihuolto Oy:n hallintaan sekä sivistyslautakunnan valmistelemat päivähoidon ja perusopetuksen rakenneohjelmat. Viemäri- ja vesilaitosten toimintojen yhdistyminen toteutui 1.1.2012 alkaen. Päivähoidon rakenneohjelma on tullut valtuustossa hyväksytyksi. Perusopetuksen rakenneohjelma ei kuitenkaan edennyt helmikuun 2012 aikana pidetyissä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston kokouksissa sivistyslautakunnan esittämän mallin mukaisesti. Hyväksytyksi tuli kaupunginhallituksen esittämä malli, jossa viisivuotisen suunnitelman mukaisen neljän koulun lakkauttamisen sijaan lakkautetaan ainoastaan yksi koulu ja muu ohjelma käsitellään myöhemmin. Talouden tasapainotus Vuoden 2011 talousarvion päättämisen yhteydessä hyväksyttiin vuoteen 2016 ulottuva talouden tasapainottamisohjelma, joka edellyttää rakenteellisia muutoksia kaikilla hallinnonaloilla, erityisesti kuitenkin sivistysosastolla. Lisäksi ohjelma sisältää sekä kiinteän että rajatuin ehdoin myös rahoitusomaisuuden myyntiä investointien rahoittamiseksi ja velkaisuuden kasvun hillitsemiseksi. Tasapainottamisohjelman keskeisin tavoite on edelleen kustannusten alentaminen niillä sektoreilla, joilla kaupungin palvelut Audiator Oy:n selvityksen mukaan ovat vertailukuntia kalliimpia. 3.2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kauhajoen väestömäärä oli Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2011 lopussa 14.191 henkeä, miehiä 7.108 ja naisia 7.083. Muutos tarkoittaa 78 (ed. v.103) hengen nettovähennystä edellisvuodesta, jolloin väkiluku oli 14.269. Työllisyystilanne parani laman taituttua vuoden loppua kohti ja työttömyys oli vuoden lopussa 10,1 % (ed. vuoden vastaava ajankohta 10,9 %). Työttömiä työnhakijoita oli 670 (ed. v. 731) ja työvoima 6 618 (ed. v. 6 701) henkeä. Työttömiä työnhakijoita oli 61 henkilöä edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste oli 8.8 %, (ed. vuoden k.a.10,2 %). Verotulokertymä jäi muutosbudjetissa arvioitua alemmaksi. Verotulojen kertymä oli yhteensä 40,0 milj. (ed. v. 38,8 milj. ), jossa on kasvua edellisvuodesta 3,2 %. Kunnallisveroprosentti oli sama kuin edellisvuonna. Kunnallisveron kasvu oli ainoastaan 0,4 %. Erityisesti loppuvuoden tilitykset jäivät pieniksi suurten oikaisuerien takia. Yhteisövero puolestaan kasvoi 32 %. eli n. 4,2 miljoonaan euroon. Kiinteistöveron kasvu oli 4,1 %. Vuoden 2011 tilinpäätös muodostui 3,57 milj. alijäämäiseksi vuosikatteen ollessa 0,084 milj.. Taseessa oli aiemmilta vuosilta alijäämä 3,99 milj., joten taseen alijäämäksi muodostuu -7,31 milj.. Tulos muodostui talousarviota oleellisesti heikommaksi. Positiivisia tekijöitä tilinpäätöksen muodostumisen kannalta olivat kaupungin saama 1,2 milj. euron suuruinen harkinnanvarainen valtionosuus. Päävastuualueiden talousarviot toteutuivat hyvin, sillä palkkakustannukset kasvoivat ainoastaan 0,9 %. Toteutumisvertailussa henkilöstökustannukset näyttävät ylitystä n. 235.286

Tasekirja 2011 19 euroa, mikä johtuu henkilöstösivukulujen muutoksesta talousarvoon nähden. Palkat ja palkkiot toteutuivat 99,6 %:sti. Palvelujen ostot kasvoivat edellisvuodesta 9,9 % ja ylittivät talousarvion 5,2 %. Yhteistoimintalautakunta esittää ylityspyynnön sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan liikelaitoskuntayhtymän ylityksen johdosta. Liikelaitoskuntayhtymän osalta kirjanpitotapaa on muutettu nettoperiaatteen mukaiseksi. Tilinpäätöstä heikentäviä tekijöitä olivat erityisesti kahden yrityksen vuokrasaatavista tehtävät luottotappiokirjaukset sekä Neste Oil Oyj:n osakkeiden ja sijoitussalkkujen arvojen alentumiset. Kaupunginhallituksen päävastuualueen keskeinen tavoite on ollut kaupunginvaltuuston vahvistamaan strategian täytäntöönpano. Kaupungin suuri investointiohjelma edellyttää taloussuunnitelman mukaisen tasapainottamisohjelman toteutumista. Investointien rahoittamiseksi on lainanoton lisäksi myyty kiinteää ja irtainta omaisuutta. Rahoitusta ja vuoden tulosta on osaltaan parantanut kaupunginhallituksen anomana saatu harkinnanvarainen valtionosuus. Keskeisenä talousarvion tavoitteena on ollut palvelujen tuotteistaminen ja hinnoittelu. Tuotteistaminen ei ole edennyt peruspalvelujen osalta. Yhteistoimintalautakunnan kolmantena toimintavuonna lautakunnan työ on keskittynyt edelleen toimintatapojen ja roolien selkiyttämiseen sekä palvelusopimuksen laadintaan liikelaitoskuntayhtymän välillä. Peruspalvelujen kustannusten kasvu on jatkunut edelleen. Toimintoja uudistetaan ja mitoitetaan paremmin väestöpohjan tarpeita vastaavaksi. Kustannusten nousu on ollut edelleen taloudelliseen tilanteeseen nähden suuri. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset kasvoivat Kauhajoen osalta 7,5 %. Suurimmat nousut edelliseen vuoteen verrattuna olivat erikoissairaanhoidossa, jossa kasvua edellisestä vuodesta tuli 1.384.000 euroa. Muita ylityksiä tuli mm. työkeskus- ja pesulatoiminnassa sekä kehitysvammahuollossa ja henkilökohtaisessa avussa. Sen sijaan lastensuojelun sosiaalityötä ja avohuoltoa lisäämällä on laitoshoidon kustannuksia saatu laskuun. Yhteistoimintalautakunnan talousarvion nettomenon ylitys oli 394 939 euroa. Perustelut Yhteistoimintalautakunnan toteutuman osalta sisältyvät yksityiskohtaisemmin lautakunnan tuloskorttiin ao. kohdassa. Sivistystoimi on saavuttanut talousarviovuodelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon nähden yllätyksen aiheuttivat kiinteistökulut, jotka syntyivät uuden koulukeskuksen käyttökuluista samalla kun yhteiskoulun laajentunut peruskorjaustarve on pakottanut hankkimaan runsaasti parakkeja opetustiloiksi. Yhteiskoulun peruskorjaus on jatkunut yhteiskoulun B ja C osien korvaamisella uudisrakennuksella. Rakennus valmistuu vuoden 2012 aikana. Varhaiskasvatuksen vastuualue Päivähoidon rakennemuutos on hyväksytty valtuustossa. Uuden Äijälän päiväkodin suunnittelu valmistuu ja rakennustyöt alkavat vuoden 2012 alkupuolella. Päiväkoti Saturepun toiminta on muutettu perhepäivähoidossa olevien lasten varahoitopäiväkodiksi 1.8.2011 lukien. Esiopetusverkon sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja laajuutta on tarkasteltu uutta toimintakautta aloitettaessa.

Tasekirja 2011 20 Lapsiperheiden palvelujen kehittämishankkeen avulla luotiin eri palvelusektorit kokoava lapsiperheiden palvelupaletti, jossa painopiste on vanhemmuutta, vertaisuutta ja kasvatuskumppanuutta vahvistavissa palveluissa. Selevä paletti päättyi 31.10.2011. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen vastuualueen toimintasuunnitelmat ovat toteutuneet. Resurssointia on auttanut Tehostetun nuorisotyön projekti, joka päättyi vuoden 2011 lopussa (1.10.2008 31.12.2011). Nuoriso- ja liikuntajohtokunta on mm. hyväksynyt liikuntapalveluiden erityisryhmien liikuntakortin perusteet, ohjeistuksen, hakemuslomakkeen asiavalmistelun ja maksut. Vastuualueella on mm. selkeytetty esimiestyötä ja tehtävänjakoa. Tekninen osasto on vastannut tilivuoden aikana suurimpana yksittäisenä kohteena koulukeskuksen peruskorjauksen rakennuttamisesta. Hanke on uudisrakennuksen osalta valmistunut aikataulussa. Kaavoituksen keskeisimpänä tehtävänä on ollut useiden kaavoitushankkeiden toteutus ja ohjaus. Investointien nettomääräraha alittui 1,11 milj.. Investointien kokonaistoteuma oli 9.349.820 ja nettomenot 6.677.207. Rahoitusosuudet investointeihin olivat 1,71 milj.. Koulukeskushankkeen uudisosan kokonaiskustannukset olivat 6.9 milj. euroa, johon saatiin valtionosuutta ja muita rahoitusosuuksia 1,55 milj. euroa. Investointipuolelle kertyi muuta tuloa osakkeiden ja maa-alueiden myynnistä. 3.3 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2012 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätös päätyi alijäämäiseksi ja vahvistettua talousarviota heikommaksi. Alijäämäksi muodostui -3,57 milj. euroa. Taloustilanne on talousarvion laatimisajankohtaan verrattuna hieman parantunut ja yleiset kasvunodotukset ovat vuotta 2011 positiivisemmat. Siitä huolimatta kuntien talouden arvioidaan kiristyvän valtion ja kuntien velkaantuessa samalla kun talouden tasapainotusvaatimukset julkisessa taloudessa kasvavat. Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi Yhdessä talousarvion huomattavan alijäämäisyyden kanssa talouden epävarmuustekijät edellyttävät, että talousarvioon kirjatut ja siihen liittyvä talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma tulee toteuttaa valtuuston päätöksen mukaisesti. Tasapainotustarve on edelleen olemassa ja toimenpiteet tulee hallintokuntakohtaisesti yksilöidä käyttösuunnitelmissa toiminnan konkreettisina muutoksina alkuvuoden kuluessa. Talousarvion tarkistukset tulee käsitellä kesäkuussa kolmannesvuosikatsauksen yhteydessä. 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmalla. Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tilinpäätöksessä peruskaupungin tuloslaskelmaan yhdistellään viemärilaitos kirjanpidollisesti itsenäisenä taseyksikkönä. Tilinpäätöksen tuloslaskelmaan ei sisällytetä kaupungin talousarviossa mukana olevia sisäisiä meno- ja tuloeriä, mistä johtuen tilinpäätöksen luvut poikkeavat talousarvion luvuista.

Tasekirja 2011 21 Toimintakate kertoo sen, paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Verotuloilla ja valtionosuuksilla katettavaksi jäävä osuus kokonaismenoista oli kertomusvuonna 74,49 milj. euroa. Veroilla ja valtionosuuksilla katettiin 100 % toimintakatteesta. Tilikauden tulos muodostuu, kun vuosikatteeseen lisätään rahoitustuotot ja kulut ja vähennetään suunnitelman mukaiset poistot (3,72 milj. euroa) sekä arvonalentumiset. Tilikauden tulokseksi muodostuu -3,63 miljoonaa euroa. Toimintatuotot Kauhajoen kaupungin ulkoiset toimintatulot vuonna 2011 olivat 44,13 miljoonaa euroa, (ed. vuosi 39,0 miljoonaa euroa). Tuottojen sisällä maksutuotot kasvoivat edellisestä tilinpäätöksestä 13,4 %, muut toimintatuotot kasvoivat 20,1 %. Tuet ja avustukset puolestaan laskivat 1,1 % ja Toimintakulut Toimintakulut toteutuivat kaikkien päävastuualueiden osalta lähes suunnitellusti, yhteistoimintalautakuntaa lukuun ottamatta. Toimintakulujen kasvu edellisvuodesta oli 8,1 % kulujen ollessa yhteensä 118,88 milj.. (aik.110,0 milj. ). Talousarviosta toimintakate kasvoi 3,76 milj. eli 5,3 %, (ed. vuonna kasvu oli 2,9 %). Henkilöstökuluista palkat ja palkkiot lisääntyivät kaupungin osalta 0,9 %. Palvelujen ostot kasvoivat 9,7 %. Verotulot Kunnallisveron tuotto perustui 21,00 %:n veroprosenttiin. Verotuloja kaupunki sai 40,03 milj. euroa eli 1,23 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Kasvua oli 3,2 %. Kunnallisveron osuus verotuloista oli 84,9 %, kasvua 0,41 %. Kiinteistöveroa kertyi 1,83 milj. euroa, jossa kasvua 4,06 %. Yhteisöveroa kertyi 4,22 miljoonaa euroa, jossa kasvua 32,04 %. Verotulot jäivät 0,57 miljoonaa euroa muutostalousarviosta.

Tasekirja 2011 22 Valtionosuudet Valtionosuudet olivat 34,94 milj. euroa ja kasvoivat edellisvuodesta 3,9 %. On huomattava, että tähän sisältyy harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 1.200.000 euroa. Ilman tätä valtionosuuksien muutos olisi ollut vain 125.589 euroa ja 0,37 %:a. Muut rahoitustuotot Muut rahoitustuotot vähenivät 18,2 % johtuen siitä, että tänä vuonna ei maksettu ylimääräisiä osinkoja. Muita rahoituskuluja jouduttiin kirjaamaan rahoitusomaisuuden alaskirjauksen vuoksi lähes 680.000 euroa enemmän kuin tilinpäätöksessä 2010. Osinkotuloja saatiin 1.205.742 euroa, pääosin Fortum Oyj:n ja Neste Oil Oyj:n osakkeista. Vuosikate Vuosikate toteutui muutosbudjetissa arvioitua heikompana (muutostalousarvio 940.675 ) ja oli 84.055,38. Saavutettu vuosikate ei ole riittävä tasapainoisen talouden saavuttamiseksi. Poistojen määräksi kirjattiin 3.717.738,95, joka on 125.590 euroa talousarviota suurempi ja vuoden 2010 poistoja 28.950 euroa pienempi. Poistojen supistuminen johtuu valtuuston hyväksymästä poistosuunnitelman muutoksesta, joka koskee vuonna 2010 ja sen jälkeen valmistuneita hallinto- ja laitosrakennuksia ja niiden perustamiskalustoja. Tulevaisuudessa poistojen määrä kasvaa oleellisesti koulukeskus- ja muiden investointien seurauksena.

Tasekirja 2011 23 Tulos muodostui - 3.633.686,56 alijäämäiseksi. Poistoeron vähennyskirjauksen, +57.425, 74 jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostuu -3.576.257,82. Taseen alijäämäksi muodostuu siten 7.152.515,67 euroa Edelliseen tilinpäätökseen verrattuna talousarvion nettotulokset päävastuualueittain muodostuivat seuraavasti: kaupunginhallituksen päävastuualueella vähennystä 0,08 milj., yhteistoimintalautakunta kasvua 3,46 milj., sivistystoimessa vähennystä 0,93 milj., teknisellä osastolla kasvua 1,31 milj.. Rakennuslautakunnan ja Viemärilaitoksen nettotulos pysyi edellisen vuoden tasolla. Tuloksen muodostumiseen negatiivisesti vaikuttavia seikkoja olivat luottotappioiden realisoituminen, rahoitusomaisuuden alaskirjaus sekä verotulojen alittuminen.

Tasekirja 2011 24 KAUHAJOEN KAUPUNKI T U L O S L A S K E L M A 01.01-31.12.2011 (ilman sisäisiä ja vyörytyseriä) 2011 2010 1000 Euroa tilinpäätös tilinpäätös TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 38 052 33 699 Maksutuotot 1 245 1 098 Tuet ja avustukset 1 448 1 464 Muut toimintatuotot 3 388 2 756 TOIMINTATUOTOT 44 134 39 017 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 256 257 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -17 489-17 328 Henkilösivukulut Eläkekulut -4 815-4 843 Muut henkilösivukulut -1 074-1 068 Palvelujen ostot -87 266-79 529 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 138-3 845 Avustukset -2 266-2 220 Muut toimintakulut -1 835-1 175 TOIMINTAKULUT -118 883-110 010 T o i m i n t a k a t e -74 494-70 735 Verotulot 40 032 38 798 Valtionosuudet 34 943 33 618 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 66 42 Muut rahoitustuotot 1 357 1 659 Korkokulut -1 054-807 Muut rahoituskulut -766-84 V u o s i k a t e 84 2 491 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 718-3 747 Kertaluontoiset poistot 0-142 Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 0 0 T i l i k a u d e n t u l o s -3 634-1 397 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 57 61 Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJ- / ALIJÄÄMÄ -3 576-1 337 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 37,1 % 35,5 % Vuosikate / Poistot, % 2 % 66 % Vuosikate, EUR /asukas 5,92 174,43 Asukasmäärä 14191 14281

Tasekirja 2011 25

Tasekirja 2011 26 5. TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelmalla tarkoitetaan tilikauden rahavirrat käsittävää laskelmaa, josta käy selville varojen hankinta ja varojen käyttö. Rahoituslaskelman avulla ennakoidaan taloudellista tilannetta ja rahoitusaseman sekä rahoitusrakenteen muutoksia. Tuloslaskelmaan verrattuna rahoituslaskelmassa käsitellään kunnan varsinaisen toiminnan lisäksi investoinnit ja rahoitustoiminta. Rahoituslaskelman alussa esitetään varsinaisesta toiminnasta kertyvä tulorahoitus. Tulorahoitus kuvaa erää, joka käyttötaloudesta riittää investointien katteeksi. Vuonna 2011 tulorahoitus oli 0,427 milj. euroa negatiivinen. Tulorahoituksella ei siis pystytä hoitamaan investointien rahoitusta lainkaan. Investoinnit Investointien kohdalla rahoituslaskelmassa käsitellään muun muassa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinnasta suoritetut maksut sekä niiden myynnistä tai muusta luovuttamisesta saadut maksut. Tulovirtoina huomioidaan mm. saadut investointiavustukset. Käyttöomaisuusinvestointien kokonaismenot olivat 9,35 miljoonaa euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta oli 6,59 milj. euroa, joten rahoitustoimintaan ei jäänyt rahaa käytettäväksi. Investointien tulorahoituksen osuus oli 1,71 miljoonaa euroa, josta pääosan muodostaa koulukeskusinvestoinnin investointiavustus, jota kirjattiin tilinpäätökseen 1,55 miljoonaa euroa. Investointiavustus maksetaan jälkirahoitteisena. Muut tulot ovat kiinteistöjen myynnistä saatuja myyntituloja. Rahoituslaskelman kohdassa Rahoituksen rahavirta esitetään ne rahoitukselliset erät, joilla varsinaisesta toiminnasta ja investoinneista syntynyt rahoitustarve katetaan. Lainakannan muutokset Pitkäaikaista lainaa nostettiin tilikautena 10.6 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 3,128 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi vuoden aikana 0,6 miljoonaa euroa. Lyhytaikaista kuntatodistuslainaa käytetään maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kuntatodistuslainaa kierrätetään vuoden sisällä nosto ja takaisinmaksu tapahtuvat 12 kk:n aikana. Lyhytaikaisen lainan määrä on sallittu kasvaa lyhytaikaisen koron tason ollessa edullinen. Uutta antolainaa on annettu 54.000 euroa. Kassavarojen kehitys Kaupungin rahavarat vähentyivät tilikauden aikana 0,575 miljoonaa euroa. Rahavaroihin lasketaan kassassa olevien rahojen lisäksi rahoitusarvopapereiden arvonkorotukset. Kassan riittävyys kuvaa maksuvalmiutta, joka vuoden lopussa oli 21 päivää (edellisvuosi 24 pv). Neste Oil Oyj:n osakkeiden hinta pörssissä 31.12.2011 oli 7,805 euroa osakkeelta eli osakkeiden kirjanpitoarvo 1.110.495 (31.12.2010 arvoksi oli kirjattu 1.700.246 eli 11,95 /osake). Neste Oil Oyj:n osakkeiden arvo aleni siis 589.750 euroa. Osakkeita on 142 280 kpl.

Tasekirja 2011 27 Fortum Oyj:n osakkeiden hinta pörssissä 31.12.2011 oli 16,48 euroa osakkeelta. Osakkeiden kirjanpitoarvo 31.12.2011 on osakkeiden hankinta-arvo: 191.438,23 euroa. Fortum Oyj:n osakkeiden markkina-arvo oli vuoden päätöskurssista laskettuna 18.769.577,60 euroa. Myydyistä Neste Oil -osakkeista muodostetun sijoitussalkun markkina-arvo oli vuoden lopussa 3.737.735,79 euroa, (31.12.2010 arvo oli 3.908.481,99 ). Sijoitussalkkujen arvon muutoksesta kirjattiin rahoitustappiota -170.746,20 euroa. Rahoituslaskelmasta laskettuja tunnuslukuja ovat investointien tulorahoitusprosentti, joka oli 1,1 % (32 % vuonna 2010). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainanhoitokate oli 0,3 % (2010 lainanhoitokate oli 1 %). Tämä kertoo, että tulorahoituksella ei pystytty hoitamaan lainojen lyhennyksiä ja korkoja. Lyhennykset ja korot maksettiin lainanotolla.

Tasekirja 2011 28 KAUHAJOEN KAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Tilinpäätös 2011 2010 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 1000 EUR 1000 EUR T u l o r a h o i t u s Vuosikate 84 2 491 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -511-79 * -427 2 413 I n v e s t o i n n i t Pysyvien vastaavien investoinnit -9 350-10 738 Rahoitusosuudet investointeihin 1 713 3 015 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 471 145 * -6 166-7 578 Toiminnan ja investointien nettorahavirta -6 593-5 166 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA A n t o l a i n a u k s e n muutokset Antolainasaamisten lisäykset -54 0 Antolainasaam. vähennykset (siirr.saamisten ryhm.) 84 80 * 30 80 L a i n a k a n n a n muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 10 600 9 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -3 128-2 507 Lyhytaikaisten lainojen muutokset 600 100 * 8 072 6 593 O m a n p ä ä o m a n muutokset 259 0 M u u t maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset 12-1 Vaihto-omaisuuden muutos -10-4 Saamisten muutos -1 409-243 Korottomien velkojen muutos -936-362 * -2 343-610 Rahoituksen nettorahavirta 6 018 6 063 RAHAVAROJEN MUUTOS -575 897 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 7 439 932 Rahavarat 1.1. 8 014-35 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2 011 2010 Investointien tulorahoitus % 1,1 % 32 % Pääomamenojen tulorahoitus % 0,8 % 25 % Lainanhoitokate % 0,3 % 1,0 % Kassan riittävyys, pv 21 24 Asukasmäärä 14191 14281

Tasekirja 2011 29 6. KAUHAJOEN KAUPUNGIN TASE JA SEN TUNNUSLUVUT KAUHAJOEN KAUPUNKI T A S E 31.12.2011 VASTAAVAA 2011 2010 VASTATTAVAA 2011 2010 1000 eur 1000 eur 1000 eur 1000 eur PYSYVÄT VASTAAVAT 80 117 77 188 OMA PÄÄOMA 37 205 40 522 Aineettomat hyödykkeet 164 154 Peruspääoma 42 516 42 516 Aineettomat oikeudet 164 154 Muut omat rahastot 2 000 2 000 Edell. tilikausien yli-/alijäämä -3 735-2 658 Aineelliset hyödykkeet 67 601 64 562 Tilikauden yli-/alijäämä -3 576-1 337 Maa- ja vesialueet 6 621 6 670 Rakennukset 48 051 47 104 POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET 733 791 Kiinteät rakenteet ja laitteet 9 273 9 249 Kertynyt poistoero 733 791 Koneet ja kalusto 1 173 1 158 Muut aineelliset hyödykkeet 30 30 PAKOLLISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskener. hank. 2 452 351 Muut pakolliset varaukset 0 0 Sijoitukset 12 351 12 471 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 154 164 Osakkeet ja osuudet 10 574 10 663 Valtion toimeksiannot 81 110 Muut lainasaamiset 1 778 1 808 Lahjoitusrahastojen pääomat 55 54 Muut saamiset 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat 18 0 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 132 154 VIERAS PÄÄOMA 58 581 51 445 Valtion toimeksiannot 77 101 Pitkäaikainen 34 111 27 490 Lahjoitusrahastojen erityiskatt. 55 54 Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 31 162 23 795 Lainat julkisyhteisöiltä 1 417 1 583 VAIHTUVAT VASTAAVAT 16 424 15 579 Muut pitkäaikaiset velat 1 532 2 112 Vaihto-omaisuus 173 163 Aineet ja tarvikkeet 173 163 Lyhytaikainen 24 470 23 955 Valmiit tuotteet/ tavarat 0 0 Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 12 233 11 361 Lainat julkisyhteisöiltä 167 167 Saamiset 8 812 7 402 Saadut ennakot 0 0 Pitkäaikaiset 1 530 1 842 Ostovelat 7 734 7 899 Myyntisaamiset 1 530 1 842 Muut velat 1 100 1 308 Lyhytaikaiset 7 282 5 560 Siirtovelat 3 236 3 219 Myyntisaamiset 5 409 4 467 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 96 673 92 921 Lainasaamiset 21 20 Muut saamiset 1 822 1 039 TASEEN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Siirtosaamiset 30 34 Omavaraisuus-% 39,24 % 44,46 % Suhteellinen velkaantuneisuus,% 69,49 % 66,43 % Rahoitusarvopaperit 5 040 5 800 Kertynyt yli-/alijäämä 1000-7 312-3 995 Osakkeet ja osuudet 1 302 1 892 Kertynyt yli- alijäämä /asukas -515-280 Muut arvopaperit 3 738 3 908 Lainakanta 31.12. 1000 44 978 36 906 Lainat 31.12. /asukas 3169 2584 Rahat ja pankkisaamiset 2 399 2 213 Lainasaamiset 31.12. 1000 1 778 1 808 VASTAAVAA YHTEENSÄ 96 673 92 921 Asukasmäärä 14191 14281

Tasekirja 2011 30 KOKONAISTULOT JA -MENOT %- kok.tuloista 1000 euroa %- kok.menoista Kokonaistulot ja -menot 1000 euroa Tulot Menot Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 44 134 32,8 Toimintakulut 118 883 89,4 Verotulot 40 032 29,7 -valm.omaan käyttöön -257-0,2 Valtionosuudet 34 943 25,9 Korkokulut 1 054 0,8 Korkotuotot 66 0,0 Muut rahoituskulut 766 0,6 Muut rahoitustuotot 1 357 1,0 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät +/- pakollisten varausten muutos -Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot -511-0,4 -pysyvien vastaavien hyöd.luovutustappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusos.investointeihin 1 713 1,3 Investointimenot 9 350 7,0 Muut investointitulot Pysyvien vastaavien hyöd.myyntitulot 1 470 1,1 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys 84 0,1 Antolainasaamisten lisäys 54 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 600 7,9 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 3 128 2,4 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 600 0,4 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset 259 0,2 Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 134 747 100,0 Kokonaismenot yhteensä 132 978 100,0

Tasekirja 2011 31 7. KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistetty konsernitilinpäätökseen Yhdistetty (kpl) Ei yhdistetty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 2 Muut yhteisöt 3 Kuntayhtymät 7 Osakkuusyhteisöt 1 4 Yhteensä 16 4 Yhdistelemättömillä yhteis- ja omistusyhteysyhteisöillä ei ole olennaista merkitystä kaupungin konsernissa. Seuraavilla sivuilla esitetään Kauhajoen kaupungin konserni- ja osakkuusyhteisöt, kaupungin omistusosuudet niissä, niiden yhdistely sekä konsernitilinpäätös kokonaisuudessaan. 7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Konserniyhteisöjen raportointi on toteutettu osana kaupungin seurantajärjestelmää. Konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutuminen on liitetty talousarvioon sekä vuoden kuluessa laadittuihin osavuosikatsauksiin. Konserniyhteisöt ovat käyttäneet tasapainotetun tuloskortin mukaista ohjausjärjestelmää ja sen mukaista raportointia. 7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Vuoden kuluessa valmistui selvitys Kauhajoen Vesihuolto Oy:n ja kaupungin viemärilaitoksen yhdistymisestä. Valtuuston päätöksellä yhdistynyt toiminta on käynnistynyt vuoden 2012 alusta lukien. Konsernin lainakanta kasvoi 7,5 milj. euroa tilivuoden aikana erityisesti kaupungin oman lainanoton takia ja oli vuoden lopussa 5.397 /asukas (ed. vuosi 4.833 /asukas), jossa kasvua 564 /asukas. Yksityiskohtaisemmat konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden tunnusluvut on esitetty liitetietona sivulta 98 alkaen. Kaupunginvaltuusto myönsi tilivuoden aikana seuraavat takaukset: 26.9.2011, 40, Kauhajoen Vanhaintuki ry, 200.000 (peruskorjaus) sekä 29.12.2011, 75 Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot, 8.908.265, konversiolaina. Kaupunki on myynyt tilivuoden aikana konserniin kuuluneiden As. Oy Kauhajoen Lempin ja As. Oy Kauha-Sadon osakkeet. Kaupunki myi 250 kpl Suupohjan seutupalvelukeskus Oy:n osakkeita Karvian kunnalle (Kauhajoen omistus edelleen 51,39 %). Lisäksi kaupunki on myynyt As. Oy Kauhajoen Koivuhovin osakkeet.

7.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2011 2011 2010 Toimintatuotot 87 767 79 261 Toimintakulut -158 113-145 449 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta 26 24 Toimintakate -70 320-66 163 Verotulot 40 032 38 798 Valtionosuudet 34 943 33 618 Rahoitutuotot ja -kulut Korkotuotot 113 87 Muut rahoitustuotot 1 376 1 658 Korkokulut -1 668-1 256 Muut rahoituskulut -861-382 Vuosikate 3 615 6 360 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -6 315-6 308 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 Kertaluonteiset poistot -142 Arvonalentumiset 0 Satunnaiset erät 83-41 Tilikauden tulos -2 617-131 Tilinpäätössiirrot -401-680 Vähemmistöosuudet -51-23 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -3 070-834 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 55,5 % 54,5 % Vuosikate / Poistot, % 57 % 99 % Vuosikate, /asukas 254,72 445,35 Asukasmäärä 14191 14281

Tasekirja 2011 33 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 1.1. - 31.12.2011 2011 2010 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 615 6 360 Satunnaiset erät 83-41 Tulorahoituksen korjauserät -468-32 Investointien rahavirta Investointimenot -13 488-15 201 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 725 3 036 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 499 160 Toiminnan ja investointien rahavirta -7 035-5 718 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainauksen lisäykset -54 0 Antolainauksen vähennykset 30 27 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 11 515 13 240 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 273-3 761 Lyhytaikaisten lainojen muutos 906-314 Oman pääoman muutokset 299-75 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 16-7 Vaihto-omaisuuden muutos 347-372 Saamisten muutokset 3 030 4 096 Korottomien velkojen muutokset -4 925-4 902 Rahoituksen rahavirta 6 889 7 933 Rahavarojen muutos -146 2 214 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 14 069 14 214 Rahavarat 1.1. -14 214-12 000 Rahavarojen muutos -146 2 214 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 30,7 52,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 22,4 39,9 Lainanhoitokate 0,9 1,5 Kassan riittävyys 29 31

Tasekirja 2011 34 K O N S E R N I T A S E 31.12.2011 31.12.2010 V A S T A A V A A 1 000 1 000 muutos-% PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 704 530 33,0 % Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 7 883 8 157-3,4 % Rakennukset 81 737 77 157 5,9 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 469 10 489-0,2 % Koneet ja kalusto 6 566 6 540 0,4 % Muut aineelliset hyödykkeet 140 158-11,2 % Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 035 3 068-1,1 % 109 829 105 569 4,0 % Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 042 2 272-10,1 % Muut lainasaamiset 155 131 18,6 % Muut saamiset 26 26 0,0 % 2 223 2 429-8,5 % PYSYVÄT VASTAAVAT yht. 112 756 108 528 3,9 % TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 389 286 36,0 % Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 171 185-7,8 % Muut toimeksiantojen varat 17 18-5,1 % TOIMEKSIANTOJEN VARAT yht. 577 489 17,9 % VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 1 546 1 886-18,1 % Saamiset Pitkäaikaiset Myyntisaamiset 1 774 1 969-9,9 % Lainasaamiset 2 0 549,8 % Muut saamiset 1-100,0 % 1 777 1 970-9,8 % Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 8 589 6 690 28,4 % Lainasaamiset 31 117-73,5 % Muut saamiset 3 623 2 746 31,9 % Siirtosaamiset 866 1 088-20,4 % 13 109 10 641 23,2 % Rahoitusarvopaperit 5 199 5 815-10,6 % Rahat ja pankkisaamiset 8 869 8 399 5,6 % VAIHTUVAT VASTAAVAT yht. 30 500 28 712 6,2 % 143 832 137 728 4,4 %

Tasekirja 2011 35 K O N S E R N I T A S E 31.12.2011 31.12.2010 V A S T A T T A V A A 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 42 516 42 516 0,0 % Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä (ei lasketa 2008) 666 666 0,0 % Muut omat rahastot 4 141 3 852 7,5 % Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -3 143-2 144 46,6 % Tilikauden yli-/alijäämä -3 070-853 259,9 % OMA PÄÄOMA yht. 41 110 44 036-6,6 % VÄHEMMISTÖOSUUS 947 1 007-6,0 % POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Kertynyt poistoero 2 622 2 152 21,9 % Vapaaehtoiset varaukset 241 310-22,2 % POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET yht. 2 864 2 462 16,3 % PAKOLLISET VARAUKSET 419 344 21,8 % TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 418 321 30,5 % Lahjoitusrahastojen pääomat 198 213-7,1 % Muut toimeksiantojen pääomat 31 12 162,2 % TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT yht. 647 545 18,7 % VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 49 715 42 372 17,3 % Lainat julkisyhteisöiltä 7 305 7 478-2,3 % Lainat muilta luotonantajilta 4 006 3 870 3,5 % Saadut ennakot 0 1-100,0 % Muut pitkäaikaiset velat 1 517 2 145-29,3 % 62 544 55 867 12,0 % Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 13 627 12 695 7,3 % Lainat julkisyhteisöiltä 371 455-18,4 % Lainat muilta luotonantajilta 46 0 Saadut ennakot 177 620-71,5 % Ostovelat 8 664 7 955 8,9 % Muut velat 2 477 2 749-9,9 % Siirtovelat 9 938 8 994 10,5 % 35 301 33 468 5,5 % VIERAS PÄÄOMA yht. 97 846 89 334 9,5 % 143 832 137 728 4,4 % KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Omavaraisuus-% 31,27 % 34,65 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 60,01 % 58,49 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000-6 213-2 998 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas -438-210 Konsernin rahoitusvarallisuus / asukas -4 842-4 334 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 76 589 69 015 Konsernin lainat / asukas 5397 4833 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 155 131 Asukasmäärä 14191 14281

Tasekirja 2011 36 7.5 Kaupungin ja konsernijohdon lausuma sisäisestä valvonnasta Toimintakertomukseen tulee sisällyttää kunnan johdon arviointi sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä sekä sen perusteella laadittu lausuma sisäisen valvonnan tilasta ja olennaisista kehitystarpeista. Kaupunginhallituksen tulee ohjeistaa sisäinen valvonta. Lautakunnan, osastopäälliköiden ja tilivelvollisten tulee ohjeistuksen mukaan järjestää valvonta ja ylläpitää sitä. Kauhajoen kaupungin sisäisen valvonnan ohjeet on hyväksytty kaupunginhallituksessa 22.12.2003, 333. Ohjeet ovat tulleet voimaan 1.1.2004. Sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan tarkoituksena on tuottaa kunnanhallitukselle ja -johtajalle sekä muille tilivelvollisille kohtuullinen varmuus kunnan ja kuntakonsernin strategian toteutumisesta palvelutuotannon tuloksellisuudesta sekä talousarviossa esitettyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta toiminnan asian- ja lainmukaisuudesta sekä hyvän hallintotavan mukaisista menettelyistä omaisuuden ja resurssien asianmukaisesta käytöstä ja hoidosta sekä toiminnallisen ja taloudellisen tiedon oikeellisuudesta ja riittävyydestä sekä raportoinnista Vuoden 2011 aikana on toteutettu kaupunginvaltuuston vahvistamaa strategiaa. Strategiset tavoitteet on jalkautettu päävastuualueiden (osastojen) ja vastuualueiden tuloskortteihin ja edelleen kehityskeskusteluissa henkilöstön tulostavoitteiksi. Kaupungin strategiset tavoitteet on saatettu myös konserniyhtiöiden huomioitavaksi konserniyhtiöiden johdon ja kaupungin johdon välisissä neuvotteluissa ja talousarvio ohjeistuksessa. Kaupungin ja konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden toteutumista on seurattu kolmannesvuosikatsauksin. Katsausten perusteella on valtuustossa hyväksytty kaksi muutosbudjettia: 20.6.2011 ja 29.12.2011. Talousarvio on toteutunut hyvin eikä oleellisia poikkeamia syntynyt. Toiminnan asian- ja lainmukaisuutta seurataan päätösten täytäntöönpanon yhteydessä. Viranhaltijapäätökset saatetaan tiedoksi ao. toimielimelle ja siltä osin kuin päätöksiä ei toimiteta lautakunnille, esimiehillä on mahdollisuus seurata niitä henkilöstötietojärjestelmässä. Sisäistä tarkkailua suoritetaan myös henkilöstöpäätösten ja tilinpidon osalta palkkalaskennan ja kirjanpidon yhteydessä systemaattisesti sekä pistokokein. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaupungin ja konsernin toiminnassa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaisia menettelytapoja. Toteutettu sisäinen valvonta antaa riittävän kuvan talouden ja toiminnan laillisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä varojen ja omaisuuden turvaamisesta. Valvonnan yhteydessä ei ole havaittu oleellisia puutteita kuluneella tilikaudella. Toiminnan kehittämiseksi organisaation sisäistä tiedonkulkua sekä sisäistä ja ulkoista viestintää tulee edelleen parantaa mm. tietojärjestelmiä kehittämällä sekä yhtenäistämällä toimintaohjeita. Asianhallintajärjestelmän käyttöönotto on meneillään seutukunnan kunnissa sekä liikelaitoskuntayhtymässä, koulutuskuntayhtymässä ja elinkeinotoimen kuntayhtymässä.

Tasekirja 2011 37 2011 Kuntaliitto antoi suosituksensa kunnan ja kuntayhtymän talousarvion laatimiseksi. Kauhajoen kaupunki on ottanut käyttöön talousarviossa 2012 uudet konserniyhtiöiden tavoitteet. Uutena konserniohjausta parantavana tekijänä Kauhajoen kaupunginvaltuusto asetti raportointivelvollisuuden kunnan edustajille tytäryhteisöjen hallinnossa. 7.6 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että 1. hyväksytään tilinpäätöksen muodostamiseksi seuraavat tilinpäätöskirjaukset: - poistoeron muutos, vähennystä 57.425,74 2. Tilikauden alijäämä, -3.576.257,82, esitetään siirrettäväksi oman pääoman aikaisempien vuosien yli-/alijäämätilille. 3. Aikaisempiin tilikausiin (2006 2009) kohdistuvat Melalta saadut maatalouslomittajien eläkemenoperusteiset maksut 259.314,81 euroa kirjataan omaan pääomaan aikaisempien vuosien yli-/alijäämätilille. 7.7 Kuntalain 69 :n mukainen selvitys tasapainottamisen toteutumisesta Kuntalain 69 :n mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2011 alijäämän kirjaamiseen jälkeen taseen kertynyt alijäämä on -7.311.573,38 euroa 31.12.2011. Kaupunginvaltuuston, 68, hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2011 ja taloussuunnitelmassa vuosille 2012-2014 on huomioitu syntyvä alijäämä. Valtuusto on talousarviosta ja taloussuunnitelmasta päättäessään hyväksynyt tasapainottamisjakson ulottuvaksi vuoteen 2016 saakka toimenpideohjelman mukaisesti. Toimenpideohjelman runkona on sivistyksen rakenneohjelma, johon kiinteänä osana liittyy teknisen osaston tasapainottamisohjelma. Taloussuunnitelma on laadittu siten, että se päätyy ylijäämäiseksi jatketun suunnitelmakauden, vuoden 2016 loppuun mennessä. Taloussuunnitelmassa on määritelty tavoitteet toimintojen vuotuiselle tuotto- ja kulukehitykselle, mutta yksityiskohtaiset toimenpiteet on määrätty tehtäväksi hallintokuntakohtaisesti. Hallintokuntien tulee laatia toimenpideohjelmat, joilla taloussuunnitelman tuotto- ja kuluraami voidaan toteuttaa. Taloussuunnitelma ja toimenpideohjelma sisältävät periaatteet veroprosentin korottamiselle ja sijoitusomaisuuden tulouttamiselle rahoitustarpeen täyttämiseksi.

Tasekirja 2011 38 8. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TO- TEUTUMINEN 8.1 KÄYTTÖTALOUSOSA Päävastuualueiden toteutuneet tuotot, kulut ja toimintakate on esitetty taulukossa sivulta 60 alkaen. 8.1.1 Kaupunginhallitus PERUSTEHTÄVÄ Kaupunginhallitus johtaa strategisesti Kauhajoen kaupungin ja konserniyhtiöiden toimintoja ja taloutta kauaskantoisilla poliittisilla päätöksillä, hyvällä henkilöstö- ja aktiivisella kaupungin ja seutukunnan elinkeinopolitiikalla vahvistaen samalla seutua ja Kauhajoen asemaa sen keskuksena. Kaupunginhallitus NÄKÖKULMA JA KRIIT- TISET MENESTYSTEKI- JÄT STRATEGISET TAVOIT- TEET 2009-2011 AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO (suorituskyky) 2010 OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Palvelutoiminnan ja päätöksenteon sujuvuus 2. Hyvä maine ja imago 3. Elinkeinoelämän kilpailukyky ja vireys 1. Tyytyväinen asiakas 1.1. Toimiva valmistelu, päätöksenteko ja toimeenpano 2. Suunnitelmallinen viestintä 3. Yritysten ja niiden työpaikkojen määrän kasvu 1. Koettu tyytyväisyys tavoitetaso >4 (1-5) 2. Suunnitelma on tehty 3. Työpaikkojen kehitys ja niiden määrä 3.1. Liikeneliöiden ja liikevaihdon kasvu 1. Toimitaan hyväksytyn strategian mukaisesti 1.1. Selkeät pelisäännöt ja työnjako 2. Viestintäsuunnitelma. visuaalinen ilme ja sen toteuttaminen 3. Kauppakeskuksen toteutuksen mahdollistaminen 3.1. Palvelutoiminnan ja yrittäjien tarpeen kohtaaminen 3.1.1. Infran ja toimintaedellytysten järjestäminen Toteutunut Viestintäsuunnitelman mukaista visuaalista ilmettä on noudatettu julkaisuissa ja esitteissä. Kauppakeskushankkeen toteutuminen on edennyt, mm. tie- ym. infraa on rakennettu alueelle. Osayleiskaavan valmistelua on toteutettu useiden eri teemaryhmien avulla, joissa on mukana viranhaltijoiden lisäksi laajasti päättäjiä ja eri alojen yrittäjiä. PROSESSIT 4. Ydinprosessien tunnistaminen 5. Paras hanke 6. Kauhajoki koulutusja kulttuurikaupunkina 4. Prosessien määrittäminen ja virtaviivaistaminen 5. Liikelaitoskuntayhtymän toiminta käynnistynyt 6. Toisen asteen ja korkeakoulutuksen tulevaisuuden varmista- 4. Mallinnettu prosessi / päävastuualue toteutettu 5. Tuotteistaminen ja hinnoittelu laadittu 6. Ratkaisut tehty 4. Prosessikuvausten laadinta ja toimeenpano 5. Suunnitelmien täytäntöönpano 6. Tarvittavat päätökset

Tasekirja 2011 39 7. Konsernin ja oman toiminnan ohjaus sekä projektien hallinta minen 6.1 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kestävä kehitys 7. Selkeästi määritelty roolit, tehtävä- ja työnjako sekä tarvittavat organisaatiomuutokset 6.1 Suunnitelmat ja päätökset tehty 7. Konserniyhteisöjen tuloskortit ja strategian mukainen tavoiteasettelu toteutettu 6.1 Tarvittavien päätösten tekeminen 7. Tuloskorttien laatiminen ja liittäminen kaupungin talousarvioon ja tilinpäätökseen Toteutunut Talousarviot ja tilinpäätökset sekä talouden seurannassa on käytetty tuloskorttimuotoista esitystapaa. Toisen asteen koulutusta vahvistavista järjestelyistä on neuvoteltu useissa eri yhteyksissä. Lopullista ratkaisua ei ole vuoden 2010 aikana syntynyt. Opetuspaikat ovat säilyneet. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 8. Esimiesten strateginen johtamisosaamitamisjärjestelmä käy- 8. Tasapainotettu johnetössä 8.1. Osaamisen ja taitamisen johtaminen ja kehittämistoiminta 8.1. Vision mukainen päätöksenteko 9. Aktiivinen ja oppimista kannustava henkitön osaamiseen ja 9. Investointi henkilöslöstöpolitiikka ja houkutteleva työyhteisö henkilöstöstrategian toteuttaminen 8. On käytössä kattavasti, 100% 8.1. Kehityskeskusteluja käyty BSC:n mukaisesti, 100% 9. Johtamistaidon ja osaamisen kehittyminen, esimies- ja johtamiskoulutus sekä kansainvälisten valmiuksien lisääntyminen 8. BSC:n käyttöönotto ja toimiminen sen mukaisesti 8.1. BSC:n runko siirretty kehityskeskusteluun 9. Strategian mukainen ja lakisääteinen ja henkilöstökoulutus 9.1. Kansainvälisen vuorovaikutuksen lisääminen ja aktiivisuus verkostoissa Toteutunut BSC muoto on käytössä. Kehityskeskustelut on käyty tuloskorttimuodossa. Kehityskeskustelujen toteutustapaa on tarkasteltu eri ammattiryhmien tarpeiden näkökulmasta ja esitystapaa on sovellettu tarpeiden mukaisesti. TALOUS 10. Kehityksen mahdollistava ja kannustava kuntatalous 11. Kustannuslaskentajärjestelmä ja tuotteistus 10. Palveluissa maan keskiarvoa tehokkaampien kuntien joukossa. 10.1 Hallittu, henkilöstön osaamista kannustava taloudelliseen liikkumavaraan suhteutettu toiminta ja talous - tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen 11. Kustannustietoisuus palvelujen hinnoittelussa 10. Talouden tasapainottamisohjelma laadittu 10.1 Vuosikate vähintään 60 % poistoista v:n2008 tilinpäätöksessä Vero-%; 20,00 % Velkamäärä valtakunnan keskiarvon alapuolella 11. Kustannuslaskennan malleja otettu käyttöön koko konsernisssa 10. Palvelujärjestelmien ja kustannustehokkuuden lisääminen 10.1 Talouden tasapainotustoimet käynnistetään ta -vuoden alkupuoliskolla 11. Kustannuslaskentaja tuotteistusjärjestelmän täydentäminen Toteutunut Kaupungin strategia palvelurakenteen tehostamisesta on toteutunut talousarviovuoden osalta opetustoimen edellisvuoden kouluratkaisujen johdosta. Myös henkilöstömäärä on alentunut, joten henkilöstökustannusten kasvu on ollut vähäistä. Tasapainottamistoimenpiteinä on toteutettu omaisuuserien myyntiä (pienehköt, erilliset metsäpalstat, asunto-osakkeet, entiset koulukiinteistöt ym.). Sivistyslautakunta on laatinut sivistyksen rakenneohjelman, joka käsiteltiin vuoden 2012 puolella valtuustossa. Rakenneohjelma ei tullut hyväksytyksi esitetyssä muodossa, joten taloussuunnitelmavuosien tasapainottamisohjelmaa joudutaan käsittelemään uudelleen. Yhteistoimintalautakunnan alueella olevien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kustannusten nousu on ollut edelleen 7,5 % vuoden 2010 tilinpäätöksen tasosta.

Tasekirja 2011 40 Vastuualue: Päävastuualueen esimies: KAUPUNGINHALLITUS Hallintojohtaja Markku Vanhanen KAUPUNGINHALLITUS Muutos % Muutos TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TA+muutos TP 2011 TP 2010 TP 2010 2010 2011 muutos 2011 TP 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT + Ulkoiset tuotot 938 061 1 187 251 1 187 251,0 1 185 189 26,3 % 247 127,8 +Sisäiset tuotot 75 388 132 760 132 760,0 84 026 11,5 % 8 637,5 TUOTOT yhteensä 1 013 449 1 320 011 0 1 320 011 1 269 214 25,2 % 255 765,3 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 6 027 2 625-56,5 % -3 402,2 TOIMINTAKULUT 0,0 -Ulkoiset kulut -4 614 596-5 214 973-5 214 973,0-5 036 287 9,1 % -421 691,0 -Sisäiset kulut -706 897-803 900-803 900,0-451 837-36,1 % 255 060,6 KULUT yhteensä -5 321 494-6 018 873 0-6 018 873,0-5 488 124 3,1 % -166 630,4 TOIMINTAKATE (SITOVA) -4 302 018-4 698 862 0-4 698 862,0-4 216 285-2,0 % 85 732,7 - Poistot -370 013-340 060 0-340 060,0-439 890 18,9 % -69 877,6 LASKENNALLISET ERÄT 718 630 743 272 0 743 272,0 867 433 148 803,0 TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ -3 953 400-4 295 650 0-4 295 650-3 788 742-4,2 % 164 658,1 Vastuualue: Maatalouspalvelut Vastuualueen esimies: Maaseutuasiamies Tuomo Varsamäki Aktiivisten maatilojen määrä pyritään säilyttämään. Tavoitetasoon päästäksemme tärkeänä osana on kaupungin maaseutuohjelma, jolla päätettään tuettavista toimenpiteistä ja linjauksista. Edistämme myös aktiivisesti sukupolvenvaihdoksia, johon on EU ajan parhaimmat rahoitusmahdollisuudet. Vuoden 2012 aikana selvitetään yhteistyössä Suupohjan seutukunnan kuntien kanssa alueellinen maaseutupalvelujen järjestämistapa. Uusi, lainsäädännön edellyttämän laajuinen, yhteistoiminta aloitetaan vuoden 2013 alusta lukien. Elintarvikelaboratorio Vastuualueen esimies: Kemisti Riitta Laurila Toiminta-ajatus: Kauhajoen elintarvikelaboratorio edistää laadukkaiden ja turvallisten elintarvikkeiden tuottamista sekä puhtaan elin- ja asuinympäristön ylläpitämistä tarjoamalla niihin innovatiivisia työkaluja ja ratkaisuja. Toteutuminen Tavoitteena ollut tilikauden nettotuloksen parantaminen tilivuoden aikana ei onnistunut. Menopuoli pysyi henkilöstömenoja supistamalla lähellä budjetoitua, mutta tuloja ei saatu kasvatettua arvioituun. Liiketoimintasuunnitelman mukaisia toimintojen supistamisia ei vielä toteutettu, koska tuotteistaminen ja hinnoittelu toimintolaskentaan perustuen on vielä kesken. Työllistäminen Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Työllistämisvaroilla palkataan pitkäaikaistyöttömiä, työelämästä syrjäytymisuhan alaisia sekä työelämästä jo syrjäytyneitä henkilöitä. Työmarkkinatukiuudistuksen täytäntöönpanoa

Tasekirja 2011 41 varten varattu työllisyysmääräraha vuodelle 2011 oli varattu edellisen vuoden tasolla. Aktiivitoimin kaupungille työllistettiin palkkatuettuun työhön 85 100 % työajalla 33 henkilöä panoksenaan 17,88 henkilötyövuotta. Työnantajalle maksuttomilla toimenpiteillä (työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta) kaupungille työllistettiin yhteensä 58 henkilöä 6,87 henkilötyövuoden panoksella. Lisäksi kaupungin varoin Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymälle työllistettiin 500 päivää työttömyysetuutta saaneita 17 henkilöä yhteensä 8,98 henkilötyövuoden verran. Työllistämisen nettomeno oli 189.615. Työelämästä syrjäytyneet henkilöt (ei työmarkkinoiden käytettävissä tai kolmen kuukauden työssäoloehto) eivät ole oikeutettuja työttömyysetuuteen (ovat tulottomia). Tämän vuoksi he ovat oikeutettuja ainoastaan osaan työllistymistä tukevista toimenpiteistä. Työelämästä syrjäytyneiden henkilöiden kohdalla suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ilman vahvoja tukitoimenpiteitä ei ole kovin todennäköistä. Osa heistä voi parantaa työllistymismahdollisuuksiaan kuntouttavan työtoiminnan, työelämävalmennuksen, tukityöllistymisen ym. toimenpiteiden kautta. Joillekin henkilöille kuntouttava työtoiminta voi olla jopa pysyvä ratkaisu. Osalle työttömistä eläkemahdollisuuksien selvittely ja eläkkeelle pääseminen on jo tavoite sinänsä. Eläkeselvittelyitä voidaan toteuttaa Palvelukeskus Sillan kautta, mutta muiden toimenpiteiden toteuttaminen vaatii lisäpanostusta. Nuorten työllistämiseen oli varattu 50.000 euroa. Tällä työllistettiin yhteensä 195 nuorta. Työllistämisen toteutuksesta vastasi nuorisotoimi, ja summa sisältyi vapaa-aikatoimen talousarvioon. Aktivointitoimista vastasi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän perusturvaosasto, jota muut kaupungin ja LLKY:n hallintokunnat avustivat osoittamalla työkohteita kaupungin työnsuunnittelijan osoittamille henkilöille.

Tasekirja 2011 42 8.1.2 Yhteistoimintalautakunta Yhteistoiminta-alueen tuloskortti YHTEISTOIMINTALAUTAKUNNAN PERUSTEHTÄVÄ Järjestää yhteistoiminta-alueen asukkaille - Sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta - Ympäristösuojelu-, ympäristöterveydenhuolto- ja eläinlääkintäpalvelut STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT 1. LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhteistoimintalautakunnan ja jäsenkuntien kanssa 2. LLKY:n toiminnan ja talouden seuranta 3. Palvelusopimuksen merkityksen vahvistaminen toiminnan ja talouden ohjaajana ja seurantavälineenä 4. Osaamisen ja asiantuntemuksen lisääminen NÄKÖKULMA JA KRIIT- TISET MENESTYSTEKI- JÄT STRATEGISET TAVOIT- TEET 2011-2014 AVAINMITTARIT JA TA- VOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Palvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus 1. Järjestetään, tarpeen mukaiset sosiaali-, terveys- ja ympäristöpalvelut 1. Lautakunta seuraa säännöllisesti palvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden toteutumista, esimerkkinä hoitoja hoiva- sekä sosiaalitakuun toteutuminen. 1. Lautakunta käsittelee LLKY:ssä tehtyjen asiakaskyselyjen tulokset ja raportit (esim. sosiaali- ja potilasasiamiehen raportit, LLKY:n toimintakertomus ja osavuosikatsaukset, yhteenveto perusturvalautakunnan käsittelemistä asioista). 2. Kuntalaisten yhdenvertaisuus 2. Yhteistoiminta-alueen asukkailla mahdollisuus samoihin palveluihin. 2. Toiminnan strateginen ohjaus 2. Lautakunta laatii yhteistoiminnassa kuntien kanssa esim. lausuntoja LLKY:n toimintojen yleisestä kehittämisestä. 1..Tavoitteena ovat kuntarajat ylittävät palvelut ja henkilöstömitoitusten saattaminen vähintään suositusten mukaiseksi. Kuluvan vuoden aikana on asiakkaiden siirtyminen yli kuntarajojen lisääntynyt. Henkilöstömitoitus on pääosin saatu vähintään suositusten alarajalle. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyssä ja selvitysten tekemisessä ei ole aina pystytty noudattamaan lain määräämiä aikarajoja. Toimeentulotukihakemukset on kyetty käsittelemään yksittäistapauksia lukuun ottamatta määräajassa. Tk-lääkärin vastaanotolla hoidon tarpeen arviointi on tapahtunut joko heti puhelimessa tai 0-3 päivän sisällä kaikissa kunnissa. Lääkärin vastaanotolle on ei-kiireellisissä tapauksissa päästy 4-6 viikossa paitsi Teuvalla 3-4 viikossa, kuitenkin lain sallimissa puitteissa. Kesä-heinäkuussa jonot olivat vain 1-2 viikkoa muissakin yksiköissä. Vastaanoton hoitajalle on päässyt samana päivänä kaikissa yksiköissä. Hammaslääkärin vastaanotolle koskien esim. lohkeamien tms. hoitoa, on Kauhajoella ja Karijoella päässyt 1-3 viikossa, muissa yksiköissä alle 3 kuukaudessa.. Muissa kiireettömissä tapauksissa alle 6 kuukaudessa paitsi Karijoella 2-3 viikossa. Suuhygienistin tai hammashoitajan vastaanotolle on päässyt Karijoella 2 viikossa, Kauhajoella ja Teuvalla 2-3 viikossa ja Isojoella 3 viikon sisällä. Lääkärin vastaanotolla on syksyllä 2011 tehty asiakaskysely, jonka vastauksia ei ole vielä tullut. Esim. Ikäihmisten palveluissa on ollut käytössä palautelaatikot ja palautteet käsitellään työyksiköiden palavereissa. Toimintaa kehitetään saatujen palautteiden perusteella.

Tasekirja 2011 43 Llky:n viimeisestä osavuosikatsauksesta selvisi, että asiakastyytyväisyyskyselyjä kehitetään ja suoritetaan määräajoin useissa yksiköissä. Sosiaaliasiamiehen raportointia ei ole vielä saatu. Potilasasiamiehelle yhteydenottoja on tullut koko alueelta yhteensä 75 kpl. Niistä suurin osa koskee potilasvahinkoepäilyjä tai hoitoa ja menettelyä. Toimialueita, joita yhteydenotot ovat koskeneet, ovat pääosin olleet lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotot, vuodeosastot ja perusterveydenhuollon erikoissairaanhoito. Yksikkökohtaista tilastoa ei ole pidetty. Perusturvalautakunnassa on käsitelty vuoden aikana 9 oikaisuvaatimusta, joista 5 on koskenut toimeentulotukea. Itseoikaisuna on käsitelty 6 vaatimusta. Strategisena tavoitteena on ollut mm. ikäihmisten laatusuosituksen mukainen hoidon porrastus. 75- vuotta täyttäneistä tulisi suosituksen mukaan asua kotona 92-93 %. Kauhajoella osuus oli vuoden lopussa 88 % eli pysynyt samalla tasolla edellisiin vuosiin verrattuna kuten muissakin kunnissa, paitsi Isojoella osuus oli laskenut 5 %-yksiköllä. Suositus säännöllisen kotihoidon piirissä kunnan 75 vuotta täyttäneistä on 13-14 %, mihin ei missään kunnassa oltu vielä päästy Kauhajoen ja Isojoen ollessa lähimpänä suositusta. Omaishoidon tuen piirissä vastaavasta ikäluokasta oli kaikissa kunnissa vähintään suosituksen (5-6 %) mukainen osuus. Osuudet vaihtelivat kuitenkin kunnittain n. 6-12 %:n välillä. Tehostetussa palveluasumisessa suosituksiin ylsivät muut kunnat paitsi Teuva, missä Karijoen lisäksi pitkäaikaishoidossa 75-vuotta täyttäneistä oli kaksikertainen määrä suosituksiin (3 %) nähden. Kauhajoki on päässyt jopa alle suositusten. 2. Yhteistoimintalautakunta pyysi kunnilta lausunnot ohjeistukseksi vuoden 2011 palvelusopimusta varten sekä vuoden 2012 talousarvioneuvottelujen aloittamiseksi elokuun loppuun mennessä. Talousarvio-ohjeita ei määräaikaan mennessä tullut. Lautakunta painotti Llky:lle keväällä 2011 lastensuojelun perhehoidon kehittämistä, minkä Llky aloittikin vuoden 2012 alussa. Lautakunta on puoltanut Teuvan osasto 1:n muuttamista koko aluetta palvelevaksi akuutiksi kuntouttavaan toimintaan erikoistuvaksi yksiköksi sekä todennut Teuvalla olevan kiireellistä tehostetun palveluasumisen tarvetta. Yhteispäivystyksen säilyminen alueella on todettu tärkeäksi. Palvelutarpeen kartoitusta pitkällä aikavälillä kehitysvammahuollossa esitettiin Llky:lle. Kartoitus aloitettiin loppuvuodesta. Lautakunnan mielestä palvelujen yhtenäistämisessä ei tule edetä kaavamaisesti, vaan kuntien yksilölliset erot huomioiden. Palvelujen tason tulee kuitenkin olla yhdenmukainen. PROSESSIT 3.Yhteistoimintalautakun nan ja LLKY:n asioihin yhteneväinen käsittelyjärjestys. 3. Työjärjestyksen luominen 3. Uuden toimintamallin käyttöönotto 3. Työjärjestyksestä sopiminen 3. Llky:n kokoukset pidetään keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa ja yhteistoimintalautakunnan kokoukset kerran kuukaudessa. Lautakunta tekee osavuosikatsaukset kolmannesvuosittain ja Llky puolivuosittain. Talousarviota on jouduttu käsittelemään loppuvuoteen saakka mm. kuntien taloudellisen tilanteen takia. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 4. LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhteistoimintalautakunnan ja jäsenkuntien kanssa 4. Kaikkien osapuolien sitoutuminen yhteisiin linjauksiin. 4. Strategian seuranta 4. Lautakunta seuraa vuosittain annettujen linjausten toteutumista. LLKY:n raportoinnin perusteella. 5. Osaamisen ja asiantuntemuksen lisääminen 5. Vahvistetaan osaamista tulevista muutoksista, kerätään vertailutietoa vaihtoehtoisista toimintatavoista. 5. Koulutus, tutustumiskäynnit ja projektit 5. Osallistutaan YHTE hankkeeseen, verkostoseminaareihin ja koulutuksiin. Tutustutaan alueen toimipisteisiin. 4. Yhteistoimintalautakunnan strateginen ohjaus on pohjautunut yhteistyöselvityksen tavoitteisiin 3-5 vuoden ajalle yhteistoiminta-alueen toiminnan alkamisesta. Tavoitteita on tarkistettu vuosittain tuloskorteissa ja palvelusopimuksissa. Johtokunta perusti palvelujen kehittämistyöryhmän, missä lautakunnasta oli 4 edustajaa. Työryhmä

Tasekirja 2011 44 kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. 5. HYHTE-hankkeeseen (Hyvä yhteistoiminta-aluetyöskentely) sekä verkostoseminaareihin on osallistuttu. HYHTE-hankkeen tulosten perusteella merkittävin johtopäätös oli tuotteistamisen ja hinnoittelun aikaan saaminen. Keväällä osallistuttiin koko yhteistoiminta-alueen kuntien ja oppilaitosten edustajille järjestettyyn hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seminaariin. Lautakunta tutustui vuoden aikana Kauhajoen terveyskeskuksen lääkärin ja päivystyksen vastaanottotiloihin, akuuttiin ja kuntouttavaan osastoon sekä Sanssin palvelukotiin ja niiden toimintoihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja toimitiloihin Isojoella. Teuvalla on käyty Lehtiharjun sairaalassa sekä Mäntyniemen palvelukodissa. Karijoen tutustumiskäynti kohdistui eläinlääkintäasemaan, terveystaloon ja vanhainkoti-saliininkotiin. Lautakunnan kokouksissa ovat vierailleet asiantuntijoina Llky:n edustajien lisäksi JIK-liikelaitoskuntayhtymän johtaja ja talousjohtaja. PD-johtamiskoulutus, mihin myös peruspalvelujohtaja osallistui, päättyi vuoden 2011 aikana. Lopputyö käsitteli ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia (IVA) kunnallisen päätöksenteon valmistelussa. TALOUS 6. Talouden hallinta 6. Yhteistoiminta-alueen resursseihin mitoitettu talous 6. Kustannustietoisuus 6. Lautakunta seuraa säännöllisesti LLKY:n budjetin toteutumista. 7. Tuotteistaminen 7. Tuotteistaminen tehdään perussopimuksen mukaisesti 7. Tuotteistaminen edennyt 7. Lautakunta seuraa kolmannes vuosittain tuotteistamisen etenemistä Vastuualue: Päävastuualueen esimies: YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi YHTESITOIMINTALAUTAKUNTA Muutos % Muutos TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio 2010 2011 Talousarvio muutos TA+muutos 2011 TP 2011 TP 2010 TP 2011 TP 2010 TP 2011 TOIMINTATUOTOT + Ulkoiset tuotot +Sisäiset tuotot 30 704 308 42 197 259 32 279 728 43 857 825 32 279 728 43 857 825 34 926 425 13,8 % 4 222 117,1-100,0 % -42 197 259,2 TUOTOT yhteensä 72 901 567 76 137 553 0 76 137 553 34 926 425-52,1 % -37 975 142,2 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0,0 TOIMINTAKULUT 0,0 -Ulkoiset kulut -Sisäiset kulut -72 885 982-76 037 263-42 203 275-43 863 075-1 488 454-77 525 717-80 566 137-43 863 075-6 467 10,5 % -7 680 154,5-100,0 % 42 196 808,6 KULUT yhteensä TOIMINTAKATE (SITOVA) -115 089 258-119 900 338-42 187 691-43 762 785-1 488 454-121 388 792-80 572 604-1 488 454-45 251 239-45 646 179-30,0 % 34 516 654,1 8,2 % -3 458 488,1 - Poistot LASKENNALLISET ERÄT -7 578-6 431 0-6 431-2 844-62,5 % 4 734 TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ -42 195 269-43 769 216-1 488 454-45 257 670-45 649 023 8,2 % -3 453 754 Vuoden 2011 alusta Kauhajoen kaupungin maksuosuuden kirjaustapaa on muutettu, mikä selittää muutoksen sisäisissä tuloissa ja menoissa. Kirjaustavan muutos ei vaikuta lautakunnan sitovaan toimintakatteeseen. 6. Palvelusopimuksen mukaan Liikelaitoskuntayhtymä raportoi yhteistoimintalautakunnalle talouden toteutumisesta palvelualueittain kuukausittain sekä, että Llky on velvollinen raportoimaan yhteistoimintalautakunnalle välittömästi palvelun volyymissa tapahtuvista muutoksista ja että palvelutarpeen olennaisesti muuttuessa, käydään neuvottelu, jonka pohjalta toimintaa sopeutetaan ja/tai kuntien maksuosuutta muutetaan toimintaa vastaavaksi. Poik-

Tasekirja 2011 45 keamat talouden toteutumassa tulee ensisijaisesti käsitellä llky:n oman toiminnan sisällä. Vain erityisestä syystä voidaan anoa lisämäärärahaa. Syyskuun lopun toteutuman perusteella Llky:n tilinpäätösennuste osoitti ylitystä vuodelle 2011, jonka johdosta lautakunta muutti tilaustaan siten, että lisälasku Isojoelle oli 447.213 euroa, Kauhajoelle 1.188.454 euroa ja Teuvalle 1.968.451 euroa, yhteensä 3.604.118 euroa. Kauhajoen osalta suurimmat nousut edelliseen vuoteen verrattuna johtuivat työkeskus- ja pesulapajatoiminnasta sekä kehitysvammahuollosta ja henkilökohtaisesta avusta. Sen sijaan lastensuojelun sosiaalityötä ja avohuoltoa lisäämällä on laitoshoidon kustannuksia saatu laskuun ja siirryttyä sijoituksissa enempi käyttämään perhehoitoa. Vaikka osastotoiminnoissa kulut kasvoivat, hyvän tulokertymän ansiosta säästöä edelliseen vuoteen verrattuna nettomenoissa tuli akuuttiosastolla samoin kuin röntgen- ja laboratoriopalveluissa. Käyttöä Teuvan akuuttiosastolla sekä Lehtiharjun osastoilla oli arvioitua enemmän. Erikoissairaanhoidon kulut kasvoivat vuodesta 2010 1.384.000 euroa. Teuvalla kasvu edellisestä vuodesta johtui erityisesti vammaispalveluista kokonaisuudessaan sekä osastotoiminnoista. Isojoella ja Karijoella kasvua tapahtui kotihoidossa omaishoito mukaan lukien sekä laitos- ja palveluasumisessa. Erikoissairaanhoidon kustannusten muutos vuoden 2010 tammi-joulukuusta on ollut shp:ssä yhteensä 6,4 %. Vastaava prosenttiluku oli Kauhajoella 6,2 %, Teuvalla 16,1 %, Isojoella -3,2 % ja Karijoella -2,3 %. Tilinpäätöksen valmistuttua lisätalousarvio osoittautui riittämättömäksi johtuen pääosin ennalta arvaamattomista suoraan tilikauden tulokseen vaikuttavista seikoista, joista euromääräisesti suurin oli kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon mukaisesti muutettava lomapalkkavelka (n. 290 000 ), valtiokonttorille palautettava ennakko (sotainvalidit n. 150 000 ) sekä aikaisempien tilikausien tulosvaikutteisesti alaskirjattavat tuloennakot n. 48 000 euroa. Llky:n vuoden 2011 lopullinen tilinpäätös on 631.262,08 euroa alijäämäinen, jonka kattamiseen yhteistoimintalautakunta ottaa kantaa maaliskuun kokouksessaan. 7. Lautakunta on pitänyt tuotteistamista välttämättömänä palvelujen yhtenäisten hintojen aikaansaamiseksi sekä kiirehtinyt tuotteistamisen tekemistä. Yhteistoimintalautakunta sisältää yhteistoimintalautakunnan hallinnon menot sekä kuntien antamat määrärahat Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän niille tuottamien sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän palvelujen hankintaan. Yhteistoimintalautakunta sisältää lisäksi Kauhajoen kaupungille 31.12.2008 mennessä syntyneet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön eläkemenoperusteiset menot sekä valtion kaupungille maksaman perustoimeentulotuen valtionosuuden ennakon, jonka kaupunki maksaa liikelaitoskuntayhtymälle maksuosuuksissaan. Vuonna 2011 eläkemenoperusteisiin menoihin haettiin 300 000 euron lisämääräraha. Yhteistoimintalautakunnan tuotot ja kulut sisältyvät Kauhajoen kaupungin talousarvioon. Kunnat maksavat maksuosuuksissaan yhteistoimintalautakunnalle ja edelleen Liikelaitoskuntayhtymälle peruspalveluihin varaamansa määrärahat sekä perustoimeentulotuen valtionosuuden. Lautakunnan hallinnon menot jaetaan kunnille asukasluvun suhteessa. Yhteistoimintalautakunnan hallinnosta säästyi 32.000 euroa, joka koostui pääosin asiantuntijapalveluista.

Tasekirja 2011 46 8.1.3 Sivistyslautakunta Päävastuualueen tuloskortti, Tilinpäätös 2011 Sivistyslautakunta PERUSTEHTÄVÄ Järjestää laadukkaat, monipuoliset ja kehittyvät sivistyspalvelut sekä tarjoaa mahdollisuuden elinikäiselle oppimiselle. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kaupungin palvelutoiminnan toimivuus ja alueellisen yhteistyön organisointi Kaupungin johtaminen, päätöksenteko ja henkilöstöpolitiikka Kuntatalouden tasapaino Konsernin toimintojen ohjaus Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus NÄKÖKULMA JA KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT STRATEGISET TA- VOITTEET 2011-2014 AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Palvelujen saatavuuden ja monipuolisuuden järjestäminen ajanmukaisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä 2. Lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen 1. Palvelutarjonnan vetovoimaisuus ja tarkoituksenmukainen kohdentaminen 2. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman jalkauttaminen 2.1 Oppilashuollon kehittäminen 1. Asiakastyytyväisyyskyselyt vastuualueittain vuorovuosin 3 vuoden kierrolla: 2011 syksyllä perusopetuksen alakoulut 1.2. Opetuksen seuranta raportoidaan lautakunnalle vuosittain 2. Palaute ja seuranta 2.1 Oppilashuoltostrategian valmistuminen 1. Kyselyt ja asiakaspalaute 1.2. Toteutetaan opetuksen seurantajär-jestelmää paikallisesti sovittuun tapaan. 1.3 Valtakunnallisiin arviointeihin osallistutaan tarvittaessa 2. Moniammatillinen yhteistyö 2.1 Oppilashuollon kehittämishanke 2.2 Nuorisotyön vahvistaminen 2.3 Päihdestrategian jalkauttaminen 2.4. Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen 2.3 Palaute ja seuranta 2.4. Uusien palvelujen syntyminen 2.2 Moniammatillinen yhteistyö 2.3 Päihdestrategian huomioiminen koulu- ja nuorisotyössä 2.4. Toteutetaan yhteistyössä kolmannen sektorin ja perhetyön kanssa 3. Harrastusmahdollisuuksien kehittäminen kaiken ikäisille 3. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen monipuolisuus ja rakenteellinen tarkoituksenmukaisuus 3. Liikunnan kehittämissuunnitelman valmistuminen 3.1. Nuorisostrategian aloittaminen 3.2. Kulttuuristrategian päivittäminen 3. Nuoriso- ja liikuntastrategian laatiminen Toteutuma 31.12.2011 1. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutettu perusopetuksen luokille 1-6, aamu-ja iltapäivätoiminnassa sekä päivähoidossa. Tulokset löytyvät ao. tuloskortista. 2. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen on osallistuttu moniammatillisessä yhteistyössä eri sektoreiden kanssa. Oppilashuollon suunnitelma on valmistunut. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut toteutuvat Perhetupa Soffassa. 3. Liikunnan kehittämissuunnitelma valmistunut ja hyväksytty valtuustossa 24.10.2011.

Tasekirja 2011 47 PROSESSIT 4. Päiväkotitoiminnan suunnittelutyöryhmän loppuraportin toimeenpano 4. Tarkoituksenmukaisen rakenteen luominen 4. Saadaanko prosessi alkuun 4. Ensimmäiset rakenteelliset muutokset 5. Sivistystoimen ja varhaiskasvatuksen strategian päivittäminen 5. Taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukainen esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen palvelurakenne. 5.1. Neuvottelut kansalaisopiston ja musiikkiopiston laajentamisesta jatkuvat. 5. Muutosten toteutuminen (on/ei) 5.1. Neuvottelujen toteutuminen 5. Strategian myötä toteutettavat rakenteelliset muutokset 5.1. Kauhajoen kaupunki on aloitteellinen 6. Verkostoituminen, verkosto-osaaminen sekä tieto ja viestintäteknologian hyödyntäminen 6. Teknologian hyödyntäminen opetuksessa ja asiakaspalvelussa 6.1. Koulujen verkostoituminen ja yhtenäinen perusopetus 6. Palaute 6.1 Esimiesten raportit osastopäällikölle 6. Verkko-opetus, interaktiivinen opetustaulu ja ajantasaiset ohjelmistot 6.1. Yhteiset kokoontumiset ja yhteistyö koulujen välillä 7. Monikulttuurisuus 6.2. Kansainvälisen toiminnan ylläpito 7. Maahanmuuttotaustaisten lasten ja nuorten integrointi 6.2. Kansainväliseen toimintaan osallistuneiden määrä, ulkomaisten vierailijoiden määrä 7. Maahanmuuttotaustaisten lasten määrä 6.2. Tuetaan ja kannustetaan kansainvälistymiseen resurssien mukaan. 7. Monikulttuurisuushanke ja sen toimenpiteet 7.1. Valmistava luokka (vähintään 3 oppilasta) Toteutuma 31.12.2011 4. Päivähoidon rakenneohjelma hyväksytty valtuustossa. Rakenneohjelman I-vaiheen päiväkodin suunnittelu on käynnistynyt 8.11.2011. 5. Musiikkiopiston yhdistymisselvitys valmistunut 21.9.2011.Kansalaisopiston yhdistymisselvitys jatkuu vuoden 2012 alkupuolelle. 6. Verkko-opetuksessa TelePresence-kokeilu lukiolla ja Panula-opistossa. 6.1 Sivistyksen johtoryhmä sekä yleissivistävät rehtorit ovat kokoontuneet säännöllisesti. 6.2 Kansainväliseen toimintaan osallistui Comenius-hankkeissa olleet Pukkilan koulun ja Kauhajoen koulukeskuksen 6 opettajaa. Comenius-hankkeet päättyivät kevätlukukauden 2011 lopussa. Lukio: Cernissä tammikuussa 2011 oli 11 lukiolaista tutustumassa hiukkasfysiikan laitokseen. Hollannissa huhtikuussa 19 lukiolaista vaihto-ohjelman puitteissa. Roomassa 3 lukiolaista huhtikuussa opintomatkalla. Ulkomaisia vierailijoita: Hollantilaisia toukokuussa 19 vastavierailulla, vaihto-oppilaita oli keväällä 4 ja syksyllä 4, entisiä vaihto-oppilaita elokuussa 3. 7. Maahanmuuttotaustaisten lasten määrä: kaksi perusopetuksessa, yksi lukiossa, kolme perusopetukseen valmistavassa opetuksessa esikoulussa ja yhdeksän päivähoidossa. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 8. Esimiesten hyvä strategisen johtamisen osaaminen 9. Yhtenäinen linja henkilöstökoulutukseen ja työhyvinvointi-toimintaan henkilöstöjaoston linjauksen mukaisesti 8. Johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus 9. Strategisesti tarkoituksenmukainen täydennyskoulutus 9.1. Tarvittava työnohjaus ja työhyvinvointitoiminta 8. Kehityskeskustelut 100 % 9. Yhtenäinen ohjeistus tehty (on/ei) 9.1. Kysely tehty (on/ei) 8. Kehityskeskustelut käydään henkilöstölle soveltuvin menetelmin 8.1 Esimiesten täydennyskoulutus 9. Järjestetään strategian mukaista työhyvinvointitoimintaa resurssien mukaan. 9.1. Työtyytyväisyyskyselyt tarvittaessa

Tasekirja 2011 48 Toteutuma 31.12.2011 8. Vastuualueen esimiesten kanssa pidetyt kehityskeskustelut 100 % 9. Yhtenäistä ohjeistusta ei ole saatu henkilöstöjaostosta 9.1 Sivistysosasto osallistui koko kaupungin työhyvinvointikyselyyn marraskuussa. TALOUS 10. Kustannustehokkuus opetuksen ja palvelujen järjestämisessä 10. Palvelurakenteen jatkuva tarkastelu 10. Raportointi osavuosikatsausten yhteydessä 10. Resurssien tarkoituksenmukainen kohdennus 11. Realistinen budjetointi, talouden hallinta ja budjetissa pysyminen 11. Taloudellisen tilanteen aktiivinen tarkastelu ja muutoksiin reagointi 11.1 Kustannusrakenteiden analysointi ja vertailu 11. Raportointi osavuosikatsausten yhteydessä 11.1 Raportointi 11. Käyttösuunnitelman tarkistukset tarvittaessa 11.1. Kustannus-laskennat tarvittaessa 12. Tulopohjan varmistaminen 12. Tarkoituksenmukainen palvelujen hinnoittelu 12. Tulojen osuus toimintakatteesta 12. Tulorahoituksen mustien aukkojen etsiminen 13. Ulkopuolisen kehittämisrahoituksen hankkiminen 13. Perustoiminnan kehittäminen ulkopuolisella rahoituksella 13. Rahoitusta saaneiden hankkeiden määrä 13. Hankkeita hyödynnetään kehittämistyössä Toteutuma 31.12.2011 10. Raportointi tehdään. 11. Raportointi tehdään 11.1 Kustannuslaskentaa tehdään jatkuvasti 12. Tulojen osuus toimintakatteesta 8,72 % 13. Opetushallituksen hankerahoitukset perusopetuksen hankkeille yhteensä 131.209,79 euroa, josta 1.1. - 31.8.2011 projektitulot olivat 8.087,10 euroa (Artistit apuna kulttuurielämän elävöittämisessä 2.325,10 euroa). OKM:n tehostettu nuorisotyö -hankerahoitus nuoriso- ja liikuntapalveluissa 130.000 euroa. Ulkoiset ja sisäiset yhteensä: Hallinto ja tukitoiminnot: Toimintatuotot 87,3 %, toimintakulut 112,4 %, toimintakate 118,3 % Varhaiskasvatus: Toimintatuotot 103,3 % toimintakulut 100,5 %, toimintakate 100,1 % Perusopetus, alakoulut: Toimintatuotot -100 %, toimintakulut 104,2 %, toimintakate 10,7 % Yhteiskoulu: Toimintatuotot 318,5 % toimintakulut 103,9 %, toimintakate 103,4 % Erityisopetus: Toimintatuotot -100 %, toimintakulut 91,4 %, toimintakate 82,5 % Lukiokoulutus: Toimintatuotot 80,8 % toimintakulut 87,4 %, toimintakate 88,1 % Kansalaisopisto: Toimintatuotot 106,5 % toimintakulut 115,0 %, toimintakate 118,0 %. Panula-opisto ja yleinen kulttuuritoimi: Toimintatuotot 100,4 % toimintakulut 100,9 %, toimintakate 101,2 % Kirjasto- ja tietopalvelut: Toimintatuotot 39,2 % toimintakulut 95,3 %, toimintakate 100,9 % Nuoriso- ja liikuntapalvelut: Vastuualueen toimintatuotot 152,6 % toimintakulut 108,7 %, toimintakate 100,2 % Sivistystoimi kokonaisuutena Toimintatuotot 117,4 % toimintakulut 101,2 %, toimintakate 99,9 %

Tasekirja 2011 49 Vastuualue: Päävastuualueen esimies: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Markku Viitasaari SIVISTYSLAUTAKUNTA Muutos % Muutos TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TA+muutos TP 2011 TP 2010 TP 2010 2010 2011 muutos 2011 TP 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT + Ulkoiset tuotot 2 088 976 1 907 775 1 907 775 2 238 950 7 % 149 973,9 +Sisäiset tuotot 18 202 15 260 15 260 19 365 6 % 1 163,5 TUOTOT yhteensä 2 107 178 1 923 035 0 1 923 035 2 258 315 7 % 151 137,4 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0,0 TOIMINTAKULUT 0,0 -Ulkoiset kulut -21 427 984-21 300 090-21 300 090-21 428 367 0 % -382,1 -Sisäiset kulut -5 217 634-5 268 988 1 017 740-4 251 248-4 440 863-15 % 776 771,1 KULUT yhteensä -26 645 619-26 569 078 1 017 740-25 551 338-25 869 230-3 % 776 389,0 TOIMINTAKATE (SITOVA) -24 538 441-24 646 043 1 017 740-23 628 303-23 610 914-4 % 927 526,4 - Poistot -260 547-242 970 117 672-125 298-1 410 300 441 % -1 149 752,9 LASKENNALLISET ERÄT -511 232-336 326-336 326-615 945 20 % -104 713,0 TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ -25 310 219-25 225 339 1 135 412-24 089 927-25 637 159 1 % -326 939,5 Toiminnan laajuus Tavoite TP 2010 TA 2011 TP 2011 Päivähoitolasten määrä - oma toiminta 381 400 408 - kaupunkilisä 74 80 84 Esiopetuksen oppilasmäärä 154 135 136 Apip-toimintaan osallistuvien lukumäärä 144 135 148 Perusopetuksen 1-6-vuosiluokkien oppilasmäärä 867 866 861 Perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärä 507 511 501 Erityisopetuksen oppilasmäärä 91 80 88 Lukion opiskelijat 211 200 188 Kahden tutkinnon opiskelijat aikuislinjalla 66 50 39 Aikuisopiskelijat aikuislinjalla 3 0 0 Kulttuuritoimen rahoittamat tilaisuuksien kävijämäärät 10 595 9 600 10 325 Kansalaisopiston opetustunnit 8 233 8 698 8173 Panula-opiston opetustunnit 7 378 9100 7610 Kirjaston lainaukset Kirjaston aukiolot (h) 298 795 3 365 310 000 3 420 298 883 3139 Nuorisotalon kävijät 29 795 28 000 25 115 Virkku-uimalan kävijät 65 233 70 000 65 682 Virkku-urheilutalon kävijät 44 319 45 000 43 681 Virkku, uimala-urheilutalon kävijät yhteensä 109 552 115 000 109 363 Ampumatilan kävijät 1 500 1 450 1 650

Tasekirja 2011 50 8.1.3.1 Varhaiskasvatusjohtokunta Varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti PERUSTEHTÄVÄ Perheen tarpeiden ja lapsen edunmukaisten varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kaupungin palvelutoiminnan toimivuus ja alueellisen yhteistyön organisointi Kaupungin johtaminen, päätöksenteko ja henkilöstöpolitiikka Kuntatalouden tasapaino Konsernin toimintojen ohjaus Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus NÄKÖKULMA JA KRIITTISET ME- NESTYSTEKIJÄT STRATEGISET TAVOITTEET 2011-2014 AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOIMENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Laadukkaiden, luotettavien ja monipuolisten varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen: päivähoito, esiopetus, aamuja iltapäivätoiminta, varhainen ja erityinen tuki sekä lasten hoidon tuki (kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki). 1.1. Vastataan tarpeeseen ja tarjotaan lapsen kehitystason mukainen, laadukas palvelu ja toimintaympäristö. 1.1.Hyvä asiakastyytyväisyys (4). 1.2. Uusien palvelujen syntyminen (on/ei). 1.1.Toteutetaan asiakaspalaute -kyselyt aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja päivähoidossa. 1.2. Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen yhteistyössä kolmannen sektorin ja perhetyön kanssa. 1.3. Järjestetään tarvittavat varhaisen ja erityisen tuen sekä erityisopetuksen palvelut. 1.3. Varhainen ja erityinen tuki toteutuu. Tuen tarpeeseen vastattu (100%) 1.3. Erityislastentarhan opettajan toimet on täytetty sekä riittävä määrä päiväkotipaikkoja erityistä tukea tarvitsevien lasten kuntouttamiseen. Filppulan yksi päiväkotiryhmä muutetaan integroiduksi erityisryhmäksi. Toteutuma 31.12.2011; avainmittarit 1. Asiakastyytyväisyyskyselyt on toteutettu. Aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelujen osalta vanhemmat ja lapset olivat erittäin tyytyväisiä Kauhajoen aamu- ja iltapäivätoimintaan: aikuisten kyselyn keskiarvo 4,1 asteikolla 1-5 sekä lasten kyselyn keskiarvo 2,8 asteikolla 1-3. 229 päivähoidossa olevan lapsen vanhemmalle suunnatussa asiakastyytyväisyyskyselyssä saatiin niin ikään hyvät tulokset. Vastausten keskiarvo oli 2,98 asteikolla 1-4. Huonoimman arvosanan (2,08) sai poliittisten päättäjien asenne päivähoitoa kohtaan. Parhaat arvosanat (3,67) tulivat päivähoitopaikan laatua ja sisältöä koskevista kysymyksistä. 2. Perhetupa Soffan (avoin päiväkoti) toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Toiminnassa ovat aktiivisesti mukana kolmannen sektorin edustajat sekä neuvolan perhetyö. 3. Integroitu erityisryhmä on aloittanut toimintansa Filppulan päiväkodissa. Toisen kiertävän erityislastentarhanopettajan toimen haltijan siirtyessä ko. integroidun erityisryhmän lastentarhanopettajaksi, ei tätä kelton virkaa ole saatu vakituisesti täytettyä eikä varhaisen ja erityisen tuen tarpeeseen ole voitu 100%:sti vastata. Rekrytointiongelma on valtakunnallinen. PROSESSIT 2. Varhaiskasvatuspalvelujen rakenteellinen muutosprosessi osana 2. Kustannustehokas ja laadukas päivähoito-, esiopetus- sekä aamu- ja 2. Rakennemuutostyö on aloitettu (on/ei). 2. Aloitetaan päivähoidon rakenteellinen muutostyö hyväksytyn rakenne-

Tasekirja 2011 51 sivistysosaston palveluverkkokokonaisuutta. iltapäivätoiminnan järjestelmät. 2.1. Esiopetusverkko on tarkoituksenmukainen (on/ei). muutosmallin mukaisesti. 2.1. Tarkastellaan esiopetus-verkon tarkoituksenmukaisuus huomioiden lukuvuoden 2011-2012 pienentynyt esioppilasmäärä sekä tulevien vuosien ennusteet. 2.2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan paikat on määritelty (on/ei). 2.2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan laajuutta tarkastellaan suhteutettuna toimitiloihin, henkilöstömäärään ja taloudentasapainottamiseen. 3. Varhaiskasvatuksen, LLKY:n ja perusopetuksen palvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi. 3. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja LLKY:n rajapintojen palveluihin ja työkäytäntöihin toimiva malli. 3. Kehittämistyö on aloitettu (on/ei). 3. Kehittämistyötä toteutetaan Selevä Palettihankkeessa. 3.2. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumo. 3.3. Varhaisen puuttumisen ja tuen vaikutus ongelmien, erityisen tuen/opetuksen ja lastensuojelun ennaltaehkäisyyn. 4. Verkostoituminen sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen 4. Teknologian hyödyntäminen opetuksessa ja asiakaspalvelussa 4. Asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys. 4. Sähköisen asioinnin vahvistaminen: Muksunetti atk-sovellus yhdeksi välineeksi vanhempien kanssa käytävään kasvatuskumppanuuteen. 4.1. Yhteiset kokoontumiset ja yhteistyö eri toiminta-muotojen sisällä ja välillä 5. Eri kulttuuritaustaiset lasten kasvu, kehitys ja oppiminen 5. Eri kulttuuritaustaisille lapsille turvallinen ja oppimista tukeva varhaiskasvatuspalvelu 5. Eri kulttuuritaustaisten lasten määrä. 5. Perusopetuksen monikulttuurisuus -hankeen hyödyntäminen ja sen toimenpiteet 5.1. Riittävä määrä päiväkotipaikkoja lasten integroitumiseen sekä resurssit kielen oppimisen tukemiseen. 6. Seutu- ja maakunnallinen yhteistyö. 6. Yhteisten toimintamallien suunnittelu ja luominen. 6. Yhteistyötä toteutettu (on/ei). 6. Yhteisten toimintakulttuurien luominen, koulutusten järjestäminen ja yhteisten hankkeiden toteuttaminen.

Tasekirja 2011 52 Toteutuma 31.12.2011; avainmittarit 2. Päivähoidon rakennemuutos on hyväksytty. Uuden Äijälän päiväkodin suunnittelu saatiin loppusuoralle vuoden vaihteeseen mennessä. Päiväkoti Saturepun toiminta on muutettu perhepäivähoidossa olevien lasten varahoitopäiväkodiksi 1.8.2011 lukien. Esiopetusverkon sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja laajuutta on tarkasteltu uutta toimintakautta aloitettaessa. Toimintaa tarjotaan nykyään koulujen yhteydessä olevissa esiopetus sekä aamu- ja iltapäiväyksiköissä. 3. Lapsiperheiden palvelujen kehittämistyötä toteutettiin Selevä paletti hankkeessa. Hanke päättyi 31.10.2011. Sen tuloksena syntyi eri palvelusektorit kokoava Suupohjan lapsiperheiden palvelupaletti, jossa painopiste on vanhemmuutta, vertaisuutta ja kasvatuskumppanuutta vahvistavissa palveluissa. 4. Esioppilaat on liitetty koulujen Wilma -viestintäohjelmaan. Muksunetti atk-sovelluksen hankinta siirrettiin seuraavaan vuoteen päivähoidossa tapahtuvien muutosten vuoksi. 5. S2-kielen opetusta toteutettu varhaiskasvatuksessa oleville maahanmuuttolapsille varhaisena tukena. Päivähoidossa on ollut 1.8.11 alkaneella kaudella yhdeksän ja esiopetuksessa kolme ulkomaalais-taustaista lasta. Henkilöstö on osallistunut perusopetuksen monikulttuurisuus hankkeen koulutuksiin, erityisvarhaiskasvatukseen sekä S2-kielen opetukseen on hankittu materiaalia sekä on osallistuttu maahanmuuttajalapsen varhaiskasvatus- ja esiopetuspolun kuvaamiseen. 6. Seutu- ja maakunnallista yhteistyötä on toteutettu osallistumalla yhteisiin tapaamisiin työn kehittämiseksi. JOHTAMINEN / HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 7. Uusi osavastuualuejako 7. Osavastuualueen esimiesten toimenkuvan selkeyttäminen sekä henkilöstö- ja pedagogisen johtamisen vahvistaminen. 7. Organisaatiomuutoksen palaute (työtyytyväisyys ja työssä jaksaminen). 7. Otetaan käyttöön uusi osavastuualuejako. Toimenpiteet: siirretään sivistysosaston sisäisenä siirtona vastuualueelle ½ toimistosihteeri, yksi alueesimies muutetaan, neljä lastentarhanopettajan tointa vastaavan lastentarhanopettajan toimeksi. 8. Ajanmukainen ja asiantunteva henkilöstö sekä henkilöstön hyvä koulutus ja työhyvinvointi. 8. Ammattitaidon ylläpitäminen ja varhaiskasvatuksen suuntauksiin perehdyttäminen sekä täydennyskoulutus-velvoitteen toteuttaminen. 8. Täydennyskoulutusta järjestetty ja täydennyskoulutusvelvoite toteutettu(kyllä/ei). 8.1. Koulutuksien suunnittelu ja toteutus tehdään koulutustyöryhmässä. 8.2. Koulutuskorttien käyttö ja seuranta sekä koulutussuunnitelmien toteuttaminen. 9. Esimiesten hyvä strategisen johtamisen osaaminen. 9. Johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus 9. Kehityskeskustelut käyty (100%) 9. Kehityskeskustelut käydään henkilöstölle soveltuvin menetelmin. 9.1. Esimiesten täydennyskoulutus 10. Ammattitaitoisen ja pysyvän vk-henkilöstön rekrytointi. 10. Monipuolisten ja ammattitaitoisten varhaiskasvatuspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen 10. Rekrytoinnissa onnistuttu (on/ei). 10.1. Perhepäivähoitomuodon kehittäminen ammatin jatkuvuuden ja hoitopaikkojen turvaamiseksi. 10.2. Ammattitutkinnot ja oppisopimus-koulutukset. 10.3. Sijaisrekisterin kehittäminen ja ylläpito.

Tasekirja 2011 53 Toteutuma 31.12.2011; avainmittarit 7. Vastuualueen uusi organisaatio on lähtenyt hyvin käyntiin ja osoittautunut toimivaksi. Yksi alue-esimiehen virka on muutettu varhaiskasvatuksen asiantuntijatehtäväksi. Neljä lastentarhanopettajan tointa on muutettu vastaavan lastentarhanopettajan toimiksi. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on osallistunut koko kaupungin henkilöstölle suunnattuun henkilöstökyselyyn. 8. Täydennyskoulutusta on järjestetty koulutusvelvoitteen mukaisesti. 9. Kehityskeskusteluja on käyty lähes 100%. Esimiesten täydennyskoulutus on toteutunut. 10. Perhepäivähoitajien rekrytoinnissa on onnistuttu. Pph:n ammattitutkintoa suorittaa oppisopimuksella neljä uutta hoitajaa sekä yksi hoitaja omaehtoisesti. Sijaisrekisterin käytettävyyttä on parannettu. TALOUS 11. Realistinen budjetti ja kustannustehokkuus. 11. Todelliset lakisääteiset menot ja tulot sekä kustannustehokas ja laadukas palvelujärjestelmä. 11. Kustannuslaskelmaa ja vertailua hyödynnetty palvelurakennemuutoksessa (on/ei). 11. Toteutetaan kustannusvertailua paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. 12. Talouden hallinta. 12. Taloudellisen tilanteen jatkuva seuranta ja muutoksiin reagointi. 12. Taloutta seurattu ja reagoitu (on/ei). 12. Raportointi osavuosikatsauksen yhteydessä. 12.1. Käyttösuunnitelman tarkistaminen tarvittaessa. Toteutuma 31.12.2011; avainmittarit 13. Vertikal Oy:n toteuttamaa kustannuslaskelmaa ja -vertailua on hyödynnetty päivähoidon palvelurakenteen muutosprosessissa. 14. Talouden seurantaa on toteutettu kuukausittain päävastuualueella ja osavastuualueella. Varhaiskasvatuksen vastuualueella toiminta kokonaisuudessaan on toteutunut talousarvion mukaisesti. Maksutuottoja varhaiskasvatuksessa kertyi budjetoitua enemmän. Osavastuualueittain talousarvio toteutui seuraavasti: Varhaiskasvatuksen hallinnossa ta alittui reilusti. Perhepäivähoidon kustannukset alittuivat hieman, mutta perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalainsäädännön piiriin 1.8.2011 lukien on aiheuttanut lisäkustannuksia, jotka näkyvät varahoitopäiväkoti Saturepun kustannusten ylittymisenä. Päiväkotien ta ylittyi jonkun verran. Suurimpana syynä pph:n varahoitopäiväkoti Saturepun ylitykset sekä Aron päiväkodin osalta Äijössä kiinteistöön liittyvien kulujen kohdistuminen pelkästään Vekaroiden toimintaan sekä Vekaroiden pitkästä aukioloajasta johtuvat budjetoitua suuremmat henkilöstökulut. Toteutumaa kompensoi Filppulan päiväkodin toimintakate, joka johtui siitä että ta:oon kirjattu 21 lapsen ryhmä on toteutunut 12 lapsen ryhmänä ja erityistä tukea tarvitsevia lapsia on ollut arvioitua vähemmän. Ryhmäperhepäivähoidossa ylityksiä aiheuttivat ta isommista lapsiryhmistä aiheutuneet korkeammat henkilöstökulut. Muissa päivähoitomuodoissa reippaan ylityksen aiheutti yksityinen päivähoito, jossa palvelua on ostettu enemmän kuin ta oli varattu. Esiopetuksessa ylitykset syntyivät arvioitua isompina henkilöstö- ja palvelujen ostokuluina Yrjänäisessä sekä Äijössä. Esiopetuksessa toteutui yksi ryhmä enemmän kuin oli arvioitu. Kokonaistilannetta kompensoi Kainaston ja Lustilan toimintakulujen alittuminen. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa ta toteutui erittäin hyvin. Toiminnan laajuus Toiminnallinen ja määrällinen tavoite TP 2010 TA 2011 Toteuma 31.8.2011 Toteuma 31.12.2011 Päivähoitolasten määrä - oma toiminta 390 400 360 408 - kaupunkilisä 84 80 80 84 Esiopetuksen oppilasmäärä 171 135 136 136 Apip -toimintaan osallistuvien lukumäärä 150 135 146 148 Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö 31.12.2011 135 137,5

Tasekirja 2011 54 8.1.3.2 Nuoriso- ja liikuntapalvelut Vapaa-aikatoimenjohtaja Paula Kallionpää PERUSTEHTÄVÄ Tuottaa ja kehittää sidosryhmien kanssa laadukkaita ja monipuolisia nuoriso- ja liikuntapalveluita sekä huolehtia nuorten elinolojen kehittämisestä. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kaupungin palvelutoiminnan toimivuus ja alueellisen yhteistyön organisointi Kaupungin johtaminen, päätöksenteko ja henkilöstöpolitiikka Kuntatalouden tasapaino Konsernin toimintojen ohjaus Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus NÄKÖKULMA JA KRIITTI- SET MENESTYSTEKIJÄT ASIAKKAAT 1. Monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tasaarvoinen saatavuus 2. Viihtyisä ja turvallinen toimintaympäristö 3. Tasapainoisen kasvun ja kehityksen edistäminen STRATEGISET TA- VOITTEET 2011-2014 1. Kaupungin vetovoimatekijä 1.1 Vetovoimaiset nuorisoja liikuntapalvelut ja niistä tiedottaminen 1.2 Toimivat ja oikein kohdennetut palvelut 1.3.1. Kauhajoen kaupungin liikuntastrategia, liikunnan kehittämissuunnitelma v.2020, käytössä v.2011 -, erityisliikunnan toimintasuunnitelma osaksi liikunnan kehittämissuunnitelmaa 1.3.2. Kauhajoen kaupungin nuorisotyön strategian käynnistäminen, nuorisotyön kehittämissuunnitelma v.2020, erityisnuorisotyön toimintasuunnitelma osaksi nuorisotyön kehittämissuunnitelmaa 2. Säännöllinen hoito ja seuranta 2.1 Koulutus 2.2 Asiakirjat (turvallisuusasiakirjat, säännökset, lait) 3. Toimiva yhteistyö poikkihallinnollisesti ja moniammatillisesti AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 1. Kävijöitä/v, tapahtumat/v, kävijät/tapahtuma 1.1 Asiakaspalaute ja elämän tuomat muutokset 1.2 Pysyvät asiakassuhteet 1.3.1 Kirjalliset tuotokset työvälineeksi, ohjausryhmä ja työryhmät: 1. Terveyttä edistävä liikunta, 2. Liikuntaympäristöt ja olosuhteet, 3. Nuoriso- ja kilpaurheilu. 1.3.2. Valmisteleva työryhmä ja ohjausryhmä 2. Seurantatulokset 2.1 Koulutusmateriaalin päivittäminen 2.2 Asiakirjojen päivittäminen 3. Strategian mukainen toimintamalli OPERATIIVISET TOIMENPITEET / KEINOT 1. Palveluiden tuotteistaminen ja asiakaskyselyt, tilastointi, asiakkaiden sitouttaminen 1.1 Oikea reagointi muutokseen, yhteistyö (kolmas sektori) 1.1.1 Monipuolinen tiedottaminen 1.2 Säännöllinen seuranta ja materiaalin päivitys 1.3.1. Liikunnan kehittämissuunnitelman hyväksyminen osaksi kaupungin strategiaa 1.3.2. Perusselvitykset ja työryhmän kokoaminen (Nuorisopalvelut ja Tehostettu nuorisotyö) 2. Seurantaraportit 2.1 Epäkohtiin puuttuminen ja niiden korjaaminen 2.2 Edunvalvonta ja toiminta-ympäristön kehittäminen 3. Poikkihallinnollinen suunnittelu, toteutus ja seuranta 3.1 Jatketaan tehtyä

Tasekirja 2011 55 3.1 Lasten ja nuorten hyvinvointi työtä, huomioidaan ehkäisevän päihdetyön strategia sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma nuorisotyössä 4. Hyvä yhteistyö sidosryhmien kanssa 4. Toimiva ja vuorovaikutteinen yhteistyö 4. Tavoitteellinen osallistuminen 4. Toteutus arkipäivän työssä ja yhteishankkeissa 4.1 Avustukset jakoperusteiden mukaan 4.2 Yhteinen koulutus 4.3 Osallistuva kuntalainen 5. Kehittyvä kansainvälinen toiminta 5. Kansainvälisen toiminnan ylläpitäminen ja lisääminen 5. Tasavertaisuus, suvaitsevaisuus ja monipuolisuus 5. Kv -toiminnan toimintasuunnitelma, yhteyksien ja valmiuksien parantaminen 5.1 Yhteistyö Saksan Main-Tauberin alueen kanssa 5.2 Nuorten kv -työleiri, Allianssi ry / Kyläyhdistykset 5.3 EVS -nuoren työllistäminen Toteutuma 31.12.2011 1. Liikunnan kehittämissuunnitelma lausunnolla Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, LLKY, johtokunnassa 30.5.2011, nuoriso- ja liikuntajohtokunnassa 7.7.2011, sivistyslautakunnassa 24.8.2011, teknisessä lautakunnassa 27.9.2011, kaupunginhallituksessa 17.10.2011 ja kaupunginvaltuustossa 24.10.2011. Liikunta ja Vapaa-lehdet: 1/2011, kesätoiminnasta kertova (vk21), syysnumero 2/2011 (vk41). Tilastointia ja asiakaspalautetta kerätty. Ulkoliikunta-alueiden kesän käyttövuorot jaettiin. Toimintaa on ollut runsaasti sekä monipuolisesti ulkokentillä ja viheriöillä vapaa-aikakeskuksessa. Kauhajoen kaupungin koulujen liikuntasalien ja muiden tilojen käytöstä perittävät maksut hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 30.5.2011, tarkennuksella 10.10.2011. Liikuntasalivuorot/käyttömaksut käyttöön 5.9.2011 alkaen, sähköinen tilavarausjärjestelmä (Neviso Oy). Virkun ja nuorisotalo Räimiskän käyttövuorot kaudelle 2011-2012. Toimittu toiminta- ja käyttösuunnitelmien mukaisesti. Nuorisotalo Räimiskän 20 ja nuorisovaltuuston 10 -vuotisjuhla 11.6.2011. Juhlassa esiintyi mm. punk-yhtye Klamydia. Kesällä tehostettiin toimintaa nuoriso- ja liikuntapalveluissa. Suosittu RämäPark nuorisotalon viheralueella keräsi paljon nuoria skeittaajia aina loppuvuoden pakkasiin saakka. RämäPark varustettiin turvamääräysten mukaisesti suoja-aidalla ja ohjeistuksella. Nuorisotalon avoimien ovien kävijät kaksinkertaistuivat. Nuorisotyön kehittämissuunnitelman valmistelu on siirretty v.2012. Lasten oman Talotoimikunnan perustaminen siirretty harkittavaksi tulevaisuudessa. Walkers nuorisokahvilatoiminta: 25 / 899. 2. Trimmi, Virkun henkilökunnan turvallisuuskoulutus, 19.5.2011. Koulutuspäivään osallistui myös muuta nuorisoja liikuntapalveluiden henkilöstöä. Virkun huoltokuukausi 9. - 29.5.2011 (uimala kiinni ja urheilutalo avoinna). Virkussa ja Räimiskällä erikseen päätetyt kesän aukioloajat. Tarve kameravalvontaan on vapaa-aikakeskuksen alueella ja Sotkan ulkoilu- ja urheilukeskuksessa. Asiaan tulee palata pikimmiten. Virkun kameravalvonta uudistettiin. Bänditalo Peltomaata on kohennettu ja markkinoitu bänditoimintaan. Sähköinen tilavarausjärjestelmä vahvistuu Virkun ja nuorisotalon osalta v.2012 aikana. 3. Tehostettua nuorisotyötä jatkettiin OKM:n erityisavustuksen 130.000 avulla 1.3. - 31.12.2011. Vuoden alusta 28.2.2011 saakka käytettiin v.2010 erityisavustuksen määrärahaa. Nuoriso- ja liikuntajohtokunta antoi lausunnon 7.7.2011 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (LLKY) laatimasta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta. Suupohjan alueen ehkäisevän päihdestrategian koulu- ja nuorisotyöhön 2009-2012 mukaisesti järjestettiin moniammatillisesti iso ehkäisevän päihdetyön tapahtuma, PP-Talo vol III 5-9 luokkalaisille sekä lukiolaisille ja ammattikoululaisille 11.11.2011, mm. Haloo Helsinki nuorisobändi. 4. IceSkatingTour-11 Filppulan koulu, yleisluistelujää 18.1.2011. Jumppasunnuntai 23.11.2011 (60). Kauhajokihiihdot 2011: 36. Kauha-Hiihto 20.2 (360), 12. Hyyppä-hiihto 6.3 (250), Nummijärvi-hiihto jäi väliin. Säpinää Rinteessä-erityisryhmien laskettelupäivä yhteistyössä Sotkan Rinteiden, kehitysvammaisten tuki ry:n ja Koulutuskeskus Sedu:n kanssa (90). Osallistujamääriltään merkittävimmät yhteistyötapahtumat, lasten ja nuorten valtakunnalliset Kauhajoen Karhun järjestämät jalkapalloturnaukset, keräsivät Kauhajoelle ennätysmäärät joukkueita ja osallistujia: 31. Kauhajoki Cup 17. - 19.6; 110 joukkuetta / 2 200 osallistujaa, 14. Messu Cup 3. - 4.9 (Kauhajoen Ruokamessujen oheistapahtuma); 124 / 2 480. Soveltavan liikunnan aluetapahtuma Kauhajoella, Virkussa 10.9.2011. Oltiin mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa LLKY/Potku-hankkeen kanssa yhteistyössä hyvinvointiteemapäivä - Pirä ittestäs huolta (ravinto, liikunta, muu terveys ja vapaa-aika) tapahtumaa Kauhajoella 29.10.2011. Nuorten viikkojen tapahtumat, viikot 41-43. Nukute työryhmä (moniammatilli-

Tasekirja 2011 56 nen) on kokoontunut nuorisopalveluiden koordinoimana noin kerran kuukaudessa. Suupohjan alueen nuorisotyöntekijät ovat kokoontuneet noin kerran kuukaudessa. Etelä-Pohjanmaan virkistysuimaloista vastaavat kokoontuneet kaksi kertaa. Verkostolla tavoitellaan yhteistä näkemystä mm. ongelmatilanteisiin, markkinointiin, aukioloaikoihin, taksoihin ja toimintaan. PLU:n kanssa yhteistyöllä suunniteltu v.2012 PlayCity FunGoa. Nuoriso- ja liikuntajohtokunta jakoi avustusten jakoperusteiden mukaan liikunta- ja nuorisojärjestöjen perusavustukset, kohde- ja erityisavustukset. Liikunnan kehittämissuunnitelman mukaan: 2.valmentajafoorumi Kauhajoella 15.11.2011. 5. Kv -yhteyksiä on ylläpidetty. Nuorten työleiriä (Allianssi) ei järjestetty. Suunniteltu uutta tapahtumaa, kohderyhmänä alakoulut 5-6 luokat: European Youth Camp kansainvälisyyskasvatusta liikunnan ja kulttuurin avulla. Haettu yhteistyötahoja Virosta, Ruotsista ja Saksasta. Hanketta suunnitellaan syyslukukaudelle 2012. Oltu mukana järjestämässä kv-huippukoripalloturnausta Kauhajoella 10. - 11.9.2011. Kauhajoen Karhun korisliigajoukkueen kutsumana joukkueet Ruotsin Luulajasta (LF Basket Luulaja) ja Saksan Weissenfelsin (Mitteldeutcher BC) kaupungeista. Turnaukseen osallistui myös viime vuoden SM-joukkue Tampereen Pyrintö. Tapahtuma lujitti kv-yhteistyötä em. seurojen kautta, joka tulevaisuudessa mahdollistaisi laajamittaisen nuoriso- ja muun yhteistyön. EVS vapaaehtoinen kreikkalainen Andreas Karadakis saapui Kauhajoelle 1.10.2011. PROSESSIT 6. Laadukkaiden nuoriso- ja liikuntapalveluiden tuottaminen tasaarvoisesti 6. Ydinprosessin kohdentaminen 6. Kehittämissuunnitelmat ja päivittäminen, toiminta suunnitelmien mukaan 6. Palveluiden kehittäminen resurssien mukaan 6.1 Painopistealueet määritellään kehittämissuunnitelmissa 6.2. Sähköiseen ajanvarausjärjestelmään varautuminen 7. Verkostoituminen alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti 7. Hyvä verkostoyhteistyö 7. Toimiva ja kehittyvä verkostoyhteistyö 7.1 Palaute 7. Pohjana nykyinen verkosto 8. Lasten- ja nuorten elinolojen parantaminen 8. Lapsi- ja nuorisotoiminnan kehittäminen 8.1 Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuudet 8.2 NuKuTe -työryhmä 8. Moniammatillinen yhteistyö, nuorisopoliittinen ohjelma ja strategia 8.2 Kokoontumiset, yhteiset toiminnot, ryhmän jäsenet 8. Toimintamallien toteuttaminen 8.1.1 Lasten vaikuttajaryhmät 8.1.2 Nuorten omat vaikuttajaryhmät 8.2 NuKuTe-työryhmä pysyväksi toiminnaksi 9. Jälkihoidon jatkuminen tehostetussa nuorisotyössä 9. Tehostettu nuorisotyö 9.1 Ehkäisevä ja etsivä nuorisotyö 9.1.1. Kehittyvä yhteistyö 9.1.2. Tukena koulutyössä 9.1.3. Netari toiminta 9.1.4. Ehkäisevä päihdetyö 9.1.5. Walkers -toiminta 9.2 Korjaava nuorisotyö 9. Tehostettu nuorisotyö 9.1.1. Kokoontumiset, osallistujat 9.1.2. Osallistumiset 9.1.3. Kerrat, asiakkuudet 9.1.4. Yhteistyö, tapahtumat, osallistujat 9.1.5. Kerrat, kävijät 9.2 Tapahtumat ja osallistumiset 9. Koulusurmien jälkihoito ja seuranta, resurssien säilyttäminen 9.1.1. NuKuTe työryhmä, hajaasutusalueet, kolmas sektori 9.1.2. Välituntitoiminta, pienryh-mätoiminta, koululuokkien ryhmäytykset 9.1.3. Netari verkkonuorisotyö (yhteissopimus v. 2009 alussa), muu sosiaalisen median käyttö 9.1.4. Suupohjan alueen v.2009-2011 koulu- ja nuorisotyön ehkäisevän päihdetyön strategia 9.1.5. Yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen Kauhajoen seurakunnan kanssa 9.2 Kohdekoulun tuke-

Tasekirja 2011 57 minen mm. liikuntasetelit ja ohjattuja toimintapäiviä tarpeen mukaan Toteutuma 31.12.2011 6. Toimittu nuoriso- ja liikuntapalveluiden toimintasuunnitelmien mukaan. Huomioitu toimintaa suunnitellessa eri kehittämissuunnitelmat. Resurssointia auttanut Tehostetun nuorisotyön projekti, joka päättyi vuoden 2011 lopussa (1.10.2008 31.12.2011). Nuoriso- ja liikuntajohtokunta hyväksyi (7.7.2011 31) liikuntapalveluiden erityisryhmien liikuntakortin perusteet, ohjeistuksen, hakemuslomakkeen asiavalmistelun ja maksut. Kortti myönnetään puoleksi vuodeksi tai vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen hakemus tulee uusia. Lokakuulla käyttöön otettua korttia on myönnetty 18, yksi hylätty. Liikuntapalveluiden ohjaustoiminta aikuisille oli suurimmaksi osaksi kesätauolla. Kesän uimakoulut jaettiin tavoitteeltaan kahdeksaan uimaopetusryhmään, jotka olivat viikon mittaisia kursseja 6.6. 5.8. lapsille (310 lasta), mutta myös kurssi aikuisille (8). Koulujen kerhotoimintaa on aktivoitu sekä suunniteltu välkkärikoulutusta. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden koordinoimat lasten kesäleirit 1 ja 2 luokkalaisille: 13. - 16.6 ja 27. - 30.6. Nuorisotalon viheralueen Skeittipuisto Rämä Park sai toimintasäännöt nuorisovaltuuston ja nuorisopalveluiden toimesta. Nuorten toivoma Rämä Parkin laajennus suunniteltiin ja toteutettiin turvamääräysten mukaan. Liikuntatilojen ja muiden tilojen sekä alueiden käytön sähköinen tilavarausjärjestelmäohjelmisto otettiin käyttöön elokuulla (Neviso Oy / vs.kehityspäällikön viranhaltijapäätös 12.4.2011 12). Ulkoliikunta-alueiden hoidossa, lähinnä vapaa-aikakeskuksen alueella, kesän vilkas toiminta-aika asetti kovat paineet vähäisille resursseille. Suunnitelmissa pysyttiin ennakoitua paremmin. 7. Hyvä toimintaverkosto: LLKY, muu seutukunta, PLU, Kuortaneen urheiluopisto, Etelä-Pohjanmaan Opisto, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kunnat ja kaupungit, valtakunnalliset järjestöt jne. Parannettu valtakunnallista LIPAS liikuntapaikkapankkia Kauhajoen osalta. 8. Hyvä moniammatillinen yhteistyö eri tahojen kanssa. Tuettu osallistavammaksi nuoria toimintaryhmiä (esim. nuorisovaltuusto ja nuorisotalon talotoimikunta). Vahvistettu hyvää yhteistyötä Kauhajoen seurakunnan kanssa Walkers -nuorisokahvilatoiminnassa. Suunniteltu seura- ja valmentajafoorumeita syksylle. On toteutettu yhteistyössä koulujen kanssa liikuntakerhoja (uinti, sporttiklubi erityistä tukea tarvitsevat lapset). Syvennetty yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa (Sedu/lähihoitajaopiskelijat avustajina ja toimitsijoina erilaisissa tapahtumissa, esim. Soveltavan liikunnan tapahtuma ja Hyvinvointipäivä). 9. Toteutettu Tehostetun nuorisotyön hankesuunnitelmaa (päättyy 31.12.2011). Valmisteltu hyvien kokemusten kautta saatujen toimintamallien pysyvyyttä Kauhajoen nuorisotyössä; esim. erityisnuorisotyön tarve ja tehty työ hankkeen avulla Kauhajoella. Valmistauduttu yli kolmevuotisen projektin (1.10.2008 31.12.2011) loppuselontekoon opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM). Projektin kautta päättyi kolmen nuorisotyöntekijän työsuhde. Tehostetun nuorisotyön erityisavustukset 1.10.2008-31.12.2011 yhteensä 470.000. JOHTAMINEN / HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 10. Yhteistyökykyinen, ammattitaitoinen ja riittävä henkilöstö 11. Yhtenäinen linja henkilöstökoulutuk-seen ja työhyvinvointitoimintaan henki-löstöjaoston linjauksen mukaisesti 10. Yhteisten voimavarojen ja ammattitaidon hyödyntämi-nen 11. Strategisesti tarkoituksen-mukainen täydennyskoulutus 11.1 Tarvittava työnohjaus ja työhyvinvointi 10. Motivoitunut ja ammattitai-toinen henkilöstö 10.1 Kehityskeskustelut 11. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö 11.1 Työtyytyväisyyskysely tehty (on/ei) 10. Priorisoidaan yhteiset asiat ja niiden tärkeysjärjestys 10.1 Kehityskeskustelut 11. Sitoutunut henkilökunta 11.1 Työtyytyväisyyskyselyt tarvittaessa 12. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualueen jako osavastuualueisiin: nuorisopalvelut ja liikuntapalvelut 12. Johdon ja esimiestyön selkeyttäminen 12. Osavastuualuejako (on/ei) 12. Päätökset osavastuu-aluejaosta ja selvät tehtävä-kuvaukset Toteutuma 31.12.2011 10. Kehityskeskustelut on käyty. Kohdennettu täydennyskoulutus Virkun uimalan henkilökunnalle; ideapäivät ohjaajille ja tilatut koulutukset vertaisohjaajille. Vauvauintiohjaajien täydennyskoulutus (pakollinen joka toinen vuosi / turvallinen vauvauintipaikka-kriteerit). Virkun vakituisten ohjaajien ja vertaisohjaajien täydennyskoulutus tarpeen mukaan (turvallisuusvaatimukset). 11. Osallistuttu kaupungin PAREE hankkeeseen, suunnitteluun ja toteutukseen. 16. Paree perusryhmä. Jatkoryhmiä 2krt viikossa, 55krt / 1 014 osallistujakertoja. Hankkeen koordinaattorina erityisliikunnan suunnittelija (35%). On suunniteltu yhteistä koulutusta. Toteutettu Trimmi -turvallisuuskoulutuspäivä. Työtyytyväisyyskyselyt tehty. Nuorisotoimen työnohjausta on jatkettu vuoden loppuun. 12. Nuorisopalveluiden ja liikuntapalveluiden osavastuualueet 1.1.2011 lähtien, sivistysjohtajan päätös 179, 20.12.2010. Nuorisopalveluissa uudet työntekijät (sisäinen siirto): palvelusihteeri 1.1.2011 alkaen (sivistysjohtajan päätös 181, 30.12.2010) ja nuoriso-ohjaaja/jopo-ryhmä 1.6.2011 alkaen (sivistysjohtajan päätös 254, 23.8.2011). Nuoriso- ja liikuntapalveluiden osavastuualuejakoa; johtoa ja esimiestyötä on selkeytetty henkilökunnalle mm. Trimmin yhteydessä. Tehtäväkuvauksia on tarkennettu ja selvennetty erillisten toimenkuvien laadinnan avulla.

Tasekirja 2011 58 TALOUS 13. Kustannustehokkuus palvelujen järjestämisessä 13. Palvelurakenteen jatkuva tarkastelu 13. Raportointi osavuosikatsausten yhteydessä 13. Resurssien tarkoituksen-mukainen kohdennus 13.1 Taksojen tarkistaminen ja niiden suunnittelu 14. Realistinen budjetointi, talouden hallinta ja budjetissa pysyminen 14. Taloudellisen tilanteen aktiivinen tarkastelu ja muutoksiin reagointi 14.1 Kustannusrakenteiden analysointi ja vertailu 14. Raportointi osavuosikatsausten yhteydessä 14.1 Raportointi 14. Käyttösuunnitelman tarkistukset tarvittaessa 14.1 Kustannuslaskennat tarvittaessa 15. Ulkopuolisen kehittämisrahoituksen mahdollisuus 15. Perustoiminnan kehittäminen ulkopuolisella rahoituksella 15. Rahoitusta saaneiden hankkeiden määrä 15. Hankkeita hyödynnetään kehittämistyössä Toteutuma 31.12.2011 13. Käyttösuunnitelmaa on tarkistettu. Voimassa olevia taksoja ei ole tarkistettu. Siirretty v. 2012 alkuun. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 30.5.2011 sivistyslautakunnan päätöksen 25.5.2011 mukaisesti koulukeskuksen liikuntahallin sekä muiden liikuntasalien ja muiden tilojen käytöstä perittävät tilavuokrat ajalle 1.8.2011 31.7.2012. 14. Toimittu käyttösuunnitelmien mukaisesti. 15. Lasten ja nuorten kerhotoimintaan saadun avustuksen (ELY-keskus) käyttö päättyi 31.5.2011. Tehostetun nuorisotyön projekti toimi 31.12.2011 saakka OKM:n erityisavustuksella. Tot. 01-12.2011: Toimintatuotot 381.319,22 (152,6%), Toimintakulut -1.678.833,03 (108,7%), Toimintakate - 1.297.513,81 (100,2%). Tehostettu nuorisotyö projektin v.2010 OKM/erityisavustuksesta 170.000 käyttöoikeus 30.000 1.1.-28.2.2011. OKM:n päätös (saap.24.3.2011/dnro461/628/2010,14.3.2011) 130.000 Tehostetun nuorisotyön -hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin viimeistään 31.12.2011 (hakemus 22.11.2010, Kauhajoen Tehostetun nuorisotyön projekti vuodelle 2011). Nuorisotalon kävijät Nuorisopalveluiden muu ohjattu toiminta, osallistujat TP 2010 29 796 6 717 TA 2011 28 000 8 000 Toiminnallinen ja määrällinen tavoite Toteutuma 31.8.2011 16 163 3 382 TP 31.12.2011 25 115 4 858 Virkku, uimalan kävijät Virkku, urheilutalon kävijät Virkku, uimala-urheilutalo kävijät yhteensä 65 233 44 319 109 552 70 000 45 000 115 000 40 868 23 254 64 122 65 682 43 681 109 363 Ampumatilan kävijät 1500 1450 765 1 650 Koulukeskuksen liikuntahalli, kävijät Liikuntapalveluiden muu ohjattu toiminta ja tapahtumat, osallistujat Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö 31.12.2011 14 800 (sähk. varausj. 25 000 758 / 10 072 ei mahdollista, siirtyy v.2012) 1 093 / 15 011 11 vakituista, 3 tehostetussa nuorisotyössä 2 määräaikaista, 3 ostopalveluna

Tasekirja 2011 59 8.1.4 Tekninen lautakunta Kaupungin visio: Kauhajoki on peruspalveluistaan hyvin huolehtiva, elinvoimainen ja viihtyisä sekä kansainvälisesti tunnettu eteläisen Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin keskus. Päävastuualueen tuloskortti Tekninen lautakunta PERUSTEHTÄVÄ Järjestää ja kehittää asiakkailleen asiantuntevasti ja laadukkaasti näiden tarvitsemat tekniset palvelut ja luo asiantuntevalla maankäytön suunnittelulla edellytyksen viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuin- ja työ- ja vapaa-ajan ympäristön rakentumiselle NÄKÖKULMA JA KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT ASIAKKAAT 1. Monipuolinen tonttitarjonta STRATEGISET TA- VOITTEET 2011-2013 1. Rakennettavissa olevia asuin-, liike- ja teollisuustontteja riittävästi vapaana AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 1. Tonttien lukumäärä OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT 1. Raakamaan hankinta ja kaavoitus, maankäyttösopimukset, yksityiset tontit tietoon, monipuolinen tonttitarjonta 2. Ympäristön toimivuus, turvallisuus, viihtyisyys ja energiatehokkuus 2. Kaupunkiympäristön kehittäminen 2. Toimiva ja viihtyisä ympäristö 2. Toimintosuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen 3. Palvelujen asiantuntevuus, saatavuus ja toimenpiteiden oikeaaikaisuus 3. Ammattitaitoinen palvelu ja hallinto sekä ajantasainen tiedottaminen 3. Tyytyväinen asiakas, asioiden hoitamisen nopeus 3. Työsuunnittelu ja toteutus ja keskinäinen koordinointi Toteutuma 31.12.2011; avainmittarit 1. Kaupungilla on tarjolla parikymmentä omakotitonttia sekä keskustassa, että kyläkeskuksissa. Äijälän alueelle tulee kaavoituksen myötä kaupungille uusia rivitalotontteja ja lisää omakotitonttitarjontaa. Alkuvuosi on ollut vilkas tonttien kysynnän suhteen ja tonttikauppoja on tehty. Teollisuustontteja on runsaasti tarjolla Aronkylässä ja Panulan teollisuusalueella. Kaupunki ei ole käyttänyt etuosto-oikeuttaan Aninkujan ja Eteläisen yhdystien varren maakaupoissa. Maankäyttösopimuksia on valmisteltu Suupohjan Osuuspankin, Serres Oy:n ja Kauhajoen Invalidit Ry:n kanssa. 2. Kaavakadut Aron alueella on loppuun rakennettu ja jokirantapuistosillan rakentamispäätöstä ei ole tehty, vesilupa on myönnetty. Monista rakennushankkeista rakenteilla on yläkoulu, erityisasuntolan suunnittelu odottaa toteutusta ja päiväkoti on suunnittelussa. Osayleiskaavatyössä pohditaan koko kaupunkiympäristön kehittämistä teemaryhmäideoinnein. Teemaryhmätyöt ovat valmistuneet. 3. Tiedottamista työmaista, viestintää parannetaan joka suuntaan (tavoite), suunnitteluun on osallistutettu käyttäjäkuntaa PROSESSIT 4. Kaava-, kartta- ja mittausprosessien toimivuus 4. Sujuva käsittely ja päätöksenteko 4. Käsittelyaika 4. Numeerisen kaavakartan ja osayleiskaavan laadinta 5. Kaupungin omai- 5. Hyvä toiminnallinen 5. Hoidon ja kunnossa- 5. Jatkuvuus, suunnitel-

Tasekirja 2011 60 suusmassan hoito ja kunnossapito ja tekninen kunto pidon laatua ja taloudellisuutta kuvaavat vastuualuekohtaiset mittarit mallisuus, luokitukset ja raportointi, kiinteistöstrategian laadinta 6. Toimintojen tuotteistaminen ja hinnoittelu 6. Palvelujen tuotteistamisen jatkojalostus 6. Tuotteiden ja hinnoittelun vuosittainen tarkistus 6. Tuotteistamisen yhteistyö eri sektoreiden kanssa, kuntayhteistyö, päivitystyö 7. Tiedonhallinta ja arkistonmuodostus 7. Tiedonhallintajärjestelmän käyttöönotto 7. Arkistonmuodostussuunnitelmat laadittu 31.3.2011 7. AMS:t laaditaan 8. Rakennuttaminen käyttäjätahojen tarpeita varten. 8. Hyvä suunnittelun taso ja ohjaus, varmistetaan oikeat ja turvalliset ratkaisut 8. Suunnitellut ja toteutuneet kohteet 8. Huomioidaan erityistarpeet sekä lait ja asetukset 9. Energiaohjelma 9. Energian säästö 9. Saavutetut tulokset 9. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelman toteuttaminen, kestävä energianhuollon edistäminen Toteutuma 31.12.2011; avainmittarit 4. Asemakaavoitus on toteutunut laaditun ohjelman mukaisesti konsulttityönä. Kaavansiirto numeeriseen muotoon on vahvistunut 20.6.2011 ja muita asemakaavan laajennuksia ja muutoksia on vahvistunut lisäksi 7. Uusia asemakaavoja on vahvistunut Asuulin alueelle, Serreksen alueelle sekä Äijälän alueelle. Kaavamuutoksia on vahvistunut vapaa-aikakeskuksen tie- puistoalueella, Heinolan alueen kortteleissa 1115 ja 1116, Aronkylän tiejärjestelyjen alueella sekä Topeekan ja Puistotien tiejärjestelyjen osalla, jossa on lisäksi kaavan laajennusta. 5. Korjaustoimet on meneillään suunnitellusti ja osa tuottamattomista kiinteistöistä on myyty ja loppujen kohteiden myyntiä jatketaan. Muun muassa teollisuushalli 11 ja Muurahaisen luontomatkailukeskus kaupat ovat loppusuoralla. Kiinteistöstrategian laadinta on valmistunut ja hyväksyttävänä. Yhteismetsäasiaa ja metsien myyntiä on käynnistetty. Kuntotutkimuksia on tehty. 6. Tuotteistamiset on ruokapalveluissa tehty koulu- ja päiväkotipuolelle. 7. Tiedonhallintasuunnitelmien tekemistä on jatkettu. 8. Rakennuttaminen on hoidettu omalle organisaatiolle. 9. Energiatehokkuusryhmän raportti on valmistunut. Energiaraportti on lähetetty Kuntaliittoon ja Motivalle. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 10. Oppiva organisaatio, strateginen johtatus mukaan strategi- 10. Henkilöstön koulumisosaamineseen ajatteluun. Henkilöstön luovuuden ja hiljaisen tiedon hyödyntäminen 10. Osaamispääoman kasvu ja strateginen ajattelumalli läpäisee koko organisaation. 10. Henkilöstön koulutus ja työmenetelmien kehittäminen. Srateginen ajattelu ja luovuus käyttöön kaikissa toimissa. 11. Henkinen ja fyysinen työhyvinvointi 11. Työhyvinvoinnin lisääminen 11. Työmäärä ja tehtävät vastaavat haasteiltaan ja määrältään henkilöstön resursseja 11. Henkilöstön motivointi ja kannustaminen. Selkeiden tavoitteiden asettaminen. Yhteishengen kohottaminen. Työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö. Toteutuma 31.12.2011 10. Koulutuksiin on osallistuttu tarpeiden mukaan mm. käännetyn alv:n koulutus, uuden henkilöstön rekrytointiin valmistaudutaan mm. rakennusvalvonta ja kaavoitus. Teknisen lautakunnan kaavoitta-

Tasekirja 2011 61 jan valinta on tehty. Ruokapalvelupäällikkö on valittu. 11. Esimiesseminaareihin on osallistuttu, työterveyshuollon kanssa on tehty yhteistyötä ja varhaiseen tukemiseen on saatu ohjeita. Koko osastoa koskeva koulutus/ tiedotustilaisuus on pidetty, kehityskeskustelut on pidetty. Työterveystarkastukset on pidetty kattavasti, > 90 %.. TALOUS 12. Talouden tasapaino 12. Talouden hallinta 12. Toimintakulujen kasvu 0 % Tasapainottamisohjelman toteuttaminen, ei ylityksiä talousarviossa 12. Seurataan palvelurakenneuudistusten muutoksia ja lisätään kustannustehokkuutta 13. Investointiohjelma 13. Investointien kokonaisbudjetointi pitemmälle aikavälille 13. Kustannusarvion ja suunnitelmien toteutuminen 13. Keskeisten Investointien tasapainoinen toteuttaminen 14. Kustannuslaskentajärjestelmät 14. Kustannustietoisuus palvelujen hinnoittelussa 14. Kustannuslaskennan malleja otettu käyttöön 14.Taksojen päivitys, vaihtoehtoisten toteutusmallien vertailulaskelmat Toteutuma 31.12.2011 12. Talouden tasapainottamisohjelmaa on seurattu ja toteutettu niin hyvin kuin toiminnallisesti on pystytty. Toimintatuotot ovat toteutuneet 110,4 % ja toimintakulut 107,6 %. Toimintakate on 91,5 %. 13. 10.638.600,00 nettoinvestoinneista on toteutunut 9.349.820. Investointien toteutusta ja kustannuksia on seurattu. 14. Toimitilapalveluissa on kehitetty toteutumisen seurantaa. Kustannuslaskentaohjelmaa ei ole otettu käyttöön. Viemärilaitoksen toiminta lautakunnan alaisuudessa päättyi. Vastuualue: Päävastuualueen esimies: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Harri Virtanen TEKNINEN LAUTAKUNTA Muutos % Muutos TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TA+muutos TP 2011 TP 2010 TP 2010 2010 2011 muutos 2011 TP 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT + Ulkoiset tuotot 3 825 476 3 377 660 3 377 660 4 076 285 6,6 % 250 808,9 +Sisäiset tuotot 5 704 236 5 748 958-1 017 740 4 731 218 4 875 424-14,5 % -828 811,8 TUOTOT yhteensä 9 529 712 9 126 618-1 017 740 8 108 878 8 951 709-6,1 % -578 002,9 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 249 645 198 120 198 120 244 194-2,2 % -5 451,7 TOIMINTAKULUT 0,0 -Ulkoiset kulut -9 796 265-9 504 936-261 170-9 766 106-10 504 224 7,2 % -707 958,8 -Sisäiset kulut -147 858-156 650-156 650-170 037 15,0 % -22 179,4 KULUT yhteensä -9 944 123-9 661 586-261 170-9 922 756-10 674 262 7,3 % -730 138,2 TOIMINTAKATE (SITOVA) -164 766-336 848-1 278 910-1 615 758-1 478 359 797,2 % -1 313 592,8 - Poistot -2 620 493-2 466 360-2 466 360-1 231 682-53,0 % 1 388 810,1 LASKENNALLISET ERÄT -191 833-383 323-383 323-230 836 20,3 % -39 003,0 TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ -2 977 092-3 186 531-1 278 910-4 465 441-2 940 878-1,2 % 36 214,4

Tasekirja 2011 62 Toiminnallinen ja määrällinen TP TA Toteutuma tavoite 2010 2011 31.12.2011 Ylläpitosiivottava alue 72 500 m2 72 500 m2 72 500 m2 Kouluateriat 2600 annota/pv 2 600 ann/pv 2 067 ann/pv Sos.ja terveystoimen ateria 710 annosta/pv 800 ann/pv 800 ann/pv + kahvit 150/pv + kahvit 180/pv + kahvit 157/pv Kiinteistöt 363 869 m3 404 405 m3 358 797 m3 Muu ylläpito 1 868 365 1 810 630 2 173 222 Käytetty energia / a 1 286 712 1 000 000 1 409 434 Talousmetsiä 2031,1 ha 1983 ha 1938 ha Puun hakkuumäärä m3 / vuosi 11905 m3 3600 m3 / v 3696 m3 Taimikoiden hoitomäärä ha /v 32 ha 100 ha / v 51 ha Rakennuttaminen h /v 1562 h /v 3300 htp 3300 htp Suunnittelu h / v 1562 h / v 1 610 h 1610 h Suunnitteluttamisen ja rakennuttamisen 44,00 44,10 44,10 keskikustannus Katujen kunnossapito 605 600 m2 604 410 m2 604 410 m2 Ympäristöluvan velvoitteiden täyttyminen 95 % 100 % 90 % Jätevesitaksa sis. alv 3.17 /m 3 +perusmaksu 1. /m 3 +perusmaksu 3.26 /m3 +perusmaksu Laskutettava jätevesimäärä m 3 /v Käsitelty jätevesimäärä m 3 /v 518 320 1.044.000 483 000 1 000 000 486 000 m 3 1 040 000 m 3 Viemäriverkoston pituus yhteensä 183,8 km 187,2 km 187,5 km - JV-verkosto - SV-verkosto 105,4 km 78,4 km 106,7 km 80,5 km 107 km 80,5 km Viemärilaitoksen kulujen kattaminen jätevesitaksalla 100 % 100 % 100 % Osayleiskaavatyö on edelleen valmistelussa ja asiantuntijaryhmät ovat tehneet selvityksiä kaavoitettavasta alueesta. Kaavansiirto numeeriseen muotoon on vahvistunut. Uusia asemakaavoja on vahvistunut Asuulin alueelle, Serreksen alueelle sekä Äijälän alueelle. Kaavamuutoksia on vahvistunut vapaa-aikakeskuksen tie- puistoalueella, Heinolan alueen kortteleissa 1115 ja 1116, Aronkylän tiejärjestelyjen alueella sekä Topeekan ja Puistotien tiejärjestelyjen osalla, jossa on lisäksi kaavan laajennusta. Kauhajoen Vesihuolto Oy:n ja kaupungin viemärilaitoksen laitosfuusion on valmistunut ja yhdistynyt laitos aloittaa toimintansa vuoden 2012 alusta. Valmistelevana hankkeena on erityisasuntolan ja Äijälän päiväkodin suunnittelu ja rakentaminen. Molemmat hankkeet on annettu aiesopimuksella Lakea Oy:n rakennutettavaksi ja kaupunki vuokraa rakennukset toimintaa varten.

Tasekirja 2011 63 Koulukeskuksen C-D- osa, eli tekniset tilat ja liittyvät luokkatilat ovat valmistuneet ja koulunkäynti tiloissa aloitettiin elokuun alusta alkaen. Rakentamisen aikana paljastuneista ongelmista huolimatta lopputulos on onnistunut. Kokonaisinvestointiin sisältyy myös A-, B- ja C- osien käsittävän yläkoulun uudisosan rakentaminen, joka aloitettiin syyskuussa. Lähiliikuntapaikka rakennettiin ns. Lukion kentälle. Kenttä mahdollistaa koulu- ja vapaa-ajan käyttöön monipuoliset liikuntamahdollisuudet pesiksestä parkouriin. Katuja on rakennettu ja perusparannettu yhteensä 1,3 km. Merkittävimpinä kohteina on toteutettu Aronkylässä Tykkimiehentie ja Riihikuja. Aron teollisuusalueella on rakennettu Palkki- ja Sähkötietä. Päntäneen kaava-alueella on rakennettu Pekarilantie. Katuja ja pihoja päällystettiin kaiken kaikkiaan 20 373 m2, eli siis yli 2 ha yhtenäisenä alueena. Tärkeimpiä kohteita olivat Savikyläntie välillä Puistotie - Rekitie, Lellavan teollisuusalueen tiet, koulukeskuksen pihat ja peruskorjauskohteet Lämpökuja ja Kyntäjäntie välillä Eteläinen yhdystie - Mikontie. Sadevesiviemäreitä on rakennettu yht. 2,0 km ja jätevesiviemäreitä on rakennettu yht. 1,6 km. Suurimpia kohteita olivat Aron teollisuusalue, Heinämiehentien ja Kyntäjäntien sadevesiviemärit.

Tasekirja 2011 64 8.1.5 Rakennuslautakunta Kaupungin visio: Kauhajoki on peruspalveluistaan hyvin huolehtiva, elinvoimainen ja viihtyisä sekä kansainvälisesti tunnettu eteläisen Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin keskus. Päävastuualueen tuloskortti Rakennuslautakunta PERUSTEHTÄVÄ Lautakunnan toimialana on rakentamisen neuvonta, sekä asuntolainoihin ja korjausavustuksiin liittyvät viranomaistehtävät, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa-aineslain mukaiset valvonta- ja viranomaistehtävät lupa-asioiden osalta, sekä ratkaista tarvittavien lausuntojen pohjalta, maa-aines- ja maisematyölupa-, suunnittelutarvealueratkaisu- ja poikkeamislupa-asiat, sekä antaa poikkeamislupahakemuksiin lausunnot alueelliselle ympäristökeskukselle. NÄKÖKULMA JA KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT STRATEGISET TA- VOITTEET 2011-2014 AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Palvelujen saatavuus 1. Asiantunteva neuvonta 1. Asiakkaan tyytyväisyys 1. Riittävät resurssit toiminnalle ja sijaistarpeille sekä kehittämisprojekteille Toteutuma 31.12.2011 Rakennuslupapalvelujen kysyntä on uusien rakennushankkeiden omakotitalojen osalta edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vilkkaampaa, asuinkerrostalojen osalta lupia ei ole ollut vireillä edellisvuoden tapaan. Laajennukset ja rakennuslupien kokonaismäärä on tässä vaiheessa edellisvuoden tasolla. Palvelujen saatavuus on ollut normaalitasolla. PROSESSIT 2. Suunnittelutarve- ja poikkeuslupa-prosessit sekä rakennuslupa- ja valvontaprosessin toimivuus 2. Sujuva käsittely ja päätöksenteko 2. Hakemusten käsittelyaika 2. Tarkoituksenmukainen delegointi 3. Maa-aineslupa- ja valvontaprosessin toimivuus 3. Sujuva käsittely ja päätöksenteko 3. Hakemusten käsittelyaika 3. Tarkoituksenmukainen delegointi 4. Vss-velvoitteet ja rasitteen perustamisprosessin kuvaus 4. Syntyneet vss-velvoitteet täytetään. 4. Täyttämättömät velvoitteet (m²) 4. Velvoitteiden tehosteiden täytäntöönpanot ja prosessikuvauksen laadinta 5. Seudullisen rekisterijärjestelmän käyttö 5. Alueellisesti yhtenäiset rekisterit 5. Virhetietojen määrän väheneminen 5. Todettujen virheiden korjaaminen 6. Rakennusjärjestyksen uudistusprojekti 6. Hyvän kaupunkikuvakokonaisuuden ja ilmoitus- sekä toimenpidelupajärjestelmän kehittäminen (seutu- 6. Eteneminen yleiskaavan uudistukseen liittyen 6. Muutoksen valmistelu ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen

Tasekirja 2011 65 kunnallisesti) 7. Arkistointisuunnitelman ajan tasalle saattaminen 7. Prosesseissa syntyvälle aineistolle säilytyspaikat ja säilytysajat 7. Täyttää ao. määräysten vaatimukset. Arkistonmuodostussuunnitelmat laadittu 31.3.2011 7. Projektien viimeistely Toteutuma 31.12.2011 Prosesseja ja delegointeja sovelletaan sekä arkistoja kehitellään resurssien mukaan, samoin keskeneräisiä rakennushankkeita selvitellään. Yleiskaavaprosessi ja asumistiimin työ on verottanut voimavaroja muun toiminnan ohella. Maa-aineslupien valmistelu on vaativaa ja työlästä tiukentuneiden ei-puoltavien asiantuntijalausuntojen johdosta. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 8. Eläköitymiseen varautuminen 8. Hiljaisen tiedon siirto 8. Käytettävissä olevat henkilötyövuodet 8. Henkilöstön irrottaminen tilapäisesti juoksevien asioiden hoidosta ja mahdollisesti eläköityvien viranhaltijoiden virkojen täyttäminen 9. Sijaisten ja projektiasiantuntijoiden tarpeet 9. Projektien käyttö 9. Lukumäärä 9. Sijaisten ja projektihenkilöiden palkkaaminen Toteutuma 31.12.2011 Toiminta jatkuu vakiintuneen käytännön mukaan hiljaista tietoa valmisteluprosesseissa siirtäen. Eläköitymiseen liittyvät järjestelyt tulevat sovellettavaksi loppuvuodesta. TALOUS 10. Tarkoituksenmukainen taksapolitiikka 10. Taksat ajantasalla 10. Euroa/lupa kate-% 10. Lupamaksujen tarkistus tarvittaessa vuosittain Toteutuma 31.12.2011 Jatkettu vanhaa taksaa soveltaen. Alkuvuodesta kokouksien lukumäärää on vähennetty, jonka vuoksi käsittelyajat ovat pidentyneet.

Tasekirja 2011 66 Vastuualue: Päävastuualueen esimies: RAKENNUSLAUTAKUNTA Tekninen johtaja Harri Virtanen, lautakunnan esittelijä Keijo Mäenpää RAKENNUSLAUTAKUNTA Muutos % Muutos TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TA+muutos TP 2011 TP 2010 TP 2010 2010 2011 muutos 2011 TP 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT + Ulkoiset tuotot 115 821 127 770 127 770 118 369 2,2 % 2 548 +Sisäiset tuotot 0 0 0 TUOTOT yhteensä 115 821 127 770 0 127 770 118 369 2,2 % 2 548 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1 770 9 032 410,4 % 7 262 TOIMINTAKULUT 0 -Ulkoiset kulut -269 873-279 953 0-279 953-282 633 4,7 % -12 760 -Sisäiset kulut -13 251-12 190 0-12 190-13 745 3,7 % -494 KULUT yhteensä -283 124-292 143 0-292 143-296 377 4,7 % -13 254 TOIMINTAKATE (SITOVA) -165 533-164 373 0-164 373-168 976 2,1 % -3 443 - Poistot 0 LASKENNALLISET ERÄT -7 324-7 324 TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ -165 533-164 373 0-100 -185 332 12 % -10 767 Toiminnallinen ja määrällinen tavoite TP 2010 TA 2011 Toteutuma 31.12.2011 Sora- ja poikkeuslupien käsittelyaika, kk 3 2-3 8/2 Käsiteltyjen sora-/poikkeuslupien määrä 10/15 10/15 8 / 6 Lupamaksujen kattavuus 41 % 60 % 43 % Lupahakemusten käsittelyaika pv ltk/viranhaltija 46/21 40/20 39/27 Rakennus- ja toimenpidelupien 319 310 334 lukumäärä Valvottavien soralupien määrä 54 60-70 55 Kuulemisten ja katselmusten määrä 700 750 560

Tasekirja 2011 67 8.1.6 Viemärilaitos Vastuualueen tuloskortti Viemärilaitos PERUSTEHTÄVÄ Taata viemäriverkoston ja puhdistamon häiriötön toiminta, sekä täyttää ympäristöluvan velvoitteet. Verkoston laajeneminen kaupungin ja teollisuuden kehitystarpeiden mukaan. NÄKÖKULMA JA KRIIT- TISET MENESTYSTEKI- JÄT STRATEGISET TA- VOITTEET 2011-2014 AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2012 OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Ympäristön toimivuus, turvallisuus ja viihtyisyys 2. Toimenpiteiden oikea-aikaisuus 1. Asiakastyytyväisyys ja toimivat palvelut 2. Oikea palvelu oikeaan aikaan 1. Asiakastyytyväisyys ja tapaturmatilastot 2. Asiakastyytyväisyys 1. Reklamaatioiden kirjaus ja vikojen poisto nopeasti 2. Reklamaatioiden kirjaus ja vikojen poisto nopeasti Toteutuma 31.12.2011; avainmittarit 1. Asiakkaat pyritään palvelemaan tehokkaasti ja asiantuntevasti 2. Viemäritukot ja muut ongelmat pyritään hoitamaan jv- ja sv-viemäreillä välittömästi. Verkoston laajeneminen kaupungin ja teollisuuden kehitystarpeiden mukaan. PROSESSIT 1. Liikelaitostoiminta 2. Työturvallisuus 3. Ympäristölupa 1. Palvelujen turvaaminen tulevaisuudessa 2. Onnettomuuksien ja vahinkojen ennaltaehkäisy 3. Täyttää ympäristöluvan velvoitteet 1. Taksan pysyminen kohtuullisena 2. Turvallisuussuunnitelmien päivittäminen, toteutus ja tiedottaminen 3. Ympäristöluvan 100 % täyttyminen 1. Laitosten yhdistäminen 2. Turvallisuussuunnitelmien vieminen käytäntöön ja kaikkien toteutettavaksi 3. Laitoksen optimaaliajo. Uuden ympäristöluvan haku 10/2011 mennessä. Toteutuma 31.12.2011; avainmittarit 1. Kauhajoen Vesihuolto oy:n ja Kauhajoen kaupungin viemärilaitoksen toimintojen yhdistäminen saatu päätökseen ja yhdistynyt toiminta alkaa 1.1.2012 2. Työturvallisuuteen ja -ajatteluun panostettu puhdistamon toimintoja kehittämällä. 3. Ympäristöluvan tavoitteet saavutettu kaikilta osin toisella vuosineljänneksellä. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 1. Henkilöstön osaaminen 1. Henkilöstön perehdyttäminen ja koulu- ja koulutus tus työn vaatimusten mukaan 2. Henkinen ja fyysinen työ hyvinvointi 2. Henkilöstöresurssien ja työmäärän tasapaino 1. Toimenkuvaukset ja kehityskeskustelut kattavat 100 % henkilökunnasta, koulutuspäivien määrä 2. Työssä jaksaminen ja viihtyminen 1. Kehityskeskustelut ja toimiminen niiden mukaisesti 2. Henkilöstön moti-

Tasekirja 2011 68 3. Henkilöstö ja asiakkaat 3. Vuorovaikutteisuus henkilöstön ja asiakkaiden kesken 3. Asiakastyytyväisyys ja Työtyytyväisyys vointi ja kannustaminen 3. Selkeät ja havainnolliset analysoinnit Toteutuma 31.12.2011; avainmittarit 1. Yhteisiä ns. kehityskeskusteluja käyty miten työyhteisössä menee ja mitä on vara parantaa. 2. Työyhteisössä ollut terveystarkastukset henkilöillä ja työterveyshenkilökunta tutustunut työpaikkaan ja työmenetelmiin. 3. Viemäritukkoja vähän viemäreiden seurannan ja ennakkohuollon avulla. TALOUS 1. Realistisen rohkea talous 2. Kustannustietoisuus ja tulokehityksen seuranta 3. Hankkeiden toteutumisen hallinta -puhdistamo - viemärit Toteutuma 31.12.2011; avainmittarit 1. a. investointien toteutus ohjelman mukaisesti b. tasapaino tarpeiden ja resurssien välillä 2. JV taksalla käyttömenojen ja investointien kattaminen pitkällä aikavälillä (vesihuoltolaki) 3. Kustannusarvioiden ja suunnittelun aikajänteen realistisuus 1. Talousarvion ja suoritteiden toteutuminen 2. Taksojen ajanmukaisuus ja kustannusten hallinta 3. Raportointi ja seuranta 1. Seurantajärjestelmän kehittäminen 2. Talouden kehitys koko henkilöstön tietoisuuteen 3. Jälkilaskenta ja loppuraportti 1. Talouden toteutumaa seurataan viikoittain ja pyritään prosessia kehittämällä saamaan kustannussäästöjä. Toimintatuottojen toteutuma on 105,2 % ja toimintakulujen toteutuma on 100,1 %. Toimintatuottojen suuruus johtuu arviolaskutuksena lokakuu-joulukuu. 2. Talouden toteutumaa seurataan viikoittain ja tuodaan kaikkien tietoo,n missä mennään. 3. Viemäreiden rakentaminen on toteutunut ennakkosuunnitelmien mukaan. Päntäneen viemäröintiin varattu avustusmääräraha 50 000 jää käyttämättä, koska hanke ei toteudu. Vastuualue: Päävastuualueen esimies: VIEMÄRILAITOS Tekninen johtaja Harri Virtanen, viemärilaitoksen johtaja Pekka Mäkinen Viemärilaitos Muutos % Muutos TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TA+muutos TP 2011 TP 2010 TP 2010 2010 2011 muutos 2011 TP 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT + Ulkoiset tuotot 1 438 594 1 375 452 0 1 375 452 1 705 393 18,5 % 266 799,1 +Sisäiset tuotot 295 000 350 000 0 350 000 109 000-63,1 % -186 000,0 TUOTOT yhteensä 1 733 594 1 725 452 0 1 725 452 1 814 393 4,7 % 80 799,1 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0,0 TOIMINTAKULUT 0,0 -Ulkoiset kulut -1 109 127-1 186 742 0-1 186 742-1 182 749 6,6 % -73 622,3 -Sisäiset kulut -1 170 0-4 867 316,1 % -3 697,1 KULUT yhteensä -1 110 296-1 186 742 0-1 186 742-1 187 616 7,0 % -77 319,4 TOIMINTAKATE (SITOVA) 623 298 538 710 0 538 710 626 778 0,6 % 3 479,7 - Poistot -637 350-660 430 0-660 430-635 867-0,2 % 1 483,7 LASKENNALLISET ERÄT -7 987-17 192 0-17 192-10 484 31,3 % -2 497,0

Tasekirja 2011 69 Toiminnan laajuus Tavoite TP 2009 TA 2010 Toteutuma ympäristöluvan velvoitteiden täyttyminen 99,9 % 100 % 31.12.2011 95 % jätevesitaksa sis. alv 3.07 /m 3 +perusmaksu 3.15 /m 3 +perusmaksu 3.17 /m 3 +perusmaksu Laskutettava jätevesimäärä m 3 /v Käsitelty jätevesimäärä m 3 /v 482 000 758 000 480 000 1 000 000 518320 1.044.000 Viemäriverkoston pituus yhteensä - JV-verkosto - SV-verkosto 183,4 km 105,6 km 77,8 km 183 km 105,8 km 77,2 km 183,8km 105,4 km 78,4 km Viemärilaitoksen kulujen kattaminen jätevesitaksalla ja toiminta-avustuksella 100 % 100 % 100 % Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö 31.12.2011 3

Tasekirja 2011 70 8.2 INVESTOINTIOHJELMAN TOTEUTUMINEN Investointiohjelman toteutumisvertailu on esitetty taulukossa sivuilla 76-77. Investointien kokonaismenot olivat 9,35 milj. euroa, johon tuloja kirjattiin 2,67 milj.. Nettomenoiksi muodostui siten 6,68 milj.. Suurimpia investointikohteita tilivuonna olivat talonrakennuksessa yksittäisenä hankkeena koulukeskushanke, 6,8 milj. euroa, johon saatiin valtionosuutta 1,61 milj. euroa. Talonrakennuksen osuus oli nettosummaltaan yhteensä 5,49 milj. euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamiseen käytettiin yhteensä 0,63 milj. euroa; siitä katujen rakentaminen 0,31 milj. euroa, katujen päällystäminen 0,11 milj., koulukeskuksen liikennejärjestelyt 0,14 milj.. Irtaimistohankintoihin käytettiin yhteensä nettomenona 0,39 milj. euroa. Suurimpana kohteena oli koulukeskuksen irtaimistohankinta 0,16 milj. euroa. Viemärilaitosinvestoinnit olivat 0,24 milj. euroa ja sadevesiverkoston rakentaminen 0,12 milj. euroa.

Tasekirja 2011 71 8.3 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 8.3.1 Käyttötalousosan toteutumisvertailu päävastuualueittain HALLINTO-OSASTO TA 2011 TA muutos TA + muutos 2011 Toteutuma Poikkeama Tulot 1 320 011 1 320 011 1 269 214,40-50 796,60 Valmistus omaan käyttöön 2 624,72-2 624,72 Menot -6 018 873-6 018 873-5 488 124,17-530 748,83 Toimintakate SITOVA -4 698 862 0-4 698 862-4 216 285,05-482 576,95 SIVISTYS LAUTAKUNTA TA 2011 TA muutos TA + muutos 2011 Toteutuma Poikkeama Tulot 1 923 035 1 923 035 2 258 315,44-335 280,44 Menot -26 569 078 1 017 740-25 551 338-25 869 229,63 317 891,63 Toimintakate SITOVA -24 646 043 1 017 740-23 628 303-23 610 914,19-17 388,81 TEKNINEN TA + muutos LAUTAKUNTA TA 2011 TA muutos 2011 Toteutuma Poikkeama Tulot 9 126 618-1 017 740 8 108 878 8 951 708,80-842 830,80 Valmistus omaan käyttöön 198 120 198 120 244 193,57-46 073,57 Menot -9 661 586-261 170-9 922 756-10 674 261,50 751 505,50 Toimintakate SITOVA -336 848-1 278 910-1 615 758-1 478 359,13-137 398,87 YHTEISTOIMINTA- LAUTAKUNTA TA 2011 TA muutos TA + muutos 2011 Toteutuma Poikkeama Tulot 76 137 553 76 137 553 34 926 424,97 41 211 128,03 Menot -119 900 338-1 488 454-121 388 792-80 572 603,62-40 816 188,38 Toimintakate SITOVA -43 762 785-1 488 454-45 251 239-45 646 178,65 394 939,65 RAKENNUS- LAUTAKUNTA TA 2011 TA muutos TA + muutos 2011 Toteutuma Poikkeama Tulot 127 770 127 770 118 368,95 9 401,05 Valmistus omaan käyttöön 9 031,85-9 031,85 Menot -292 143-292 143-296 377,13 4 234,13 Toimintakate SITOVA -164 373 0-164 373-168 976,33 4 603,33 VIEMÄRILAITOS TA 2011 TA muutos TA + muutos 2011 Toteutuma Poikkeama Tulot 1 725 452 1 725 452 1 814 393,15-88 941,15 Menot -1 186 742-1 186 742-1 187 615,78 873,78 Toimintakate SITOVA 538 710 0 538 710 626 777,37-88 067,37

8.3.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVOIDEN TOTEUTUMISESTA Tasekirja 2011 72 Ulkoinen + sisäinen Määräraha Tuloarvio KÄYTTÖTALOUSOSA Tulosalue Alkup. TA 2011 TA:n muutos TA +muutos TP 2011 Poikkeama Alkup. TA 2011 TA +muutos TP 2011 Hallinto-osasto 6 018 873 6 018 873 5 485 499-533 374 1 320 011 1 320 011 1 269 214-50 797 Yhteistoimintalautakunta 119 900 338 1 488 454 121 388 792 80 572 604-40 816 188 76 137 553 76 137 553 34 926 425-41 211 128 Sivistyslautakunta 26 569 078-1 017 740 25 551 338 25 869 230 317 892 1 923 035 1 923 035 2 258 315 335 280 Tekninen lautakunta 9 463 466 261 170 9 724 636 10 430 068 705 432 9 126 618-1 017 740 8 108 878 8 951 709 842 831 Rakennuslautakunta 292 143 292 143 287 345-4 798 127 770 127 770 118 369-9 401 Viemärilaitos 1 186 742 1 186 742 1 187 616 874 1 725 452 1 725 452 1 814 393 88 941 TA:n muutos Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA YHT. 163 430 640 731 884 164 162 524 123 832 362-40 330 162 90 360 439-1 017 740 89 342 699 49 338 426-40 004 273 123 992 424 TULOSLASKELMAOSA Verotulot 39 600 000 1 000 000 40 600 000 40 032 440-567 560 Valtionosuudet 34 600 000 350 000 34 950 000 34 943 234-6 766 Korkotulot 44 000 44 000 65 516 21 516 Muut rahoitustulot 1 725 000 1 725 000 1 356 595-368 405 Korkomenot 1 040 000 1 040 000 1 054 288 14 288 Muut rahoitusmenot 18 500 500 000 518 500 765 506 247 006 Satunnaiset erät TULOSLASKELMAOSA YHT. 1 058 500 500 000 1 558 500 1 819 793 261 293 75 969 000 1 350 000 77 319 000 76 397 785-921 215

Tasekirja 2011 73 INVESTOINTIOSA Maa- ja vesialueet 170 000 170 000 134 992-35 008 410 000 410 000 234 152-175 848 Talonrakennus 9 210 000-2 231 000 6 979 000 7 885 758 906 758 746 000-606 000 140 000 2 397 354 2 257 354 Kiinteät rakenteet ja laitteet 980 000-400 000 580 000 649 606 69 606 0 17 832 17 832 Irtaimistohankinnat 560 000-250 000 310 000 385 688 75 688 0 0 Osakkeet ja osuudet 73 600-20 000 53 600 53 535-65 143 200 143 200 143 200 0 Viemärilaitosinvestoinnit 490 000-100 000 390 000 363 770-26 230 0 3 608 3 608 INVESTOINTIOSA YHT. 11 483 600-3 001 000 8 482 600 9 473 350 990 750 746 000-52 800 693 200 2 796 146 2 102 946 RAHOITUSOSA Antolainasaamisten lisäykset 68 000 68 000 54 000-14 000 Antolainasaamisten vähennykset 300 000-215 000 85 000 84 401-599 Lainakannan muutokset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 600 000 10 600 000 10 600 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 3 107 000 3 107 000 3 128 094 21 094 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 1 105 000-907 386 197 614 600 000 402 386 Oman pääoman muutokset 259 315 259 315 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 343 159 2 343 159 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen (kassavarojen muutos) 699 858 190 858 889-858 889 0 574 685 574 685 RAHOITUSOSA YHT. 3 107 699 926 190 4 033 889 5 525 253 1 491 364 12 005 000-1 122 386 10 882 614 12 118 401 1 235 787 KAIKKI YHTEENSÄ 179 080 439-842 926 178 237 513 140 650 758-37 586 755 179 080 439-842 926 178 237 513 140 650 758-37 586 755

8.4 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU KAUHAJOEN KAUPUNKI TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 01.01-31.12.2011 TA TA TA 2011+ TOTEUTUMA Poikkeama ulkoinen+sisäinen EUR 2011 MUUTOS MUTOS 2 011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 81 942 856 81 942 856 40 922 303 41 020 553 Maksutuotot 1 147 760 1 147 760 1 245 418-97 658 Tuet ja avustukset 1 460 308 1 460 308 1 447 895 12 414 Muut toimintatuotot 5 809 515-1 017 740 4 791 775 5 722 810-931 035 TOIMINTATUOTOT yhteensä 90 360 439-1 017 740 89 342 699 49 338 426 40 004 273 0 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 198 120 198 120 255 850-57 730 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -23 143 301-23 443 301-23 378 587-64 714 Palkat ja palkkiot -17 556 573-17 556 573-17 489 295-67 278 Henkilösivukulut -5 586 728-5 886 728-5 889 292 2 564 Eläkekulut -4 663 287-300 000-4 963 287-4 815 164-148 123 Muut henkilösivukulut -923 441-923 441-1 074 127 150 686 Palvelujen ostot -129 715 974-1 269 090-130 985 064-90 136 492-40 848 572 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 849 238-161 170-4 010 408-4 138 090 127 682 Avustukset -2 627 060-19 364-2 646 424-2 387 883-258 541 Muut toimintakulut -4 293 187 1 017 740-3 275 447-4 047 159 771 712 TOIMINTAKULUT yhteensä -163 628 760-731 884-164 360 644-124 088 212-40 272 432 T o i m i n t a k a t e -73 070 201-1 749 624-74 819 825-74 493 936-325 889 Verotulot 39 600 000 1 000 000 40 600 000 40 032 440 567 560 Valtionosuudet 34 600 000 350 000 34 950 000 34 943 234 6 766 Rahoitustuotot ja -kulut 710 500-500 000 210 500-397 683 608 183 Korkotuotot 44 000 44 000 65 516-21 516 Muut rahoitustuotot 1 725 000 1 725 000 1 356 595 368 405 Korkokulut -1 040 000-1 040 000-1 054 288 14 288 Muut rahoituskulut -18 500-500 000-518 500-765 506 247 006 V u o s i k a t e 1 840 299-899 624 940 675 84 055 856 620 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 709 820 117 672-3 592 148-3 717 739 125 591 Kertaluontoiset poistot 0 Arvonalentumiset T i l i k a u d e n t u l o s -1 869 521-781 952-2 651 473-3 633 684 982 211 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 57 426-57 426 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -1 869 521-781 952-2 651 473-3 576 258 924 785 Vuoden 2011 alusta yhteistoimintalautakunnan osalta Kauhajoen kaupungin LLKY:n maksuosuuden kirjaustapaa on muutettu. Ylimääräinen sisäinen kirjaus (sisäinen tulo ja meno) on poistettu. Tämä selittää muutoksen sisäisissä myyntituotoissa ja palveluiden ostoissa. Kirjaustavan muutoksella ei ole vaikutusta toimintakatteeseen

Tasekirja 2011 75

Tasekirja 2011 76 8.5. INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU INVESTOINNIT 2011 KATE TA 2011 Muutos TA+muutos Toteutuma Ylitys - Toteutuma % KP kp:lla 31.12.2011 / alitus + 31.12.2011 MAA- JA VESIALUEET 9020 Maan hankinta 150 000 150 000 117 799,00 32 201 79 % " tulot 0-410 000-410 000-234 152,13-175 848 57 % 9025 Metsätilojen perusparantaminen 20 000 20 000 17 193,41 2 807 86 % Maa- ja vesialueet yhteensä 170 000-410 000-240 000-99 159,72-140 840 41 % TALONRAKENNUS 9061 Pesulahanke, halli Mikontie 100 000-65 000 35 000 66 403,38-31 403 190 % 9135 Terveyskeskus 40 000 40 000 5 209,95 34 790 13 % 9140 Terveyskeskus kiinteistö 50 000 50 000 51 306,60-1 307 103 % 9145 Erityisasuntola 1 000 000-950 000 50 000 47 267,23 2 733 95 % " tulot -576 000 576 000 0 0 9090 Teoll.- ja toimitilojen rakentaminen, tulo 0 0-579 556,44 579 556 LLKY:n käytössä ol.kiint. yhteensä 564 000-389 000 175 000-409 369,28 584 369-234 % 9100 Päiväkotien leikkipaikk.turvallisuus 0 0,00 0 9116 Päiväkotiratkaisu, Oravanpesä 150 000-135 000 15 000 25 256,64-10 257 168 % 9117 Aron päiväkoti 655 000-645 000 10 000 6 008,49 3 992 60 % 9205 Koulukeskus 4 255 000-25 000 4 230 000 4 408 287,59-178 288 104 % " tulot -60 000-60 000-1 613 100,00 1 553 100 2689 % 9207 Koulukeskus/yläkoulu 2 000 000-500 000 1 500 000 2 260 519,92-760 520 151 % 9808 Koulukeskus /K-osa 0 14 000 14 000 0,00 14 000 0 % 9209 Koulukeskus/lähiliikuntapaikka 220 000-20 000 200 000 234 538,23-34 538 117 % " tulot -110 000 30 000-80 000-100 000,00 20 000 125 % 9320 Vapaa-aikakeskus 40 000 40 000 38 051,00 1 949 95 % 9360 Vapaa-aikatoimen pienet hankkeet 15 000 15 000 26 416,82-11 417 176 % 9365 Leirintäaluerakennukset 50 000 50 000 35 652,91 14 347 71 % Sivistys yhteensä 7 215 000-1 281 000 5 934 000 5 321 631,60 612 368 90 % 9380 Kaupungintalon korjaustyöt 100 000 45 000 145 000 130 245,86 14 754 90 % 9450 Kiint.energiatal.parantaminen 80 000 80 000 54 566,72 25 433 68 % 9470 Kiinteistöjen kaukokäyttö ja turvall. 50 000 50 000 35 870,13 14 130 72 % 9475 Teknisen pienet hankkeet 400 000 400 000 351 521,55 48 478 88 % 9485 Eri kiinteistökohteiden suunnittelu 25 000 25 000 3 937,60 21 062 16 % 9490 Vanhojen rak.purkutyöt ja korjausmater.hank. 30 000 30 000 0,00 30 000 0 % Tekninen yhteensä 685 000 45 000 730 000 576 141,86 153 858 79 % Talonrakennus yhteensä 8 464 000-1 625 000 6 839 000 5 488 404 1 350 596 80 % KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 9600 Katujen rakentaminen 360 000-60 000 300 000 318 690,87-18 691 106 % 9605 Katujen päällystäminen ja päällyst.korj. 100 000 100 000 112 473,39-12 473 112 % 9610 Liikennejärjestelyt, koulukeskus 160 000-30 000 130 000 140 058,06-10 058 108 % 9620 Puistojen rakentaminen 20 000 20 000 18 525,30 1 475 93 % 9640 Ympäristöhankkeet 300 000-300 000 0 2 688,74-2 689 9700 Tievalaistus 40 000-10 000 30 000 39 337,64-9 338 131 % Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä 980 000-400 000 580 000 631 774,00-51 774 109 %

Tasekirja 2011 77 Irtaimistohankinnat TIETOKONEOHJELMISTOT JA MUUT KONEET JA KALUSTOT 9800 Kaupunginkanslian irtain+asiankäsittelyjärj. 42 000 42 000 37 856,70 4 143 90 % 9801 Elintarv.tutk.laitoiksen irtain 8 000 8 000 8 069,59-70 101 % 9803 Seutuverkon laitteet 0 0 0,00 0 9835 Sivistyst.rakennushankk.irtain 175 000-60 000 115 000 156 436,03-41 436 136 % 9840 Sivistystoimen muut irtaimistohank. 120 000-50 000 70 000 83 138,67-13 139 119 % 9850 Teknisen osaston irtaimisto 70 000-10 000 60 000 60 830,39-830 101 % 9855 Kaupungintalo 15 000 15 000 15 030,97-31 100 % 9870 ja Rakennusvalvonta/ 9872 Ympäristötoimen kaavoitus, irtain irtaimisto 130 000-130 000 0 0 9872 Numeerinen pohjakartta 0 24 325,77-24 326 Irtaimistohankinnat yhteensä 560 000-250 000 310 000 385 688,12-75 688 124 % Muut investoinnit OSAKKEET JA OSUUDET 9880 Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet 20 000-20 000 0 0 " tulot 0-250,00 250 9890 Muut osakkeet ja osuudet 0 0,00 0 " tulot -143 200-143 200-142 950,39-250 100 % KUNTAYHTYMÄOSUUDET 0 0 9885 Koulutuskuntayhtymä 53 600 53 600 53 535,36 65 100 % Osakkeet ja osuudet yhteensä 73 600-163 200-89 600-89 665,03 65 100 % VIEMÄRILAITOSINVESTOINNIT KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 9920 Viemäriverkoston rakentaminen 490 000-100 000 390 000 242 886,74 147 113 62 % 9925 Sadevesiviem.rakentaminen 9920 0 119 883,39-119 883 9950 Jätevehenpuhdistamon irtain 9920 0 0,00 0 " tulot 0-2 608,21 2 608 Viemärilaitosinvestoinnit yhteensä 490 000-100 000 390 000 360 161,92 29 838 92 % Investointimenot 11 483 600-3 001 000 8 482 600 9 349 820,64-265 306 Investointitulot -746 000 52 800-693 200-2 672 617,17 1 377 502 Investoinnit yhteensä netto 10 737 600-2 948 200 7 789 400 6 677 203,47 1 112 197 86 %

Tasekirja 2011 78 8.6 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU RAHOITUSLASKELMA EUR TA TA+muutos Tilinpäätös Poikkeama TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 2011 TA-muutos 2011 2 011 T u l o r a h o i t u s Vuosikate 1 840 299,00-899 624,00 940 675,00 84 055,39 856 619,61 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00-511 415,02 511 415,02 * 1 840 299,00-899 624,00 940 675,00-427 359,63 1 368 034,63 I n v e s t o i n n i t Pysyvien vastaavien investoinnit -11 483 600,00 3 001 000,00-8 482 600,00-9 349 820,64 867 220,64 Rahoitusosuudet investointeihin 746 000,00-606 000,00 140 000,00 1 713 100,00-1 573 100,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 553 200,00 553 200,00 959 517,17-406 317,17 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0,00 511 415,02-511 415,02 * -10 737 600,00 2 948 200,00-7 789 400,00-6 165 788,45-1 623 611,55 Toiminnan ja investointien nettorahavirta -8 897 301,00 2 048 576,00-6 848 725,00-6 593 148,08-255 576,92 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA A n t o l a i n a u k s e n muutokset Antolainasaamisten lisäykset -68 000,00-68 000,00-54 000,00-14 000,00 Antolainasaam. vähennykset (siirr.saamisten ryhm.) 300 000,00-215 000,00 85 000,00 84 401,05 598,95 * 300 000,00 30 401,05-13 401,05 L a i n a k a n n a n muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 10 600 000,00 10 600 000,00 10 600 000,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -3 107 000,00-3 107 000,00-3 128 094,00 21 094,00 Lyhytaikaisten lainojen muutokset 1 105 000,00-907 386,00 197 614,00 600 000,00-402 386,00 * 8 598 000,00 8 598 000,00 8 071 906,00-381 292,00 O m a n p ä ä o m a n muutokset 259 314,81-259 314,81 M u u t maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset 11 913,93-11 913,93 Vaihto-omaisuuden muutos -10 014,62 10 014,62 Saamisten muutos -1 409 301,56 1 409 301,56 Korottomien velkojen muutos -935 756,58 935 756,58 * 0,00-2 343 158,83 2 343 158,83 Rahoituksen nettorahavirta 8 898 000,00 6 018 463,03 1 689 150,97 RAHAVAROJEN MUUTOS 699,00 858 190,00 858 889,00-574 685,05 1 433 574,05 Rahavarat 31.12. 7 438 833,47-7 438 833,47 Rahavarat 1.1. 8 013 518,52-8 013 518,52 Rahavarojen muutos -574 685,05 574 685,05

Tasekirja 2011 79

Tasekirja 2011 80 9. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 9.1. Tuloslaskelma KAUHAJOEN KAUPUNKI TULOSLASKELMA 01.01-31.12.2011 (ilman sisäisiä ja vyörytyseriä) 2011 2010 muutos-% EUR tilinpäätös tilinpäätös tp2010 / tp2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 38 052 095,54 33 699 124,02 12,9 % Maksutuotot 1 245 320,15 1 097 993,34 13,4 % Tuet ja avustukset 1 447 894,50 1 464 274,41-1,1 % Muut toimintatuotot 3 388 385,61 2 755 536,55 23,0 % TOIMINTATUOTOT yhteensä 44 133 695,80 39 016 928,32 13,1 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 255 850,14 257 441,75-0,6 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -17 489 295,35-17 328 200,91 0,9 % Henkilösivukulut Eläkekulut -4 815 164,49-4 842 829,08-0,6 % Muut henkilösivukulut -1 074 127,40-1 068 051,95 0,6 % Palvelujen ostot -87 265 717,21-79 529 427,80 9,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 138 090,27-3 845 376,03 7,6 % Avustukset -2 266 133,11-2 220 165,28 2,1 % Muut toimintakulut -1 834 954,09-1 175 469,45 56,1 % TOIMINTAKULUT yhteensä -118 883 481,92-110 009 520,50 8,1 % T o i m i n t a k a t e -74 493 935,98-70 735 150,43 5,3 % Verotulot 40 032 439,94 38 798 046,93 3,2 % Valtionosuudet 34 943 234,00 33 617 645,00 3,9 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 65 515,97 41 752,10 56,9 % Muut rahoitustuotot 1 356 594,94 1 659 223,31-18,2 % Korkokulut -1 054 287,50-806 849,92 30,7 % Muut rahoituskulut -765 505,98-83 629,40 815,4 % V u o s i k a t e 84 055,39 2 491 037,59-96,6 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 717 738,95-3 746 689,17-0,8 % Kertaluontoiset poistot -141 713,00 Arvonalentumiset 0,00 T i l i k a u d e n t u l o s -3 633 683,56-1 397 364,58 160,0 % Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 57 425,74 60 821,64-5,6 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ -3 576 257,82-1 336 542,94 167,6 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 37,12 % 35,5 % Vuosikate / Poistot, % 2,26 % 66 % Poisto-% 3,12 % 3,4 % Vuosikate, EUR /asukas 5,92 174,43 Asukasmäärä 14191 14281

Tasekirja 2011 81 9.2 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA EUR Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos 2 011 2010 % TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA T u l o r a h o i t u s Vuosikate 84 055,39 2 491 037,59-97 % Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -511 415,02-78 501,86 551 % * -427 359,63 2 412 535,73-118 % I n v e s t o i n n i t Pysyvien vastaavien investoinnit -9 349 820,64-10 737 990,73-13 % Rahoitusosuudet investointeihin 1 713 100,00 3 014 872,70-43 % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 959 517,17 144 629,70 563 % Käyttöomaisuuden myyntitulot 511 415,02 * -6 165 788,45-7 578 488,33-19 % Toiminnan ja investointien nettorahavirta -6 593 148,08-5 165 952,60 28 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA A n t o l a i n a u k s e n muutokset Antolainasaamisten lisäykset -54 000,00 0,00 Antolainasaam. vähennykset (siirr.saamisten ryhm.) 84 401,05 80 178,88 5 % * 30 401,05 80 178,88-62 % L a i n a k a n n a n muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 10 600 000,00 9 000 000,00 18 % Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -3 128 094,00-2 507 406,00 25 % Lyhytaikaisten lainojen muutokset 600 000,00 100 000,00 500 % * 8 071 906,00 6 592 594,00 22 % O m a n p ä ä o m a n muutokset 259 314,81 0,00 M u u t maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset 11 913,93-1 233,49-1066 % Vaihto-omaisuuden muutos -10 014,62-4 377,99 129 % Saamisten muutos -1 409 301,56-242 681,26 481 % Korottomien velkojen muutos -935 756,58-361 514,15 159 % * -2 343 158,83-609 806,89 284 % Rahoituksen nettorahavirta 6 018 463,03 6 062 965,99-1 % RAHAVAROJEN MUUTOS -574 685,05 897 013,39-164 % Rahavarat 31.12. 7 438 833,47 932 195,00 698 % Rahavarat 1.1. 8 013 518,52-35 181,61-22878 % Rahavarojen muutos -574 685,05 897 013,39 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2 011 2010 Investointien tulorahoitus % 1,1 % 32 % Pääomamenojen tulorahoitus % 0,8 % 25 % Lainanhoitokate % 0,3 % 1,0 % Kassan riittävyys, pv 21 24 Asukasmäärä 14 191 14281

Tasekirja 2011 82 9.3. Tase KAUHAJOEN KAUPUNKI T A S E 31.12.2011 Tilinpäätös Tilinpäätös muutos 2011 2010 % VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 164 444,80 154 351,23 6,5 % 164 444,80 154 351,23 6,5 % Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 6 621 231,10 6 669 818,15-0,7 % Rakennukset 48 051 394,55 47 104 249,23 2,0 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 9 273 377,07 9 249 226,30 0,3 % Koneet ja kalusto 1 173 209,68 1 157 896,13 1,3 % Muut aineelliset hyödykkeet 30 004,40 30 004,40 0,0 % Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 451 990,97 350 977,58 598,6 % 67 601 207,77 64 562 171,79 4,7 % Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 10 573 751,39 10 663 416,42-0,8 % Muut lainasaamiset 1 777 543,30 1 807 944,35-1,7 % Muut saamiset (siirr.ryhmään pitkäaik.saamiset) 0,00 0,00 12 351 294,69 12 471 360,77-1,0 % PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 80 116 947,26 77 187 883,79 3,8 % TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 77 457,34 100 718,09-23,1 % Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 54 950,96 53 549,91 2,6 % TOIMEKSIANTOJEN VARAT yht. 132 408,30 154 268,00-14,2 % VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 172 983,52 162 968,90 6,1 % Valmiit tuotteet/ tavarat 172 983,52 162 968,90 6,1 % Saamiset Pitkäaikaiset Myyntisaamiset 1 529 690,64 1 842 480,10-17,0 % Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 5 408 988,11 4 466 802,61 21,1 % Lainasaamiset 20 784,07 20 170,80 3,0 % Muut saamiset 1 822 343,21 1 038 738,80 75,4 % Siirtosaamiset 29 990,14 34 302,30-12,6 % 7 282 105,53 5 560 014,51 31,0 % Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 1 301 933,63 1 891 684,23-31,2 % Muut arvopaperit 3 737 735,79 3 908 481,99-4,4 % 5 039 669,42 5 800 166,22-13,1 % Rahat ja pankkisaamiset 2 399 164,05 2 213 352,30 8,4 % VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 16 423 613,16 15 578 982,03 5,4 % 96 672 968,72 92 921 133,82 4,0 %

Tasekirja 2011 83 T A S E 31.12.2011 Tilinpäätös Tilinpäätös 2011 2010 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 42 516 238,30 42 516 238,30 0,0 % Muut omat rahastot 1 999 935,58 1 999 935,58 0,0 % Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -3 735 315,56-2 658 087,43 40,5 % Tilikauden yli-/alijäämä -3 576 257,82-1 336 542,94 167,6 % OMA PÄÄOMA yht. 37 204 600,50 40 521 543,51-8,2 % POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Kertynyt poistoero 733 475,50 790 901,24-7,3 % PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 81 017,34 110 270,21-26,5 % Lahjoitusrahastojen pääomat 54 950,96 53 549,91 2,6 % Muut toimeksiantojen pääomat 17 906,05 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT yht. 153 874,35 163 820,12-6,1 % VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 31 161 624,00 23 794 832,00 31,0 % Lainat julkisyhteisöiltä 1 416 580,00 1 583 260,00-10,5 % Muut pitkäaikaiset velat 1 532 330,39 2 111 886,83-27,4 % 34 110 534,39 27 489 978,83 24,1 % Lyhytaikainen Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 12 233 208,00 11 361 414,00 7,7 % Lainat julkisyhteisöiltä 166 680,00 166 680,00 0,0 % Saadut ennakot 0,00 400,00 Ostovelat 7 734 179,69 7 899 269,87-2,1 % Muut velat 1 100 489,75 1 308 378,20-15,9 % Siirtovelat 3 235 926,54 3 218 748,05 0,5 % 24 470 483,98 23 954 890,12 2,2 % VIERAS PÄÄOMA yht. 58 581 018,37 51 444 868,95 13,9 % 96 672 968,72 92 921 133,82 4,0 % TASEEN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Omavaraisuus-% 39,24 % 44,46 % Oman pääoman sidottujen erien osuus, % 43,98 % 45,76 % Rahoitusvarallisuus EUR /asukas -2971-2511 Lainakanta 31.12. EUR *) 44 978 092 36 906 186 Lainat EUR /asukas 3169 2584 Suhteellinen velkaantuneisuus -% 69,49 % 66,43 % Lainasaamiset 31.12. EUR 1 777 543 1 807 944 Kertynyt ylijäämä / alijäämä -7 311 573-3 994 630 Kertynyt ylijäämä / alijäämä, EUR /asukas -515-280 Asukasmäärä 14191 14281 *) (Lainakanta =pankkilainat; ostovelat, siirtovelat ja muut pitkäaikaiset velat erotettu pois)

Tasekirja 2011 84 9.4. Konsernin tuloslaskelma KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2011 2011 2010 Toimintatuotot 87 767 303 79 261 444 Toimintakulut -158 113 427-145 448 767 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta 25 727 24 193 Toimintakate -70 320 397-66 163 130 Verotulot 40 032 440 38 798 047 Valtionosuudet 34 943 234 33 617 645 Rahoitutuotot ja -kulut Korkotuotot 112 982 87 320 Muut rahoitustuotot 1 375 643 1 658 025 Korkokulut -1 667 881-1 255 937 Muut rahoituskulut -861 245-381 977 Vuosikate 3 614 776 6 359 992 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -6 314 964-6 307 584 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 Kertaluonteiset poistot -141 713 Arvonalentumiset 0 Satunnaiset erät 82 762-41 428 Tilikauden tulos -2 617 426-130 732 Tilinpäätössiirrot -401 487-680 341 Vähemmistöosuudet -51 403-23 408 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -3 070 316-834 481 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 55,5 % 54,5 % Vuosikate / Poistot, % 57 % 99 % Vuosikate, /asukas 254,72 445,35 Asukasmäärä 14191 14281

Tasekirja 2011 85 9.5. Konsernin rahoituslaskelma KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 1.1. - 31.12.2011 2011 2010 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 614 776 6 359 992 Satunnaiset erät 82 762-41 428 Tulorahoituksen korjauserät -467 790-32 456 Investointien rahavirta Investointimenot -13 487 907-15 201 074 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 724 546 3 036 263 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 498 946 160 367 Toiminnan ja investointien rahavirta -7 034 666-5 718 336 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainauksen lisäykset -54 000 Antolainauksen vähennykset 29 627 27 366 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 11 514 819 13 240 426 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 273 387-3 760 825 Lyhytaikaisten lainojen muutos 905 527-314 202 Oman pääoman muutokset 299 305-74 858 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 15 798-6 667 Vaihto-omaisuuden muutos 346 921-372 486 Saamisten muutokset 3 029 541 4 096 493 Korottomien velkojen muutokset -4 925 211-4 902 476 Rahoituksen rahavirta 6 888 941 7 932 771 Rahavarojen muutos -145 725 2 214 435 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 14 068 649 14 214 398 Rahavarat 1.1. -14 214 374-11 999 963 Rahavarojen muutos -145 725 2 214 435 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 30,7 52,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 22,4 39,9 Lainanhoitokate 0,9 1,5 Kassan riittävyys 29 31

Tasekirja 2011 86 9.6. Konsernitase K O N S E R N I T A S E 31.12.2011 31.12.2010 V A S T A A V A A muutos-% PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 704 471 529 604 33,0 % Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 7 883 368 8 157 317-3,4 % Rakennukset 81 736 658 77 157 488 5,9 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 468 594 10 489 269-0,2 % Koneet ja kalusto 6 565 591 6 539 849 0,4 % Muut aineelliset hyödykkeet 139 875 157 516-11,2 % Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 034 566 3 067 868-1,1 % 109 828 652 105 569 307 4,0 % Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 041 686 2 272 046-10,1 % Muut lainasaamiset 155 100 130 727 18,6 % Muut saamiset 25 812 25 821 0,0 % 2 222 597 2 428 594-8,5 % PYSYVÄT VASTAAVAT yht. 112 755 720 108 527 505 3,9 % TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 388 642 285 669 36,0 % Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 170 851 185 228-7,8 % Muut toimeksiantojen varat 17 209 18 134-5,1 % TOIMEKSIANTOJEN VARAT yht. 576 702 489 031 17,9 % VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 1 545 659 1 886 471-18,1 % Saamiset Pitkäaikaiset Myyntisaamiset 1 774 478 1 968 751-9,9 % Lainasaamiset 2 099 323 549,8 % Muut saamiset 877-100,0 % 1 776 577 1 969 950-9,8 % Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 8 588 925 6 690 116 28,4 % Lainasaamiset 31 025 116 914-73,5 % Muut saamiset 3 622 638 2 745 779 31,9 % Siirtosaamiset 866 039 1 088 072-20,4 % 13 108 626 10 640 881 23,2 % Rahoitusarvopaperit 5 199 289 5 815 465-10,6 % Rahat ja pankkisaamiset 8 869 360 8 398 933 5,6 % VAIHTUVAT VASTAAVAT yht. 30 499 511 28 711 699 6,2 % 143 831 933 137 728 236 4,4 %

Tasekirja 2011 87 K O N S E R N I T A S E 31.12.2011 31.12.2010 0,9 % V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma 42 516 238 42 516 238 0,0 % Arvonkorotusrahasto 666 111 666 111 0,0 % Muut omat rahastot 4 140 872 3 851 579 7,5 % Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -3 143 094-2 144 379 46,6 % Tilikauden yli-/alijäämä -3 070 316-853 207 259,9 % OMA PÄÄOMA yht. 41 109 811 44 036 343-6,6 % VÄHEMMISTÖOSUUS 947 024 1 007 359-6,0 % POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Kertynyt poistoero 2 622 479 2 151 698 21,9 % Vapaaehtoiset varaukset 241 118 309 817-22,2 % POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET yht. 2 863 597 2 461 515 16,3 % PAKOLLISET VARAUKSET 418 875 343 806 21,8 % TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 418 493 320 630 30,5 % Lahjoitusrahastojen pääomat 197 566 212 673-7,1 % Muut toimeksiantojen pääomat 31 044 11 841 162,2 % TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT yht. 647 103 545 144 18,7 % VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 49 715 314 42 372 421 17,3 % Lainat julkisyhteisöiltä 7 305 312 7 478 474-2,3 % Lainat muilta luotonantajilta 4 006 286 3 869 967 3,5 % Saadut ennakot 750 Muut pitkäaikaiset velat 1 517 283 2 144 905-29,3 % 62 544 196 55 866 517 12,0 % Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 13 627 437 12 694 752 7,3 % Lainat julkisyhteisöiltä 370 811 454 607-18,4 % Lainat muilta luotonantajilta 46 479 Saadut ennakot 176 558 620 343-71,5 % Ostovelat 8 664 435 7 954 668 8,9 % Muut velat 2 477 182 2 749 358-9,9 % Siirtovelat 9 938 425 8 993 823 10,5 % 35 301 327 33 467 551 5,5 % VIERAS PÄÄOMA yht. 97 845 523 89 334 068 9,5 % 143 831 933 137 728 236 4,4 % KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Omavaraisuus-% 31,27 % 34,65 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 60,01 % 58,49 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000-6 213-2 998 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas -438-210 Konsernin rahoitusvarallisuus / asukas -4 842-4 334 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 76 589 69 015 Konsernin lainat / asukas 5397 4833 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 155 131 Asukasmäärä 14191 14281

Tasekirja 2011 88 10. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Käyttöomaisuuden arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määrästä Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Rahoitusomaisuus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Vuoden 2011 tilinpäätökseen on yhdistetty yksi osakkuusyhteisö. Yhdistämättömiltä osakkuusyhteisöiltä ei ole saatu tilinpäätöstietoja ja niillä on vähäinen merkitys konsernitilinpäätökseen. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Kuntayhtymien yhdistely on tehty peruspääoman jäsenosuuksien suhteessa. Sisäiset liiketapahtumat ja katteet Sisäiset velat ja saamiset on eliminoitu samoin periaattein kuin keskinäinen omistus. Sisäiset tuotot ja kulut on eliminoitu tuloslaskelman eristä samoin kuin edellä. Sisäiset tulorahoituksen korjauserät, lainauksen muutokset, oman pääoman muutokset ja rahoituslaskelman erät on eliminoitu samoin kuin edellä.

Tasekirja 2011 89 Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Vapaaehtoisista varauksista ja poistoeroista vähemmistöosuutta ei ole eliminoitu. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin tuloksesta. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden käyttöomaisuuden poistojen oikaisu on tehty. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistetty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Aikaisempiin tilikausiin liittyvät korjaukset Vertailuvuoden konsernitaseeseen on oikaistu oman pääoman eriä vastaamaan vuoden 2011 konsernitaseeseen tehtyjä kirjauksia. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Vuonna 2011 on konsernitaseeseen yhdistetty yksi osakkuusyhteisö, vertailuvuodessa mukana kaksi osakkuusyhteisöä. 10.1 Kaupungin tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain 2011 2010 Hallinto-osasto 1 185 188,55 938 060,72 Yhteistoiminta 34 926 424,97 30 704 307,92 Sivistys 2 238 950,20 2 088 976,30 Tekninen 4 194 653,52 3 941 296,73 Viemärilaitos 1 588 478,56 1 344 286,65 Toimintatuotot yhteensä 44 133 695,80 39 016 928,32 Yhteistoiminta sisältää Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän jäsenkunnilta laskutetut kuntaosuudet, jotka ovat läpikulkueriä. Valtionosuuden erittely 2011 2010 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasausta) 26 277 690,00 25 669 909,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 9 154 880,00 8 827 605,00 Järjestelmämuutoksen tasaus 220 634,00 220 634,00 Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionsouudet -1 909 970,00-2 040 503,00 Harkinnanvarainen valtionos.korotus 1 200 000,00 940 000,00 Valtionosuudet yhteensä 34 943 234,00 33 617 645,00

Tasekirja 2011 90 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista kunnan tilinpäätöksessä Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa (Valtuusto 15.12.1997 100, 17.5.1999 28 ja 29.12.2011 338). Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: poistoaika poisto-% poistomenetelmä Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 5 v 20,0 % tasapoisto Pitkävaikutteiset menot 5 v 20,0 % tasapoisto Pitkävaikutteiset menot (muut) 25,0 % menojäännöspoisto Rakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset (uudet) 50 v 2,0 % tasapoisto Hallintorakennukset 40 v 2,5 % tasapoisto Laitosrakennukset 40 v 2,5 % tasapoisto Laitosrakennukset 30 v 3,3 % tasapoisto Teollisuusrakennukset 20 v 5,0 % tasapoisto Asuinrakennukset 40 v 2,5 % tasapoisto Talousrakennukset 20 v 5,0 % tasapoisto Jätevedenpuhdistamo 20 v 5,0 % tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Teollisuustontit 30 v 10,0 % menojäännöspoisto Kadut, torit, puistot 20 v 15,0 % menojäännöspoisto Viemäriverkosto 30 v 10,0 % menojäännöspoisto Kaukolämpöverkosto 20 v 15,0 % menojäännöspoisto Ulkovalaistus 20 v 15,0 % menojäännöspoisto Liikenteen ohjauslaitt. 15 v 20,0 % menojäännöspoisto Muut maarakenteet 20 v 15,0 % menojäännöspoisto (mm.urheilupaikat) Väestönsuoja 20 v 5,0 % tasapoisto Palopostit 20 v 15,0 % menojäännöspoisto Kompostointiallas 30 v 10,0 % menojäännöspoisto Koneet ja kalusto Jätevedenpuhd.koneet 10 v 10,0 % tasapoisto Perustamisirtaimisto, hallinto ja laitosrak. (uudet) 10,0 % menojäännöspoisto Irtaimisto (yleinen) 30,0 % menojäännöspoisto Irtaimisto 5 v 20,0 % tasapoisto

Tasekirja 2011 91 Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2010-2014 Suunnitelman mukaiset poistot 3 896 307 Poistonalaisten investointien omahankintameno 6 779 514 Poikkeama ( ) -2 883 207 Poikkeama (%) -43 Selvitys poikkeaman syistä Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu osin rakennusten hankintamenoa alentavista rahoitusosuuksista ja osin siitä, että tarkastelujaksoon ajoittui poikkeuksellisen suuri investointihanke. Henkilöstökulut 2011 2010 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 17 777 494,23 17 654 934,55 Henkilösivukulut Eläkekulut 4 815 164,49 4 842 829,08 Muut henkilösivukulut 1 074 127,40 1 068 051,95 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -288 198,88-326 733,64 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 23 378 587,24 23 239 081,94 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 331 588,81 390 818,32 Henkilöstökulut yhteensä 23 710 176,05 23 629 900,26

Tasekirja 2010 92 10.2 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineett. Hyödykkeet Muut pitkäv. menot Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 154 351,23 0,00 154 351,23 Lisäykset tilikaudella (inv) 62 182,47 62 182,47 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Tilikauden poisto -52 088,90 0,00-52 088,90 Poistamaton hankintahinta 31.12. 164 444,80 0,00 164 444,80 Kirjanpitoarvo 31.12. 164 444,80 0,00 164 444,80 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiint.rak. ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskener. hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 6 669 818,15 47 104 249,23 9 249 226,30 1 157 896,13 30 004,40 350 977,58 64 562 171,79 Lisäykset tilikauden aikana (inv) 149 166,91 5 052 317,31 1 301 441,09 334 564,76 2 396 612,74 9 234 102,81 Siir.ed.vuoden keskeneräisistä 295 599,35-295 599,35 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella -1 630 600,00-82 500,00 0,00-1 713 100,00 Siirto käyttötalouteen 0,00 0,00 Muut tulot 0,00 Vähennykset tilikauden aikana -197 753,96-615 954,61-2 608,21-816 316,78 Tilikauden poisto -2 154 216,73-1 194 790,32-316 643,00-3 665 650,05 Poistamaton hankintameno 31.12. 6 621 231,10 48 051 394,55 9 273 377,07 1 173 209,68 30 004,40 2 451 990,97 67 601 207,77 Kirjanpitoarvo 31.12. 6 621 231,10 48 051 394,55 9 273 377,07 1 173 209,68 30 004,40 2 451 990,97 67 601 207,77 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet, tytär-yhteisöt Kuntayhtymäos uudet Osakkeet omistusyht. Yhteisöt Muut osakkeet ja osuudet Saamiset muut yhteisöt Yhteensä Hankintameno 1.1. 2 012 408,17 7 462 032,00 209 937,22 979 039,03 10 663 416,42 Lisäykset (inv) 0,00 53 535,36 53 535,36 Vähennykset -250,00-62 388,37-80 562,02-143 200,39 Hankintameno 31.12. 2 012 158,17 7 515 567,36 147 548,85 898 477,01 0,00 10 573 751,39 Kirjanpitoarvo 31.12. 2 012 158,17 7 515 567,36 147 548,85 898 477,01 0,00 10 573 751,39

Tasekirja 2010 93 Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Tase-arvo 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Tasearvo 31.12. Kunnan osuus kuntayhtymän peruspääomasta Ero Eskoon sosiaalipalvelujen ky 80 134,15 0,00 0,00 80 134,15 235 622,31-155 488,16 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 4 752 238,93 0,00 0,00 4 752 238,93 4 215 774,80 536 464,13 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 84 548,07 0,00 0,00 84 548,07 1 255 496,42-1 170 948,35 Omistukset muissa yhteisöissä Nimi Kotipaikka Kunnan omistusosuus % Kuntakonsernin osuus (1000 euroa) omasta vieraasta pääomasta pääomasta tilikauden voitosta/ tappiosta Tytäryhtiöt Kauhajoen Lentokenttä Oy Kauhajoki 94 % 38 87-1 Kauhajoen Lämpöhuolto Oy Kauhajoki 100 % 462 7 524 1 Kauhajoen Tennishalli Oy Kauhajoki 93 % 157 83-2 Kauhajoen Vesihuolto Oy Kauhajoki 81,83 % 2 374 97 38 Kiinteistö Oy Kj. Liikenneterminaali Kauhajoki 100 % 245 72-21 Kiinteistö Oy Kj. Teknologiakeskus Kauhajoki 64,28 % 411 1 459 0 Kiinteistö Oy Kj. Vuokra-asunnot Kauhajoki 100 % 696 16 164 4 Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy Teuva 51,65 % 132 261 46 Yhteensä 4 515 25 747 65 Kuntayhtymät Eskoon sosiaalipalvelujen ky Seinäjoki 3,95 % 303 202-15 Etelä-Pohjanmaan Liitto Seinäjoki 7,11 % 66 37 12 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Seinäjoki 7,50 % 4 601 9 292 397 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Seinäjoki 5,52 % 2 876 993 101 Suupohjan Elinkeinotoimen ky Karijoki 47,57 % 1 636 33 Suupohjan Koulutuskuntayhtymä Kauhajoki 53,40 % 1 785 743-192 Suupohjan peruspalveluliikelaitosky Kauhajoki 59,00 % 847 6 444 - Yhteensä 10 479 18 347 336 Osakkuusyhteisöt Suupohjan Seutuverkko Oy Kauhajoki 41,10 % 195 1 745 15 Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt Kauhajoen Kunnallislehti Oy Kauhajoki 20,0 % -- -- -- Botniarosk Oy Kauhajoki 29,0 % -- -- -- Päntäneen Vesihuolto Oy Kauhajoki 51,0 % -- -- -- Länsi-Suomen Luontomatkailu Oy Kauhajoki 28,0 % -- -- -- Yhteensä 195 1 745 15 Yhdistämättömistä osakkuusyhteisöistä ei ole tietoja ollut käytettävissä.

Tasekirja 2011 94 Saamisten erittely 2011 2010 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 360 205,65 Lainasaamiset 1 683 624,51 1 746 119,61 Yhteensä 1 683 624,51 360 205,65 1 746 119,61 0,00 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 213 939,74 613 034,11 320 909,61 634 989,78 Yhteensä 213 939,74 613 034,11 320 909,61 634 989,78 Saamiset yhteensä 1 897 564,25 973 239,76 2 067 029,22 634 989,78

Tasekirja 2011 95 Oma pääoma erittely 31.12.2011 31.12.2010 Peruspääoma 1.1. 42 516 238,30 42 516 238,30 Peruspääoma 31.12. 42 516 238,30 42 516 238,30 Muut omat rahastot Käyttörahaston pääoma 1.1. 1 999 935,58 1 999 935,58 Siirrot rahastoon tilikaudella 0,00 0,00 Siirrot rahastosta tilikaudella 0,00 0,00 Käyttörahaston pääoma 31.12. 1 999 935,58 1 999 935,58 Muut omat rahastot 31.12. 1 999 935,58 1 999 935,58 Edellisten tilikausien yli/ alijäämä 1.1. -3 994 630,37-2 658 087,43 Aikaisempiin tilikausiin (2006-2009) kohdistuvat Melalta (SEK) saadut maatalouslomittajien eläkemenoperusteiset maksut 259 314,81 Edellisten tilikausien yli/ alijäämä 31.12. -3 735 315,56-2 658 087,43 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -3 576 257,82-1 336 542,94 Oma pääoma yhteensä 37 204 600,50 40 521 543,51 Vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Ostovelat 333 197,26 0,00 163 394,54 Yhteensä 0,00 333 197,26 0,00 163 394,54 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä 2011 2010 Ostovelat 5 902 910,61 0,00 5 980 816,75 Muut velat 631 262,08 0,00 875 258,01 Siirtovelat 46 658,02 Yhteensä 0,00 6 580 830,71 0,00 6 856 074,76 Vieras pääoma yhteensä 0,00 6 914 027,97 0,00 7 019 469,30

Tasekirja 2011 96 Lyhytaikaisen luoton määrä laskee tilapäisesti, kun pitkäaikaista luottoa nostetaan. 2011 lyhytaikaista luottoa oli keskimäärin 11 miljoonaa euroa. Keskimääräinen kassavaje (lyhytaikaisen rahoituksen tarve) on kasvanut 2010-2011 hieman yli kaksi miljoonaa euroa.tämä tarkoittaa, että lyhytaikainen laina ei vähene: lyhytaikainen rahoitus on muuttanut luonnettaan pitkäaikaiseksi. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2011 2010 Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotus 2 229 479,79 2 274 526,41 Korkojaksotukset 165 428,84 115 987,10 Valtionosuus/ -avustusennakot 136 682,00 222 489,16 Henkilöstön vakuutusmaksut 345 418,28 321 385,97 Opetus- ja kult.toimen valt.os palautus 90 189,00 177 558,00 Valtiovarainministeriö (kertaluonteinen maksu johtuen kuntalan palkkaratkaisusta) 162 108,00 Muut menojäämät 106 620,63 106 801,41 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 3 235 926,54 3 218 748,05 Siirtovelat yhteensä 3 235 926,54 3 218 748,05 Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus 2011 2010 Taseen saamisiin merkitty määrä 31.12. 26 540,00 12 522,00

Tasekirja 2011 97

Tasekirja 2011 98 10.3 Konsernin liitetiedot Pakolliset varaukset Konserni 2011 2010 Muut pakolliset varaukset Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu (ky) 418 874,69 343 805,92 Muut pakolliset varaukset yhteensä 418 874,69 343 805,92 Vastuusitoumukset Konserni 2011 2010 Taloudelliset vastuut yhteensä 110 901 986,44 104 437 757,53

Tasekirja 2011 99 11. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 11.1 Viemärilaitos VIEMÄRILAITOS TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010 LIIKEVAIHTO Myyntituotot 1 691 239,28 1 437 067,94 Maksutuotot 0,00 0,00 Tuet ja avustukset 1 036,00 382,00 Muut toimintatuotot 122 117,87 296 144,10 Liikevaihto yht. 1 814 393,15 1 733 594,04 LIIKETOIMINNAN KULUT Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -473 664,72-446 412,45 Palvelujen ostot -462 170,86-454 151,15 Henkilöstökulut -239 244,85-190 478,55 Poistot ja arvonalentumiset -635 866,77-637 350,42 Liiketoiminnan muut kulut -23 019,35-27 241,08 Liiketoim.kulut yht. -1 833 966,55-1 755 633,65 Liikeylijäämä / alijäämä -19 573,40-22 039,61 Rahoitustuotot ja -kulut Lainojen korot muille 0,00 0,00 Muut rahoituskulut 0,00 0,00 Ylijäämä / alijäämä ennen varauksia -19 573,40-22 039,61 Poistoeron lisäys / vähennys 19 847,39 22 052,64 Tilikauden ylijäämä 273,99 13,03

Tasekirja 2011 100 Rahoituslaskelma VIEMÄRILAITOS RAHOITUSLASKELMA 31.12.2011 31.12.2010 Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä / alijäämä -19 573,40-22 039,61 Poistot ja arvonalentumiset 635 866,77 637 350,42 Investoinnit Pysyvien vastaavien investoinnit -364 099,40-324 092,72 Rahoitusosuudet investointeihin 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien myyntitulo 2 608,21 Toiminnan ja investointien nettorahavirta yht. 254 802,18 291 218,09 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos -326 743,51-16 237,44 Korottomien velkojen muutos 71 941,33-274 980,65 Rahoituksen nettorahavirta yht. -254 802,18-291 218,09 Rahavarojen muutos 0,00 0,00

Tasekirja 2011 101 Tase VIEMÄRILAITOS TASE 31.12.2011 31.12.2010 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 3 235 046,72 3 533 893,88 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 356 511,73 3 329 738,64 Koneet ja kalusto 1 296,04 3 597,55 Keskeneräiset 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet yht. 6 592 854,49 6 867 230,07 Vaihtuvat vastaavat Lyhytaik.saamiset Myyntisaamiset 407 237,75 74 162,48 Siirtosaamiset 47 420,08 53 751,84 Lyhytaik.saamiset yht. 454 657,83 127 914,32 7 047 512,32 6 995 144,39 Vastattavaa Oma pääoma Peruspääomasijoitus kaupungilta -2 327 530,73-2 327 530,73 Ed.tilikausien ylijäämä / alijäämä -1 005 487,81-1 005 474,78 Tilikauden ylijäämä / alijäämä -273,99-13,03 Oma pääoma yht. -3 333 292,53-3 333 018,54 Poistoero ja vapaaeht.varaukset Kertynyt poistoero -178 626,37-178 626,37 Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 0,00 Ostovelat -75 251,83-113 637,91 Muut velat -346,95-228,52 Siirtovelat -3 459 994,64-3 459 994,64 Lyhytaikainen vieras po.yht. -3 535 593,42-3 573 861,07 Vieras pääoma yht. -3 535 593,42-3 573 861,07-7 047 512,32-7 085 505,98

Tasekirja 2011 102 12. KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS 12.1 Kauhajoen kaupungin konserni, tytär- ja osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät (kaaviot) KAUHAJOEN KAUPUNGIN KONSERNI 31.12.2011 Kauhajoen kaupunki Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot 100 % Kauhajoen Lämpöhuolto Oy 100 % Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy 51,39 % Kauhajoen Vesihuolto Oy 81,2 % Kauhajoen Lentokenttä Oy 94 % Kauhajoen Tennishalli Oy 93 % Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus 62,78 % Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali 100 % KAUHAJOEN KAUPUNGIN TYT Ä RYHTEIS Ö T 31.12.2011 (Osakepääoma >50 %, (Määräysvalta yhtiössä) Kiinteist ö Oy Kauhajoen Vuokra - asunnot 100 % Kauhajoen Lämpöhuolto Oy 100 % Kiinteist ö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali 100 % Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy 51,39% Kauhajoen Lentokenttä Oy 94 % Kauhajoen Tennishalli Oy 93 % Kauhajoen Vesihuolto Oy 81,2 % Kiinteist ö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus 62,78 %

Tasekirja 2011 103 KAUHAJOEN KAUPUNKI 31.12.2011 Kuntayhtymät Kauhajoen kaupunki Sein ä joen koulutuskunta - Yhtym ä 5,52% Suupohjan koulutus - Kuntayhtym ä 53,40% Suupohjan Elinkeinotoimen Kuntayhtym ä 47,57% Etel ä - Pohjanmaan liitto 7,11% Eskoon sosiaali - palvelujen ky. 3,95% Suupohjan Peruspalvelu - liikelaitoskuntayhtym ä 59 % Etel ä - Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 7,50%

Tasekirja 2011 104 12.2 Konserniyhtiöiden toiminta ja talous Kauhajoen Lentokenttä Oy PERUSTEHTÄVÄ Kauhajoen lentokentän ylläpito STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Lentokenttä on harrastusilmailijoiden käytettävissä jatkuvasti. NÄKÖKULMA JA KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT STRATEGISET TAVOIT- TEET 2011-2014 AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOIMENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Lentokenttä täyttää harrastusilmailijoiden tarpeet 2. Lentokenttää vuokrataan mahdollisuuksien mukaan 1. Harrastusilmailijat tyytyväisiä 2. Vuokrausta vain rajoitetusti 1. Lentokenttä liikennöitävissä jatkuvasti 2. Liikennekelpoisuus poissa < 6 pv/vuosi Toteutuma 31.12.2011 1. Liikennekelpoisuus toteutunut 2. Liikennekelpoisuus poissa toteutunee tavoitteen mukaisesti sovittujen päivien perusteella PROSESSIT 1. Kunnossapitojärjelmä toimii 2.Yhteistyö harrastus-ilmailijoiden kanssa 3. Lentokentän ylläpitotaso säilytetään 4. Lentokentän liikennekelpoisuus säilytetään 3. Ylläpitävä kunnossapitotaso 4. Yö-VFR taso Toteutuma 31.12.2011 3. Liikennekelpoisuus on toteutunut JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 3. Liikennekelpoisuus täyttyy 4. Yö-VFR liikennekelpoisuustason vaatimukset täyttyy 3. Kunnossapitojärjestelmä sovittu 4. Laitehuolto sovittu 5. Ei palkattua huoltohenkilöstö Toteutuma 31.12.2011 5. Tavoite toteutunut. TALOUS 5. Huoltotyöt ostopalveluna 5. Huoltotyön palkat 0 5. Huoltotyöt sovittu 7. Kaupungin rahoitusosuus 8. Talvikunnossapidon talkootyö säilyy 7. Nettotulos positiivinen 8. Kustannustaso voidaan säilyttää 7. Nettotulos > 0 8. Yö-VFR liikennekelpoisuus 7. Kaupungin rahoituksen riittävyys sovittu 8. Nykyinen ylläpitojärjestelmä jatkuu Toteutuma 31.12.2011 7. Kaupungin rahoitusosuus alle budjetoidun. Nettotulos tulee jäämään negatiiviseksi poistojen verran. 8. Yö-VFR liikennekelpoisuustaso on täyttynyt Vastuuhenkilö (Toimitusjohtaja): Sulo Kantojärvi

Tasekirja 2011 105 Kauhajoen Lämpöhuolto Oy 1 000,00 Tilinp. Talousarvio Toteuma T Poikkeama Tunnusluku TP 2010 TA 2011 31.12.2011 % TA11-TP11 Henkilöstö 10 10 10 Liikevaihto, 1000 3738 3886 4013 7,4 % 127 Liikevoitto tai -tappio, 1000 728 184 409-43,8 % 225 - % liikevaihdosta 19,5 4,7 10,2 115,6 % Kannattavuus Sijoitetun pääoman tuotto- % 11,9 7,0 Käyttökate-% 35,9 26,1 Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % 15,0 19,0 Lainojen hoitokate 1,6 1,5 Nettovelat, 1000 4742 4275 - rahalaitos, 1000 4742 4275 - kaupunki, 1000 - pääomalaina, 1000 Perustelut Vastuuhenkilö (Toimitusjohtaja) nimi: Heikki Vesala Edellä kuvatut asiat ovat seikkaperäisemmin esitetty ko. liiketoimintasuunnitelmassa

Tasekirja 2011 106 Kauhajoen Tennishalli Oy Konserniyhteisön tuloskortti Kauhajoen Tennishalli Oy PERUSTEHTÄVÄ - Ylläpitää yleishyödylliseltä pohjalta mailapelien pelitiloja sekä kenttäpalvelutoimintoja STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT - Yhtiö tarjoaa varausperiaatteella miellyttävän pelaamisympäristön asiakkailleen oikein hinnoiteltuna ja yhtiön kannalta katsoen kannattavasti. NÄKÖKULMA JA KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT STRATEGISET TAVOIT- TEET 2010-2012 AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2010 OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Pelitilan tarjonta 2. Viihtyvyys 1. > 6000 käyttäjää 2. Taso säilytetään 1. Käyttäjämäärä 2. Asiakastyytyväisyys 1. Vapaat vuorot tarjontaan 2. Puhtaus, pelirauha Toteutuma 31.12.2011; avainmittarit Normaali varauskanta jatkunut, toiminnassa ei suuria muutoksia. Laskettuja käyttäjiä on 5623 henkilöä. PROSESSIT 3. Vuorojen varaus 4. Hallin ylläpito 3. Tiedotuksen tehostaminen 4. Tason ylläpito 3. Vakiovuorot 4. Huoltoon käytettävä tunti ja euromäärä 3. Tarjotaan vakiovuoroja 4. Säännöllisyys Toteutuma 31.12.2011; avainmittarit - Arkisin hallia käyttävät koululiikuntaan muun muassa liikuntalukio ja muina käyttäjäryhminä eläkejärjestö ja yritykset. Vakiovuorot ovat iltaisin lähes täynnä. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 5. Toimitusjohtajan 5. Johdon tavoitteellinen toiminta ratkaisut 6. Hallitus 6. Johtaa toimintaa Toteutuma 31.12.2011; avainmittarit - Kokoukset pidetty normaalisti 5. Helppo tavoitettavuus 6. Noudattaa hyvää hallitustapaa 5. Puhelin, sähköposti 6. Paneutuu päätettäviin asioihin TALOUS 7. Peli ja vuokramaksut 7. Toiminnan kannattavuus 7. Omavaraisuusaste > 40 % liikevoitto > 10 % liikevaihdosta 7. Kannattavuuden seuranta Toteutuma 31.12.2011; avainmittarit - Yhtiön liikevoitto poistot huomioiden jää hieman miinusmerkkiseksi v.2011. Yhtiö korotti pelimaksuja syyskaudella 2010 25 %. Tappio pieneni 25 % verrattuna edelliseen vuoteen. Perustelut Vastuuhenkilö (Toimitusjohtaja): Hannu Törrönen

Tasekirja 2011 107 Yhtiö kattaa toimintansa ja maksaa lainanlyhennykset pelimaksuista saaduilla tuloilla. Yhtiön ei tavoittele voittoa, mutta mahdollinen toiminnan tuotto käytetään toiminnan kehittämiseen. Yhtiö ei jaa osinkoa. Kauhajoen Tennishalli Oy 1 000 Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Tunnusluku TP 2010 TP 2011 TA 2012 Henkilöstö, hlöä - - - Liikevaihto, 1000 18 19 20 Liikevoitto tai tappio, 1000-1,86-2,25-1,5 - % liikevaihdosta -10 % -12 % -7,5 % Kannattavuus Sijoitetun pääoman tuotto-% -1.76 % -1.25 % -1 % Käyttökate-% 40,5 % 41,1 % 42,0 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % 63 % 65,4 % 65 % Lainojen hoitokate Nettovelat, 1000 - rahalaitos, 1000 - kaupunki, 1000 98 89 89 - pääomalaina, 1000 Toiminnan laajuus Käyttäjämäärät 5623 5650

Tasekirja 2011 108 Kauhajoen Vesihuolto Oy Konserniyhteisön tuloskortti PERUSTEHTÄVÄ Turvata kaikille toiminta-alueella asuville kohtuullisin kustannuksin, riittävä, terveydellisesti ja muutoinkin moitteeton talousveden saatavuus. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kauhajoen Vesihuolto Oy toimii yleishyödyllisenä yleisenä vesilaitoksena niin, että vesilaitos lisää toimialueensa viihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä elvyttää tuotannollista toimintaa. Toiminta-alue kattaa suurimman osan Kauhajoen asutuista alueista. NÄKÖKULMA JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT STRATEGISET TAVOITTEET 2011-2014 AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOIMENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT - tyytyväiset asiakkaat - mahdollisimman nopea apu asiakkaille - huolehtia nykyisen toimialueen vesihuollosta - huolehtia Oy Aqua Botnica Ab:n vedentarpeesta - auttaa alueella toimivia osuuskuntia ja liittää ne yhtiöön - lisää suurkuluttajia - häiriötön veden jakelu - putkirikkojen korjaus mahdollisimman nopeasti (havaittu/ 1 vrk) - henkilöstön kouluttaminen - varautuminen erilaisiin toimenpiteisiin häiriöiden varalta - vedenottolupien hankinta/lisää nykyisiin - uusien ottamoiden kartoitusta - säiliö kapasiteetin lisäys PROSESSIT - vedenottamoiden pumppaustekniikka - kaukovalvonta - varavoimakoneet - vedenjakelu liittyjille vesi- ja jätevesi laskutus ohjelma - pumppaustekniikan ylläpito ja uudistaminen - Kaukovalvonnan päivittäminen - vedenjakelun turvaaminen - laskutus ohjelman uusiminen JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN -henkilökunnan tehokkuus - henkilökunnalla selvät toimenkuvat - työturvallinen työpaikka - vastuualueet selvät - hygieniapassi kaikilla - toimisto henkilöstön lisääminen - henkilökunnan kouluttaminen /vastuun lisääminen - henkilökunnan jatkuvuuden varmistaminen

Tasekirja 2011 109 TALOUS - vakaa - korotuspaineita /m 3 - yleisen veden kulutuksen pienentäminen (hukkavesi) - Kuluttaja määrän lisääminen - tarvike varastomäärien supistaminen PERUSTEHTÄVÄ: TOIMINTA-AJATUS: Turvata kaikille toiminta-alueella asuville kohtuullisin kustannuksin, riittävä, terveydellisesti ja muutoinkin moitteeton talousveden saatavuus. Kauhajoen Vesihuolto Oy toimii yleishyödyllisenä yleisenä vesilaitoksena niin, että vesilaitos lisää toimialueensa viihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä elvyttää tuotannollista toimintaa. Toiminta-alue kattaa suurimman osan Kauhajoen asutuista alueista. Kauhajoen Vesihuolto Oy 1 000 Tilin- Talous-arvio Toteutuma päätös Tunnusluku TP 2010 TA 2011 31.12.2011 Henkilöstö, hlöä 8 9 Liikevaihto, 1000 775 787 Liikevoitto tai tappio, 1000 67 43 - % liikevaihdosta 8,65 5,46 Kannattavuus Sijoitetun pääoman tuotto-% Käyttökate-% 24,3 20,5 Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % 95 95 Lainojen hoitokate Nettovelat, 1000 0 0 - rahalaitos, 1000 0 0 - kaupunki, 1000 0 0 - pääomalaina, 1000 0 0

Tasekirja 2011 110 Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali Konserniyhteisön tuloskortti v. 2011 Kiinteistö Oy Kauhajoen liikenneterminaali PERUSTEHTÄVÄ Omistaa ja ylläpitää kiinteistöä jossa on tilat autokatsastustoiminnalle sekä lisäksi muuta hallitilaa. NÄKÖKULMA JA KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT STRATEGISET TA- VOITTEET 2011-2015 AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Turvalliset, siistit ja helposti vuokrattavissa olevat toimintatilat. 1. Rakennus ja sen ympäristö säilytetään vähintään nykykuntoisena. 1. Asiakkaalla on mahdollisuus vuokrata kaikki toimitilat. 1. Kiinteistölle toteutetaan vuosittain tarpeelliset kunnossapitotoimet. Toteutuma 31.12.2011; Ylläpitotoimet toteutettu tarpeelliselta osin. Nosto-ovi vaurio korjattu. PROSESSIT 2. Kiinteistön ylläpito. 2. Ylläpidon tasosta ei tingitä. 2. Kaikki rakennuksen tilat ovat hyvässä käyttökunnossa. 2. Vesikaton ja ulkomaalauksen korjaus. Toteutuma 31.12.2011; Vesikatto korjattu tarvittavilta osin. Ulkomaalaus siirtyy seuraavalle vuodelle. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 3. Toimintoja johtaa 3. Yhtiö ei palkkaa vakituisia henkilöitä yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja 3. Yhtiön 5 henkinen hallitus kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa, toimitusjohtaja laskuttaa yhtiötä tehtyjen tuntien mukaan ja kiinteistönhoitopalvelut ostetaan tarvittaessa. 3. Toimitusjohtaja hankkii kiinteistöllä tarvittavat kiinteistöhoitoja kirjanpitopalvelut. Toteutuma 31.12.2011; Kiinteistönhoito ja kirjanpito toteutuneet suunnitellun mukaisesti. TALOUS 4. Taloudelliset kiinteistöhoitotoimenpiteet. 4. Kiinteistönhoito toteutetaan nykyisellä yhtiövastiketasolla ilman lisälainan ottoa. 4. Hoitovastike 2,20 /m2/kk ja pääomavastike 13 800 /vuosi 4. Hankitaan ammattitaitoiset kiinteistönhoitotyöt ja palvelut. Toteutuma 31.12.2011; Ylläpitotoimet toteutettu ammattitaitoisesti. Perustelut Vastuuhenkilö : Kari Männistö, Toimitusjohtaja Yhtiön asiakkaana pidetään yhtiön osakkeet 100 %:sti omistavaa Kauhajoen kaupunkia.

Tasekirja 2011 111 Kauhajoen Liikenneterminaali Oy 1 000 Tilin- Tunnusluku Henkilöstö, hlöä päätös Talous-arvio Toteutuma TP 2010 TA 2011 31.12.2011 Liikevaihto, 1000 34 32 32 Liikevoitto tai tappio, 1000-17 -13-21 - % liikevaihdosta -50-41 -66 Kannattavuus Sijoitetun pääoman tuotto-% Käyttökate-% Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % 77 76 Lainojen hoitokate Nettovelat, 1000 - rahalaitos, 1000 67 61 61 - kaupunki, 1000 - pääomalaina, 1000

Tasekirja 2011 112 Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus PERUSTEHTÄVÄ Mahdollisimman korkean palvelutason omaavien tilojen tarjonta yrityksille ja varsinkin aloittaville yrityksille jotta ne voivat keskittyä oman yritystoimintansa kehittämiseen. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Taloyhtiössä toimii paljon sellaisia yrityksiä, joilla on kohtuullisen korkea tietotaito toisten yritysten ja varsinkin aloittavien yritysten toiminnan käyntiinsaattamiseen ja edelleenkehittämiseen. NÄKÖKULMA JA STRATEGISET AVAINMITTARIT JA OPERATIIVISET KRIITTISET TAVOITTEET 2011-2013 TAVOITETASO TOIMENPITEET/KEINOT MENESTYSTEKIJÄT 2011 ASIAKKAAT Taloyhtiössä toimii runsaasti Uusia yrityksiä pyritään auttamaan Pyritään vähintään Asiakkaiden muuttuviin yrityksiä, osa omissa tiloissaan alkuun tila- ja teknisin järjestelyin 90 prosentin tarpeisiin pyritään vastaaja osa vuokratiloissa. ja talossa toimivien yritysten tar- käyttöasteeseen maan mahdollisimman Vapaita tiloja on kuitenkin oltava peet huomioidaan. joustavasti. tarjolla niin uusille kuin laajentavillekin yrityksille. Pyritään pitämään asiakas- Viihtyisä toimintaympäristö Asiakastyytyväisyys tyytyväisyystutkimuksen Toimintaa kehitetään hyvä lopputulos ja taso asiakkaiden toiveiden myös tulevaisuudessa. mukaisesti Toteutuma 31.12.2011 Tilojen käyttöaste n. 95 %. Yksi kokoustiloista muunnettu soveltuvaksi koulutukseen kysynnän perusteella. PROSESSIT Taloyhtiö järjestää lämpimät, sii- Tehokkaasti organisoidut ydin- Väestösuojaratkaisu Vss-tilojen rasitusoikeudet votut ja ilmastoidut tilat joissa on toiminnot ja palvelut Prosessien uudelleen perustetaan viimeisin tietoliikennetekniikka. määrittely Talon vision, strategian, Toteutuma 31.12.2011 Vss-tiloja koskevat rasitteet hyväksytty rakennuslautakunnassa. JOHTAMINEN/HENKILÖSTÖ/OSAAMINEN Isännöitsijä ja hallitus hoitavat Laitteita ja tekniikkaa seurataan Isännöintiyritys, talo- Isännöinti hoidetaan taloyhtiön toimintaa siten, että jatkuvasti että toimivuus pysyisi huoltoyritys ja kirjan- osapäiväisenä käyttäen toiminta jatkuu keskeytyksettä hyvänä ja ajantasaisena. pitoyritys toimivat eril- ostopalvelua mahdollija ajan tasalla pysyen. lään yhteisin tavoittein. simman tehokkaasti. Toteutuma 31.12.2011 Isännöinnin, talohuollon ja kirjanpidon toiminnot sujuvat keskeytyksettä, tehokkaasti ja hyvässä yhteistyössä. TALOUS Hoitovastikkeella katetaan Hoitomenojen kasvuvauhti hoitovastike 6,00/m2 toiminnan tehostaminen hoitomenot pyritään pitämään kohtuullisena. /kk Rahoitusvastikkeella katetaan Lainanmaksut kasautuvat rahoitusvastike Lainanlyhennykset päälainojen lyhennykset ja korot määrätyille kuukausille joten I-vaihe 0,24/osake/kk osin kiinteitä ja koroista Rahastoimalla siirretään veron- rahoituksessa on oltava tietty II-vaihe 0,86/osake/kk osa kiinteitä ja osa 5-vuomaksut osakkaille. pelivara jotta maksut pystytään rahastointi 0,25/osake den ja osa 6 kk:n korkoihoitamaan ajallaan. /kk sekä I että II-vaihe hin sidottuja. Toteutuma 31.12.2011 Talous ja rahoitus toteutunut budjetoidun mukaisena. Vastikkeet kerätty avainmittareissa ilmoitetun suuruisina. PERUSTELUT Vastuuhenkilö (toimitusjohtaja) Tarja Pienimäki Taloyhtiön tarkoituksena on luoda perusedellytykset talossa toimiville yrityksille jotta ne voivat hoitaa omia yrityksiään mahdollisimman hyvin ja saada tarvittaessa tukea talossa toimivilta muilta yrityksiltä niin taloudellisten kuin toiminnallistenkin tavoitteiden saavuttamiseksi. Palvelutason ja siitä aiheutuneiden kustannusten suhde pyritään pitämään houkuttelevana.

Tasekirja 2011 113 Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot PERUSTEHTÄVÄ Riittävän vuokra-asuntotarjonnan ylläpitäminen Kauhajoella ja asuntojen vuokraaminen. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Vuokratasoltaan ja laadultaan kilpailukykyisen asuntokannan ylläpitäminen. NÄKÖKULMA JA KRIITTISET ME- NESTYSTEKIJÄT STRATEGISET TAVOIT- TEET 2011-2014 AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOIMEN- PITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Riittävä asuntotarjonta 2. Kilpailukykyinen asuntojen laatutaso 1. Tarpeiden mukainen asuntomäärä 2. Tyytyväiset asukkaat asiakkaina 1. Täyttöaste 90% 2. Asukkaiden palaute Toteutuma 31.12.2011 Täyttöasteeksi muodostui 31.12.2011 89,87 %. Tavoite ei täyttynyt 1. Asuntojen lisärakentaminen 2.Asuntojen peruskorjaus, hyvä kunnossapito PROSESSIT 3. Asukasvalinnat 4. Hallinto Toteutuma 31.12.2011 Pysytty tavoitteissa 3. Joustavat toiminnot 4. Toiminta omistajaohjauksen mukaista 3. Päätösten nopeus 4. Hyvä hallinto 3. Isännöinti, tiedotus, hyvä saavutettavuus ja asiakaspalvelu 4. Hallituksen kokoukset, isännöitsijätoiminnat JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 5. Osaava isännöinti ja hallituksen toiminta 5. Omistajaohjaus toimii 5. Hyvä hallinto 5. Isännöitsijän ja kaupungin hyvä yhteistyö Toteutuma 31.12.2011 Toimitusjohtaja vaihtunut 30.11.2011. Pysytty tavoitteessa TALOUS 6. Tasapainoinen talous 6. Vuokratuloilla katetaan hoitokulut ja lainojen korot ja lyhennykset 6. Tuloslaskelma, vuokrataso 6. Tarkka taloudenpito, oikea hinnoittelu Toteutuma 31.12.2011 Päätös Valtiokonttorilainojen konvertoinnista yhtiön hallituksessa 12/2011, Kaupungin takauspäätös Kuntarahoituksen lainalle 12/2011. Vuoden 2012 vuokrankorotuksia koskeva päätös yhtiön hallituksessa 12/2011

Tasekirja 2011 114 Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy PERUSTEHTÄVÄ Yhtiön perustehtävänä on tuottaa omistajilleen ICT alan palvelut, verkkopalvelut, puhelinvaihdepalvelut sekä talous- ja henkilöstöhallinnon tilitoimistopalvelut sekä näihin liittyvät asiantuntijapalvelut ja hankintapalvelut. Ensisijainen toiminta-alue on Suupohjan seutukunta. Toiminta-aluetta ja palveluvalikoimaa laajennetaan tarvittaessa. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT NÄKÖKULMA JA KRIITTISET ME- NESTYSTEKIJÄT ASIAKKAAT 1.Tietojärjestelmien toimivuus 2. Palvelun hyvä laatu 3. Palvelutoiminnan sujuvuus 4. Hyvä valmistelu, päätöksenteko ja toimeenpano STRATEGISET TAVOIT- TEET 2012-2014 1. Ongelmien hyvä ratkaisutaso 2. Tyytyväiset asiakkaat 3. Tyytyväiset asiakkaat; omistajaorganisaatiot ja muut asiakkaat 4. Henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävien onnistunut hoito AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2012 1. Ongelmista 80 % poistuu alle 1 tunnissa 2. Tyytyväisyysluku >4 (asteikolla 1 5) 3. Hyvä tyytyväisyystaso 3.1 Palvelujen tarjoaminen yhteisöille jatkuu 4. Palkanmaksu sop.mukaisessa ajassa ja kirjanpito reaaliaikainen 4.1. Ajantasainen seuranta ja raportointi, neuvonta OPERATIIVISET TOIMEN- PITEET / KEINOT 1. Tiedonkulun ja työnjaon varmistaminen 2. Tyytyväisyyskysely 2.1. Kyselyn johdosta huomioitavat toimenpiteet 3. Sopimukset ajantasalla 4. Talous- ja henkilöstöhallinnon valmistelijat toimittavat valmiin aineiston viipymättä Toteutuminen: Toteutunut. PROSESSIT 5. Hallinto 6. Järjestelmien ylläpito ja kehittäminen 7. Henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien toimivuus 8. Alueellinen tukipalveluyksikkö toimii 5. Toiminta omistajaohjauksen mukaista 6. Järjestelmien toimivuuden ja ajantasaisuuden varmistaminen 7. Henkilöstö- ja taloushallinnon sähköiset palvelut käyttöön 8.Hajautetun toiminnan yhteensovittaminen 9.Talous-, henkilöstösekä ohjausjärjestelmä yhtenäistetään 5. Hyvä hallinto 6. Tuotantokatkosten väheneminen 7. Henkilöstö- ja taloushallinnon sähköisten osioiden käyttö vakiintuu 9.Ohjaus kuntien säännöstöjen ja käytäntöjen yhtenäistämiseen 5. Hallituksen kokoukset ja toimeenpano 6. Dokumentointi 7. Ohjelmistojen käyttöönotto ja koko henkilöstön koulutus (arkisto-osio ja asianhallinta) 8. Seutupalvelukeskuksen henkilöstön työnjako 9.Yhtenäistämissuunnitelm an laatiminen; tva, tsa, hallinnon säännöt ja ohjeet 9.Seutukunnallinen yhteistoiminta Toteutuminen: Toteutunut. Tva siirtyi vuoden 2012 puolelle.. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 10. Tuloksellinen 10. Toimintojen rationaalinen 10. Oikein mitoitetut johtaminen järjestäminen resurssit 10.1 Kehityskeskusteluja 11. Asiantuntijuus 10. Tasapainoinen ja joustava työnjako 10.1. BSC:n mukainen toimintamalli

Tasekirja 2011 115 11. Osaava henkilöstö 12. Aktiivinen ja oppimista kannustava henkilöstöpolitiikka 13. Houkutteleva työyhteisö 11.1. Palkka vastaa työnvaativuutta ja osaamista 12. Ammattitaidon kehittyminen 13. Viihtyisä työympäristö ja toimivat tekniset ratkaisut Toteutuminen: Toteutunut TALOUS 14. Talouden tasapaino taloudellisesti 14. Palvelut tuotetaan 15.Kustannuslaskent 15.1. Palvelujen hinnoittelu ajärjestelmä 15.2. Kustannusten vertailu Toteutuminen: Toteutunut. käyty läsnäoleville, 100 % 11. Jatkuva uudistuminen 12. Tehtäväalueen ja ohjelmistojen osaava käyttö 13. Sähköiset toiminnot käytössä 13.1. Työtyytyväisyyskysely suoritettu 14. Tuotteiden yksikköhinnat määritelty 15. Kustannukset alle kuntien keskiarvon 11.1. Työnvaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmien kehittäminen 12. Koulutustapahtumat ja sisäinen koulutus, työhyvinvoinnista huolehtiminen 13. Laite- ja ohjelmistohankinnat sekä käyttäjäkoulutus 13.1. Kyselyn aiheuttamat toimenpiteet 14. Kustannuslaskennan käyttö 14.1Kustannuslaskentajärj estelmän kehittäminen ja ajantasalle saattaminen 15.2 Vertailutiedoston laatiminen Yhtiön omistajaosuudet ovat Isojoki 9,58 %, Karijoki 5,51 %, Kauhajoki 51,40 %, Teuva 27,73 %, Suupohjan koulutusyhtymä 5,04 %, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 0,25 %, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 0,25% ja Karvian kunta 0,25 %. Yhtiön toimipisteet sijaitsevat kunkin omistajayhteisön tiloissa. Toimipisteitä on kuusi. Yhtiön tavoitteena ei ole liiketaloudellinen voitto, vaan sen tehtävänä on tarjota ja kehittää sekä tukea osakasyhteisöjen talous- ja henkilöstöpalveluja, tieto- ja viestintäteknisiä palveluja ja toimintaa. Mahdollinen toiminnan tuotto käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen. Henkilöstöä yhtiössä on 31.12.2011 yhteensä 35 vakinaista henkilöä. Toiminnan laajuus: - Asiakasyhteisöjä on 17 kpl. Lisäksi yhtiöllä on useita pieniä yritysasiakkaita ICT- ja sähköpostipalveluissa. - Palkansaajien määrä 2288 kpl - Kirjanpitovientien määrä 556080 kpl - Työasemien määrä 2325 kpl - Puhelin/alaliittymien määrä 1129 kpl

Tasekirja 2011 116 Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy 1 000 TOT 2011 Tunnusluku TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Henkilöstö, hlöä 35 35 35 35 35 Liikevaihto, 1000 2314 2376 2401 2401 2401 Liikevoitto tai tappio, 1000 71 3 5 5 5 - % liikevaihdosta 0 0,1 0,1 0,1 Kannattavuus Sijoitetun pääoman tuotto-% 0 0 0 0 0 Toiminnan laajuus Käyttökate-% 14 0 0 0 Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % 74 65 65 65 65 Lainojen hoitokate - Asiakasyhteisöjen määrä 17 15 16 16 16 - palkansaajien määrä (ei 2 288 2 220 2260 2260 2260 luott.hlöt, omais- ja perhehoitajat)) - kirjanpitovientien määrä 556 080 486 000 547 000 547 000 547000 - työasemien määrä 2 325 1 500 2 325 2 325 2 325 - puhelin / alaliittymien määrä 1 129 650 1 222 1 222 1 222

Tasekirja 2011 117 12.3. Kuntayhtymät Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Liikelaitoskuntayhtymän tuloskortti SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PERUSTEHTÄVÄ Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja eläinlääkintähuollon palvelut tasa-arvoisesti yhteistoimintaalueen asukkaille. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Saumattomat, oikea-aikaiset ja tehokkaasti toimivat palveluketjut koko yhteistoiminta-alueella. 2. Osaava, riittävä, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö. 3. Palvelut tuotetaan yhteistoiminta-alueen yhteiseen strategiaan sitoutuen tavoitteellisesti ja ammattitaitoisesti. 4. Siirtyminen yhä enemmän ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan toimintatapaan sekä avopalvelujen suuntaan korostamalla inhimillisyyttä ja yksilön omatoimisuutta. 5. Erikoissairaanhoidon kustannusten hallinta oman toiminnan vaikuttavuudella. 6. Läpäisevänä toimintaperiaatteena kestävä kehitys: ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen. 7. Toiminnan joustava ja ennakkoluuloton kehittäminen toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin. 8. Seudullisen erityisosaamisen hyödyntäminen ja toimiva yhteistyö. 9. Kustannusten hallinta (kustannuslaskenta ja tuotteistaminen) ja toimiva omistajaohjausjärjestelmä käytössä. 10. Tasapainotetun tuloskortin (BSC) ja prosessijohtamisen hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa ja raportoinnissa. 11. Liikelaitoskuntayhtymä on kiinnostava, hyvämaineinen työpaikka, jolla on hyvä julkisuuskuva. NÄKÖKULMA JA KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT STRATEGISET TA- VOITTEET 2011-2013 AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Palvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus. 1. Turvataan riittävät, tarpeen mukaiset ja oikea-aikaiset sosiaali-, terveys- ja ympäristöpalvelut 1.1 Asiakkaiden (kuntalaiset ja kunnat) tyytyväisyys hyvä. 1.1 Säännölliset asiakaskyselyt, asiakas- ja tilaajapalautteet, sidosryhmien asiantuntemuksen hyödyntäminen 1.2 Palvelutarpeiden kasvun hallinta (vaikuttavuus) 1.2 Palvelujen käytön seurantatilastot 1.3 Hoito- ja hoiva- sekä sosiaalitakuun toteutuminen 1.3 Seuranta ja raportointi vuosittain 2. Asiakkaiden yhdenvertaisuus 2.1 Turvataan tarvittavat palvelut yhteistoimintaalueen asiakkaille 2.1 Palvelut on saatavilla yhteistoiminta-alueella 2.1 Työresurssin ja osaamisen jakaminen ja palvelupisteiden joustava käyttö yhteistoimintaalueella

Tasekirja 2011 118 PROSESSIT 2.2 Päätöksenteko selkeää ja linjakasta 2.2 Päätösten oikeellisuus sekä määräaikojen noudattaminen (100%). 2.2 Henkilöstökoulutus, riittävät resurssit, toimintojen ohjeistukset ja seuranta kunnossa 3. Saumattomat, tehokkaasti toimivat ja oikeaaikaiset palveluprosessit. 3.1 Palvelujen tuottaminen läpinäkyväksi. 3.2 Toimintakulttuurin uudistaminen 3.1 Prosessikuvaukset valmiit ja tuotteistus edennyt. 3.2 Henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen 3.1 Prosessikuvausten laatiminen ja tuotteistaminen 3.2 Palvelualueiden ja toimipisteiden keskinäinen yhteistyö (yhteiset tilaisuudet, palaverit) 3.3 Ennakoivan toimintatavan ja avohuollon palvelujen painottaminen JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 3.3 Uusien toimintamallien etsiminen ja käyttöönotto 3.3 Koulutus, tutustumiskäynnit ja kehittämisprojektit 4. BSC 4.1 Sitoutuminen yhteiseen strategiaan, kommunikoiva ja oppimista tukeva strategiatyö 4.1 Jatkuva strategiatyö 4.1 Tuloskorttien tarkistaminen vuosittain, oman strategiatyön ja tavoitteiden mielekkyyden arviointi jokapäiväisessä työnteossa 4.1.1 Toimitaan suunnitellusti ja oikea-aikaisesti 4.1.1 Raportointi (puolivuosikatsaus, toimintakertomus) 4.2 Tilaaja-tuottajamallin selkiyttäminen 4.2 Selkeä toimijoiden työnjako 4.2 Tuotteistus, raportointijärjestelmät, palvelusopimus, YHTE-hanke 5. Ammattitaitoinen, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö 5.1 Henkilöstöpolitiikan kehittäminen 5.1 Viroissa ja toimissa pätevä ja riittävä henkilökunta, onnistunut henkilöstörekrytointi 5.1 Suunnitelmallinen henkilöstörekrytointi, henkilöstökoulutus ja tyhy-toiminta sekä osaamisen kannusta-minen, vaihtuvuuden, sairastavuuden ja ennenaikaisen eläköitymisen seuranta 5.2 Työyhteisökyselyt 6. Seudullinen yhteistyö ja verkostoituminen 6. Toimiva yhteistyö ja vuorovaikutus eri toimijoiden välillä 6. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen toimivuus koetaan hyväksi 6. Säännölliset keskustelut kuntien, yht.toim.ltk:n ja llky:n kesken sekä yksityisten palvelutuottajien kanssa TALOUS 7. Talouden hallinta 7.1 Yhteistoiminta-alueen resursseihin mitoitettu talous 7.1 Kustannustietoisuus kaikilla tasoilla 7.1 Talousarvion noudattaminen

Tasekirja 2011 119 7.2 Palvelut kilpailukykyisiä 7.2 Kustannusten osalta sijoittuu parhaaseen kolmannekseen 7.2 Valtakunnallinen vertailu (tarvevakioidut menot) 7.3 Talouden ja suoritteiden seuranta reaaliaikainen ja kuntakohtainen 7.3 Käytössä kuntakohtainen ja reaaliaikainen talouden seuranta 7.3 Toimiva laskenta ja seurantajärjestelmä 7.4 Toimintojen kotiuttaminen taloudellisin perustein 7.4 Oman toiminnan kustannuslaskenta/ tuotteistaminen 7.4 Kustannusten vertailu oma tuotanto/ostopalvelu 8. Erikoissairaanhoidon kustannusten hallinta 8.1 Oman erikoisosaamisen vahvistaminen 8.1 Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu alle maakunnan keskiarvon 8.1.1 Henkilöstön koulutus, rekrytointi ja ostopalvelut 8.1.2 Kustannusrakenteen seuranta 8.2 Tehokas perusterveydenhuolto. 8.2 Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät toimet. 8.2 Riittävät resurssit, osaaminen, toimintasuunnitelmat. 8.3 Erikoissairaanhoidon omistajaohjauksen tukeminen. 8.3 Erikoissairaanhoidolta edellytetään kustannusten hallintaa 8.3 Lausuntojen antaminen ja toimiva yhteistyö Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän taloutta ja toimintaa ja tavoitteita kuvataan Yhteistoimintalautakunnan luvussa. LLKY:n toiminta perustuu Yhteistoimintalautakunnan ostamiin palveluihin. Johtajan katsaus Vuoden 2011 aikana tapahtui merkittäviä asioita sekä valtakunnan tasolla että myös liikelaitoskuntayhtymän tasolla. Maan hallituksen vaihtuminen muutti myös politiikan suuntaa. Paras -hankkeen toteuttamisesta uudeksi suunnaksi määriteltiin vahvoihin peruskuntiin liittyvä kuntauudistus. Tavoitteeksi valtakunnan tasolla otettiin Paras-lain korvaaminen kuntarakennelailla. Edellisen hallituksen aikana vuoden 2011 alkupuolella oli myös liikelaitoskuntayhtymässä lausunnolla suunnitelma ja ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta, jossa ensisijaisena tavoitteena olivat sote-piirit. Liikelaitoskuntayhtymän lausunnossa kannatettiin nykyisen, Paras-lakiin perustuvan toimintamallin jatkamista. Yhtymän toimintaa on pystytty kehittämään määrätietoisesti koko vuoden ajan. Kuntarajat on alueella monen palvelun osalta pystytty ylittämään. Paraslain henki on LLKY:n alueella toteutunut erittäin hyvin. Palvelut on pystytty turvaamaan koko alueella ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti. LLKY on osallistunut työttömyydestä johtuvien velvoitteiden ja siten kuntien kustannusten pienentämiseen lisäämällä omaa työllistämis- ja pajatoimintaa. Kustannukset ovat LLKY:n henkilöstökuluissa. Pesulapaja aloitti 1.2.2011 ja se tuottaa palveluja LLKY:n lisäksi myös ulkopuolisille tarjoten siten myös työpaikkoja. Lastensuojelussa sosiaalitoimeen aikaisemmin tehdyt resursoinnit ovat alkaneet tuottaa tulosta, kun lastensuojelun laitoshuollon menot on saatu laskuun. Perhetyössä on ostopalveluja otettu omaksi toiminnaksi, mikä näkyy henkilöstökulujen kasvuna. Vammaispalveluissa aikaisemmin tapahtunut lakimuutos on pysyvästi lisännyt toimintakustannuksia. Erityisesti henkilökohtaisen avun lailla määrätty merkittävä lisäys on nostanut huomattavasti vammaispalvelujen kustannuksia. Eräät satunnaiset tapahtumat kuten aivoinfarktit voivat johtaa asunnonmuutostöihin ja jatkuviin tukipalveluihin. Liikelaitoskuntayhtymä julistautui savuttomaksi työpaikaksi 1.6.2011 lukien.

Tasekirja 2011 120 Toimenpide liittyy laajempaan terveyden edistämisen kokonaisuuteen, joka määritellään myös 1.5.2011 voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa. Terveyden edistäminen otettiin LLKY:ssä yhdeksi toiminnan kehittämisen kohteeksi. 29.10.2011 järjestettiin seudulliset hyvinvointimessut, joiden pääorganisoijana oli POTKU-hanke. Messuilla kävi arvion mukaan 800 1000 ihmistä ja messut avasi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Terveyden edistäminen määritellään laissa kuntien vastuulle ja määrätietoisella toiminnalla on mahdollista alentaa terveyspalvelujen kustannuksia pitkällä aikavälillä. Vuoden 2011 aikana kokoontui palvelujen kehittämistyöryhmä, jonka puheenjohtajana oli johtokunnan varapuheenjohtaja Antti Seppälä. Työryhmä käsitteli laajasti ja perusteellisesti suuria palvelukokonaisuuksia: yhteispäivystys, akuuttiosastotoiminta, muu osastotoiminta, palveluasuminen, kotihoito, päihde- ja mielenterveyspalvelut ja kehitysvammahuolto. Työryhmän työskentelyä jatkettiin palvelurakenneseminaarilla, joka järjestettiin 17.10.2011. Seminaarissa yhteistoiminta-alueen kuntien edustajat loivat suuntaviivoja palvelujen kehittämiselle. Seminaarin tuloksia käsiteltiin myös johtokunnassa. Työryhmä määritteli ensiksi, että LLKY:n alueella on yhteispäivystys. Linjaus hyväksyttiin yksimielisesti myös johtokunnassa ja yhteistoimintalautakunnassa. Tämän perusteella määriteltiin akuuttiosastopaikkojen tarve 60:ksi, joista 40 on Kauhajoella ja 20 Teuvalla. Suunnitelma on pohjana Teuvan osasto 1 remontissa. Palveluasumisen kilpailutus tehtiin pitkän ja huolellisen valmistelun jälkeen syksyllä 2011. Kilpailutusta ohjasi työvaliokunta. Palveluja tarjoavat tahot jättivät riittävät ehdot täyttävät tarjoukset siltä osin, että muistihäiriöisten tehostetun palveluasumisen osalta pystyttiin tekemään päätös. Muilta osin tarjoukset olivat puutteellisia ja kilpailutus palautuu uudelleen harkittavaksi vuoden 2012 aikana. Jatkossa on tärkeätä pyrkiä lisäämään kuitenkin omaa palvelutuotantoa tehostetussa palveluasumisessa, koska yksityiset palveluntuottajat pyrkivät nostamaan hintoja merkittävästi mm. omistajanvaihdosten yhteydessä. Henkilöstön määrää on pyritty pitämään talousarvion mukaisena. Tilastot liikelaitoskuntayhtymän henkilöstömäärästä ovat suuremmat ja sisältävät myös pajatoiminnan ym. määräaikaiset työntekijät. Palvelualueiden kohdalla on selvityksiä asiasta. Valvontaeläinlääkärin rekrytointi saatiin tehdyksi. Lääkäreiden saatavuus on myös hieman parantunut. Kesäaikana ovat kaikki virat olleet täynnä. Suun terveydenhuollon osalta hammaslääkäreiden rekrytointi tulee olemaan jatkossa haasteena. Siitä huolimatta suun terveydenhuollossa purettiin hammashuollon jonot lähes kokonaan tehokkaalla toiminnalla. Hallinnon palkkakustannusten osuus tilinpäätöksen loppusummasta on alle 1,5 %. Se kuvaa hyvin LLKY:n kevyttä hallintoa. Hallinnossa on vuoden 2011 aikana tapahtunut myös muutoksia. Sosiaalipalvelujohtaja Pekka Rahkonen jäi eläkkeelle ja tilalle valittiin Esko Kiviniitty. Sisäisen tukipalvelun johtajan tehtävää hoiti viransijaisena vuonna 2011 Jaana Järvi-Laturi ja Katri Heikkilä. Vt. apulaiskamreerina toimi vuoden 2011 Niku Latva-Pukkila. Uuteen arkistosihteerin virkaan valittiin Reijo Ritakorpi. Henkilöstöpäällikön virkaa hoitivat viransijaisina Anna Elenius ja Ann-Christine Nissén. Vaihtuvuus on haasteellista toimittaessa vähillä resursseilla. Tietosuoja, tietoturva, KanTaja eresepti-hankkeet, arkistotoimi ja sähköinen asianhallinta ym. ovat nostaneet esille hallinnossa vastuuhenkilöiden ja työajan riittämättömyyden. Erityisesti hankkeet kuormittavat suurella työmäärällä myös hallintoa. Yhteistyö yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa tiivistyi. Jokaisessa kunnassa on menossa rakentamishankkeita. Niiden valmisteluun LLKY:n edustajat osallistuivat. Karijoella rakennetaan terveyskeskuksen laajennusta, ja jatkossa alkaa Saliininkodin laajennus. Isojoella on käynnissä Mäntyrinteen laajennus ja Papanmäen toiminnalle etsitään ratkaisua. Teuvalla osasto 1 remontti alkoi noin puoli vuotta suunniteltua myöhemmin, mikä puolestaan aiheutti talousarvion ylityksen, koska kustannuksia oli laskettu kiinteistön ja lisähenkilöstön sekä ateria ym. palvelujen osalta vain puolen vuoden määrä. Toimiminen Kristiinankaupungissa jatkuu heinäkuulle 2012, mikä myös lisää Teuvan kustannuksia vielä vuonna 2012. Teuvan terveystalon rakentaminen on viivästynyt ja toimintakeskus on joutunut vuokratiloihin. Kauhajoella kehitysvammaisten asuntolan rakentaminen on lykkääntynyt vuodelle 2012, mistä johtuen henkilökohtaisen avun kustannukset ovat puolestaan korkeat. Yhteispäivystystä koskeva yhteisen näkemyksen johdosta Kauhajoki valmistelee sekä laboratorion laajennusta että yhteispäivystyksen tilojen korjausta. Valtakunnallinen KanTa-hanke eli kansallinen terveysarkisto on valmisteltavana. Ensimmäinen vaihe on ereseptin käyttöönotto. Sitä valmisteleva projekti

Tasekirja 2011 121 käynnistyi vuoden 2011 lopulla paikallisesti yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Kauhajoen röntgen digitalisoitiin alkuvuoden aikana ja myöhemmin talousarviossa varattiin määräraha Teuvan röntgenin digitalisointiin. Talousarvioon jouduttiin tekemään muutosbudjetti. Tilinpäätöksessä yhteiset -tunnisteen osalta (sisäinen tukipalvelu, yleinen hallinto, ympäristötoimi sekä sosiaalipalvelun että hoidon ja hoivan yhteiset) ei tarvittu lisämäärärahaa. Sen sijaan kuntatunnisteille tarvittiin lisärahoitusta lukuun ottamatta Karijokea. Tilinpäätöksessä kaikille kuntatunnisteille tuli ylitys, joka selittyy mm. lomapalkkojen jaksotuksen muutoksesta ja eräistä muista tekijöistä. Erikoissairaanhoito ylittyi vain lievästi verrattuna talousarviomuutokseen. ESBL:n kustannukset liikelaitoskuntayhtymässä ovat karkean arvion mukaan noin miljoonan euron luokkaa. Tästä suurin osa on langennut Teuvan maksettavaksi mutta osa on myös Isojoen kustannuksena. Tämä johtuu siitä, että kunnat ovat halunneet alusta lähtien maksaa omat menonsa ja kohortointi on pitänyt tehdä juuri näissä kunnissa. Tapahtuneen jälkeen on helppo todeta, että kuntatunnisteista luopuminen ja kustannusten jakaminen tasan tasoittaisi erityisesti pienen kunnan yksittäisiä kustannuksia. Kuntatunnisteista luopuminen vauhdittaisi palvelujen kehittämistyötä. Sen sijaan kokemukset palvelujen tuotteistamisesta muualla vaihtelevat. Suurin ongelma tuotteistuksessa on se, että mittaaminen kohdistuu seikkoihin, joilla ei ole tekemistä vaikuttavuuden kanssa. Tällä hetkellä ei ole valtakunnassa tiedossa sellaisia tuotteistuksen mittareita, joilla voidaan ohjata palvelujen vaikuttavuutta. Pelkkä tekninen tuotteistus ei tuo säästöjä kustannuksiin. Palvelujen kustannukset kyetään kustannuslaskennalla esittämään nykyisissä toimintayksiköissä luotettavasti. Liikelaitoskuntayhtymässä on vuoden 2011 aikana palveluja kehitetty voimakkaasti. Yhdessä toimiminen ja yhtenäiset käytännöt ovat olleet tavoitteena. Henkilöstö on liikkunut kuntarajojen yli ja kuntalaiset ovat saaneet hyvin palvelut. PD-koulutus kolmivuotisena päättyi vuoden 2011 lopulla. Sen aikana tehtiin palvelujen kehittämiseen liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia, joista osaa käytiin läpi palvelujen kehittämistyöryhmässä, johtokunnassa ja yhteistoimintalautakunnassa. Koulutus antoi hyvän pohjan palvelujen kehittämiselle. OSAKE-koulutus alkoi syksyllä. Siinä ovat kohdejoukkona erityisesti kotipalvelu, palveluasuminen ja laitoshoito. Koulutuksessa tuotetaan työmenetelmiä kuntouttavan työotteen kehittämiseksi työpaikoilla. Asiakkaan tukeminen ja inhimillinen elämä on tavoitteena. Johtokunnan päätös vähentää laitospaikkoja 30 % vuoteen 2017 mennessä edellyttää osaltaan merkittävää toimintatapojen muutosta. Yhtymän toimitiloissa on tehty systemaattisesti työterveydenhuollon toimesta työpaikkaselityksiä ja työsuojeluviranomaisten toimesta työsuojelutarkastuksia. Niissä on ilmennyt korjaus- ja kunnostustarpeita monissa toimipisteissä ja niitä onkin korjattu. Yhtymän taloudenpito on ollut vastuullista ja kunnille on annettu tietoa talouden toteutumasta. Ensimmäisen kerran laadittiin puolivuosikatsaus. Perusajatuksena on edelleenkin se, että kukin kunta maksaa omat kustannuksensa. Talousarviossa ei kuitenkaan ole kyetty ennakoimaan kaikkia kustannuksia riittävän hyvin. Talousarviota on tilauksessa tasoitettu määrittelemällä erityissairaanhoidon kustannusodotus liian alhaiseksi. Toisaalta kunnissa on ollut halu pitää kaikki palvelut kunnissa ennallaan. Kustannusten nousua ei siten ole kyetty hillitsemään riittävästi. Tähän vaikuttavat myös kuntien investointien lykkääntyminen ja mm. yksittäiset asiakkaiden sairastapahtumat. Liikelaitoskuntayhtymän toiminta on selkeytynyt erittäin paljon. Ikäihmisten perhehoito on hyvä esimerkki siitä, miten LLKY on valtakunnan kehityksen kärjessä. Toiminnan ohjaus on kehittynyt. Kuntatunnisteet tekevät järjestelmän vielä sekavaksi esim. jos jokin kunta alibudjetoi oman osuutensa. Kustannuskehityksen ohjauksessa on tehostettu talouden ohjausta liikelaitoskuntayhtymän sisällä. Kari Nuuttila Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja

Tasekirja 2011 122 13. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Kauhajoella..2012 Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus Kauhajoella. päivänä kuuta 2012 PwC Julkistarkastus Oy JHTT-yhteisö Nils Hellberg JHTT, KHT

Tasekirja 2011 123 14. LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA KAUHAJOEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 sivu LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA SEKÄ NIIDEN SÄILYTTÄMISTAVOISTA 2011 käytetty ohjelmisto: Pro Economica TALOUSHALLINTO Kirjanpito Päiväkirjat vuosittain viimeinen Tositelajit tositenumero käytetty ulkoiset tapahtumat alaraja - yläraja tos.n:o kuukausittain sivut 100 Pankkitositteet (tiliotekirj.) 00001-10000 1332 tammikuu 1-110 Kassat 10001-20000 10351 helmikuu 1-200 Muistiotositteet 20001-25000 22018 maaliskuu 1-300 Ostolaskut 30001-70000 30776 huhtikuu 1-320 Ostolaskut, sähköinen kierrätys 150001-210000 166535 toukokuu 1-400 Ostolaskujen suoritus 71001-73000 72073 kesäkuu 1-600 Palkkatositteet, liittymä 75001-76000 75249 heinäkuu 1-610 Matkalaskut, liittymä 76001-76200 76024 elokuu 1-700 Yleislaskutus, kanslia 80001-81000 80045 syyskuu 1-705 Yleislaskutus, elinkeinopalvelut 81001-82000 81028 lokakuu 1-710 Yleislaskutus, raha 82001-83000 82036 marraskuu 1-720 Yleislaskutus, sivistys 90001-93000 90289 joulukuu 1-725 Yleislaskutus, tekninen 93001-96000 93273 sivuja yht. 0 730 Yleislaskutus, ympäristö 96001-97000 96069 750 Liittymä, laskutus EFFICA 100001-110000 100012 sisäiset tapahtumat eri päiväkirjalla 760 Liittymä, laskutus Elintarv.tutk.laitos 120101-120200 120131 koko vuosi sivut 800 Myyntiresk.suoritukset 121001-125000 121826 tammi-joulukuu 1-810 Myyntiresk.sekal.suoritukset ja poistot125001-130000 125652 900 Käyttöomaisuuskirjanpito 130001-130100 130051 910 Vyörytystapahtumat 130201-130500 130296 999 Avaava tase 999001-999010 - 90 Konsernitositteet 000001-001000 91 Pääkirja kustannuspaikoittain aj. 1.1. - 31.12.2011 ------> vientien listaus päävastuualueittain talousarviotilien tapahtumat arkistointi sähköisesti Rondossa Pääkirja aj. 1.1. - 31.12.2011 ------> vientien listaus tasetilien tapahtumat arkistointi sähköisesti Rondossa Reskontrat Ostoreskontra aj. 1.1. - 31.12.2011 Laskupäiväkirjat (tapahtumat sisältyvät kirjanpidon päiväkirjoihin) Maksatuslistat (päivittäiset maksatuslistat) Suorituspäiväkirjat (tapahtumat sisältyvät kirjanpidon päiväkirjoihin) Reskontralistat (tapahtumat kuukausittain ajettu Rondoon) Myyntireskontra aj. 1.1. - 31.12.2011 Laskupäiväkirjat (tapahtumat sisältyvät kirjanpidon päiväkirjoihin koontina) Suorituspäiväkirjat (tapahtumat sisältyvät kirjanpidon päiväkirjoihin koontina) Reskontralistat (tapahtumat kuukausittain ajettu Rondoon) Säilytetään paperitulosteena (muut paitsi reskontralistaukset ja pääkirjat Rondossa, ks.edellä))

Tasekirja 2010 124 15. HENKILÖSTÖKERTOMUS KAUHAJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2011

Tasekirja 2011 125 JOHDANTO... 126 KAUPUNGIN HALLINTO-ORGANISAATIO... 126 HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET... 127 PALKKA- JA HENKILÖSTÖKULUT... 127 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 128 Koko henkilöstön määrä... 129 Henkilöstön määrä... 129 Vakinainen henkilöstö... 130 Henkilöstömäärä sopimusaloittain... 131 Henkilöstömäärä palkkausmuodoittain... 131 Henkilöstö ammattinimikkeittäin... 131 Työllistämistuella palkatut ja oppisopimussuhteessa olleet henkilöt... 132 Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika... 133 Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus... 134 VUOSITYÖAIKA... 134 HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE... 137 Henkilöstön sukupuolijakauma ikäryhmittäin... 139 POISSAOLOT... 140 Sairaslomat ja tapaturmat... 141 Koulutuspäivät... 142 Säästövapaat... 143 ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN... 144 Eläkkeelle siirtyneet vuonna 2011... 144 Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä... 144 Kaupungin maksamat Varhe-maksut... 145 Vanhuuseläkkeelle siirtyvät vuosina 2012 2020... 145 TYÖTERVEYSHUOLTO... 147 YHTEISTOIMINTA... 149 Työsuojelutoimikunta... 149 JOHTAMINEN... 150 Työhyvinvointi... 150 HENKILÖSTÖKYSELY... 151 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN... 153 Tiedotus, seuranta sekä tasa-arvosuunnitelman ylläpito... 154

Tasekirja 2011 126 JOHDANTO Henkilöstökertomus sisältää kaupungin henkilöstöä kuvailevia tunnuslukuja, jotka kertovat henkilöstön määrästä, tilasta, toiminnasta ja kustannuksista. Tarkastelun tehtävänä on aikaansaada arviointia henkilöstövoimavarojen nykytilanteesta ja konkreettisista kehittämistarpeista. Tulosten perusteella on tehtävä johtopäätöksiä sekä ennakoitava tulevia kehityssuuntia laadittaessa henkilöstöpoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista kuvaavat sairastavuus- ja poissaolotilastot. Ikääntyvän henkilöstön eläkkeellesiirtymisen myöhentäminen on lähivuosien keskeisiä tavoitteita työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Työkykyä ylläpitävä toiminta on tärkeää paitsi taloudellisesti myös odotettavissa olevan työvoimapulan ehkäisyssä. KAUPUNGIN HALLINTO-ORGANISAATIO KAUPUNGINVALTUUSTO 35 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 9 jäsentä KAUPUNGINHALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTO 5 jäsentä Puheenjohtaja Piia Ylikoski varaj. Marketta Nummijärvi Varapuheenjohtaja Merja Kuusinen varaj. Mikko Rotola- Pukkila Jäsenet Tarmo Nummikoski Asko Ojala Tarja Tapanainen varajäsenet Aili Rajala Antti Ala-Kokko Tiina Rintaluoma Henkilöstöjaoston toimialana on hoitaa kunnan luottamushenkilöitä ja henkilöstöä koskevat henkilöstöasiat. Henkilöstöjaoston kokouksia on pidetty 4 kpl. Lautakunnat ja esimiesasemassa olevat viranhaltijat päättävät henkilöstöasioista hallintosäännön antamin valtuuksin.

Tasekirja 2011 127 HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET Henkilöstöpoliittinen ohjelma sisältää ne arvot ja päämäärät, joihin pyritään kaupungin henkilöstöhallintoa hoidettaessa. Päämääränä on kaupunkilaisille tuotettavien palvelujen korkea taso hyvin motivoidun ja tehtävänsä hallitsevan henkilökunnan avulla. Yleistavoitteena henkilöstösuunnittelussa on saada kaupungin palvelukseen sellainen henkilöstö, joka vastaa määrällisesti ja rakenteellisesti organisaatiolle kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia. Palkka- ja palvelussuhdeasioissa edistetään työn tuloksellisuutta oikeudenmukaisilla palkkaratkaisuilla sekä muilla sosiaalisilla etuuksilla. Sopimusten soveltaminen ja riitaisuuksien ratkaiseminen toteutetaan yhteistyössä henkilöstön ja ammattijärjestöjen kanssa. Yhteistoimintajärjestelmillä turvataan henkilöstölle vaikutusmahdollisuudet omaa työtään, työn toteuttamista ja työyhteisöä koskevien päätösten valmistelussa sekä mahdollisuus parantaa henkisten ja taloudellisten voimavarojen hyväksikäyttöä Henkilöstön kehittämisessä tavoitteena on parantaa työvalmiuksia, ylläpitää ja kehittää niitä. Työsuojelun tehtävä on lisätä työsuojelullisin toimenpitein henkilöstön työturvallisuutta. Työterveydenhuoltotoimenpiteet suunnataan ensisijaisesti työpaikkojen terveydellisten olojen kehittämiseen ja ennalta ehkäisevään terveydenhuoltotyöhön. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn kohdistuvalla toiminnalla pyritään välttämään sairauksien syntyä ja hidastamaan niiden kehitystä. Päihdeongelmista kärsivää henkilöä rohkaistaan ja ohjataan hakeutumaan hoitoon. Henkilöstöpalveluilla pyritään turvaamaan toimintakykyinen ja työssään viihtyvä henkilöstö. Toimintamuotoja ovat työpaikkaruokailu, lasten päivähoidon järjestäminen, harrastus-, virkistys- ja tyky -toiminta sekä henkilöstön merkkipäivien ym. huomioiminen. PALKKA- JA HENKILÖSTÖKULUT Palkat, palkkiot ja henkilöstökulut olivat tilinpäätösvuonna yhteensä 23,7 milj. euroa, joka on ainoastaan noin 0,1 milj. edellisvuotta enemmän. Henkilöstökulujen osuus palkoista v. 2011 oli 33,41 %, koulutuksen osuus 0,40 % ja työterveyshuollon osuus 0,36 %. Palkat ja palkkiot nousivat edellisvuoteen verrattuna 0,37 % ja henkilösivukulut yhteensä 0,25 %. Lomapalkkavelan laskentatavan muutoksesta johtuen (B-taulukon poisto) palkat sisältävät kustannuksia 101.323,38 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Palkkakustannukset ovat nousseet jonkin verran.

Tasekirja 2011 128 Koulutuksen osuus oli 7,44 % edellisvuotta suurempi. Koulutuskustannusten nousu johtuu mm. uuden asiankäsittelyjärjestelmän käyttöönotosta. Työterveyshuoltoon käytettiin 1,52 % edellisvuotta vähemmän. Kuntien yhteistoimintaan henkilöstösivukuluihin sisältyy kaupungin vastuulle jääneet Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään siirtyneen henkilöstön eläkemenoperusteiset ja VARHE -maksut. Investointeihin sisältyvät palkat on esitetty erillisenä taulukossa. Euromäärät ilmenevät seuraavasta taulukosta. PALKKA- JA HENKILÖSTÖKULUT 2011 Vastuualue Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Yhteensä Koulutus Työterveyshuolto Koulutus/ palkat % Työterv. huolto/ palkat % Hallintopalvelut 497 158,14 131 078,05 628 236,19 9 030,58 743,09 1,82 % 0,15 % Elinkeinopalvelut 404 546,99 119 090,75 523 637,74 2 998,96 2 369,43 0,74 % 1,99 % Talous-ja henkilöstöpalvelut 313 995,17 104 179,03 418 174,20 6 126,08 885,01 1,95 % 0,85 % yht.kaupunginhallitus 1 215 700,30 354 347,83 1 570 048,13 18 155,62 3 997,53 1,49 % 0,25 % Kuntien yhteistoiminta 103 916,90 935 989,19 1 039 906,09 2 705,56 64,00 2,60 % 0,01 % Sivistys 12 452 231,08 3 525 635,28 15 977 866,36 60 388,76 47 325,66 0,48 % 0,30 % Tekninen 3 353 563,94 954 406,63 4 307 970,57 11 030,52 30 882,02 0,33 % 0,72 % investointien palkat 282 547,54 49 041,27 331 588,81 Rakennusvalvonta 182 466,50 61 084,74 243 551,24 2 384,38 919,00 1,31 % 0,38 % Viemärilaitos 181 416,63 57 828,22 239 244,85 146,34 1 098,00 0,08 % 0,46 % 17 771 842,89 5 938 333,16 23 710 176,05 94 811,18 84 286,21 0,53 % 0,36 % Osuus palkkasummasta % 33,41 % 0,40 % 0,36 % Vuosi 2010 17 706 345,02 5 923 555,24 23 629 900,26 88 242,85 85 583,41 0,50 % 0,36 % Muutos 65 497,87 14 777,92 80 275,79 6 568,33-1 297,20 10,03 % -1,62 % Muutos % 0,37 % 0,25 % 0,34 % 7,44 % -1,52 % HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vuoden viimeisenä päivänä työ- tai virkasuhteessa olevien määrä. Sisältää myös palkattomalla virkavapaalla ja työlomalla olevat, sekä vuosi- ja sairaslomasijaiset. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 679 henkilöä, joista 511 kokoaikaista (75,25%), 82 osa-aikaista (12,09%), 72 sivutoimista (10,6 %) sekä työllistettyjä 14 (2,06%). Luku on 9 työntekijää enemmän kuin edellisvuonna. Vakinaisen henkilöstön määrä vuodenvaihteessa oli 471 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni edellisvuodesta 8 henkilöllä.

Henkilöä Tasekirja 2011 129 Koko henkilöstön määrä Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö 1200 1000 800 600 400 200 0 Kokoaikaisia Työllistetyt Osa-aikaisia Sivutoimisia Yhteensä 31.12.2007 795 20 129 72 1016 31.12.2008 858 28 124 81 1091 31.12.2009 519 12 92 82 705 31.12.2010 505 14 79 72 670 31.12.2011 511 14 82 72 679 Henkilöstön määrä Osastoittain suurin henkilöstömäärä 31.12.2011 (sis. määräaikaiset ja sijaiset) oli sivistysosastolla 328 henkilöä (48,3% henkilöstöstä) ja teknisellä osastolla (sis. viemärilaitos) 170 henkilöä (25,0%). Kolmanneksi suurin oli varhaiskasvatus 152 henkilöä (22,4%). Hallinto- ja elinkeinopalvelujen henkilöstö, yhteensä 29 henkilöä edustaa 4,3 %:n osuutta koko henkilöstöstä. Henkilöstömäärä sisältää myös työllistetyt (14). Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden kuluessa, joten keskimääräinen luku poikkeaa hiukan vuoden lopun tilanteesta.

Tasekirja 2011 130 Vakinainen henkilöstö Vuosi Kokoaik. Osa-aik. Sivutoim. Yht. % koko henkilökunnan määrästä Muutos hlöä 31.12.2003 681 52 18 751 68,90 % 31 31.12.2004 615 76 2 693 67,68 % -58 31.12.2005 409 78 18 505 52,28 % -188 31.12.2006 620 88 7 715 73,18 % 210 31.12.2007 628 84 6 718 70,67 % 3 31.12.2008 663 87 5 755 69,20 % 37 31.12.2009 429 65 6 500 70,92 % -255 31.12.2010 413 64 2 479 71,49 % -21 31.12.2011 405 64 2 471 69,37 % -8 800 KAUHAJOEN KAUPUNKI Vakinaisen henkilöstön määrä (31.12.) vuosina 2007-2011 700 600 500 400 300 628 663 200 429 413 405 100 0 31.12.2007 31.12.2008 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 Sivutoim. 6 5 6 2 2 Osa-aik. 84 87 65 64 64 Kokoaik. 628 663 429 413 405 VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ PÄÄVASTUUALUEITTAIN 2011 v. 2011 v. 2011 v. 2010 Kokoaik. Osa-aik. Sivutoim. Yht. yht. erotus Yleishallinto 14 0 14 13 1 Elinkeino 9 4 13 14-1 Varhaiskasvatus 103 12 115 116-1 Sivistys 176 28 2 206 208-2 Tekninen 107 16 123 128-5 Yhteensä 409 60 2 471 479-8

Tasekirja 2011 131 Henkilöstömäärä sopimusaloittain VAKINAISET HENKILÖT SOPIMUSALOITTAIN 31.12.2011 Hlöä % KVTES 235 49,9 % OVTES 131 27,8 % KANSAL.OP. 4 0,8 % MUSIIKKIKOULU 13 2,8 % PERH.PV.HOIT. 40 8,5 % TS 33 7,0 % TTES 15 3,2 % 471 100,0 % Työntekijöistä 49,9 % on KVTES:n alaisia. OVTES:n alaisuuteen kuuluu yhteensä 31,4 % työntekijöistä, joista toiseksi suurin ryhmä ovat opettajat (27,8 %). OVTES:n alaisuuteen kuuluvat myös kansalaisopiston (0,8 %) ja musiikkikoulun opettajat (2,8 %). Henkilöstömäärä palkkausmuodoittain VAKITUISET HENKILÖT PALKKAUSMUODOITTAIN 31.12.2011 Palkkausmuoto Lkm % Kuukausipalkka 374 79,4 % Tuntipalkka 15 3,2 % Periodityö 80 17,0 % Muu 2 0,4 % Yht 471 100,0 % Henkilöstö ammattinimikkeittäin Erilaisia ammattinimikkeitä oli käytössä 115 kpl. Perusopetuksen luokanopettajan nimikkeellä oli eniten työntekijöitä (50kpl). Seuraavaksi eniten oli perhepäivähoitajia (40 kpl) ja perusopetuksen lehtoreita (34 kpl). Nimikkeitä, joissa oli vain yksi työntekijä, oli 64 kpl.

Tasekirja 2011 132 VAKINAISEN HENKILÖSTÖN AMMATTINIMIKKEITÄ 2011 39454 perusopetuksen luokanopettaja 50 39407 perhepäivähoitaja 40 39453 perusopetuksen lehtori 34 76290 koulunkäyntiohjaaja 22 76931 tilahuoltaja 22 73493 lähihoitaja 20 17840 keittäjä 19 56401 tuntiopettaja (päätoiminen) 16 328 lukiokoulutuksen lehtori 14 72061 kouluhuoltaja 11 72463 ryhmäperhepäivähoitaja 9 54980 toimistosihteeri 9 25449 laitoshuoltaja 8 74362 esikouluavustaja 7 26170 lastentarhanopettaja 7 78611 päivähoidon avustaja 7 10289 erityisopettaja,peruskoulussa 6 20010 kirjastovirkailija 6 24560 laborantti 6 10277 erityisluokan opettaja 5 73591 kiertävä perhepäivähoitaja 5 79190 koulunkäyntiohjaaja-iltapäivätoimin 5 73486 palvelusihteeri 5 50500 talonmies 5 10259 erityisluokanopettaja/erityisopetta 4 23034 koulusihteeri 4 50757 talonmiesten viikkolepovuorottaja 4 79291 varhaiskasvatuksen alue-esimies 4 Työllistämistuella palkatut ja oppisopimussuhteessa olleet henkilöt TYÖLLISTÄMISTUELLA PALKATUT SEKÄ OPPISOPIMUSSUHTEESSA OLLEET HENKILÖT Vuosi Työll.tuki Oppisop. Yht 2006 60 6 66 2007 67 9 76 2008 76 5 81 2009 41 10 51 2010 40 6 46 2011 33 7 40 Työllistämistuella palkattuna kaupungille on vuoden 2011 aikana ollut 33 henkilöä (6528 pv / 17,88 henkilötyövuotta) ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymälle 27 henkilöä (6089 pv / 16,68 henkilötyövuotta). Työharjoittelusta ja työelämävalmennuksesta on tehty 41 päätöstä (1770 pv / 4,85 henkilö-

Henkilöä Tasekirja 2011 133 työvuotta), kuntouttavasta työtoiminnasta 12 päätöstä (563 pv / 1,54 henkilötyövuotta) ja työkokeilusta 5 päätöstä (177 pv / 0,48 henkilötyövuotta). Nuorisotoimen kautta toteutetulla palvelusetelillä kesätyötä sai kaikkiaan 195 nuorta, eli yhtä paljon kuin edellisvuonna. Seteleitä jaettiin 200 kpl ja niistä jäi käyttämättä 5 kpl. Kauhajoen kaupunki työllisti 51 nuorta (2010/91) ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 8 nuorta (2010/7). Kauhajokelaisista yrityksistä kesätyötä sai 85 nuorta, kuusi vähemmän kuin edellisvuonna. Kauhajoen karhun eri jaostot työllistivät 8 (2010/11), yhdistykset 17 (2010/19), yksityishenkilöt 8 (2010/11), Kauhajoen Seurakunta 9 (2010/10) ja Suupohjan Koulutuskuntayhtymä 9 nuorta (2010/11). Oppisopimussuhteessa on ollut 7 henkilöä, 4 perhepäivähoitajaa, 2 tilahuoltajaa ja 1 keittiöapulainen. Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika KAUHAJOEN KAUPUNKI Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika 31.12.2011 140 120 100 80 60 40 20 0 115 78 67 52 53 33 34 39 0-2v 3-4v 5-9v 10-14v 15-19v 20-24v 25-29v Yli 30v Kauhajoen kaupungin palveluksessa henkilöstö on viihtynyt pitkään. Työntekijöistä 47,13 % on ollut palveluksessa 15 vuotta tai yli. Yli 30 vuotta palveluksessa olleita on 16,56 %. Alle 5 vuotta palveluksessa olleita on 14,23 %.

Tasekirja 2011 134 Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika 31.12.2011 Yli 30 v/16,56 % 0-2 v./ 7,01% 3-4 v./ 7,22 % 25-29 v./11,25 % 20-24 v./11,04 % 5-9 v./24,42 % 5-19v./8,28 % 10-14 v./14,23 % Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus VUOSITYÖAIKA v. 2011 palvelukseen tulleet vakinaiset henkilöt v. 2011 palveluksesta eronneet vakinaiset henkilöt *) Hallintopalvelut 0 1 Tal.ja henk.palv. 0 0 Varhaiskasvatus 5 2 Sivistys 9 2 Tekninen 5 4 Elinkeinopalv. 0 0 Yhteensä 19 9 Palvelukseen tulleista 8 henkilöä on vakinaistettu. *) ei eläkkeelle siirtyneitä Vakinaisen henkilökunnan tulovaihtuvuus laskettuna vuoden 2010 vakinaisen henkilökunnan määrästä on 3,97 % ja lähtövaihtuvuus on 1,88 %. Vuosityöaika oli vuonna 2011 yhteensä 496,48 henkilötyövuotta ja vuonna 2010 yhteensä 486,03. Lisäystä edellisvuoteen 10,45 henkilötyövuotta. Tehty työaika henkilötyövuosina muodostetaan siten, että vuosityöntekijän työpanoksesta vähennetään kaikki palkalliset ja palkattomat poissaolot (vuosilomat, sairaslomat, äitiyslomat yms.) ja siihen lisätään tehdyt lisä- ja ylityöt. Saatu luku jaetaan tuntimäärällä, joka on tilastollinen painotettu keskiarvo eri työaikalakien piirissä työskentelevien henkilöiden tehdystä työajasta.