Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

Samankaltaiset tiedostot
Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaus

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

missä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä

Moraalinen uhkapeli: laajennuksia

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Kertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a)

4 Pinta-alasovelluksia

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja

S Fysiikka III (EST), Tentti

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Pinta-alan laskeminen

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

Numeerinen integrointi.

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

VEKTOREILLA LASKEMINEN

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2, ,95

Kertaustehtävien ratkaisut

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

Laskennan mallit (syksy 2007) Harjoitus 5, ratkaisuja

VEKTORILASKENTA. Timo Mäkelä SISÄLTÖ: 1 VEKTORIN KÄSITE...1

Matematiikan tukikurssi

6 Integraalilaskentaa

Matematiikan tukikurssi

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 8

4. Määritä oheisen kehän plastinen rajakuorma. Tarkista, ettei myötöehtoa rikota missään. Piirrä tasapainoehdot toteuttava taivutusmomenttijakauma.

Sinilause ja kosinilause

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

S Fysiikka IV (ES) Tentti RATKAISUT. 1,0*10 m. Kineettinen energia saadaan kun tästä vähennetään lepoenergia: 2

7.lk matematiikka. Geometria 1

Matematiikan tukikurssi

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S

Geometrinen lukujono. Ratkaisu. a2 = 50 4 = 200 a3 = = 800 a4 = = 3 200

Mat. tukikurssi 27.3.

Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Laskutehtävät 1 - Mallivastaukset

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.

Polynomien laskutoimitukset

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

Laskut kirjoitetaan vasempaan reunaan, vastaukset tulevat oikeaan reunaan.

L 0 L. (a) Entropian ääriarvo löydetään derivaatan nollakohdasta, dl = al 0 L )

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

Mikrotalousteoria 2, 2008, osa III

EDE Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy Matematiikan ja matriisilaskennan kertausta

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku a) Jonon neljä ensimmäistä jäsentä saadaan sijoittamalla n= 1, n= 2, n= 3 ja n = 4 lausekkeeseen

VEKTOREILLA LASKEMINEN

Integroimistekniikkaa 1/5 Sisältö ESITIEDOT: integraalifunktio, määrätty integraali, derivointisäännöt Hakemisto

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Kirjallinen teoriakoe

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

Riemannin integraalista

Vakioiden variointi kolmannen kertaluvun yhtälölle

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

Viikon aiheet. Pinta-ala

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

Matematiikan tukikurssi. Hannu Kivimäki

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f (++), eli

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 5, mallivastaukset Syksy 2016

3.7. Rekursiivisista lukujonoista

Riemannin integraali

5 Epäoleellinen integraali

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 6, ratkaisuista. 1. Onko jokin demojen 5 tehtävän 3 relaatioista

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa II

Q = {q 1, q 2, q 3, q 4 } Σ = {a, b} F = {q 4 },

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

SUORAKULMAINEN KOLMIO

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f, eli missä k on jousen jousivakio. Neliöimällä yllä oleva yhtälö saadaan

Transkriptio:

Y6 Mikron jtkokurssi kl 008: HARJOITUSTEHTÄVÄT Mllivstukset Kuluttjn vlint (Muokttu Burketist 006, 07) Olkoon Mrkon udjettirjoite = 40 Mrkoll on hvin kättätvät referenssit j Mrkon rjusustituutiosuhde on MRS = Lske noiden tietojen erusteell Mrkon * * otimi kori (, ) Otimiss tät äteä = MRS eli = = =, jost sdn Sijoitetn = udjettirjoitteeseen = 40 j sdn * = 40 = 40 0 = * 0 Lsketn sitten muisten, että =, joten = = = 0 * * Otimikori on (, ) (0,0) = Nurkkrtkisu (Lähde Schotter 00, 49, h 9) Elis on lukemss loutenttejä vrten Hänellä on enää 8 tunti ik luke khteen tenttiin: mtemtiikk j skologi Elis välittää enemmän skologin rvosnst kuin mtemtiikn Itse siss hän hlu sd mhdollisimmn hvän rvosnn skologin tentissä, kosk hän ikoo tää skologin rofessorilt suosituskirjeen tentin jälkeen Olkoon tuntien määrä, jot Elis kättää skologin oiskelulle j määrä, jot hän kättää mtemtiikn oiskelulle Täten Eliksen ikrjoite on + = 8 Olkoon Eliksen hötfunktio u (, ) = 3 + Kuink suuret ovt otimiss j eli kuink ljon ik Elis tulee kättämään kuhunkin tenttiin oiskelulle? Hvinnollist otimirtkisu kuvjll (lit st kselille) Milliset referenssit Eliksell on? Ovtko Eliksen indifferenssikärät hvin kättätviä? Perustele

Rtkisu: Heloin t rtkist tehtävä on lti ll olev tulukko: Tunnit kätett oiskelulle skologi mtemtiikk höt u(,)=3+ 0 8 8 7 0 6 3 4 4 4 6 3 8 6 0 7 8 0 4 Tulukost näemme, että otimirtkisu löt kun Elis kättää kikki 8 tunti skologin oiskelulle eli otimirtkisu on nurkkrtkisu ( *, *) = (8,0) Hvinnollistetn rtkisu kuvjll Budjettirjoite on udjettirjoite leikk kselit isteissä (0,8) j (8,0) + = 8 = 8, eli Piirrettään ri indifferenssikärää eri höttsolle, esim U* = 4 j U = U = 4 4 = 3 + = 4 3 Leikkusisteet kseleihin = 0 = 4 = 0 3 = 4 = 8 U = = 3 + = 3 = 0 = = 0 3 = = 4 Eliksen referensseissä j ovt tädellisiä sustituuttej Preferenssit ovt ei hvin kättätviä, kosk ne eivät tätä oletust konveksisudest

3 4 (mtemtiikk) = 4 3 8 = 8 nurkkrtkisu (*,*) = (8,0) 8 (skologi) Huom, että nurkkrtkisun tuksess suhde äde ( MRS = Trkistetn, miten kä tässä tuksess ) MRS = ei välttämättä enää u(, ) = 3 + = u = u = 3 = MRS = = 3 Kun udjettirjoite on + = 8, = = Voidn huomt, että nurkkrtkisuss ätee (Vertile Ruenfield & Pindck (00, 87) MRS = < MRS is the negtive of the sloe of the indifference curve (Ruenfiled & Pindck 00, 8)

4 Jos olisimme rittäneet rtkist Lgrngen menetelmällä, emme olisi lötäneet rtkisu, kosk menetelmä tuott ensimmäisen kertluvun ehdot, joille ei ole htä ino rtkisu: m u(, ) = 3 + {, } ehdoll + = 8 L = 3 + λ( + 8) Ensimmäisen kertluvun ehdot ovt L = 3 λ = 0 L = λ = 0 Lλ = ( + 8) = 0 Ensimmäisen kertluvun ehdoist on helo nähdä, ettei tehtävälle löd sisärtkisu kosk ei voi oll tott, että smnikisesti λ = 3 j λ = 3 Ksntäfunktio Olkoon kuluttjn hötfunktio u (, ) = ( + )( + ) Olkoon hödkkeen hint j hödkkeen hint ) Kirjoit ehto MRS = hintsuhde ) Rtkise hödkkeiden j ksntäfunktiot Rtkisu Ensimmäisistä lskutehtävistä tiedämme, että u (, ) = ( + )( + ) + MRS = = + Otimiss on oltv = MRS eli + = + Tästä seur, että ( + ) ( + ) = ( + ) = Kirjoitetn udjettirjoite j sijoitetn rjoitteeseen sd hödkkeen ksntä = ( + ), jott voitisiin

+ = m ( + ) ( + ) ( ) + = m + m + = + = m = m Louksi lsketn ksntä sijoittmll + m = + m m + = + = m m m + + = htälöön + m m = m = + Vstus m + m + Ksntäfunktiot ovt = j = ti vstvsti: m + m + = ; = On helo nähdä, että ksntäfunktio siirt oikelle, kun tulot ksvvt ti kun toisen hödkkeen hint ksv Kstt määrä lskee kun hödkkeen hint ksv 4 Tulo j sustituutiovikutus (Lähde Vrin test nk) Vlitse oike vstus j erustele vlintsi Ilmn erustelu st noll istettä tehtävästä Anu on innoks uutrhuri Hänelle slkoruusut j ritrinknnukset ovt tädellisiä sustituuttej, eli ksi slkoruusu korv tädellisesti hden ritriknnuksen j toisin äin Jos ritriknnusten ksikköhint on euro j slkoruusun 6 euro j jos ritriknnusten hint nousee 9/euroon kle muuttuneess ritriknnusten ksnnässä tulovikutus on suuremi kuin sustituutiovikutus /4 ritriknnusten ksnnän muutoksest johtuu tulovikutuksest c slkoruusujen ksnnässä ei thdu muutoksi d kokoninen ritriknnusten ksntämuutos johtuu sustituutiovikutuksest e 3/4 ritriknnuksen ksnnän muutoksest johtuu tulovikutuksest

6 Oike vstus on d Perustelu: Ennen hintmuutost Anu ost elkästään ritriknnuksi, kosk ne ovt hlvemi j slkoruusun tädellisiä sustituuttej Hintmuutoksen jälkeen tilnne on vstkohtinen, nt slkoruusut ovt hlvemi j Anu sustituoi kokonn ois ritriknnuksist Tulo j sustituutiovikutus (Lähde Vrin test nk) Vlitse oike vstus j erustele vlintsi Ilmn erustelu st noll istettä tehtävästä Kimmon hötfunktio on muoto A B, joss A on elsiinit j B nnit j viitt niiden määrään Aelsiinien hint oli euro/ksikkö j nnien hint oli euro/ksikkö Kimmon tulot olivt 40 euro Jos elsiinien hint nousee euroon/ksikkö j nnien hint lskee 7 euroon /ksikkö, sitten jott Kimmoll olisi vr ost vnh (otimi)kori, hänen tulot tulisi oll 60 6 c 3 d 937 e 0 Oike vstus on Perustelu: Alkutiln otimikori on tätettävä ehto MRS = = eli MRS = =, jost seur että = Huomioon otten udjettirjoite, jok on muoto + = 40, sdn otimikori rtkisemll htälöjärjestelmä + = 40, = eli + = 40 = = 0 = 40 = 0 Trkistetn seurvksi, kuink suuret tulot trvitn, jott voitisiin ost lkutiln kori (, ) = (0,0) uusill hinnoill Uusill hinnoill udjettirjoite on muoto, +, 7 = m

7 Sijoitetn lkutiln kori uuteen udjettirjoitteeseen niin sdn,(0) +,7(0) = m 4 + 7, = m m = 6, 6 Tulo j sustituutiovikutus (Lähde Vrin test nk) Vlitse oike vstus j erustele vlintsi Ilmn erustelu st noll istettä tehtävästä Kimmon hötfunktio on muoto A B, joss A on elsiinit j B nnit j viitt niiden määrään Aelsiinien hint oli euro/ksikkö j nnien hint oli euro/ksikkö Kimmon tulot olivt 40 euro Jos elsiinien hint nousee euroon/ksikkö j nnien hint ei muutu, sitten Kimmon elsiinien kulutus vähenee sustituutiovikutuksen tki 8 elsiinin verrn 8 elsiinin verrn c 3 elsiinin verrn d 4 elsiinin verrn e ei mikään llä minituist Oike vstus on Perustelu: Edellisessä tehtävässä lskettiin, että lkutiln otimikori on (, ) = (0,0) Loutiln otimikori sdn ehdost MRS = = eli MRS = =, jost seur että = Huomioon otten udjettirjoite, jok on muoto + = 40, sdn otimikori rtkisemll htälöjärjestelmä = 40, + = eli + = 40 0 = 40 = 4 4 = = = 0 Yhteenveto tähän sti Alkutiln kori (, ) = (0,0) j loutiln kori (, ) = (4,0)

8 Jott voitisiin lske sustituutiovikutus on dekomonoitv tuo kokonismuutos elsiinien kulutuksess = ( 4 0) = 6 sustituutio j tulovikutuksen Uusill hinnoill udjettirjoite on muoto + = m Sijoitetn lkutiln kori uuteen udjettirjoitteeseen niin sdn (0) + (0) = m 00 + 0 = m m = 0 Rtkistn sitten otimikori, kun m = 0 j udjettirjoitteess on uudet hinnt = 0 + = jost sdn + = 0 0 = 0 = Sustituutiovikutus siis iheutt muutoksen = 0 = 8 j tulovikutuksen = 4 = 8 T S