STRATEGINEN KUMPPANUUS KANSAINVÄLINEN KATSAUS FiBSin ja IBM:n Joulubasaari Yritysten ja järjestöjen yhteistyön arki 13.12.2012 Salla Laasonen KTT, tutkijatohtori Markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Turun Kauppakorkeakoulu Turun Yliopsto salla.laasonen@utu.fi
AGENDA 1) Taustaa 2) Vuoropuhelu yhteistyön välineenä 2) Yhteistyön strategiset ulottuvuudet 3) Yhteistön yhteiskunnallinen merkitys TURKU SCHOOL OF ECONOMICS
Porter & Kramer (2011) Salla Laasonen
NGOs, governments, and companies must stop thinking in terms of corporate social responsibility and start thinking in terms of corporate social integration. (Porter & Kramer, 2006: 92) The concept of shared value can be defined as policies and operating practices that enhance the competitiveness of a company while simultaneously advancing the economic and social conditions in the communities in which it operates. (Porter & Kramer, 2011: 66) à INCLUSIVE BUSINESS à COLLAPSING BOUNDARIES Salla Laasonen
Porter & Kramer 2011, 67 Salla Laasonen
YRITYSTEN JA KANSALAISJÄRJESTÖJEN VÄLINEN SUHDE Konflikti ja vastakkainasettelu à dialogi ja yhteistyö Hyväntekeväisyys à osallistava yhteistyö Toimijoiden raja ja roolit sekoittuvat (sectoral blurring) (Kourula & Laasonen, 2010; Laasonen et al. 2012) Salla Laasonen
(Laasonen et al. 2012, 527)
1) VUOROPUHELU YHTEISTYÖN VÄLINEENÄ Vuoropuhelu yksi yhteistyön muoto Dialogin tausta osallistavassa päätöksenteossa, deliberatiivinen demokratia Osallistava (yhdyskunta)suunnittelu Juuret 60-luvulla USAssa (esim. Arnstein 1969) Ympäristöasioissa YVA lainsäädäntö Kuulemismenettelyt à Tavoitteena osallistaa kansalaiset heitä koskevaan päätöksentekoon
1) VUOROPUHELU YHTEISTYÖN VÄLINEENÄ Laajentunut (mm.) Maailmanpankin toimintaperiaatteisiin ja sieltä edennyt liikepankkeihin Due Diligence kehityshankkeissa World Bank Operational Principles (1993- ) IFC Stakeholder engagement (1998- ) Osallistumisen megatrendi joka laajentunut julkiselta sektorilta myös yksityiselle ja vakiinnuttaa asemaansa globaalin hallinnan mekanismina
1) VUOROPUHELU YHTEISTYÖN VÄLINEENÄ If your re not doing stakeholder dialogue, you re not doing CSR (Richard Welford, 2007) Vuoropuhelu vastuullisen liiketoiminnan ytimessä Useiden standardien paeruspilari (esim. GRI, AA1000) Sidosryhmävuoropuhelu osa vastuullista liiketoimintaa jolla korkea strateginen arvo (esim. Huijstee & Glasbergen, 2008) Parempi luottamus ja ymmärrys Paremmat suhteet sidosryhmiin Asiantuntijuuden lisääminen yrityksen ulkopuolelta Tehokas riskienhallintamenetelmä
1) VUOROPUHELU YHTEISTYÖN VÄLINEENÄ Sidosryhmävuoropuhelulla 2 täysin eri funktiota: Sidosryhmävuorovaikutus (strateginen) Oppiminen ja yhteistyö Toimia varmennusmekanismina (institutionaalinen) Vuoropuhelu vastuullisuuden tae Monisidosryhmäprosessit (esim. Round Table on Sustainable Palm Oil (RSPO) Investointipäätöksenteko (IFC due diligence)
2) YHTEISTYÖN STRATEGISET ULOTTUVUUDET 1: Dialogue as Manipulation 2: Dialogue as Therapy 3: Dialogue as Information 4: Dialogue as Consultation 5: Dialogue as Placation 6: Dialogue as Partnership 7: Dialogue as Delegation 8: Dialogue as Democracy Arnstein (1969) Bendell (2000)
2) YHTEISTYÖN STRATEGISET ULOTTUVUUDET Menestystekijät 1) Yhteistyössä ratkaisu syntyy yhdessä 2) Yhteisymmärrys ratkaistavasta ongelmasta tai edistettävästä asiasta 3) Yhteisymmärrys tavoitteesta: win-win 4) Oppimisprosessi 5) Jalkauttaminen organisaation sisällä 6) Selkeät valtasuhteet ja päätöksentekomalli 7) EXIT STRATEGY: Mihin ja miten yhteistyö päättyy? TURKU SCHOOL OF ECONOMICS Partership Rescource Centre (2012)
3) YHTEISTYÖN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Mahdollisuuksia Parhaimmillaan ratkaisu globaalin hallinnan vajeeseen Wicked problems Haasteita yhteistyössä Yhteistyö kehittyvissä maissa (Heikot formaalit instituutiot, heikko julkinen sektori) Yhteistyön vaikutukset tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottu Yhteistyön tuloksia vaikea mitata Yrityksen mainehyöty vs. järjestöjen edustamat toimijat TURKU SCHOOL OF ECONOMICS Mittaaminen sisältää paljon laadullisia muuttujia
3) YHTEISTYÖN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Haasteita vuoropuhelussa: Puhumalla vastuulliseksi IFC Grievance management : A good process can enhance outcomes and give people satisfaction that their complaints have been heard, even if the outcome is less than optimal. (IFC, 2007: 67) kuullaan sidosryhmiä Hyvä muistaa: Yhteistyö vain yksi muoto!
Kiitos! Rauhaisaa joulunodotusta! Yhteystiedot:salla.laasonen@utu.fi TURKU SCHOOL OF ECONOMICS