GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK. N:OT 3859/1 JA 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1985-1986 JOHDANTO Tutkimusalueet sijaitsevat Sodankylän kunnan länsiosassa n. 5 km Tepsan kylästä Sodankylään päin karttalehdillä 3712 07 ja 10 (liite 1). Näiden tutkimuskohteiden kairaukset liittyvät osana ns. Jeesiöjokijakson tutkimuksiin, joista esitetään tarkempi selvitys tutkimustyöselostuksessa M 19/3712/-88/3/10. Vuosien 1985-1986 aikaisten kairausten suojaksi saaduissa valtauskirjoissa annettiin valtausalueille nimiksi Vuomanperänmaa ja Poroaita (liite 2). Tutkimuksia on johtanut geologi Olavi Auranen. Koko Jeesiöjokijakson alueelle vuosina 1979-1985 tehtyjen geofysikaalisten mittausten valvonnasta ja tulkinnasta on vastannut geofyysikko Pertti Turunen. Malmitutkimuksista on vastannut geologi Antero Karvinen. MALMITUTKIMUKSET Geologian tutkimuskeskus (ennen geologinen tutkimuslaitos) on tehnyt maastotöitä Jeesiöjokijaksolla Sodankylän Jeesiön ja Kittilän Tepsan kylien välillä vuosina 1979-1986. Kuolajärven valtausalueille (kaiv.rek. n:ot 3082/1 ja 3331/1 ja 2) on kairattu vuosina 1982-84 yhteensä 15 syväkairausreikää, jolloin tavattiin Värttiön talon läheisyydestä pieni Cu-Sb-Ag-mineralisaatio. Sen koko ja pitoisuudet eivät kuitenkaan olleet riittävät ekonomiseksi
2 malmiksi. Tätä Tepsan esiintymää koskevat tutkimustulokset on esitetty Kuolajärven valtausalueita 1, 2 ja 3 koskevassa tutkimustyöselostuksessa M 06/3712/-85/1/10. Vuomanperänmaan valtausalueelle kairattiin v. 1985 176.40 m syvä kairanreikä (R416) ja Poroaidan valtaukselle kaksi (2) reikää (R417-418, yhteispituudeltaan 313.80 m). Vuonna 1986 tehtiin Poroaidan valtausalueen eteläpuoliseen sähköiseen anomaliaan POKA-kevytkairakoneella vielä neljä (4) pystyä reikää, yhteispituudeltaan 134.50 m. Kairanreikien paikat (R416-422) on esitetty sähköisellä reaalikomponenttikartalla (liite 3). Reiät suunniteltiin iskuporanäytteenotolla pohjamoreenista saatujen Cu-Zn-Pb-viitteiden perusteella parhaisiin anomaliakohtiin. Mahdollista kiisujen aiheuttamaa anomaliaa ei alueella kyetä erottamaan mustaliuskeen aiheuttamasta voimakkaasta häiriöstä. TUTKIMUSTULOKSET Vuomanperänmaalla syväkairanreikä R416 lävisti aluksi intermediäärisiä laavoja ja tuffeja, joissa on 8 m:n syvyydessä 0.2 m paksu MALMIKVARTSIjuoni. Sen sisältämät arvometallipitoisuudet ovat Cu 2.4 %, Au 4.1 g/tn ja Ag 9.2 g/tn. Grafiittipitoisen ja intermediaarisen tuffiitin kontaktissa syvyydellä 104.50 tavattiin kuparikiisuja sinkkivälkepitoinen, 0.6 m paksu malmilävistys. Sen pitoisuudet ovat Co 0.04 %, Cu 2.4 %, Pb 0.13 %, Zn 0.74 % ja Ag 6.2 g/tn. Poroaidan valtauksella kairanreikä R417 lävisti 80 m:n syvyydessä 8.9 m paksun kiisuuntuman, jossa sekä sinkkiä että lyijyä on 0.6 % (Zn + Pb 1.2 %). Em. reiästä 250 m itään kairatusta R417:sta tavattiin 7.9 m paksu malmiutuma, jonka sinkkipitoisuus on 1.78 % ja lyijypitoisuus 0.91 % (Zn + Pb 2.7 %). Lävistyksessä on myös hieman kuparia (Cu 0.14 %). Reikien R417 ja R418 kiisuuntumien analyysitulokset esitetään liitteessä 4. Luettelo valtausalueille kairatuista syväkairan- ja POKA-rei'istä esitetään liitteessä 5.
3 AIHEEN ARVIOINTI Vuomanperänmaan ja Poroaidan valtausalueet kuuluvat Jeesiöjokijakson intermediaaristen tuffiittien grafiittirikkaaseen itäpäähän. Grafiittituffiiteissa on koko Jeesiöjokijakson alueella tavattu osaksi omina vyöhykkeinään kohonneita koboltti-, kupari-, sinkki- ja lyijypitoisuuksia. Reikien R417 ja R418 analyysien perusteella voidaan päätellä, että grafiittirikkaan mustaliuskejakson (= grafiittituffiitti) eteläkontaktin lähellä on n. 8 m paksu mineralisoituma. Sen koosta ei kahden vierekkäisen reiän perusteella voi tehdä mitään varmaa arviota. Metallipitoisuudet ovat kuitenkin niin alhaiset (Zn + Pb =.2.0 %), ettei lisäkairauksiin katsottu olevan aihetta. Mahdollisten malmien paikantaminen tällaisessa grafiittirikkaassa mustaliuskeessa tuntuu olevan vaikeaa. Moreenista tavattujen anomaalisten Cu-, Zn, Pb- ja Au-pitoisuuksien selvittäminen vaatisi huomattavasti lisäkairausta. Nyt saatujen tulosten perusteella mustaliuskejakson arvometallipitoisuudet ovat sen verran alhaisia ja mineralisaatio liian kapea, jotta niillä olisi taloudellista käyttöä. Tutkimukset Vuomanperänmaan ja Poroaidan valtausalueilla ja niiden ympäristössä ovat päättyneet. geologi Antero Karvinen
4 LIITTEET 1. Kartta Vuomanperänmaan ja Poroaidan tutkimusalueiden sijainnista 1 : 50 000 topografikartalla 3712 1 + 2. 2. Kartta Vuomanperänmaan ja Poroaidan valtausalueista (M 06.1/3712 07D ja 3712 10B/-85). 3. Vuomanperänmaan ja Poroaidan tutkimusalueiden ja syväkairanreikien R416-418 sekä POKA-reikien R419-422 sijainti sähköisellä reaalikomponenttikartalla, 1 : 10 000, 3712 07 ja 10. 4. Syväkairausanalyysit M52.6/3712/-85/R417 ja 418. 5. Luettelo Jeesiöjokijaksolle 1985-1986 kairatuista syväkairan-ja POKA-rei'istä R416-422. LIITTYY Raportti M 19/3712/-88/3/10 (säilytetään GTK:n arkistossa).
Liite 5 LUETTELO 1985-1986 KAIRATUISTA SYVÄKAIRANREI'ISTÄ Jeesiöjokijakso, Vuomanperänmaa ja Poroaita (Sodankylä, 3712 07 ja 10) Reikä Koordinaatit suuntae/ syvyys kairausnro x y kalt.e m vuosi R416 7497.32 448.76 10/45 176.40 1985 R417 7497.08 450.96 360/45 155.80 1985 R418 7497.06 451.22 360/45 158.00 1985 POKA R419 7496.900 451.00 0/90 30.30 1986 R420 7496.915 451.00 0/90 35.50 1986 R421 7496.930 451.00 0/90 28.50 1986 R422 7496.945 451.00 0/90 40.20 1986