SARVVIKINPORTTI, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, 34500 Sarvvikinportin asemakaavassa muodostuvat korttelit 2221-2222, 2225-2227, 2231, 2250-1153 sekä niihin rajoittuvat katu-, virkistys-, suojaviher-, vesi-, sekä pysäköintialueet. Sarvvikin asemakaavan muutos koskee Sarvvikin asemakaavan kortteleita 2221-2222, 2225-2227 ja 2231 sekä katu-, virkistys- ja suojaviheralueita Sarvvikinportin asemakaavaluonnos pidettiin MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 19.9. 21.10.2016. Lausunnot tuli jättää 21.10.2016 mennessä. YHTEENVETO ANNETUISTA LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTINEET Lausunnot Asemakaavaluonnoksesta annettiin 23 lausuntoa: Saapunut: 1. Uudenmaan liitto 2. Uudenmaan ELY-keskus 3.11.2016 4.11.2016 3. HSL 3.11.2016 4. Museovirasto 19.10.2016 5. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo 29.9.2016 6. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 29.9.2016 7. Caruna Espoo Oy ja Rejlers Oy 6.10.2016 8. Espoon seudun ympäristöterveys 3.11.2016 9. Rakennusvalvonta 1.11.2016 10. Liikuntalautakunta 6.10.2016 11. Sivistyslautakunta 30.10.2016 12. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 4.11.2016 13. Svenska förskoleverksamhets- och utbildingsnämden 7.11.2016 14. Vesihuoltolaitos 23.11.2016 15. Kirkkonummen kunnan Ympäristönsuojelu 18.11.2016 16. Nimistötoimikunta 7.11.2016 17. Vanhusneuvosto 4.11.2016 18. Vammaisneuvosto 4.11.2016 19. Finnträskin suojeluyhdistys 2.11.2016 20. Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry 7.11.2016 21. Masalan asukasyhdistys 3.10.2016 22. Kyrkslätts Hembygdsförening r.f. 25.10.2016 23. Kyrkslätts Natur och Miljö r.f. 4.11.2016 Mielipiteet Asemakaavaluonnoksesta jätettiin kolme mielipidettä: 24. As Oy Lampilinna 14.10.2016 25. Mielipiteen antaja 1 21.10.2016 26. Mielipiteen antaja 2 ja 10 muuta allekirjoittanutta 3.11.2016 Seuraavat tahot eivät antaneet lausuntoa kaavasta ja kaavamuutoksesta: Elisa Networks Oyj, Fortum Power and Heat Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Dna Oy, Kirkkonummen yrittäjät r.y, HSY, Kirkkonummen kuntatekniikkapalvelut, Kirkkonummen alueidenhoitopalvelut, Kirkkonummen perusturva, Kirkkonummen elinkeinotoimi, Kirkkonummen kulttuuritoimi, TeliaSonera Finland Oy, Länsi- Uudenmaan poliisilaitos 1
LAUSUNNOT 1. Uudenmaan liitto 3.11.2016 Uudenmaan liitto katsoo, että alueen kehittäminen asemakaavan luonnoksessa esitetyllä tavalla on kannatettavaa. Uudenmaan liitolla ei ole huomautettavaa asemakaavan luonnoksesta. 2. Uudenmaan ELY-keskus 4.11.2016 2.1 Yleiskaavan ratkaisua voidaan tapahtuneen yhdyskuntarakenteen kehityksen sekä kunnan maankäytön kehityskuvan perusteella pitää vanhentuneena. Myös Helsingin maankäyttösuunnitelma 2050 tukee tätä käsitystä. Kaava-aineistoon on syytä liittää ote Kirkkonummen yleiskaavojen yhdistelmästä (Jorvas-Inkilän osayleiskaava), joka selventää kaava-alueen länsiosan AP alueen yhdyskuntarakenteellista tilannetta irrallaan muusta asutuksesta. Uudenmaan maakuntakaavassa Finnträskin ja Länsiväylän välinen alue on osoitettu virkistysalueeksi. Valmisteilla olevassa 4. vaihemaakuntakaavassa virkistysalue on osoitettu kumottavaksi. Asemakaavaluonnoksessa yleiskaavan rantaan rajautuva AP korttelialue on siirretty pinta-alaltaan saman kokoiselle alueelle järven koillisreunaan yleiskaavan VR alueen pohjoisosaan, ja tähän on osoitettu kerrostalokortteleita. Ratkaisu laajentaa virkistyskäyttöön soveltuvaa aluetta, kun yhtenäistä, vapaata rantaviivaa jää enemmän yleiseen virkistyskäyttöön, ja samalla korkeiden rakennusten muodostaman meluesteen myötä virkistyskäyttöön ääniolosuhteiltaan soveltuva alue laajenee nykytilanteeseen verrattuna. Uudenmaan ELY keskus katsoo, että asemakaavaluonnoksen mukainen maankäyttöratkaisu ja rajaus parantavat maakuntakaavassa ja yleiskaavassa virkistyskäyttöön osoitetun alueen virkistyskäyttöedellytyksiä ja toteuttavat näin alueen maankäytölle ylempiasteisissa kaavoissa asetettuja tavoitteita nykytilannetta paremmin. Kaavaluonnosta täydennetään siten, että selostukseen lisätään ote Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavasta. Merkitään muilta osin tiedoksi sillä lisäyksellä, että lausunnon antamisen jälkeen on valmisteilla olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa virkistysalue osoitettu kumottavaksi ja alueelle osoitettu taajamatoimintojen aluetta järven itäpään kohdalla. 2.2 Meluselvityksen perusteella Länsiväylän liikennemelua saadaan kaavaluonnoksen mukaisella ratkaisulla torjuttua hyvin kortteleissa 2251-2253. Kaavassa tulee kuitenkin osoittaa täydentävät meluesteet. Lisäksi olisi vielä hyvä tutkia kokonaisvaltaisempaa meluntorjuntaa esimerkiksi suojaviheralueilla. Myös asemakaavamuutoksen alaisiin kortteleihin tulee lisätä riittävät määräykset meluntorjunnasta. Kaava-aluetta tulee laajentaa koskemaan myös Sarvvikinpuisto- 2
tien ja Länsiväylän väliin jääviä EV-alueita, jotka ovat osa nyt voimassa olevan asemakaavan meluntorjuntaratkaisua. Mikäli asuintalon meluisimman julkisivun ulkopuolella ei voida varmistaa melutason olevan alle 55 db, tulee huoneistokohtaisin järjestelyin varata huoneiston tuuletusmahdollisuus talon hiljaisemmalta puolelta. Meluisassa ympäristössä asuntojen on myös auettava sellaisen julkisivun puolelle, jossa ulkoalueiden ohjearvot saavutetaan. Makuuhuoneet on huoneistoissa sijoitettava hiljaisemman julkisivun puolelle (yöaikaan alle 45 db). Ilmanlaadun suhteen minimietäisyydet ja pääosin myös suositusetäisyydet täyttyvät. Ehdotusvaiheen korttelisuunnitelman täsmentyessä on laadittu meluselvityksen päivitys, jonka perusteella melua koskevat kaavamerkinnät ja määräykset täsmennetään korttelikohtaisesti ja rakennusaloittain. Sarvvikin asemakaavan muutosalueen osalta EV alueelle rakennetut meluesteet huomioidaan meluselvityksessä, mutta EV alueita ei sisällytetä kaavamuutokseen. Valtioneuvoston meluntorjuntaohjeiden perustelujen ja ympäristöministeriön tulkintaohjeiden mukaan huoneistojen tuuletusmahdollisuus riittävän hiljaiseen suuntaan tulee olla mahdollista. Asuintilojen tuulettamisesta ei esitetä asemakaavassa erillistä määräystä, avautumissuuntien ohjeiden mukainen järjestäminen on tarkoituksenmukaisinta ratkaista toteutussuunnitteluvaiheessa. Laadittuun meluselvitykseen perustuen suunnitelmissa esitetyt ratkaisut mahdollistavat asuntojen tuulettamisen melutasoltaan riittävän alhaisilta julkisivun puolilta. 2.3 Seudullisen pyöräreitin toteuttaminen väylän varteen on kannatettavaa. Aluetta palvelevan joukkoliikennelinjaston mahdolliset muutostarpeet tulee tarkistaa yhteistyössä HSL:n kanssa. Sarvvikinportin eritasoliittymän kohdalla liike- ja huoltoasemarakennusten korttelialue näyttäisi laajenevan pieneltä osin tierakenteiden päälle. Korttelialueen laajuus tulee vielä tarkistaa Uudenmaan ELY -keskuksen liikennevastuualueen kanssa. Korttelialueen mahdollinen laajentuminen nykyiselle tiealueelle tarkistetaan vielä ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä kunnan ja ELY keskuksen kesken. 2.4 Se, ettei liito-oravista ole kaava-alueella havaintoja, tulee avata myös kaavaselostukseen. Kaava-aineistoa tulee täydentää lisäksi viherverkoston tarkastelulla ja varmistaa yleiskaavassa osoitetun viheralueiden jatkumon toteutuminen. Finnträskjärven itäpäähän osoitettu kapea katualueeseen päättyvä viheryhteys ei vaikuta turvaavan riittäviä yhteyksiä Espoonlahden suuntaan. Selostusta täsmennetään liito-oravien osalta. Kaavaselostukseen lisätään laajempi viherverkoston tarkastelu. Itäpään yhteys palvelee ensisijaisesti paikallisten asukkaiden jalankulkua. Seudullinen yhteys kulkee Länsiväylän rinnakkaiskadun yhteydessä. 3
3. HSL 3.11.2016 3.1. Sarvvikinportin mahdollistama uusi asuinrakentaminen tukeutuu välttävästi alueen nykyiseen joukkoliikennetarjontaan. Vuorotarjonta Sarvvikin eritasoliittymässä on kattava, mutta kävelymatka liittymän pysäkille etenkin suunnittelualueen länsiosasta ylittää suunnitteluohjeen maksimiarvon. Pitkien kävelyetäisyyksien vuoksi laadukkaisiin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaava-alueen itäosan korttelit sijoittuvat alueelle, jolle on määritelty kohtuullinen joukkoliikenteen palvelutaso Kirkkonummen linjastosuunnitelmassa. Kaava-alueen länsiosaan ei ole palvelutasoa määritetty, sillä linjastosuunnitelman laatimisen aikaan alueelle tulevaa rakentamista ja sen määrää ei voitu vielä ottaa huomioon. HSL:n laatimassa linjastosuunnitelmassa Kirkkonummelle on tavoitteeksi asetettu, että kävelyetäisyys linnuntie-etäisyyksinä jää runko- ja raideliikenteen bussipysäkeille alle 800 metrin ja muille bussipysäkeille alle 600 metriä. Valtaosalla kaava-aluetta aluetta toteutuu kriteeri, jonka mukaan kävelyetäisyys linnuntie-etäisyyksinä bussipysäkeille jää jopa alle 600 metriä, ja maksimiarvon 800 m sisään jää joka tapauksessa lähes koko kaava-alue, aivan sen läntistä reunaa lukuun ottamatta. 3.2. Kirkkonummen lähibussia varten alueen länsipäähän esitetyn LP-alueen yhteyteen tulisi varata pikkubussin kääntöpaikka. Varmistetaan minibussille riittävä kääntöpaikan tilavaraus LP-alueelle. 3.3. Kaava-alueelle sijoittuu Sarvvikin liityntäpysäköintialue, johon on tällä hetkellä toteutettu vuoden 2020 tavoitepaikkamäärän mukaiset paikat. Pysäköintialueen laajentamiseen, liityntäpysäköinnin aikarajoitusten uudelleentarkasteluun sekä pysäköinninvalvonnan kehittämiseen tulee varautua maankäytön kehittyessä. Liityntäpysäköintialueen laajentamismahdollisuuteen on varauduttu kaavaehdotuksessa ja siihen liittyvässä kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa. 3.4. HSL pitää hyvänä Länsiväylän suuntaista seudullista pyöräilyn pääreittiä, joka tarjoaa tulevaisuudessa esimerkiksi hyvän liityntämatkan Kivenlahden metroasemalle. Merkitään tiedoksi 4
4. Museovirasto 19.10.2016 Koska 30.11.2015 ja 14.7.2016 annetuissa lausunnoissa edellytettyä kaava-alueen itäosan arkeologista inventointia ei vieläkään ole toteutettu, toistaa museovirasto aiemman esityksensä inventoinnin tarpeellisuudesta. Mikäli alueelta löytyy muinaismuistolain (259/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, tulee ne huomioida maankäytön suunnittelussa. Alue, jolta erillistä arkeologista inventointia ei ole tehty, sisältyy 16.11.2005 lainvoimaiseksi tulleeseen Sarvvikin asemakaavaan. Kyseisestä kaavasta muutetaan nyt vireillä olevassa Sarvvikinportin asemakaavassa A-merkinnällä osoitetut asuinkorttelit AK-merkinnälle ja kasvatetaan samalla niiden rakennusoikeutta. Myös Y-korttelia laajennetaan ja osoitetaan YO-merkinnällä samalla kun myös sen rakennusoikeutta kasvatetaan. Kaikki muutokset tapahtuvat alueella, joka on Sarvvikin asemakaavassa osoitettu jo rakentamiselle (A-, AP- ja Y- merkinnät sekä EV-, VL- ja katualue). Lainvoimaisen asemakaavatilanteen perusteella on kaavamuutokseen ryhdyttäessä arvioitu, ettei arkeologista selvitystä tarvitse kyseisten korttelien osalta tehdä. Ne kaikki olisivat rakennettavissa voimassa olevan asemakaavan perusteella. Asiasta on informoitu Museovirastoa maaliskuussa 2017 ja sovittu toimintatavasta. Erillistä arkeologista inventointia ei tehdä. 5. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo 29.9.2016 Kaavaselostusta tulee täydentää siten, että alueella oleva rakennus esitellään kaavaselostuksessa, jotta sen suojeluarvo/ sen puute on myös mahdollista todeta kaavaaineistosta. Lisätään olevan rakennuskannan kuvaus kaavaselostukseen. 6. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 29.9.2016 Pelastusteiden ja nostopaikkojen rakentaminen on mahdollistettava kaikkiin yli 3 kerroksisiin rakennuksiin tai mikäli varatie sijaitsee yli 10 metrin korkeudessa, myös puiston puoleiset asunnot tulee huomioida. Rakennusten sijoittelussa on huomioitava lähelle rakentamisen paloturvallisuudelle asettamat vaatimukset. Alueen sammutusveden saanti on turvattava. Sammutusjärjestelyt on toteutettava Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen laatiman sammutusvesisuunnitelman mukaisesti. Päättyvät kadut on varustettava kääntöpaikalla. Kevyen liikenteen väylää käytettäessä tonttiliikenteeseen, on se rakennettava pelastuslaitoksen raskaalla ajoneuvokalustolla liikennöitäväksi. Pelastustiet ja nostopaikat esitetään ehdotusvaiheessa laadittavassa suunnitteluohjeessa. Katusuunnitelmissa huomioidaan kääntöpaikkojen mitoitus. 5
7. Caruna Espoo Oy ja Rejlers Oy 6.10.2016 Kaavamuutosalueella sijaitsee nykyistä 20 kv ja 0,4 kv sähköverkkoa. Asemakaavamuutos vaatii uusia kaapelointeja. YO-tontin läpi kulkee pienjännitekaapeleita, joiden siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. 8. Espoon seudun ympäristöterveys 3.11.2016 Espoon seudun ympäristöterveys toteaa lausuntonaan, että asemakaavan jatkosuunnittelussa tulee varmistua siitä, että meluntorjuntatoimet ovat riittäviä myös alueelle sijoittuvassa oppimiskeskuksessa ja sen ulkoalueilla. Asemakaavaluonnokseen ei ole merkitty julkisivujen desibelivaatimuksia kortteleihin 2221, 2222, 2225, 2226, 2227 ja 2231. Ks. vastine lausuntoon 2. Kortteli- ja rakennusalakohtaiset desibelivaatimuksia on täsmennetty ehdotusvaiheessa laaditun päivitetyn meluselvityksen perusteella. 9. Rakennusvalvonta 1.11.2016 9.1 Luonnos poikkeaa yleiskaavasta 2020. Sarvvikinportin asemakaavahanke on käynnistetty kunnanvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman sekä kunnanvaltuuston hyväksymään Kirkkonummen maankäytön kehityskuvaan 2040 ja Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmaan 2050 (MASU 2050). Kaava-alue liittyy Sundsbergiin suunniteltuun lähipalvelukeskukseen ja on osa MASU 2050 suunnitelmassa osoitettua ensisijaisesti kehitettävää vyöhykettä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Sarvvikinliittymän länsipuolelle on osoitettu taajamatoimintojen alue sekä poistettu aiempi virkistuskäyttömerkintä. Lisäksi ks. lausunto 1. 9.2 Luonnoksessa on esitetty havainnemateriaalissa kaarevia linjakkaita rakennuksia. Valitettavan usein toteutusvaiheessa kunnianhimoiset hankkeet latistuvat kovin tavanomaisiksi. Kaavalla pyritään edistämään laadukkaan ja omaleimaisen arkkitehtuurin toteutumista. Kaavan ehdotusvaiheessa laaditaan suunnitteluohjeet, joissa täsmennetään rakentamisen laatutasoon liittyvät tavoitteet. 9.3 AH asumista palveleva yhteiskäyttöinen rakennus kaipaa tarkempaa määräystä. Kaavaluonnosta muutetaan siten, että kaavaehdotukseen tarkennetaan AH - kaavamääräystä osoittamalla sitä käyttävien korttelialueiden numerot (2251,2252). 6
9.4 Ympäristöstä johtuvia häiriöitä (liikennemelu) on varsin suppeasti selvitetty. Riittääkö kaavamääräyksissä esitetyt db-arvot saavuttamaan VN melutason ohjearvot aiempaa huomattavasti korkeammassa rakentamisessa? Luonnosvaiheessa laadittua meluselvitystä päivitetään ehdotusvaiheessa korttelisuunnitelmien tarkentuessa. Rakennusten julkisivuja ja piha-alueita koskevat ohjearvot huomioidaan kaavamääräyksissä selvitysten perusteella. 9.5 Autopaikkojen vähimmäismäärä ei vastaa autoistumista eikä huoneistokohtaista autopaikkaa ole vaadittu. Pysäköintialueiden riittämättömyyttä ei ole myöskään korvattu pyöräpaikoilla, joita on määrätty vain yksi yhtä asuntoa kohden. Autopaikkojen osalta noudatetaan Yhdyskuntatekniikan lautakunnan päätöksen 19.1.2017 ( 3) mukaista mitoitusperustetta (1 ap/90 k-m², kuitenkin vähintään 0,8 ap/asunto). Pyöräpaikkojen mitoitusperuste on 1 pp/asunto. 9.6 Tonteille on vältettävä tarpeettomia leikkauksia ja täyttöjä on sanamuodoiltaan liian yleispiirteinen lause. Kaavaehdotusvaiheessa on laadittu kortteleita 2251, 2253 ja 2253 koskeva lähiympäristön suunnitteluohje (lähiympäristö- ja rakennustapaohje), jossa täsmennetään ja havainnollistetaan asemakaavan määräyksiä. 9.7 Tukimuurien käyttöä tulee aina välttää. Niiden sijasta tulee suosia maltillisesti terassoituja pengerryksiä. 9.8 Asemakaavamääräyksissä velvoitetaan vierekkäiset rakennukset toisistaan poikkeavaksi väriltään tai värisävyltään. Tämä kaipaa ohjaavampaa määrittelyä. Kaavaehdotusvaiheessa laaditussa suunnitteluohjeessa (lähiympäristö- ja rakennustapaohje) julkisivuväritystä koskevia kaavamääräyksiä täsmennetään. 9.9 Hulevesien käsittelyratkaisu, mitoitus ja menetelmät kuuluu asemakaavassa ratkaistavaksi. Hulevesien käsittelyn periaatteet ja mitoitusperusteet esitetään ehdotusvaiheessa laadittavassa vesihuollon yleissuunnitelmassa. Tämän perusteella täsmennetään asemakaavan merkinnät ja määräykset sekä laaditaan lähiympäristön suunnitteluohjeet. Lopulliset tontti- tai korttelikohtaiset hulevesisuunnitelmat laaditaan kunkin hankkeen rakennuslupamenettelyn yhteydessä. 7
10. Liikuntalautakunta 6.10.2016 Uimarantojen käyttöönotosta vastaa ja päättää liikuntalautakunta. Virallisen yleisen uimarannan perustaminen edellyttää rakennus- ja kunnostustoimenpiteitä. Lisäksi ylläpitoon ja viranomaistoimintaan liittyvät toimenpiteet tulee huomioida liikuntalautakunnan käyttömäärärahoissa. Kaavan jatkokäsittelyssä tulee edelleen huomioida alueen virkistysmahdollisuudet ja kevyen liikenteen väylien yhteneväisyydet. 11. Sivistyslautakunta 30.10.2016 Ei huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. 12. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 4.11.2016 Ei huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. 13. Svenska förskoleverksamhets- och utbildingsnämden 7.11.2016 Ei huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. 14. Vesihuoltolaitos 23.11.2016 14.1 Kaavatyön yhteydessä on laadittava myös vesihuollon yleissuunnitelma, ei ainoastaan hulevesien hallintasuunnitelmaa (2.3.7). Asia on todettu oikein kohdassa 5.1. Kaavaluonnoksen selostuksen kohtaan 2.3.7. on korjattu maininta vesihuollon yleissuunnitelmasta 14.2 Alueen läpi kulkee siirtoviemärin lisäksi myös siirtovesijohto (korjaus kohtaan 2.2.3 Tekninen huolto). Kaavaluonnoksen selostukseen on lisätty maininta siirtovesijohdosta. 14.3 Sekä Sarvvikinportin länsiosan että Riistametsän kaava-alueen toteutus edellyttää vesihuollon rakentamista Sarvvikin asemakaavan muutosalueella, luultavasti YOtontille saakka (toisin kuin mainittu kohdissa 4.2 Kunnallistekniikka ja vesihuolto ja 4.4.1 Tekninen huolto). 8
Korjataan maininta vesihuollon rakentamisesta kaavaluonnoksen selostuksen kohtiin 4.2 ja 4.4.1. 14.4 Riistametsän alueen hulevesien hallinta edellyttää rakenteita Sarvvikinportin alueella. Sarvvikinportin kaavaan on tehtävä riittävät aluevaraukset. Hulevesisuunnitelmassa ja kaavamääräyksistä on käytävä selvästi ja yksiselitteisesti ilmi hulevesien viivytys- tai imeytysvelvollisuus tonteilla. Vesihuollon yleissuunnitelma laaditaan yhtenäisenä kokonaisuutena Sarvvikinportin ja Riistametsän osalta. Kaavassa määrätään, että tonteilla kertyvät hulevedet lähtökohtaisesti käsitellään tonteilla. 14.5 Sarvvikin kaava-alueen muutoksista vesihuoltolaitos toteaa: - KHL-alueen halki kulkee siirtovesijohto ja viemäri. - AO-tonttien muuttaminen AK-tonteiksi edellyttää Sarvvikin vesihuollon kapasiteetin tarkistamista. Siirtovesijohto ja viemärin varaus on osoitettu KHL-alueelle. Vesihuoltokapasiteetti tarkistetaan vesihuollon yleissuunnitelmassa. AO-tontteja ei ole tarkoitus muuttaa AK-tonteiksi, vaan kyse on jo lainvoimaisessa asemakaavassa olevien A-tonttien käyttötarkoituksen täsmentämisestä AK-tonteiksi. 14.6 Lähiuimapaikan vedenlaadun kannalta voisi olla parempi sijoittaa uimapaikka ja hulevesiuoman purkukohta hieman erille toisistaan. Uimapaikan sijaintia tarkistetaan kaavaluonnoksessa esitetystä. 14.7 Vesihuollon ja huleveden yleissuunnitelma olisi tarkoituksenmukaista laatia yhtä aikaa Riistametsän yleissuunnittelun kanssa. Koko aluetta ei ole otettu huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (2013), mutta verkoston kapasiteetti riittää vesihuollon toteutukseen alueelle. Vesihuoltolaitos osallistuu yleissuunnittelun ohjaukseen. Ks. vastine kohtaan 14.4. 15. Kirkkonummen kunnan Ympäristönsuojelu, 18.11.2016 15.1 Ympäristönsuojeluyksikkö esittää täydennettäväksi kaavaselostuksen kohtaa Luonnonarvot maininnalla alueelle asemakaavoitusta varten laadituista luontoselvityksistä. Esitetään, että luontoselvityksessä todetut luonnon arvoalueet osoitetaan asemakaavassa luo -merkinnällä. Täydennetään kaavaluonnoksen selostusta ja lisätään kaavaehdotukseen luo - merkinnät. 9
15.2 Esitetään, että liito-oravaselvitystä täsmennetään ja täydennetään. Ympäristönsuojeluyksikkö on marraskuussa 2016 toimittanut liito-oravaselvityksen tekijälle kommentit selvityksen täsmentämiseksi ja täydentämiseksi. Selvityksen laatija on täydentänyt liito-oravaselvitystä kunnan Ympäristönsuojelun toimittaman ohjeistuksen mukaisesti. 15.3 Esitetään, että EV -varaukseen Riistasillan kohdalla liitetään eko-merkintä määräyksellä, että alueen hoitotoimenpiteillä ei saa heikentää alueen toimivuutta ekologisena yhteytenä. Kaavaehdotukseen täydennetään EV-merkintää Riistasillan kohdalla /eko - kaavamerkinnällä ja siihen liittyvällä kaavamääräyksellä Alueen kautta kulkevan maakunnallisesti merkittävän ekologisen käytävän osa. Alueen kasvillisuutta ja maastoa tulee käsitellä hoitotoimenpiteiden yhteydessä siten, että se vahvistaa ekologisen käytävän toimivuutta. 15.4 Esitetään, että uimapaikan rakennusalaan liitetään kaavamääräys rakennusalan käyttötarkoituksesta. Rakennusalan käyttötarkoitukseksi osoitetaan hr (huoltorakennusten rakennusala), mikä sallii sen käyttämisen toimintaa palvelevana huoltorakennuksena. 15.5 Esitetään, että kaavaehdotuksen laadinnan yhteydessä tehdään tarkempi hulevesitarkastelu ja hulevesien hallintasuunnitelma, jossa kiinnitetään erityistä huomiota Finnträsk-järven kuormitusalttiuteen. Suunnitelmassa tulisi käsitellä imeytys- ja viivytysrakenteet ja kaavaan tulisi laittaa niitä koskevat määräykset. Asemakaavan yhteydessä laadittavan vesihuollon yleissuunnitelmassa esitetään hulevesien hallintaperiaatteet ja hulevesijärjestelmän mitoitus kortteli- ja yleisille alueille. Nämä huomioidaan kaavaehdotuksen merkinnöissä ja määräyksissä ja ehdotusvaiheessa laadittavassa lähiympäristön suunnitteluohjeessa. 15.6 Esitetään, että kaavaselostukseen lisätään tarkastelu kaava-alueen ilmanlaadusta sekä siitä, miten AK- ja YO -varausten rakennusalat sijoittuvat suhteessa Uudenmaan ELY -keskuksen oppaassa esitettyihin minimi- ja suositusetäisyyksiin. Näitä etäisyyksiä on syytä noudattaa kaavassa. Selostuksen vaikutusarviointia täydennetään ilmanlaadun etäisyystarkastelulla. 15.7 Olisi syytä laatia koko Sundsbergin alueen käsittävä osayleiskaava. 10
16. Nimistötoimikunta 7.11.2016 Nimistötoimikunta päätti lausuntonaan, että kaavaselostukseen lisätään nimistöä käsittelevä osuus, joka sisältää myös aiemmissa käsittelyvaiheissa kaava-alueella hyväksytyt nimet. Kaavanimistö toteutetaan siten, että kaikille osoitekohteille muodostuu asianmukainen osoitenimi. Ehdotetut nimet: 1. Sarvvikin puistotie Sarvviksalleén 2. Finnträskinreuna Finnträskkanten 3. Finnbyntie Finnbyvägen 4. Metsätähdentie Skogsstjärnsvägen 5. Sinikellontie Blåklocksvägen 6. Kurjenmiekankuja Irisgränden 7. a) Kurjenmiekanpiha Irisgården b) Kurjenjalanpiha Kråkklövergården 8. Kurjenpolvenpiha Midsommarblomstergården 9. Heinäkedonpolku Hövallstigen 10. a) Metsätähdenpolku Skogstjärnavägen b) Metsäniitynkuja Skogsängsgränden 11. Metsätähdenaukio Slpgstjärngläntan 12. Sinikellonaukio Blåklocksgläntan 13. Heinäkedontie Hovallsvägen 14. Finnträskinpuisto Finnträskparken 15. Kurjenmiekanpolku - Irisstigen Kaavaluonnosta muutetaan nimistötoimikunnan esityksen mukaisesti. Lisätään nimistöä käsittelevä osuus kaavaluonnoksen selostukseen ja lisätään kaavaehdotukseen esitetty nimistö. Korttelijaon muutokset vuoksi kaavaluonnoksen asuinkortteli 2253 AK yhdistyy kortteliin 2252 AK ja niiden välissä ollut katualue poistetaan. Tämän johdosta em. nimistöluettelosta vaille käyttöä jäävät Kurjenmiekankuja sekä korttelin 2253 AK sisäinen yhteys ja osoitenimi kaavaluonnosta varten laaditusta luettelosta. 17. Vanhusneuvosto 4.11.2016 Vanhusneuvosto toteaa suunnitelman olevan hyvä. Erityisen hyvä asia on se, että meluntorjunta on huomioitu suunnittelussa. Neuvosto toivoo alueelle esteettömiä asuntoja. 18. Vammaisneuvosto 4.11.2016 Kaikessa uudisrakentamisessa tulee painottaa entistä enemmän elinkaariasumista ja esteetöntä elinympäristöä. Kevyen liikenteen väylien yhdistämisessä tulee huomioida katureunakivien kaadot ja kaltevuudet sekä liikuntaesteisten liikkumisen että näkövammaisten näkökulmasta. Korkeita tasoeroja tulee välttää ja kiinnittää huomiota pintamateriaaleihin ja värikontrasteihin. Valaistussuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota mm. tilanväritykseen, valoisuuteen, valoisuuseroihin ja heijastumiseen. Levähdyspaikkoja on osoitettava alueelle riittävän tiheästi. 11
Rakennusten autopaikoista riittävä osa tulee soveltua pyörätuolin käyttäjälle. Lisäksi on osoitettava asuntojen läheisyyteen tilapäispysäköintipaikkoja, jotka helpottavat palvelukäyttäjän luona käyvää kotipalveluhenkilökuntaa. Kerrostaloihin tulee varata säilytystiloja ja latauspaikkoja sähköpyörätuoleille ja mopoille. Alueen maastonmuodot eivät ole esteettömyyden toteutumisen kannalta erityisen haasteellisia. Korkeuserojen hallinnan periaatteet esitetään tarpeen mukaan lähiympäristön ja rakennustavan suunnitteluohjeessa, joka laaditaan ehdotusvaiheessa. Esteettömyyden detaljiratkaisut huomioidaan katualueiden ja korttelien toteutussuunnitelmissa. Inva -paikkoja ja vieraspaikkoja mitoitetaan vähintään kunnassa käytettävän suunnitteluohjeistuksen mukaisesti. 19. Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry 7.11.2016 19.1 Asemakaavaehdotus on yleiskaavan vastainen. Asiakirjoissa mainitut Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 ja Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 eivät anna oikeutta poiketa lainvoimaisesta yleiskaavasta. Mikäli kaavaristiriidasta huolimatta ryhdytään laatimaan alueelle asuntorakentamista osoittava asemakaava, tulisi asuntorakentaminen siirtää kauemmaksi järven rannasta. Tämä turvaisi rannan säilymisen retkeily- ja ulkoilualueena. Asemakaavan laatiminen alueelle toteuttaa Kirkkonummen kunnan linjaamaa maankäyttöpolitiikkaa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Sarvvikinportin kaavaluonnoksen asuinkorttelialueet on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja virkistysaluemerkintä on poistettu. Uudenmaan liitto ja Uudenmaan ELY keskus ovat luonnosvaiheen lausunnoissaan puoltaneet esitettyä maankäyttöratkaisua eivätkä ole edellyttäneet osayleiskaavan laatimista (ks. lausunnot 1. ja 2. edellä sekä vastineet niihin). Lisäksi ks. vastine Finnträskin suojeluyhdistyksen lausuntoon. Sundsbergin ja Sarvvikin osayleiskaavan laatimisaikatauluun on otettu kantaa Kirkkonummen kaavoitusohjelmassa vuosille 2017-2021, jossa se on sijoitettu ns. alempaan odotuskoriin, eli alkavaksi aikaisintaan vuoden 2021 jälkeen. Rantavyöhykkeen käyttö myös jatkossa yleisenä ulkoilualueena on suunnittelussa nähty alueen selkeänä voimavarana. Kaavaratkaisulla pyritään parantamaan alueen lähiulkoilun ja virkistyskäytön edellytyksiä huomioiden kasvava asukasmäärä. Rantavyöhykkeelle esitetty yleinen viheraluevaraus mahdollistaa hyvien lähiulkoilureittien rakentamisen. Reittien yleissuunnitelma ja maastoon sovittaminen laaditaan ehdotusvaiheen kuntateknisen yleissuunnittelun yhteydessä, jolloin korttelialueen rajoihin tehdään tarvittaessa tarkistuksia. 19.2 Yhdistys on huolissaan järven samentumisesta ja kalakannan heikkenemisestä. Kaavamääräyksissä tulisi ottaa huomioon rakennusaikainen vesien hallinta. Lisäksi järven tuntumaan suunniteltu huoltoasema tuo riskejä matalalle järvelle. Luonnonalueiden riittävä säilyminen vaatii laajempaa tarkastelua. Kirkkonummen ympäristöyhdistys esittää, että alueelle tulisi viipymättä laatia osayleiskaava. Asemakaavoituksen lähtökohtana on, ettei uudella maankäytöllä ole heikentävää vaikutusta Finnträsk-järven vedenlaatuun. Kaavan ehdotusvaiheessa vesihuollon yleissuunnitelma on pitkälti valmis, ja sen perusteella luonnosvaiheen 12
hulevesien hallintaa ja käsittelyä koskevia merkintöjä ja määräyksiä on täydennetty. Kaavaan lisätään määräys rakentamisaikaisten hulevesien hallinnasta. Yleisille alueille sijoittuvat viivytysaltaat rakennetaan toteuttamisen ensimmäisessä vaiheessa, jolloin ne varmistavat osaltaan korttelien ja katujen rakennusaikaisten hulevesivalumien käsittelyn. Huoltoasematoiminta. Moottoritien pohjoispuolella kauppa palvelisi merkittävästi heikommin Sarvvikin nykyisiä ja tulevia asukkaita. Eteläpuolella sijainti on myös liityntäliikenteeseen nähden edullinen. Huoltamoalueiden hulevesien käsittely perustuu viivytyspainanteisiin ja niitä tarvittaessa täydentäviin rakenteellisiin viivytysratkaisuihin. Toiminnan luonne edellyttää myös öljynerotuskaivojen toteuttamista. Kaavaehdotuksen yhteydessä laaditussa vesihuollon yleissuunnitelmassa mitoitetaan korttelikohtainen hulevesienkäsittelytarve, jonka lisäksi yleisille alueilla toteutetaan nykyisten vesiuomien osalta hulevesijärjestelmä viivytysaltaineen. Viivytysaltaiden toteuttaminen ensimmäisessä rakentamisvaiheessa varmistaa myös korttelien ja katujen rakentamisaikaisten hulevesien hallitun käsittelyn. Kaavaan lisätään määräys rakennusaikaisten hulevesien hallintasuunnitelman esittämisestä rakennuslupaa haettaessa. Luonnonalueiden riittävä tarkastelulaajuus ks. vastine 2.3. Kaavaselostusta ja vaikutusarviointia täydennetään laajentamalla viheryhteystarkastelua Jorvaksen ja Inkllän osayleiskaava-alueelle. Kaavan yhteydessä laadittavassa lähiympäristön suunnitteluohjeessa esitetään lisäksi keskeisten yleisten viheralueiden hoitoluokitukset huomioiden luonnonympäristön säilyttämistarpeet ja luonnonarvot. 19.3 Ympäristöyhdistys katsoo, että kaavahanke ei tue Kirkkonummen tasapainoista kehitystä. Alue sijaitsee kaukana Masalan taajamasta ja palvelut haettaisiin pääosin Espoon kauppakeskuksista. Myös päiväkodin/oppimiskeskuksen sijoittaminen kauas keskusta-alueista on yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta kyseenalainen ratkaisu. Nämä toiminnot tulisi lisäksi sijoittaa kauemmas moottoritiestä mahdollisten meluja hiukkaspäästöjen takia. Yhdyskuntarakenteen kehitys, ks. vastine kohtaan 19.1 sekä vastine 9. Lisäksi ks. vastine 2.1. Oppimiskeskus -varauksen sijoittamisesta alueelle on päättänyt kunnan Sivistyslautakunta 2016 laaditun palveluverkkoselvityksen perusteella. Oppimiskeskuksen rakentaminen tai piha-alueet ei sijoitu ilmanlaadulle annettujen suositus- ja minimietäisyyksien kannalta kriittiselle alueelle (pohja-aineistona YTV:n ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuissa eri toiminnoille esitetyt etäisyydet liikennemääriin nähden). Ehdotusvaiheessa päivitettävän meluselvityksen perusteella tontin maankäyttöratkaisua tarkistetaan tarpeen mukaan. 19.4 Ympäristöyhdistys toteaa, että Finnträskin pohjoisranta tulisi jättää rakentamatta ja bensa-asema sijoittaa tarkoituksenmukaisempaan paikkaan esimerkiksi länsiväylän toiselle puolelle. Pohjoisranta tulee säästää suojaviheralueena. Korttelin, jolle mainittu bensa-asema (liikenneasema) voidaan sijoittaa, on osoitettu käyttötarkoitukseltaan kaavassa liike- ja huoltoasemarakennusten korttelialueeksi (KLH), joka mahdollistaa lähikaupan rakentamisen. Länsiväylän toi- 13
sella puolella korttelin palvelut olisivat Sarvvikin nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta heikosti saavutettavissa. Lisäksi esitetty sijainti on edullinen liityntäpysäköintiin nähden. Ei muutosta kaavaluonnokseen. Pohjoisrannan maankäyttö, ks. vastineet 19.1 ja 19.2. 19.5 Ympäristöyhdistys kiinnittää huomiota puutteelliseen liito-oravaselvitykseen. Liito-oravaselvitys on täydennetty kunnan ympäristönsuojeluyksikön selvittäjälle välittämien ohjeiden mukaisesti, ks. kunnan ympäristönsuojeluyksikön lausunto ja vastine. Täydennyksillä ei ole vaikutusta kaavaratkaisuun eikä siten aiheuta muutosta kaavaluonnokseen. 19.6 Luontoselvityksessä esitetyt luonnonarvoalueet tulee merkitä kaavaan luo- merkinnällä. Luonnonalueet merkitään kaavaehdotukseen luo merkinnällä, lisäksi ks. vastine 15. 20. Finnträskin suojeluyhdistys 2.11.2016 20.1 Yhteenveto Finnträskin suojeluyhdistys katsoo, että EKE-yhtiöiden omistamilla alueilla on mahdollista hyväksyä yleiskaavasta poikkeava rakentaminen siten, että kaava-alueen APalueen rakentaminen siirretään ympäristönsuojelullisista ja logistisista syistä Sundsbergin risteyksen tuntumaan. Yhdistys katsoo, että rakentaminen uimarannan ja Sundsbergin risteyksen alueella tulee sijoittaa kauemmaksi rannasta kuin suunnitelmassa; tontit vähintään 75 m, rakennukset 100 m rannasta. (korttelialueet 2252 ja 2253). Korttelialueelle 2251 ei tulisi sijoittaa lainkaan kerrostalorakentamista, sillä se on yleiskaavan, alueen ympäristöarvojen, asukkaiden oikeuksien sekä maanomistajien tasavertaisen kohtelun vastaista. Rakentamisen kokonaismäärää tulee vähentää yleiskaavan AP-alueille salliman määrän mukaiseksi. Kerrostalojen korkeus saisi olla rannan tuntumassa korkeintaan 3-4 kerrosta, siten että kerroskorkeus laskee rantaa kohti. Lähellä Sundsbergin risteystä voitaisiin sallia yksi 6-kerroksinen rakennus. Alueelle suunniteltu huoltamo- ja kaupparakennus on järven ympäristön kannalta ongelmallisessa paikassa. Tulisi tutkia sen sijoittamista moottoritien toiselle puolelle Riistametsän alueelle tai Sarvvikin kaavan muutosalueelle, joissa se ei muodostaisi riskiä järvelle. Alueelle sijoittuvalla asuntorakentamisen määrällä pyritään toteuttamaan kunnanvaltuuston hyväksymän MAL-sopimuksen tavoitteita. Lisäksi alueen maankäyttö toteuttaa Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman 2050 (MASU 2050) tavoitteita. MASU -suunnitelmassa kaavoitettava alue kuuluu ensisijaisesti kehitettävään vyöhykkeeseen. Rakentaminen sijoittuu myös Kirkkonummen kehityskuvassa 2040 osoitetun Sundsbergin palvelukeskuksen vaikutuspiiriin. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Sarvvikinportin asuinkorttelialueet on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Maankäytön tehostuminen 14
moottoritien liittymäaluetta kohti on yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenteen hyödyntämisen kannalta tarkoituksenmukaisinta. Maankäytön tehostuminen ja toteutuminen kerrostalorakentamisena koskee Sarvvikinportin lisäksi voimassa olevan Sarvvikin asemakaavan länsiosan asuinkortteleita. Kaavamuutoskorttelien ja Sarvvikinportin uusien korttelien asukasmäärä on pyritty mitoittamaan riittäväksi edistämään lähipalvelujen (kuten esimerkiksi lähikauppa) toteutumista alueelle. Voimassa olevan yleiskaavan AP aluetta vastaavalla mitoituksella Sarvvikinportin asukasmäärä jäisi selkeästi pienemmäksi, eikä vastaisi kunnan maankäytölle asettamia tavoitteita eikä mahdollistaisi lähikaupan kannattavuutta. Huoltamo- ja kaupparakennusta koskevat asiat, ks. vastine 19. 20.2 Tausta ja nykytilanne Kaavaluonnoksen teksti on paikoin vaikeaselkoista. Osassa karttakuvia on rajausvirheitä. Kaava-alueen länsiosan liikennejärjestelyt ja luonnonarvoltaan suojeltava metsäympäristö on jäänyt huomiotta. Kaavaluonnoksen selostuksen kartta-aineisto tarkistetaan sekä kuvataan liikenneverkon liittyminen länsipuoleiseen maankäyttöön. Ekologisesti merkittävä metsävyöhyke osoitetaan /eko -kaavamerkinnällä ja siihen liittyvällä kaavamääräyksellä Alueen kautta kulkevan maakunnallisesti merkittävän ekologisen käytävän osa. Alueen kasvillisuutta ja maastoa tulee käsitellä hoitotoimenpiteiden yhteydessä siten, että se vahvistaa ekologisen käytävän toimivuutta. Lisäksi ks. vastine 2.3. 20.3 Muutosesitykset ja kommentit kaavasuunnitelmaan ja kaavaselostukseen Seuraavassa tiivistelmä lausunnosta, lausunto kokonaisuudessaan erillisenä liitteenä Alueen yleiskuvaus Olemassa olevien asuinkiinteistöjen yksilöinti selostuksessa. ks. vastine 5. Luonnonympäristö Selostuksessa ei kuvata sitä muutosta, jonka moottoritien rakentaminen ja Sarvvikin kuntatekniikan rakentaminen on aiheuttanut järven tilaan. Myös kalakannan heikentyminen on todettu 2016 yhdistyksen ja ELY keskuksen yhteisessä koekalastuksessa. Yhdistys vaatii, että järvi suojataan haitallisilta valumilta rakentamisen aikana ja pysyvissä järjestelyissä. Täydennetään selostuksen kuvausta Finträskin vedenlaadusta ja kalakannasta. Finnträsk-järven vedenlaatu, ks. vastineet 15 ja 19. Luonnonarvot Kaava-alueen läntisin haara rajautuu yhteen Etelä-Suomen parhaiten säilyneistä vanhoista metsistä, jonka suojeluarvot tulee ottaa huomioon, vaikka metsä ei suurimmalta osaltaan kuulu kaava-alueeseen. Kaavoituksen yhteydessä rakennettavat tiet tulisi tehdä jo rakennetun väylän Y17J ja moottoritien väliin. 15
Asemakaavaselostuksessa on täsmennetty kaava-alueen läntisimmän haaran merkitystä osana Porkkalanniemeä ja Kirkkonummen keskiosien viheralueita yhdistävää, maakunnallisesti merkittävää ekologista väylää ja esitetty asemakaava-alueen suhde Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan suojelualueisiin. Asemakaavan osalta alue on osoitettu EV/eko merkinnällä. Kaava-alueelta Inkilänportin suuntaan esitetty katuyhteys perustuu Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavaan ja on linjattu nykyisen yksityistien mukaisesti. Katuyhteys tulee palvelemaan seudullisena pyöräily-yhteytenä ja samalla toimimaan kaava-alueen länsipuolella sijaitsevien pientalokiinteistöjen ajoyhteytenä. Lisäksi ks. vastine 20.2. Rakennettu ympäristö Mikäli alue on osa Kirkkonummen tärkeintä kasvuvyöhykettä, tulee kunnan laatia alueelle yleiskaava tai osayleiskaava, jotta alueen asukkaat voivat huomioida alueen tulevan maankäytön. Liikenne: alueella kulkeva yksityistie tulee suunnitella toiminnalliseksi siten, että alueen asukkaiden tavanomainen liikenne ja alueen läpi kulkeva kevyt liikenne ja virkistysliikenne toimivat turvallisesti. Suhde ylempiin kaavatasoihin, ks. vastine kohtaan 20.1 sekä vastineet 9 ja 19. Lisäksi Uudenmaan liitto ja Uudenmaan ELY keskus ovat puoltaneet lausunnoissaan kaavaratkaisua eivätkö ole edellyttäneet osayleiskaavan laatimista alueelle. Maakuntakaavat 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa alueella oleva seudullinen virkistysaluemerkintä on poistettu. Yhdistys on ottanut kantaa merkinnän säilyttämisen puolesta. Ks. vastine 2.1. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 Sarvvikinportin alue (siltä osin kuin se on yleiskaavassa virkistysaluetta ja kaavaluonnoksessa uudelle rakentamiselle suurelta osin varattua) jää seudullisten vyöhykkeiden ulkopuolelle. MASUn mukaan näiden alueiden kehittäminen on kunnan nykyisten suunnitelmien mukaista. Yhdistys lähtee siitä, että kunnan suunnitelmat ilmenevät voimassa olevassa yleiskaavassa. Maakäyttösuunnitelman yleispiirteiset aluevaraukset täsmentyvät tarkemmissa kaavoitusvaiheissa. Yleiskaavan laatimistarve, ks. vastine lausunnon kohtaan 20.1. ja kohta 20.3 (rakennettu ympäristö). Kirkkonummen yleiskaava 2020 Selostuksen kuvassa 9 on väärä rajaus. Korjataan rajaus kaavaluonnoksen selostukseen. Päätöksenteko, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Yhdistys katsoo, että yleiskaavan AP-alueen rakentamisen siirtäminen Sundsbergin risteystä lähemmäksi koskee vain EKE yhtiöiden aluetta (257-483-2-11) ja vain siten, jolla rakentaminen tulee suunnitella vastaamaan yleiskaavan tavoitetta. Yhdistys 16
ei näe perusteita rakentaa muille tiloille (257-483-5-0 / 257-483-2-10) ja vastustaa tätä perustuen yleiskaavan ja maanomistajien yhdenvertaiseen kohteluun. Asemakaavoitusaloitteen on tehnyt EKE-Rakennus Oy ja kaavoitus on käynnistetty kunnan ja EKE-Rakennus Oy:n sekä Kirkkonummen Asunto Oy Ruusurannan välisellä sopimuksella. Tarkoituksenmukaisinta maankäyttöratkaisua on tutkittu nykyisistä kiinteistörajoista riippumatta. Lähtökohtaiset tavoitteet Kohdassa liikenne ja kunnallistekniikka tulee ottaa huomioon seudullisen pyöräreitin, kaava-alueen läpi kulkevan vakinaisen asutuksen liikenteen sekä virkistyskäytön liikenteen yhteen sovittaminen. Kevyt liikenne tulee turvallisuuden vuoksi erottaa autoliikenteestä. Kohdassa asuinkorttelit kuvausta on syytä tarkentaa sijaintikuvauksen osalta. Yhdistys vaatii, että kaikki rakentaminen on mitoitukseltaan sellaista, että se vastaa yleiskaavassa koko tälle alueelle varattua rakentamisen määrää. Alueen asukasmäärää on vastaavasti laskettava. Korkeimpien rakennusten kerrosmäärän tulee olla 3-4 (risteysalueelle yksi 6 kerroksinen rakennus mahdollinen). 150 metrin etäisyydellä rannasta minkään rakennuksen ei tule nousta puiden latvojen yläpuolelle. Rakentaminen ja asukasmäärä on sovitettava ympäristön kestokykyyn. Järven ympärillä oleville suojelualueille ei ole syytä suunnata virkistyskäyttöä. Asuinkortteli 2251 tulisi poistaa suunnitelmasta. Korttelien 2252 ja 2253 osalta tonttien rajoja tulisi siirtää vähintään 75 metrin, mieluiten 100 metrin etäisyydelle rannasta, jotta virkistyskäyttöön jää riittävä, vapaa vyöhyke. Lähellä rantaa (em. etäisyydet) rakentamisen tulee olla matalampaa kuin puuston. Puustoa ei saa karsia ilman erityistä lupaa. Hulevesien hallinta: jo muutostöitä tehtäessä on rakennettava riittävät suojaukset ja estetään humuksen ja haitallisten aineiden kulkeutuminen järveen. Kaavan yhteydessä laadittavassa katuverkon yleissuunnitelmassa esitetään väylien liikennemuotojen varaukset. Kaavaluonnoksen selostukseen tarkennetaan alueen nykytilan kuvausta. Uuden rakentamisen määrä ja sijoittuminen, ks. vastine lausunnon kohtaan 19.1. sekä vastine 20. Hulevesien rakennusaikainen hallinta, ks. vastineet 15 ja 19. Kaavaluonnoksen vaikutukset Esitetään asukasmäärän pienentäminen em. mukaisesti. Liikenteen vaikutuksissa on huomioitava uuden liikenteen lisäksi alueen läpi kulkevan nykyisten asukkaiden liikenne. Jalankulun ja pyöräilyn osalta tulee esittää selkeä suunnitelma. Nykyisen rakennuskannan paikantaminen em. mainitulla tavalla. Esitetään huoltamon sijainnin siirtämistä kauemmaksi järvestä siihen kohdistuvan riskin vuoksi (vuotoriski / valumariski). 17
Kaavan yhteydessä laadittu liito-oravaselvitys ei vastaa viime vuosien runsaita havaintoja. Selvitys on puutteellinen ja riittämätön. Asukasmäärän vähentämisen osalta, ks. vastine kohtaan 20.1. Liikenteellisten vaikutusten arviointia täydennetään ehdotusvaiheessa. Tavoitetilanteessa nykyisten asukkaiden liikenne tulisi johtumaan Inkilänportin suuntaan. Katusuunnitelmissa huomioidaan eri liikennemuotojen tilavaraukset myös välivaiheet huomioiden. Kaavan suunnitelma-aineistona laaditaan esitys pyöräily- ja jalankulun reittiyhteyksistä. Nykyinen rakennuskanta ks. vastine 5. Huoltoasematoiminta, ks. vastine 19.1. Liito-oravaselvitys, ks. vastineet 15 ja 19.4. 21. Masalan asukasyhdistys ry 3.10.2016 21.1. Asukasyhdistys pitää hyvänä, että asemakaava mahdollistaa kaivattua rantarakentamista Kirkkonummelle, ja että Sarvvikin, Sarvvikinkallion ja Sarvvikinportin asemakaavojen yhteenlaskettu väestömäärä luo edellytykset lähikaupan sijoittumiselle Sarvvikinportin asemakaava-alueelle. 21.2. Onko alueen tuleva päivähoidon tarve otettu suunnitelmassa riittävästi huomioon? Päiväkoti voidaan toteuttaa asemakaavan YO -korttelialueelle varatun oppimiskeskuksen korttelialueelle. Korttelin sijainti Sarvvkin kaavamuutosalueella perustuu 2016 laadittuun kunnan palveluverkkoselvitykseen, jossa Sarvvik on osoitettu yhdeksi mahdolliseksi sijaintipaikaksi opppimiskeskukselle. 21.3. Luonto- ja maisema-arvojen huomioiminen sekä uimapaikan virallistaminen ovat hyviä asioita. 21.4. Melunsuojaukseen ja mahdollisiin pienhiukkaspäästöihin on kiinnitettävä jo kaavoitusvaiheessa huomiota. Melu ja pienhiukkaset, ks. vastine 19.2. 18
22. Kyrkslätts Hembygdsförening r.f. 25.10.2016 Vanha Masalasta Sarvvikiin vievä tie on ilmeisesti kulkenut alueen läpi. Arviomme mukaan asemakaavamuutos voidaan toteuttaa ilman, että arvokkaita historiallisia jäännöksiä vahingoitetaan. Selvityksen mukaan ei ole tiedossa. 23. Kyrklätts Natur och Miljö r.f. 4.11.2016 23.1. Jokaisen asunnolla tulee olla avautuva ikkuna tai parveke kaakkoon hiljaisen sivun puolelle. Tämä on huomioitava myös suunnitelmassa ehdotetun pistetalon kohdalla. Melusuojana toimivien rakennusten väliin tulee rakentaa melukate, sillä muuten melu kulkeutuu rakennusten välisistä aukoista pihalle. Asemakaavassa ei oteta kantaa talojen huoneistojärjestelyihin. Ne ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Kaavaehdotuksen yhteydessä tehdään meluselvityksen päivitys, jonka perusteella korttelialueita ja rakennuksia koskevat melumääräykset täsmennetään ja osoitetaan tarvittaessa melua torjuvien rakenteiden sijainnit. 23.2. Yhdistys ei kannata tasakattoja, sillä ne eivät tuota viihtyisää asuinympäristöä. Kattojen tulee olla sopivia aurinkopaneelien sijoittamiseen. Ulkonäöltään rakennusten tulee pyrkiä leikkisään ja pienimittakaavaiseen suomenruotsalaiseen tyyliin. 23.3. Yhdistys on huolissaan siitä, että alueelle, joka perustuu suurelta osin yksityisautoilulle, rakennetaan lisää. Tämä ei noudata Suomen ja EU:n tavoitteita hiilidioksidipäästöjen laskemiseksi. Rakentaminen sijoittuu Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmassa ensisijaisesti kehitettävälle vyöhykkeelle. Alue sijoittuu Kirkkonummen joukkoliikenteen kannalta parhaimman palvelutason alueelle. Huomioitavaa on myös Länsimetron jatkeen ulottuminen Kivenlahteen. Maankäytön kehittäminen parantaa tulevaisuudessa edellytyksiä myös joukkoliikenteen palvelutason kehittämiseen. 19
MIELIPITEET 24. As Oy Lampilinna, 14.10.2016 24.1. As Oy Lampilinna huomauttaa, ettei kaavaehdotuksesta käy selville, miten tie ja kevyen liikenteen väylä jatkuvat Inkilänportin kaava-alueella ja vaikuttavat sen maankäyttöön. Oleellista on, että uudet kevyen liikenteen väylät muodostavat Inkilänrannan aluetta palvelevien teiden kanssa kokonaisuuden, joka ei kohtuuttomasti haittaa riistan kulkumahdollisuuksia. Kaavaluonnoksen selostusta täydennetään laajemmalla esityksellä ja liikenneverkon kaava-alueen liittymisestä Inkilänportin suuntaan. Suunnitelmaaineistoa täydennetään esityksellä jalankulun ja pyöräilyn reitistöstä. 24.2. Kaavan vaikutukset Finnträsk-järven tilaan huolestuttavat siihen kohdistuvan lisääntyvän kuormituksen vuoksi. Järven pinnan vaihteluihin on saatava parannusta rehevöitymisen estämiseksi. Esitetään, että kunta selvittää nykyisen tilanteen perusteellisesti, laatii suunnitelman järven tilan seuraamiseksi ja, että asiasta laaditaan muistio, joka liitetään osaksi lopullista kaavoitussuunnitelmaa. Vaikutus Finnträsk-järven tilaan ks. vastineet 14, 15, 19 ja 20. Järven tilaa seurataan jo tällä hetkellä kunnan toimesta, Kirkkonummen järvitutkimuksen yhteydessä, jota on toteutettu jo vuosien ajan ja josta vastaa kunnan ympäristönsuojeluyksikkö. Seurannat toteutetaan joka toinen vuosi. 25. Mielipiteen antaja 1, 21.10.2016 Mielipiteen antaja vastustaa sitä, että kaavaluonnoksessa tilan Östergård alueelle on osoitettu EV-aluetta ja katsoo, että suunnitellun kerrostalorakentamisen tulee jatkua myös Östergårdin tilan alueelle ja suurin osa alueesta tulee osoittaa rakentamiseen. Mielipiteen antaja haluaa myös huomauttaa, että tiejärjestelyt tulee suunnitella niin, että pääsy hänen tilalleen turvataan. Mielipiteen antaja pyytää muistutukseensa kirjallista vastausta. Asemakaava noudattaa voimassa olevaa Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavaa, jossa osa ko. tilasta on osoitettu EV -alueeksi. Lisäksi kerrostalorakentamisen ulottaminen etäämmälle Sarvvikin liittymäalueesta ei ole nähty yhdyskuntarakenteen kehityksen ja kunnan maankäyttötavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaiseksi. EV-alueen läpi osoitettu kulkuyhteys (pp/t) mahdollistaa sen varrella oleville kiinteistöille ajon. 26. Mielipiteen antaja 2 ja 10 muuta allekirjoittanutta, 3.11.2016 Mielipiteen allekirjoittaneet, asemakaavan vaikutuspiirin maanomistajat, esittävät ensisijaisena vaatimuksenaan, että alueella noudatetaan voimassa olevaa yleiskaavaa. Maanomistajat vastustavat rakentamista virkistysalueelle Sarvvikinportin asemakaava-alueella, koska 26.1. se on yleiskaavan vastaista Kaavaluonnoksen suhde yleiskaavaan, ks. vastine 2.1. 20
26.2. Maanomistajat vastustavat rakentamista virkistysalueelle Sarvvikinportin asemakaava-alueella, koska se - loukkaa alueen muiden asukkaiden ja maanomistajien oikeuksia ja häiritsee näiden kiinteistöjen yleiskaavan mukaista käyttöä - on omiaan alentamaan alueen muiden asukkaiden ja maanomistajien kiinteistöjen arvoa - loukkaa muiden maanomistajien yhdenvertaista kohtelua hallinto-oikeudellisen yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti - loukkaa muiden maanomistajien omaisuuden suojaa. Huomionarvoista on, että kunta ei ole lainkaan aloittanut asemakaavoitusta Sarvvikinportin vastapäisten rantaan rajoittuvien kiinteistöjen omistajien mailla, vaikka ne ovat oikeusvaikutteisen yleiskaavan AP-aluetta. Allekirjoittaneet maanomistajat kritisoivat, että kaavaprosessissa on mahdollisesti lähtökohtaisesti kyse yksityisen maanomistajan taloudellisen edun suosimisesta ja muiden alueen maanomistajien edun vastaisesta menettelystä. Maanomistajien oikeudet ja yhdenvertainen kohtelu. Asemakaavoitusaloitteen on tehnyt EKE Oy. Kaavoitus on käynnistetty kunnan ja EKE-Rakennus Oy:n sekä Kirkkonummen Asunto Oy Ruusurannan välisellä sopimuksella, kuten asemakaavahankkeissa pääsääntöisesti toimitaan, kun kyse on yksityisessä omistuksessa olevasta maasta. Lisäksi ennen kaavan hyväksymistä kunnan ja maanomistajien välillä tehdään maankäyttösopimus, jossa sovitaan kunnan ja maanomistajien välisistä kaavan toteuttamisen kustannuksista. Maankäyttösopimus perustuu MRL 12 a -lukuun. 26.3. Maanomistajat ovat huolissaan siitä, että kaavaluonnoksen mukainen massiivinen kerrostalorakentaminen ja asukasmäärän kasvu vaikuttavat haitallisesti alueen luontoarvoihin. Alueelle ei tulisi rakentaa alueen yleisilmeen vastaisesti kerrostaloasumista vaan pitäytyä omakoti- ja rivitalovaltaisessa rakentamisessa. Rakentamisen määrää tulisi arvioida erityisesti Finnträsk-järven luontoarvojen näkökulmasta. Luonnonarvot. Kaavan yhteydessä laaditun luontoselvityksen perusteella tunnistetut säilytettävät tai suojeltavat luonnonarvot on huomioitu asemakaavaratkaisussa. Luonnonarvojen kannalta merkittävät alueet on osoitettu osaksi viheralueverkostoa ja huomioitu suojeluarvot kaavamääräyksin. Lisäksi kaavaalueelle laaditaan lähiympäristön suunnitteluohje, jossa annetaan yleisille viheralueille hoitoluokitukset. Asukasmäärän kasvusta koituva kulutuspaine huomioidaan rakentamalla selkeä kulkureitistö ja ohjaamalla virkistyskäyttö muualle kuin herkimmille alueille. 26.4.Maanomistajien tavoitteena kaava-alueen kehittämiseksi on, että rakentamisen kokonaismäärä on nykyisen yleiskaavan mukaista ja että rakentamisessa noudatetaan nykyistä yleisilmettä. Rannan ja kiinteistöjen väliin tulee jättää riittävä viheralue. Rakentaminen voidaan aloittaa 100 metrin päässä rannasta. Maanomistajat vastustavat erityisesti AK 2251 ja AH 2254 rakentamista. Myöskään huoltoasemaa tai vastaava toimintaa ei tule lainkaan sijoittaa moottoritien eteläpuolelle. Rakentamisen tehokkuus ja sijoittuminen, ks. vastineet 14,19 ja 20. Lisäksi ks. vastine 2. Huoltoaseman sijainti, ks. vastineet 19 ja 20. 21