Puolustusministeriö MINVA PLM2017-00020 PO Keksi Meiju(PLM), Sanna Laaksonen (PLM) 10.05.2017 JULKINEN Viite Asia Ulkoasiainneuvosto puolustusministerikokoonpanossa ja Euroopan puolustusviraston johtokunta ministerikokoonpanossa 18.5.2017 I Euroopan puolustusviraston johtokunta Suomea edustaa kokouksissa ministeri Niinistö. Puolustusministerit keskustelevat kokouksessaan EDA:n tulevaisuuden näkymistä korkean edustajan raportin pohjalta ja hyväksyvät raportissa esitetyt suositukset jatkotyölle. Puolustusministerit kuulevat tilannekatsauksen keskeisistä EDA:n hankkeista ja päättävät niiden osalta jatkotyöstä. Kokouksessa päätetään yhteishankkeita tukevan yhteisen rahoitusmekanismin (Cooperative Financial Mechanism, CFM) käynnistämisestä. Suomi pitää EDA:a keskeisenä eurooppalaisena toimijana sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisessä. Suomi pitää sotilaallisten suorituskykyjen kehittämissuunnitelmaa keskeisenä välineenä määritettäessä EU:n suorituskykyprioriteetit ja osallistuu päivitystyöhön aktiivisesti. EDA:n käynnissä oleviin hankkeisiin Suomi osallistuu kansallisen puolustuksen lähtökohdista. II Ulkoasiainneuvosto; puolustusministerit Ulkoasiainneuvoston työistuntojen aiheita ovat globaalistrategian toimeenpano turvallisuuden ja puolustuksen alalla sekä EU-Nato-yhteistyö. Yhteisellä työlounaalla sisä- ja puolustusministerit keskustelevat terrorismin vastaisista toimista. Suomi tukee globaalistrategian toimeenpanoa turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Keväällä käsittelyssä olevien aloitteiden (pysyvä rakenteellinen yhteistyö, puolustuksen säännöllinen arviointi ja puolustusrahasto) välisiä linkkejä tulee määrittää aktiivisesti. Aloitteiden tulee muodostaa toimiva kokonaisuus. Suomi tukee EU:n ja Naton yhteistyötä ja yhteisjulistuksen toimeenpanoa. EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen tukee Euroopan puolustuskykyä. Se hyödyttää siten myös Natoa ja auttaa transatlanttista taakanjakoa. Helsinkiin perustettava hybridiosaamiskeskus luo yhteistyölle uusia mahdollisuuksia.
2(12)
Asialista: 3(12) I EDA:n tulevaisuuden näkymät ja työryhmän suositukset s.4 Käynnissä olevat keskeisimmät hankkeet ja niiden jatkotyö s. 4 EDA:n rahoitusmekanismi (CFM) ja kategoria A-hankkeen perustaminen s.5 II Globaalistrategian toimeenpano turvallisuuden ja puolustuksen alalla s. 7-10 EU-Nato-yhteistyö s.10 Työlounas terrorismin vastaisista toimista s.10
Euroopan puolustusviraston (EDA) johtokunnan kokous puolustusministerikokoonpanossa 18.5.2017 Laaksonen Sanna, Ruutu Olli, Bailey Kati (PLM) 4(12) 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Puolustusministerit keskustelevat kokouksessaan EDA:n tulevaisuuden näkymistä Korkea Edustajan raportin pohjalta ja hyväksyvät raportissa esitetyt suosituksen jatkotyölle. Puolustusministerit kuulevat tilannekatsauksen keskeisistä EDA:n hankkeista ja päättävät niiden osalta jatkotyöstä. Kokouksessa päätetään yhteishankkeita tukevan yhteisen rahoitusmekanismin (Cooperative Financial Mechanism, CFM) käynnistämisestä. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee Korkea edustaja Mogherinin raportin suosituksia. Suomi pitää EDA:a keskeisenä eurooppalaisena toimijana sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisessä. EDA:ssa on käynnissä lukuisia eri hankkeita, joiden osalta olisi tarve tehdä priorisointia, jos viraston resursseja ei ole mahdollista kasvattaa. EDA:n osalta tärkeää on myös yhteistyö kolmansien osapuolien kuten komission kanssa. Suomi tukee EDA:n roolia jäsenmaiden edustajana komission suuntaan jäsenmaiden niin pyytäessä. Puolustuksen säännöllisen arvioinnin (CARD) tulisi luoda kokonaiskuva Euroopan sotilaallisista suorituskyvyistä. Arviointia kehitettäessä huomioidaan olemassa olevat EU:n ja Naton suorituskyky- ja suunnitteluprosessit. CARD tulisi käynnistää kokeiluna syksyllä 2017 ja EDA tulee toimimaan sen sihteeristönä. Suomi pitää sotilaallisten suorituskykyjen kehittämissuunnitelmaa keskeisenä välineenä määritettäessä EU:n suorituskykyprioriteetit ja osallistuu päivitystyöhön aktiivisesti. EDA:n käynnissä oleviin hankkeisiin Suomi osallistuu kansallisen puolustuksen lähtökohdista. Suomi tukee toimia, joilla pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua EU-tason hankkeisiin parannetaan. EDA-Nato yhteistyötä Suomi tukee EU-Nato yhteisjulistuksen mukaisesti. Suomi tukee CFM mekanismin käynnistämistä sekä kategoria A- hankkeen perustamista. Keskustelu työryhmätasolla hankkeen perustamisesta on vielä kesken. 3. NEUVOTTELUTILANNE - 4. TAUSTA EDA:n tulevaisuuden näkymät ja työryhmän suositukset
5(12) EDA:ssa on kuluneen vuoden aikana ollut käynnissä työryhmä, joka pohti EDA:n tulevaisuuden näkymiä. Työryhmä on nyt saanut aikaan suositukset, jotka esitellään ministereille EDA:n pääjohtajan, Korkea edustaja Mogherinin raporttina. Suomea työryhmässä on edustanut yksikön johtaja Olli Ruutu puolustusministeriöstä. Ministereille annettavien suositusten tavoite on ohjata ja tukea EDA:n toimintaa puolustusyhteistyön syventämiseksi. Suositukset jakaantuvat toiminnan painopisteiden määrittämiseen ja jäsenvaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseen. Virastoa koskevan neuvoston päätöksen uudistamista ei esitetä ja ylipäätään viraston rooliin ei esitetä merkittäviä muutoksia. Suositusten pääviestit liittyvät EDA:n toiminnan vahvistamiseen seuraavalla kolmella alueella: 1) tuki jäsenvaltioille, yhteistyössä sotilaskomitean ja sotilasesikunnan kanssa EU:n suorituskykyjen kehittämisen painopisteiden määrittämiseksi; 2) toiminta foorumina suorituskyky- ja teknologiayhteishankkeiden käynnistämiselle ja toimeenpanolle; 3) tuki EU:n muiden politiikkaalueiden huomioimiseksi ja hyödyntämiseksi puolustuksen kehittämisessä. Virasto tukee EUrahoituksen kohdentamista puolustukseen liittyvissä toimissa jäsenvaltioiden ohjauksen mukaisesti. Käynnissä olevat keskeisimmät hankkeet ja niiden jatkotyö EDA on käynnistänyt työn eurooppalaisten sotilaallisten suorituskykyjen kehittämissuunnitelman (Capability Development Plan, CDP) päivittämiseksi. Vuoden 2017 aikana EU:n sotilaskomitea sekä esikunta tukevat suunnitelman päivitystä tuottamalla katsauksen lyhyen aikavälin suorituskykypuutteisiin. Samaan aikaan EDA tuottaa pidemmän aikavälin analyysiä. Osana tätä analyysia EDA järjestää kesäkuussa table-top harjoituksen. Syötteitä analyysiin haetaan myös jäsenmaiden hanketietokannasta (CODABA). Varsinaiset kehittämissuunnitelmassa esitettävät EUtason prioriteetit hyväksytään keväällä 2018. CDP päivityksessä pyritään löytämään synenergioita Naton vastaavan prosessin (Nato Defence Planning Process, NDPP) kanssa. EDA on valmistellut Eurooppa-neuvoston pyynnön mukaisesti ehdotuksen puolustuksen säännöllisestä arvioinnista (CARD). Kerran kahdessa vuodessa ministeritasolla ja säännöllisesti johtajatasolla käytävän arviointikeskustelun päämääränä on edistää Euroopan suorituskykypuutteiden täyttämistä ja tarjota jäsenmaille foorumi kansallisten suunnitelmien koordinointiin. Tavoitteena on, että CARD loisi aiempaa paremman tilannekuvan Euroopan sotilaallisista suorituskyvyistä, tuottaisi arvioita puolustusyhteistyön edistymisestä ja identifioisi yhteistyömahdollisuuksia. Euroopan puolustusvirasto (EDA) toimisi CARD:n sihteeristönä. EDA ehdottaa CARD:n kokeilua syksyllä 2017. Ensimmäinen raportti ministereille laadittaisiin vuonna 2018 ja ensimmäinen täysi CARD järjestettäisiin syksyllä 2019. Käynnissä olevat Eurooppa-neuvosto 2013 hankkeet etenevät suunnitelman mukaan. Eurooppaneuvostossa priorisoituja hankkeita olivat kyber, satelliittiyhteistyö, lennokit ja ilmatankkaus. Suomi on ottanut johtaakseen kyber harjoitusalueita koskevan hankkeen. Yhteistyö teollisuuden kanssa on yksi EDA:n keskeisimmistä hankkeista. Yhteistyön tarve tunnistettiin myös EU:n globaalistrategiassa. Yhteistyö teollisuuden kanssa perustuu neljälle periaatteelle; 1) parempi läpinäkyvyys hankkeisiin, 2) inklusiivisuus, mukaan lukien tuki pkyrityksille, 3) EDA-tukimekanismien täysimittainen hyödyntäminen sekä 4) fokusointi. EDA-Nato yhteistyö on EDA:n nykyisen johdon prioriteetti. Yhteistyötä kehitetään Naton Varsovan huippukokouksen EU-Nato yhteisjulistuksen periaatteiden mukaisesti. EDA käy säännöllisiä keskusteluja Naton sihteeristön kanssa päällekkäisyyttä välttääkseen. EDA:n rahoitusmekanismi (CFM) ja kategoria A-hankkeen perustaminen
6(12) Eurooppalaisten yhteishankkeiden yhtenä haasteena on ollut jäsenmaiden budjettisyklien eriaikaisuus. Tähän haasteeseen EDA pyrkii vastaamaan yhteisen rahoitusmekanismin perustamisella (Cooperative Financial Mechanism, CFM). Järjestelyä on valmisteltu marraskuusta 2016. Mekanismi perustuu täysin vapaaehtoisuuteen, sen kaikissa vaiheissa. Kyseessä ei ole lainajärjestely jäsenmaiden välillä. CFM ei myöskään käytä erityisiä rahoitusjärjestelyjä (financial engineering) eikä luo yhteisvastuita. EDA esittää, että CFM olisi niin kutsuttu kategoria A- hanke. Se tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti kaikki jäsenmaat olisivat siinä mukana, ja ne jäsenmaat jotka eivät halua osallistua, jättäytyvät pois ( opt out ). Jäsenmaat päättävät osallistumisesta varsinaisen hankkeen kohdalla erikseen. Kokouksessa EDA myös esittää, että rahoitusmekanismille luodaan johtoryhmä, johon mukana olevat maat voivat nimetä edustajansa. Mekanismin rakenne koostuisi pankkitileistä. Järjestelyssä kullakin osallistuvalla jäsenmaalla olisi oma pankkitili (EDA:n avaama), jonne kontribuutio kohdennettaisiin. Jäsenmaalla säilyisi täysi kontrolli ja päätäntävalta kyseisten varojen kohdentamisesta projekteille. Jäsenmaan päätöksen perusteella pankkitililtä siirrettäisiin rahoitusta mekanismin investointityökaluun tukemaan haluttua projektia.
Puolustusministeriö TAVOITEMUISTIO PLM2017-00018 PO Keksi Meiju(PLM) 03.05.2017 JULKINEN 7(12) Asia Ulkoasiainneuvosto puolustusministerikokoonpanossa Kokous/tapaaminen 18.05.2017-18.05.2017 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET 2. SUOMEN TAVOITE Kokouksen työistunnot käsittelevät globaalistrategian toimeenpanon edistymistä turvallisuuden ja puolustuksen alalla sekä EU Nato-yhteistyötä. Ensimmäisen työistunnon aiheita ovat pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY), puolustuksen säännöllinen arviointi (CARD), taisteluosastot sekä kumppanuudet. Lisäksi komissio kertoo Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman (EDAP) ja siihen sisältyvän puolustusrahaston edistymisestä. Turvallisuudesta ja puolustuksesta annetaan päätelmät. EU Nato-yhteistyön osalta saadaan katsaus yhteisjulistuksen toimeenpanon edistymiseen. Kokouksen yhteydessä järjestetään terrorismin vastaisiin toimiin keskittyvä sisä- ja puolustusministerien yhteislounas. Suomi tukee globaalistrategian toimeenpanoa turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Keväällä käsittelyssä olevien aloitteiden (pysyvä rakenteellinen yhteistyö, puolustuksen säännöllinen arviointi ja puolustusrahasto) välisiä linkkejä tulee määrittää aktiivisesti. Aloitteiden tulee muodostaa toimiva kokonaisuus. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) tulee edistää EU:n käytännön puolustusyhteistyötä ja vahvistaa jäsenmaiden keskinäisiä sitoumuksia, ml. keskinäinen avunanto ja huoltovarmuus. PRY tukee EU:n tavoitetason ja strategisten prioriteettien kriisinhallinnan, kumppanien tukemisen ja Euroopan suojelun täyttämistä. EU-tavoitteiden lisäksi PRY:n tulee hyödyttää jäsenmaita kansallisten suorituskykyjen kehittämisessä. PRY:n alla toimeenpantavissa hankkeissa tulee huomioida myös olemassa olevat järjestelyt, mukaan lukien alueellinen yhteistyö. Suomen alustavan näkemyksen mukaan PRY-kehikossa voitaisiin toteuttaa mm. ilmaja meritilannekuvan kehittämiseen, lennokkeihin liittyvään teknologiaan ja viestiyhteyksien turvaamiseen liittyviä hankkeita. Tavoitteena on PRY:n keskeisiä lähtökohtia (yhteistyön tavoitteet, osallistujamailta vaadittavat sitoumukset ja hallintomalli) koskevien linjausten tekeminen kesäkuun Eurooppa-neuvostossa. Puolustuksen säännöllisen arvioinnin (CARD) tulisi luoda kokonaiskuva Euroopan sotilaallisista suorituskyvyistä. Arviointia kehitettäessä huomioidaan olemassa olevat EU:n ja Naton suorituskyky- ja suunnitteluprosessit. CARD tulisi käynnistää kokeiluna syksyllä 2017.
8(12) Suomi kannattaa komission toimia puolustuksen alan tukena ja vaikuttaa komission valmistelemaan puolustusrahastoon. Keskustelussa puolustusrahastosta on suorituskykyjen kehittämisen kansallinen näkökulma olennainen. Suomi tukee EU:n taisteluosastojen käytettävyyden kehittämistä ja katsoo, että yhteisrahoituksen laajentaminen on yksi keino taisteluosastojen käytettävyyden edistämiseksi. Tärkeitä ovat myös järjestelmän ennakoitavuus ja jatkuvuus sekä poliittisen päätöksenteon nopeus. PRY voi luoda uusia edellytyksiä taisteluosastojen kehittämiselle. Kumppanimaiden kanssa tehtävää yhteistyötä tulee kehittää strategisempaan suuntaan. Yhteistyötä tulee jatkossa laajentaa kattamaan kriisinhallinnan ohella koko EU:n tavoitetaso ja uudet uhat kuten hybridi ja kyber. Perinteisten kumppanien ja lähialueiden maiden lisäksi vuoropuhelua tulee tiivistää myös keskeisten globaalien toimijoiden kuten Kiinan kanssa. Suomi tukee EU:n ja Naton yhteistyötä ja yhteisjulistuksen toimeenpanoa. EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen tukee Euroopan puolustuskykyä. Se hyödyttää siten myös Natoa ja auttaa transatlanttista taakanjakoa. Helsinkiin perustettava hybridiosaamiskeskus luo yhteistyölle uusia mahdollisuuksia. Terrorismin vastaisissa toimissa eri EU-toimijoiden välinen koordinaatio, yhteistyö ja tiedonvaihto kaikilla tasoilla on olennaisen tärkeää. YTPP- ja OSA-sektorin toimia ja komission instrumentteja tulee hyödyntää toisiaan täydentävästi. YTPP-operaatioilla esim. Sahelin ja Afrikan sarven alueilla tuetaan kohdealueiden vakauttamista ja vaikutetaan näin osaltaan terrorismia ehkäisevästi. EUNAVFOR MED Sophia -operaation toiminta YK:n Libyan vastaisen asevientikiellon valvonnassa tukee osaltaan terrorismin vastaista työtä. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Ulkoasiainneuvosto antoi marraskuussa 2016 globaalistrategian toimeenpanoa turvallisuuden ja puolustuksen alalla koskevat päätelmät ja Eurooppa-neuvosto linjasi yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä EU:n puolustusyhteistyön eteenpäin viemisestä joulukuussa. Alkuvuodesta käsittelyssä on ollut mm. kriisinhallinnan suunnittelu- ja johtokyvyn vahvistaminen, pysyvä rakenteellinen yhteistyö, puolustuksen säännöllinen arviointi ja EU:n taisteluosastot. Maaliskuun 2017 ulkoasiainneuvosto päätti työn eteenpäin viemisestä, toukokuussa tarkoitus on hyväksyä kesäkuuta pohjustavat päätelmät. Korkea edustaja Mogherini antaa kesäkuussa globaalistrategian ensimmäisen toimeenpanoraportin. Myös Eurooppa-neuvoston on määrä tarkastella edistystä ja antaa poliittista ohjausta kesäkuussa. Komissio julkaisi Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman (EDAP) marraskuun lopulla. Eurooppa-neuvosto kehotti joulukuussa komissiota tekemään puolustusrahastosta esityksen vuoden 2017 puoliväliin mennessä. Komissio antaa kesäkuussa EDAP:n toimeenpanoa koskevan tiedonannon, puolustusrahaston suorituskykyikkunaa koskevan esityksen sekä keskustelupaperin Euroopan puolustusyhteistyön tulevaisuudesta. EU-Nato-yhteisjulistuksen toimeenpano etenee. Toimenpanosta laaditaan kesäkuussa yhteisraportti, jonka keskeisiä osia esitellään toukokuussa puolustusministerikokoonpanossa kokoontuvassa ulkoasianneuvostossa ja Naton huippukokouksessa. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY)
Eurooppa-neuvosto pyysi joulukuussa korkeaa edustajaa tekemään esityksiä laajapohjaisesta ja modulaarisesta pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä (PRY) sekä siihen liittyvistä yhteistyöhankkeista. Korkean edustajan esitysten pohjalta jäsenmaat määrittivät maaliskuussa neuvoston päätelmissä PRY:n alustavia toimintaperiaatteita. Tämän jälkeen jäsenmaita pyydettiin erillisessä kyselyssä kertomaan ajatuksistaan liittyen PRY:n yhteisiin sitoumuksiin ja tavoitteisiin, hallintomalliin sekä hankkeisiin. Kaikilla jäsenmailla, jotka ovat valmiit tekemään sitoumuksia syvemmästä yhteistyöstä, on mahdollisuus osallistua rakenteelliseen yhteistyöhön. EU:n ulkosuhdehallinnon mallin mukaan PRY koostuisi kahdesta tasosta: yhteistyölle määriteltävät yhteiset tavoitteet, vaatimukset ja sitoumukset muodostavat PRY:n kehyksen, jonka alla käynnistettäviin yksittäisiin hankkeisiin jäsenmaat osallistuvat kansallisista lähtökohdistaan. Hankkeiden osallistujajoukko voi vaihdella aihekohtaisesti eikä kaikkien jäsenmaiden tarvitse osallistua kaikkiin hankkeisiin. EU:n ulkosuhdehallinto on tehnyt analyysia jäsenmaiden vastauksista. Näiden perusteella PRY:n tulee kattaa EU:n koko tavoitetaso. Euroopan suojelu mukaan lukien hybridi- ja kyberuhat on huomioitava. Yhteisiin sitoumuksiin liittyen jäsenmaat ovat vastauksissaan tuoneet esiin mm. Euroopan puolustusviraston (EDA) kollektiiviset vertailuarvot sekä osallistumisen monikansallisiin joukkorakenteisiin ja EDA-projekteihin. Jäsenmailla on vielä eri näkemyksiä PRY:n ulkopuolisten EU-maiden mahdollisesta tarkkailijastatuksesta ja kolmansien maiden mahdollisesta osallistumisesta yksittäisiin hankkeisiin. Neuvosto tekee korkeaa edustajaa kuultuaan määräenemmistöllä päätöksen, jolla vahvistetaan PRY ja siihen osallistuvien maiden luettelo. Vaatimuksia ja niihin liittyviä sitoumuksia kuvataan Lissabonin sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa. Puolustuksen säännöllinen arviointi (CARD) Euroopan puolustusvirasto (EDA) on valmistellut Eurooppa-neuvoston pyynnön mukaisesti ehdotuksen puolustuksen säännöllisestä arvioinnista (CARD). Kerran kahdessa vuodessa ministeritasolla ja säännöllisesti johtajatasolla käytävän arviointikeskustelun päämääränä on edistää Euroopan suorituskykypuutteiden täyttämistä ja tarjota jäsenmaille foorumi kansallisten suunnitelmien koordinointiin. Tavoitteena on, että CARD loisi aiempaa paremman tilannekuvan Euroopan sotilaallisista suorituskyvyistä, tuottaisi arvioita puolustusyhteistyön edistymisestä ja identifioisi yhteistyömahdollisuuksia. Euroopan puolustusvirasto (EDA) toimisi CARD:n sihteeristönä. EDA ehdottaa CARD:n kokeilua syksyllä 2017. Ensimmäinen raportti ministereille laadittaisiin vuonna 2018 ja ensimmäinen täysi CARD järjestettäisiin syksyllä 2019. CARD:n tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen ja tarjota mahdollisuus työtapojen jäsentämiseen ja järkeistämiseen. CARD toteutettaisiin jäsenmaavetoisesti sekä koordinoitaisiin Naton puolustussuunnitteluprosessin kanssa. Euroopan puolustusrahasto 9(12) Komissio julkaisi Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman (EDAP) marraskuun lopulla. Toimintasuunnitelmassa komissio esittää EU:n työkalujen, myös rahoitusinstrumenttien, käyttöä unionin puolustusulottuvuuden vahvistamiseksi. Komissio painottaa lisäarvoa ja yhteistyötä: EU ei voi korvata jäsenmaiden roolia
10(12) puolustusinvestointien rahoituksessa, mutta se voi täydentää ja helpottaa niiden työtä. Päätökset investoinneista ja suorituskykyjen kehittämisestä pysyvät jäsenmaiden vastuulla. EDAP jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: 1) Euroopan puolustusrahasto 2) investointien suuntaaminen puolustusalan toimitusketjuihin 3) puolustusalan sisämarkkinoiden vahvistaminen. Tutkimus- ja suorituskykyikkunoihin jakautuvasta puolustusrahastosta rahoitettaisiin sekä innovatiiviseen puolustusteknologiaan liittyvää tutkimusyhteistyötä että yhteisiä suorituskykyhankkeita. Rahaston ikkunat olisivat toisiaan täydentäviä, mutta poikkeaisivat toisistaan oikeudellisen rakenteensa ja rahoituslähteidensä suhteen. Komission ehdottama 25 miljoonan euron rahoitus YTPP-alan tutkimukseen on hyväksytty EU:n vuoden 2017 budjettiin. Oletuksena on, että nämä määrärahat voisivat nousta yhteensä 90 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi komissio aikoo ehdottaa EU:n seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen vuosittaista 500 miljoonan euron suuruista puolustusalan tutkimusohjelmaa. Rahaston suorituskykyikkunasta tuetaan suorituskykyjen kehittämistä jäsenmaiden valitsemilla alueilla. Osana rahastoa komissio ehdottaa prototyyppeihin keskittyvää puolustusteollista kehitysohjelmaa, jonka EU-varoista rahoitettava pilottivaihe toimeenpannaan vuosina 2019 2020. Kunnianhimoisempi ehdotus tehdään tämän jälkeen. Prototyyppien kehittäminen on tunnistettu pullonkaulaksi, johon EU voi tuoda lisäarvoa. Kehittämisohjelmasta tuettaisiin mahdollisesti PRY-hankkeita. EU:n taisteluosastot Marraskuussa 2016 neuvosto kehotti korkeaa edustajaa tekemään vuoden 2017 puoliväliin mennessä esityksiä EU:n nopean toiminnan kehittämiseksi keskittyen EU:n taisteluosastojen modulaarisuuteen, valmistautumisvaiheeseen ja rahoitukseen. EU:n ulkosuhdehallinto jakoi helmikuussa taisteluosastojen kehittämistä puivan ajatuspaperin, joka käy läpi taisteluosastojen hyödyt ja erittelee syitä niiden käyttämättömyyteen. Ajatuspaperi esittää toimia taisteluosastojen kehittämiseksi keskittyen erityisesti yhteisrahoituksen laajentamiseen. EU:n sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden ja siten myös taisteluosastojen yhteiset kustannukset määritetään ns. Athena-mekanismia koskevassa neuvoston päätöksessä, joka on määrä uudistaa vuoden 2017 loppupuolella. EU:n ensimmäiset taisteluosastot asetettiin valmiuteen vuonna 2007. Nykyjärjestely perustuu vuoden 2004 taisteluosastokonseptiin. Valmiudessa tulisi olla kulloinkin kaksi taisteluosastoa lähetettäväksi kriisialueelle kymmenen päivän kuluessa EU:n päätöksestä. Taisteluosastojen vahvuudet vaihtelevat noin 1 600:sta 2 700 sotilaaseen. Valmiusvuoro kestää puoli vuotta, ja taisteluosasto on tarkoitettu enintään neljän kuukauden mittaiseen operaatioon. Taisteluosasto-operaation keskeinen lähtökohta on riittävän tarkasti määritelty, rajallinen, taisteluosaston koon mukaan mitoitettu tehtävä. Taisteluosastoa voidaan käyttää erillisenä kriisinhallintajoukkona tai osana laajempaa operaatiota. Niitä ei kuitenkaan ole vielä koskaan käytetty. Suomi on osallistunut taisteluosastoihin kuusi kertaa ja tarkastelee parhaillaan mahdollisuuksia jatkolle. Osallistumisesta on saatu oppia kansainvälisten harjoitusten suunnittelusta, johtamisesta ja toteutuksesta sekä joukkojen keskittämiseen, ylläpitoon ja laaja-alaiseen yhteistoimintaan liittyvästä suunnittelusta todennäköisillä toiminta-alueilla. YTPP-alan kumppanuudet
11(12) Yhteistyötä kumppanimaiden kanssa pyritään kehittämään strategisempaan suuntaan globaalistrategiassa linjatun mukaisesti. Keskeisiä kysymyksiä ovat kumppanimaiden kriisinkestokyvyn kehittäminen ja poliittisen dialogin vahvistaminen. Suomi pitää tärkeänä että yhteistyön vahvistamisessa huomioidaan myös EU:n perinteiset läntiset kumppanimaat (Norja, Sveitsi, Yhdysvallat, Kanada) ja että vuoropuhelua vahvistetaan myös keskeisten globaalien toimijoiden kuten Kiinan kanssa. EU-Nato-yhteistyö EU Nato-yhteistyössä edistystä on saavutettu mm. hybridiuhkien, strategisen viestinnän, merellisen yhteistyön, harjoitustoiminnan ja kapasiteettien rakentamisen alalla. EU-Natoyhteisjulistuksen toimenpanosta laaditaan kesäkuussa yhteisraportti, jonka keskeisiä osia esitellään toukokuun puolustusministeri UAN:ssa ja Naton huippukokouksessa. Suomeen perustettava hybridiosaamiskeskus on osa EU-Nato-yhteisjulistuksen toimeenpanoa. Merellisen yhteistyön osalta EUNAVFOR MED Sophian ja Naton Sea Guardianin välistä hallinnollista järjestelyä viimeistellään. Lisäksi Naton ja EU:n välillä kehitetään ns. koordinoituja ja samanaikaisia harjoituksia. Menettelyä kokeillaan vuonna 2017 Naton CMX-harjoituksessa ja vuonna 2018 EU:n Multilayer 18 harjoituksessa. Kapasiteettien rakentamisen osalta pilottimaina toimivat Bosnia ja Hertsegovina, Moldova sekä Tunisia. Terrorismin vastainen toiminta EU:n vuodelta 2005 peräisin olevan terrorisminvastaisen strategian jälkeen EU:ssa on tehty lukuisia toimenpiteitä ja aloitteita terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin torjumiseksi. Oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa seurataan säännönmukaisesti terrorismin torjunnan vastaisten toimenpiteiden toteutumista. Vuoden 2015 aikana epävirallinen Eurooppa-neuvosto ja OSA-neuvosto vahvistivat, että yhteistyötä kolmansien maiden kanssa tulee tehostaa terrorismin torjumiseksi (erityisesti Turkki ja Länsi-Balkanin maat). Kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä keskeistä on ollut näiden maiden kapasiteetin rakentamisessa ja tehostamisessa avustaminen sekä tiedonvaihdon tehostaminen. EU tekee terrorisminvastaista yhteistyötä Länsi-Balkanin, Sahelin, Pohjois-Afrikan, Lähi-idän, Afrikan sarven, Pohjois-Amerikan sekä Aasian maiden kanssa. Tärkeä osa terrorismin torjunnan ulkoista ulottuvuutta on yhteistyö kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa. EU:n kansainvälisiä yhteistyöjärjestöjä ovat YK ja maailmanlaajuinen terrorisminvastainen foorumi, ja alueellisia puolestaan Euroopan neuvosto, Etyj, Arabiliitto ja Islamilaisten maiden yhteistyöjärjestö. Tällä hetkellä komissiolla on sisäisen turvallisuuden alalla käynnissä EU:n turvallisuuspolitiikan arviointi, joka kattaa vuoden 2015 Euroopan turvallisuusagendan kolme prioriteettia. Näitä ovat toimenpiteet terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin torjumiseksi sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden torjunta. Komissio on arvioinut saavansa työnsä päätökseen kesäkuussa 2017 ja esittelee tuolloin ehdotuksensa tulevaisuuden politiikkalinjauksiksi tällä sektorilla.
12(12) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Euroopan komissio, Euroopan puolustusrahasto, puolustuspolitiikka, puolustusvirasto, terrorismi, YTPP, NATO OM, PLM, SM, UM, VM EUE, LVM, MMM, OKM, PE, STM, TEM, TULLI, VNK, YM